Krooninen kipu on maailmanlaajuinen terveysongelma, joka vaikuttaa miljooniin ihmisiin. Maailman väestöstä kroonista kipua kokee noin 20%, Suomessa noin 25%1,2. Kroonisella kivulla tarkoitetaan kipua, joka kestää yli kolme kuukautta tai jatkuu alkuperäisen vamman tai sairauden parannuttua3. Tämä kipu voi johtua monista syistä, kuten vammoista, sairauksista tai hermovaurioista. Krooninen kipu vaikuttaa merkittävästi ihmisten elämänlaatuun, toimintakykyyn ja mielenterveyteen, ja se johtaa usein työkyvyttömyyteen, lisääntyneisiin terveydenhuoltokuluihin ja heikentyneeseen elämänlaatuun.4 Se voi myös aiheuttaa masennusta, ahdistusta ja sosiaalista eristäytymistä.
Yleisimpiä kroonisen kivun muotoja ovat alaselkäkipu, niskakipu, nivelrikko, migreeni ja neuropaattinen kipu. Ensisijaisesti pitkäaikaiseen kipuun suositellaan lääkkeettömiä kivunhallintakeinoja, joita ovat esimerkiksi liikuntaharjoitukset, manuaalinen terapia, kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT), mindfulness ja meditaatio, säännöllinen liikunta, terveellinen ruokavalio ja hyvä unihygienia. Tähän valikoimaan digitaaliset ratkaisut tuovat hyvän lisän.
Pitkäaikaisen kivun hoidon digitalisoituminen
Pitkäaikaisen kivun hoito ei yleensä pyri kivun täydelliseen poistamiseen, vaan keskittyy toimintakyvyn säilyttämiseen, kivunhallintakeinojen parantamiseen ja potilaan voimavarojen ja sopeutumiskyvyn tukemiseen5.
Pitkäaikaisesta kivusta kärsivien potilaiden hoitoon on ehdotettu uusien digitaalisten palveluiden kehittämistä, jotka voivat parantaa erityisesti hoidon saavutettavuutta, hoitosuhteen jatkuvuutta ja hoidon tehokkuutta. Tällaisia digitaalisia ratkaisuja ovat muun muassa
- verkkopohjaiset ohjelmat ja älylaitteiden sovellukset, kuten kipupäiväkirjat, harjoitusohjelmat ja mindfulness-sovellukset
- etähoidon ja telelääketieteen ratkaisut, joiden kautta potilaat voivat saada konsultaatioita ja seurantaa terveydenhuollon ammattilaisilta6
- verkkoalustat ja portaalit, joista hyvä esimerkki on Terveyskylän Kivunhallintatalo7, joka tarjoaa potilaille tietoa erilaisista kiputiloista ja niiden hoidosta samalla tukien itsehoitoa ja kivun hallintaa
- verkossa toimivat tukiryhmät ja foorumit, jotka tarjoavat vertaistukea, kokemusten jakamista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta
- virtuaalitodellisuuden sovellukset, jotka voivat auttaa potilaita rentoutumaan ja hallitsemaan kipua interaktiivisten ja immersiivisten menetelmien avulla8.
Näitä palveluita voitaisiin käyttää kipupotilaiden ohjauksessa, neuvonnassa, motivoinnissa ja seurannassa9. Tällä hetkellä Suomessa potilailla on käytössään Terveyskylän Kivunhallintatalo10, joka on yliopistollisten sairaaloiden yhteistyössä kehittämä kansallinen palvelu.
Kipupotilaiden kokemuksia digitaalisista ratkaisuista
Metropolian Ammattikorkeakoulun YAMK-opiskelija Liisa Enqvist (2024) tutki opinnäytteessään potilaiden kokemuksia pitkäaikaisen kivun hoidosta digitaalisten ratkaisujen avulla. Kirjallisuuskatsauksen aineistosta nousi esiin 6 keskeistä teemaa, joita potilaat pitävät tärkeänä digitaalisessa ratkaisussa:
- tuen saaminen itsehoidon edistämiseen
- mahdollisuus sosiaaliseen vuorovaikutukseen
- tiedollisen tuen saaminen
- mahdollisuus tehdä harjoituksia
- mahdollisuus tehdä itserekisteröintiä ja
- digitaalisen ratkaisun hyvä käytettävyys.11
Potilaat arvostavat erityisesti näiden ratkaisujen tarjoamaa tukea omassa kivunhallinnassaan, mahdollisuutta sosiaaliseen vuorovaikutukseen muiden saman kokeneiden kanssa sekä helppokäyttöisyyttä ja käytettävyyttä arjessaan. Tiedollinen tuki kivun luonteesta ja sen hallintakeinoista on myös keskeisessä roolissa potilaiden kokemusten mukaan.
Kivunhoidon digitaalinen tulevaisuus
Pitkäaikaisen kroonisen kivun digitaaliset ratkaisut näyttävät lupaavilta monessa suhteessa. Näitä ratkaisuja kehitetään jatkuvasti paremmin vastaamaan potilaiden tarpeita ja parantamaan heidän elämänlaatuaan. Digitaaliset ratkaisut voivat tarjota esimerkiksi:
- personoidumpaa hoitoa yksilöllisten tarpeiden ja kipuprofiilien perusteella
- yksilöllisiä hoito-ohjelmia ja seurantaa dataan, analytiikkaan ja tekoälyyn perustuen12
- uudenlaisia kivunhallintatapoja virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden avulla13
- hoitovasteiden ja kivun vaihetelun reaaliaikaista seurantaa IoTn (esineiden internet) ja älylaitteiden välityksellä14 ja
- tiedon jakamista ja vertaistukea verkkoyhteisöissä.
Digitaaliset ratkaisut voivat tarjota nykyistä kustannustehokkaampia hoitovaihtoehtoja ja parantaa terveyspalveluiden saatavuutta. Ne mahdollistavat eri terveydenhuollon ammattilaisten sujuvan yhteistyön potilaiden hoidossa. Lisäksi käyttöliittymien kehitys helpottaa digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoa ja integroitumista potilaiden arkeen. Selkeät ja helppokäyttöiset sovellukset ja verkkopalvelut parantavat sitoutumista hoito-ohjelmiin. Kaikkinensa pitkäaikaisen kroonisen kivun digitaaliset ratkaisut ovat kehittymässä kohti entistä interaktiivisempia, personoidumpia ja monipuolisempia hoitovaihtoehtoja. Tulevaisuudessa näiden ratkaisujen odotetaan tuovan merkittäviä parannuksia potilaiden elämänlaatuun ja kivunhallintaan.
Tämä teksti perustuu Liisa Enqvistin opinnäytteeseen, tutkittuun tietoon ja Chat GPT:n kanssa käytyihin keskusteluihin.
Kirjoittaja
Mari Virtanen on terveystieteilijä ja yliopettaja (TtT) Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Hän on kiinnostunut sotepalvelujen vastuullisesta kehittämisestä, terveyspalvelujen vaikuttavasta digitalisaatiosta ja digitaalisen potilasohjauksen rajattomista mahdollisuuksista. Näiden teemojen parissa hän opettaa ja tekee tutkimusta ja kehittämistyötä.
Lähteet
1 Ahmed H, Mushahid H, Hamza SM. 2023. Virtual reality therapy: A promising solution to chronic pain management amidst an opioid crisis. Journal of Global Health 2023; 13: 03033.
2 Haanpää M, Vainio A. 2018. Kroonisen kivun epidemiologia ja kustannukset. Teoksessa Kipu. Kustannus Oy Duodecim.
3 Heiskanen T. 2022. Pitkäaikainen kipu. Lääkärikirja Duodecim.
4 Haanpää M, Vainio A. 2018. Kroonisen kivun taakka potilaalle. Teoksessa Kipu. Kustannus Oy Duodecim.
5 Enqvist L. 2024. Digitaaliset ratkaisut pitkäaikaisen kivun itsehoidossa – potilaiden kokemuksia : systemoitu kirjallisuuskatsaus. YAMK-opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu.
6 Perez J, Niburski K, Stoopler M, et al. 2021. Telehealth and chronic pain management from rapid adaptation to long-term implementation in pain medicine: A narrative review. PAIN Reports 6(1):p e912.
7 Terveyskylä, Kivunhallintatalo
8 Goudman L, Jansen J, Billot M et al. 2022. Virtual Reality Applications in Chronic Pain Management: Systematic Review and Meta-analysis. JMIR Serious Games 2022;10(2):e34402.
9 Enqvist L. 2024. Digitaaliset ratkaisut pitkäaikaisen kivun itsehoidossa – potilaiden kokemuksia : systemoitu kirjallisuuskatsaus. YAMK-opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu.
10 Terveyskylä, Kivunhallintatalo
11 Enqvist L. 2024. Digitaaliset ratkaisut pitkäaikaisen kivun itsehoidossa – potilaiden kokemuksia : systemoitu kirjallisuuskatsaus. YAMK-opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu.
12 Khan MA, Koh RGL, Rashidiani S et al. 2024. Cracking the Chronic Pain code: A scoping review of Artificial Intelligence in Chronic Pain research, Artificial Intelligence in Medicine, Volume 151.
13 Goudman L, Jansen J, Billot M et al. 2022. Virtual Reality Applications in Chronic Pain Management: Systematic Review and Meta-analysis. JMIR Serious Games 2022;10(2):e34402.
14 Hasan F, Mudey A, Joshi A. 2023. Role of Internet of Things (IoT), Artificial Intelligence and Machine Learning in Musculoskeletal Pain: A Scoping Review. Cureus 15(4): e37352.
Ei kommentteja