Digitaalinen osaaminen ja sen jatkuva kehittäminen ovat yhä tärkeämpiä maailmanlaajuisesti, kun terveydenhuoltojärjestelmät hyödyntävät ja ottavat käyttöön erilaisia digitaalisia teknologioita. Terveydenhuollon ammattilaisten tulee olla valmiita työskentelemään erilaisissa digitaalisissa ympäristöissä ja sopeutumaan erilaisiin teknologisiin kehityksiin. Digitaaliset kyvykkyydet tehostavat terveydenhuollon prosesseja, potilasturvallisuutta ja potilaiden hoitoa erilaisten työkalujen, kuten sähköisten terveystietojen, etäterveyden alustojen ja mobiilisovellusten avulla. Ammattilaisten on monipuolisesti hyödynnettävä näitä työkaluja parantaakseen potilaiden hoitotuloksia ja tehostaakseen terveydenhuollon toimintaa. Digikyvykkyyksien kehittäminen tuleekin ottaa osaksi kaikkien terveydenhuollon organisaatioiden toimintaa ja strategisia suunnitelmia.
Digitaaliset kyvykkyydet
Digikyvykkyyksillä eli digitaalisilla kyvykkyyksillä tarkoitetaan niitä valmiuksia ja taitoja, joita yksilöt ja organisaatiot käyttävät hyödyntämään digitaalisia teknologioita tehokkaasti erilaisissa toimintaympäristöissä. Digikyvykkyydet ovat sekä teknisiä että ei-teknisiä taitoja, joita tarvitaan digitaalisessa maailmassa toimimiseen. Digikyvykkyydet koostuvat muun muassa teknisestä osaamisesta, kuten tietotekniikka ja tietojär-jestelmäosaamisesta, tietojenlukutaidoista, ongelmanratkaisutaidoista ja oppimiskyvyistä.1 Näin ollen digitaalinen kyvykkyys voidaankin nähdä laajempana käsitteenä kuin digitaalinen osaaminen.
Digikyvykkyydet liittyvät myös vahvasti tietoturvallisuuden huomioimiseen. Digitaalisten terveystietojen yleistyessä terveydenhuollon ammattilaisilla on oltava taidot hallita ja analysoida suuria tietomääriä, heidän tulee esimerkiksi ymmärtää tietosuoja- ja turvallisuusmääräykset potilastietojen turvaamiseksi. Myös digitaalinen viestintä on osa digikyvykkyyttä ja sillä on keskeinen rooli nykyaikaisessa terveydenhuollossa.2 Esimerkiksi sairaanhoitajat ovat usein vuorovaikutuksessa potilaiden, kollegoiden ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa erilaisten digitaalisten kanavien kautta. Tehokkaat viestintätaidot näissä digitaalisissa kanavissa ovat olennaisia osia laadukkaan hoidon tarjoamiseksi.
Lisäksi ammattilaisten tulee olla tietoisia digitaalista terveyttä ympäröivästä sääntelystä, kuten tietosuojaa, telelääketieteen ja lääkinnällisten laitteiden sääntelyä koskevista laeista. Näiden määräysten noudattaminen varmistaa digitaalisten teknologioiden vastuullisen käytön terveydenhuollossa. Jokaisen ammattilaisen on lisäksi ymmärrettävä kuinka he voivat varmistaa digitaalisen tiedon korkean laadun ja siten tiedonlukutaito ja tiedonhallinta ovat olennainen osa terveydenhuollon ammattilaisten digitaalista osaamista.3
Digikyvykkyydet valtaavat nopeasti alaa
Nykyajan terveydenhuolto on vahvasti riippuvainen digitaalisista teknologioista potilaiden hoidossa, lääketieteellisessä tutkimuksessa ja hallinnollisissa tehtävissä. Terveydenhuollon ammattilaisten on oltava taitavia integroimaan digitaalinen teknologinen osaaminen tehokkaasti omiin käytäntöihinsä ja organisaatioiden on maksimoitava teknologian mahdollisuudet parantaakseen potilaiden hoitoa.4 Terveydenhuollon digikyvykkyydet ovat kehittyneet merkittävästi viime vuosina ja ne ovat osaltaan tehostaneet hoitoprosesseja sekä parantaneet potilaskokemusta. Digikyvykkyyksien ja digitaalisen terveysteknologian kehitys ovat tulevaisuudessa todennäköisesti entistä suuremmassa roolissa osana terveydenhuoltoa.5
Kiinassa tehty poikkileikkaustutkimus osoitti lääketieteen opiskelijoiden tietoisuuden digitaalisesta terveydestä olevan korkea ja heille oli yleistä käyttää digitaalisia terveysteknologioita jokapäiväisessä elämässään. Opiskelijat uskoivat, että digitaalisten terveysteknologioiden käytöllä on paljon etuja lääketieteessä ja he olivat halukkaita käyttämään digitaalisia terveyspalveluita.6
Digitalisaatio vaatii kuitenkin muutoksia terveydenhuollon toimintatavoissa ja käytännöissä7. Tutkimuksissa on osoitettu, että digitaalisten teknologioiden käyttöönotto vaikuttaa positiivisesti hoidon laatuun. Digitaalinen teknologia ja kyvykkyys käyttää sitä parantaa tuottavuutta ja optimoi terveydenhuollon ammattilaisten ajankäyttöä.8
Lisäksi tarvitaan terveydenhuollon ammattilaisten digitaalisen osaamisen arviointia, joka organisaatioiden tulisi varmistaa. Ammattilaisten digitaalisen osaamisen parantaminen on tärkeää. Sitä voitaisiin tukea ajas-ta ja paikasta riippumattomilla oppimisratkaisuilla, joita voitaisiin kohdentaa soveltaen eri osa-alueisiin ku-ten digitaalisten valmiuksien kehittämiseen. Digitaaliset oppimisratkaisut voivat parhaimmillaan tarjota aiempaa enemmän joustavuutta, tehokkaampaa viestintää ja osallistumismahdollisuuksia.9,10
Digikyvykkyyksien kehittäminen
Digikyvykkyyksien jatkuva kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää vaikuttavan digitalisaation toteutumiseksi. Organisaatioiden kyky kehittää ja toteuttaa digitaalisia strategioita ja kyky johtaa muutosta erityisesti digita-lisaation suhteen on erityisen tärkeää niitä käyttäville ammattilaisille, mutta myös digitalisaation tuomasta muutoksesta hyötyville asiakkaille. Uraauurtavat terveysteknologiat luovat uusia ja edistyksellisiä terveydenhuoltopalveluita ja –ratkaisuja, joiden toteutumiseksi tarvitaan systemaattisia toimia.
WHO11 suosittaa seuraavia toimia digitaalisten terveysstrategioiden ja kyvykkyyksien kehittämiseksi
- kehitetään yleismaailmallinen strategia digitaalisen terveyden edistämiseksi, jonka mukaisesti edistetään digitaalisten teknologioiden hyödyntämistä ja tuetaan terveys- ja hyvinvointitavoitteiden saavuttamista
- kehitetään menetelmiä tiedon hallitsemiseksi ja jakamiseksi sekä jaetaan tietoa ja hyviä käytäntöjä uusista menetelmistä ja tekniikoista. Kerätään näyttöä ja kokemuksia digitaalisesta terveydestä eri maissa ja yhteisöissä
- autetaan maita luomaan tietokeskuksia tautien seurantaan ja varmistetaan, että epidemioiden ja hätätilanteiden aikana voidaan tehdä oikea-aikaisia ja tietoon perustuvia päätöksiä
- koordinoidaan maiden ja sidosryhmien toimia globaalien, alueellisten ja kansallisten haasteiden ja mahdollisuuksien edessä ja tunnistetaan ja hallitaan riskejä sekä viestitään niistä
- vähennetään digitaalisten teknologioiden käytön uhkia ja parannetaan terveyttä sekä pyritään saavuttamaan terveyteen liittyvän kestävän kehityksen tavoitteet.12
Digikyvykkyyksien kehittämiseksi tarvitaan ammattilaisten sitoutuneisuutta ja motivaatiota sekä terveydenhuollon organisaatioiden tukea. Organisaatioiden tulee kiinnittää huomiota työpaikan sosiaaliseen ympäristöön ja luoda myönteinen ilmapiiri digitalisaation herättämien tunteiden parantamiseksi. Uuden teknologian onnistunut käyttöönotto vaatiikin sekä organisaation että työntekijöiden panosta.
Digikyvykkyyksien johtaminen lisää luottamusta terveydenhuoltoon
Teknologian nopean kehityksen vuoksi terveydenhuollon ammattilaisten on sitouduttava elinikäiseen oppimiseen pysyäkseen ajan tasalla uusista digitaalisista työkaluista ja tekniikoista. Digitaalisen osaamisen jatkuva ammatillinen kehittyminen on keskeistä, jotta voidaan tarjota potilaille korkeatasoista hoitoa. Tutkimuksissa on huomattu, että esimerkiksi sairaanhoitajilta vaadittava elinikäinen oppiminen ja digitaalisen osaamisen kehittäminen ei vaikuta vain hoitajiin vaan koko osastoon. Oppimista tukeva ympäristö on välttämätön edellytys uusien taitojen oppimiselle ja kehitykselle.13,14
Digikyvykkyyksien johtaminen on olennainen osa tätä kokonaisuutta. Organisaation johdon on paitsi tuettava jatkuvaa oppimista, myös strategisesti suunniteltava, miten digitaalisia taitoja kehitetään osana koko henkilöstön osaamista. Tarvitaan sellaisen kulttuurin luomista, jossa digitaaliset innovaatiot ja yhteistyö korostuvat. Selkeiden digitaalisten tavoitteiden asettaminen on tärkeää, kuten koulutusten ja resurssien suuntaaminen niille osa-alueille, jotka parhaiten tukevat organisaation päämääriä. Johdon rooli on varmistaa, että organisaatiolla on tarvittavat resurssit ja että henkilöstö kokee itsensä motivoituneeksi ja tuetuksi uusien teknologioiden omaksumisessa.
Digitaalinen osaaminen myös edistää yhteistyötä sairaanhoitajien ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten sekä teknologian ja datatieteen asiantuntijoiden välillä. Tieteidenvälinen tiimityö yksilö-, ryhmä- ja organisaatiotasolla on välttämätöntä digitaalisten innovaatioiden hyödyntämiseksi, jotta voidaan parantaa terveydenhuollon toimintaa15. Digitaalisten teknologioiden käyttöönotto ja integrointi olemassa oleviin järjestelmiin ja palveluihin kansallisella tasolla vaativat maailmanlaajuista ohjausta, koordinointia ja erilaisten työkalujen käyttöönottamista16.
Digitaalisen osaamisen omaksuminen ei ole pelkästään teknisten taitojen hallitsemista, vaan kyse on myös terveydenhuollon ammattilaisten ammatti-identiteetin muokkaamisesta. Omaksumalla erilaiset digitaaliset innovaatiot vastuullisesti ammattilaiset voivat vahvistaa rooliaan luotettavina terveydenhuollon tarjoajina nopeasti kehittyvässä terveydenhuollon ympäristössä. Esimerkiksi Suomessa terveydenhuollon digitalisaatioon liittyviä teemoja voi opiskella useassa korkeakoulussa sekä tutkintoon johtaen että eri pituisina täydennyskoulutuksina.
Kirjoittajat
Terhi Reddington on kätilö, joka valmistuu syksyllä 2024 Metropolia Ammattikorkeakousta digitaalisten palvelujen asiantuntijaksi (YAMK) sosiaali- ja terveysalalla. Hänen tavoitteenaan on yhdistää käytännön kokemuksensa kätilönä erilaisiin kehittyviin digitaalisiin ratkaisuihin ja edistää terveydenhuollon palveluita.
Mari Virtanen on terveystieteilijä ja yliopettaja (TtT) Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Hän on kiinnostunut sotepalvelujen vastuullisesta kehittämisestä, terveyspalvelujen vaikuttavasta digitalisaatiosta ja digitaalisen potilasohjauksen rajattomista mahdollisuuksista. Näiden teemojen parissa hän opettaa ja tekee tutkimusta.
Lähteet
1 Foadi, N. & Varghese, J. 2022. Digital competence – A Key Competence for Todays and Future Physicians. Journal of European CME, 11: 1.
2 Fitzpatrick, P.J. 2023. Improving health literacy using the power of digital communications to achieve better health outcomes for patients and practitioners. Frontiers in Digital Health, 5: 1264780.
3 Foadi, N. & Varghese, J. 2022. Digital competence – A Key Competence for Todays and Future Physicians. Journal of European CME, 11: 1.
4 Kennedy, S. & Yaldren, J. 2017. A look at digital literacy in health and social care. British Journal of Cardiac Nursing, 12: 9.
5 Senbekov, M. et al. 2020. The Recent Progress and Applications of Digital Technologies in Healthcare: A Review. International Journal of Telemedicine and Applications.
6 Ma, M., Li, Y., Gao, L. et.al. 2023. The need for digital health education among next-generation health workers in China: a cross-sectional survey on digital health education. BMC Medical Education, vol. 23, pp. 1-11.
7 Konttila, J., Siira, H., Kyngäs, H., et al. 2019. Healthcare professionals’ competence in digitalisation. A systematic review. Journal of Clinical Nursing, 28: 745– 761.
8 Kraus, S., Schiavone, F., Pluzhnikova, A. & Chiara Invernizzi, A. 2021. Digital transformation in healthcare: Analyzing the current state-of-research. Journal of Business Research.
9 Konttila, J., Siira, H., Kyngäs, H., et al. 2019. Healthcare professionals’ competence in digitalisation: A systematic review. Journal of Clinical Nursing, 28: 745– 761.
10 Kennedy, S. & Yaldren, J. 2017. A look at digital literacy in health and social care. British Journal of Cardiac Nursing, 12: 9.
11 World Health Organization (WHO). Global strategy on digital health 2020-2025.
12 World Health Organization (WHO). Global strategy on digital health 2020-2025.
13 Mlambo, M. & Silen, C. & McGrath, C. 2021. Lifelong learning and nurses’ continuing professional development, a metasynthesis of the literature. BMC Nurs, 20: 62.
14 Kennedy, S. & Yaldren, J. 2017. A look at digital literacy in health and social care. British Journal of Cardiac Nursing, 12: 9.
15 Krause-Juttler, G. & Weitz, J. & Bork, U. 2022. Interdisciplinary Collaborations in Digital Health Research: Mixed Methods Case Study. JMIR Hum Factors. Apr-Jun; 9(2): e36579.
16 World Health Organization (WHO). Global strategy on digital health 2020-2025.
Ei kommentteja