Terveydenhuollon kansallisena tavoitteena on tarjota ennaltaehkäiseviä terveyspalveluita, kaventaa terveyseroja sekä kohdentaa palveluita niitä eniten tarvitseville. Tässä tekstissä näitä teemoja tarkastellaan suun terveydenhuollon palveluiden näkökulmasta.
Suun terveyden osalta tiedetään, että haasteita esiintyy muita enemmän nuorilla aikuisilla ja toimeentulotukea saavilla. Lisäksi työttömät käyttävät vähemmän palveluita, vaikka hoidon tarvetta on enemmän kuin saman ikäryhmän työssäkäyvillä. Uudenlaisten palveluratkaisujen kehittäminen myös suun terveyden edistämiseksi on siksi tärkeää. Tulisikin kehittää mahdollisimman kattavia ja kustannusvaikuttavia matalan kynnyksen ratkaisuja, jotka tukevat erityisesti työttömien nuorten aikuisten, syrjäytymisuhan alla olevien yksilöiden terveyttä.
Nuorten asiakkaiden suun terveys
Nuorten suun terveyttä koskevissa tutkimuksissa on tuotu esiin, että
- suun itsehoidon toteuttaminen nuorilla aikuisilla on usein puutteellista tai sen tärkeyttä ei ymmärretä (mm. Koponen ym. 2019)
- suun terveyteen, terveyteen sekä terveyskäyttäytymiseen vaikuttavat riskitekijät yleensä kasaantuvat (mm. Jääskeläinen ym. 2019)
- terveyden ja sairauksien kokeminen vaikuttavat nuorten elämänlaatuun (mm. Hult 2019)
- alhaisempi sosioekonominen asema vaikuttaa negatiivisesti suun terveyteen (Al-Sudani 2017; Arrica ym. 2017; Nyman ym.2017).
Lisäksi on havaittu, että kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvien palvelutarpeet eroavat saman ikäisiin työllisiin nuoriin verrattuna. Kuntouttavalla työtoiminnalla tarkoitetaan toimintaa, jota järjestetään työllistymisen ja elämänhallinnan tukea tarvitseville henkilöille.
Uudenlaisen palvelumallin kehittäminen
Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneille nuorille (16–29 vuotta) on kehitetty terveystarkastusten järjestämisen malli (Luukkainen 2016). Mallissa syrjäytymisuhan alla oleville nuorille järjestettiin maksuton terveydenhoitajan tekemä terveystarkastus osana etsivän nuorisotyön toimintaa. Terveystarkastusten liittäminen osaksi nuorille tarjottua toimintaa osoitti niiden merkityksen nuoren kokonaistilanteen hahmottamisessa erityisesti mielenterveyden, päihteiden käytön ja opiskelu- ja työkyvyn arvioimisen osalta. Luukkaisen (2016) toimintamallin ideologian pohjalta kehitettiin suun terveyden terveysinterventio (Saderanta 2022), jonka tavoitteena on edistää kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden suun terveyttä ja madaltaa palveluiden pariin hakeutumisen kynnystä.
Uudenlaista palvelumallia kehitettiin terveysintervention kehittämisperiaatteiden perusteella (Saderanta 2022, mukaillen Araujo-Soares ym. 2018) ja se eteni käytännössä seuraavien vaiheiden mukaisesti (mukaillen Salonen ym. 2017):
- terveysintervention tarpeen havaitseminen ja tavoitteiden määrittäminen
- käyttäytymistieteellisen perustan ja ohjelmateorian määrittäminen
- terveysintervention sisällön suunnittelu
- käytännön toteuttaminen
- arviointi
- käytännön levittäminen.
Kehittämistyön eri vaiheissa osallistettiin sekä suun terveyden että kuntouttavan työtoiminnan asiantuntijoita. Kehittämistyön tuotoksena toteutettiin nuorille kohdennettu hammashoidon teemapäivä osana kuntouttavan työtoiminnan työpajapäivää. Teemapäivä sisälsi suun terveyden tietoperustaista ohjausta ja yksilö- ja ryhmäkeskustelua. Osallistujia ohjattiin hampaiden itsehoitoon ja suun terveyttä edistäviin ravitsemuksellisiin valintoihin. Osallistujilla oli mahdollisuus myös suun hoidon tarpeen arviointiin liikkuvassa hammashoitolassa.
Asiakaslähtöisyys palvelun kehittämisen keskiössä
Suun terveyttä edistävän terveysintervention suunnittelussa ja teemapäivän toteuttamisen keskiössä oli asiakaslähtöisyys. Kehittämistyön aikana havaittiin seuraavaa:
- Kohderyhmä voi kokea paikan päälle lähtemisen hankalana, ja se voi aiheuttaa pelkoa ja ahdistusta. Siksi teemapäivä yhdistettiin jo tuttuun työpajatoimintaan.
- Optimaalisin aika kohderyhmän tavoittamiseksi on arkisin (ti–to) klo 9–15, joten teemapäivä ajoitettiin tähän aikaan.
- Puhelimessa puhuminen voi olla hankalaa ja aiheuttaa kohderyhmässä pelkoa ja ahdistusta, ja näin hankaloittaa palveluiden pariin hakeutumista. Siksi mahdollisuus suun hoidon tarpeen arviointiin ja mahdolliseen jatkohoitosuositukseen tehtiin mahdollisimman helpoksi ja tuotiin lähelle asiakasta.
- Kohderyhmän kokemuksista koottujen tietojen perusteella se hyötyi matalan kynnyksen palveluista työtoimintakeskuksessa ja helposta asiointikanavasta hammashoitolaan.
Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään myös, että terveydenedistäminen ja terveysinterventiot edistävät niihin osallistuvan hyvinvointia, ja lisäävät edelleen työllistymisen mahdollisuuksia (mm. Hult 2019; Savola ym. 2005). Lisäksi asiakas- ja kohderyhmälähtöisesti suunnitellut ja toteutetut terveysinterventiot ovat edistäneet työttömien hakeutumista palveluiden pariin (Gabrys ym. 2013; Lappalainen 2017; STM 2013; STM 2020).
Näiden huomioiden perusteella matalan kynnyksen suun terveyden palveluita tulisi jatkossa tarjota palveluiden tarpeessa oleville henkilöille niissä toimintaympäristöissä, missä he muutenkin ovat. Lisäksi tärkeää on kohderyhmän erityispiirteiden huomioiminen.
Tulevaisuuden kohdennetut palvelut
Tulevaisuuden palvelurakenteita kehitettäessä olisi tärkeää kohdentaa myös suun terveyden palveluita asiakkaiden tarpeet huomioiden. Matalan kynnyksen ratkaisujen kehittäminen ja palveluiden saatavuuden edistäminen voivat kaventaa terveyseroja. Monialainen yhteistyö uudenlaisten palveluratkaisujen kehittämisessä työtoiminnan nuorille asiakkaille lisää onnistumisen mahdollisuuksia sekä terveyden edistämisen että työllistymisen osalta.
Matalan kynnyksen palveluiden järjestämiseen ei aina tarvita suuria investointeja liikkuviin hammashoitoyksiköihin tai digitaalisiin terveydenhuollon sovelluksiin. Kohdennettu suun hoidon tarpeen arviointi voidaan tehdä ketterästi kevyin varustein, vähimmillään peilin ja otsalampun kanssa siellä, missä palveluita tarvitsevat henkilöt ovat, samalla ohjaten heitä hakeutumaan tarpeen mukaiseen jatkohoitoon.
Yksi hyvä ja kustannusvaikuttava tulevaisuuden vaihtoehto voisi olla suun terveyden teemapäivien järjestäminen osana kuntouttavaa työtoimintaa.
Kirjoittajat
Kaisa Saderanta on valmistunut Metropolia Ammattikorkeakoulun tutkinto-ohjelmasta Digitaalisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kliininen asiantuntija (YAMK) keväällä 2022. Hän työskentelee Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymässä ICT-kehittämispäällikkönä. Hänen opinnäytetyönsä Kuntouttavan työtoiminnan nuorten asiakkaiden suun terveydenedistäminen – Terveysintervention kehittäminen on julkaistu toukokuussa 2022.
Mari Virtanen on terveystieteilijä, yliopettaja (TtT) ja tutkintovastaava tutkinto-ohjelmassa Digitaalisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kliininen asiantuntija (YAMK). Hän on kiinnostunut sotepalveluiden innovatiivisesta kehittämisestä, tulevien hyvinvointialueiden digitalisaatiosta, uusien palveluratkaisujen muotoilusta ja digitaalisen potilasohjauksen mahdollisuuksista. Näiden teemojen parissa hän opettaa ja tekee laajasti tutkimusta ja tutkimuksellista kehittämistyötä.
Lähteet
AI-Sudani F.Y.H. 2017. Employment status and its contribution in oral health-related behaviours and oral health. Väitöskirja. Kuopio. Itä-Suomen yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-2586-2
Araujo-Soares V, Hankonen N, Presseau J, Rodrigues A, Sniehotta FF. 2018. Developing behavior change interventions for self-manage-ment in chronic illness. An integrative overview.
doi: 10.1027/1016-9040/a000330
Arrica M, Carta Giovanna, Cocco F, Grazia-Cagetti M, Sale S, Ierardo G, Strohmenger L, Ottolenghi L, Campus G. 2017. Does a social/behavioural gradient in dental health exist among adults? A cross-sectional study. doi: 10.1177/0300060516675682
Gabrys L, Michallik L,Thiel C, Vogt L, Banzer W. 2013. Effects of a structured physical-activity counseling and referral scheme in long-term unemployed individuals: a pilot accelerometer study.
doi: 10.1080/08964289.2013.782852
Hult M. 2019. The work ability and health of unemployed persons. Väitöskirja. Kuopio. Itä-Suomen yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-3165-8
Jääskeläinen T, Koponen P, Lundqvist A, Borodulin K, Koskinen S. 2019. Nuorten aikuisten terveys ja elintavat Suomessa – FinTerveys 2017 -tutkimuksen tuloksia. THL. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-319-9
Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A, Sääksjärvi K, Jääskeläinen T, Koskela T, Koskinen S. 2019. FinTerveys -tutkimuksen perustulokset 2019.
Lappalainen, Kirsi 2017. Työttömien työelämävalmiuksien tukeminen – painopisteenä terveydenhuolto ja verkostoyhteistyö. Väitöskirja. Kuopio. Itä-Suomen yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-2452-0
Luukkainen K. 2016. Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden nuorten terveystarkastusten järjestäminen Tuusulassa –Toimintamallin kehittäminen. YAMK-opinnäytetyö. DIAK. Helsinki. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112918050
Nyman J, Arffman M, Keskimäki I. 2017. Toimeentulotuen asiakkaiden terveyspalvelujen käyttö Helsingissä vuonna 2014. https://doi.org/10.23990/sa.67761
Saderanta K. 2022. Kuntouttavan työtoiminnan nuorten asiakkaiden suun terveyden edistäminen: terveysintervention kehittäminen. YAMK-opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051910516
Salonen K, Eloranta S, Hautala T, Kinos S. 2017. Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 108.
ISBN: 9789522166494 (pdf)
Savola E, Koskinen-Ollonqvist P. 2005. Terveyden edistäminen esimerkein – Käsitteitä ja selityksiä. Terveyden edistämiskeskuksen julkaisuja 3/2005. Helsinki.
STM 2013. Suun terveyttä koko väestölle 2013. Suun terveydenhuollon selvitystyöryhmän kehittämisehdotukset. STM raportteja ja muistioita 2013:3. Helsinki. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3643-0
STM 2020. Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena – Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3782-6
Ei kommentteja