Hiiltä ja timanttia

Mies tällä alalla on niin kuin norsu posliinikaupassa. – laulunopettajaksi opiskeleva mies Työelämän sukupuolen mukainen eriytyminen on Suomessa poikkeuksellisen voimakasta. Valikoituminen eri aloille alkaa jo peruskoulun jälkeen ja alakohtainen eriytyminen on jyrkkää. (THL 2022a). Varhain alkanut eriytyminen jatkuu läpi opiskelu- ja työuran ja näkyy myös korkeakouluissa. Suomalainen koulutusjärjestelmä on maksuton, laadukas ja sellaisenaan yhteiskunnallinen yhdenvertaisuusteko. Tasa-arvo ei kuitenkaan näy opiskelijoiden sukupuolijakaumassa: koulutuspolkumme tuottaa voimakkaasti sukupuolen mukaan jakautuneita aloja. Erityisen voimakasta miesvaltaisuus on teollisuus- sekä tietojenkäsittelyaloilla ja naisvaltaisuus vastaavasti terveys- ja hyvinvointialoilla. (THL 2022b). Näihin koulutetaan työntekijöitä erityisesti ammattikorkeakouluissa. Kunka monta miestä meillä on kätilötutkinnossa tai varhaismusiikkikasvatuksessa, kuinka monta naista kitarapedagogiikan tai rakennusinsinöörien tutkinnossa? Tässä kirjoituksessa käsitellään sukupuolittuneita koulutus- ja uravalintoja ja tarjotaan menetelmiä sukupuolisegregaation purkuun luovilla menetelmillä. Sukupuolittuneen arjen tunnistaminen on osa korkeakoulujen yhdenvertaisuustyötä. Missä sukupuolen mukainen eriytyminen näkyy? Koulumaailmassa sukupuolten välinen eriytyminen ja epätasapaino näkyy muun muassa oppiaine- ja koulutusvalinnoissa, oppimistuloksissa, oppilaiden arvioinnissa ja koulu- ja opetushenkilökunnan sukupuolijakaumassa. Eriytyminen näkyy eri koulutusasteilla eri tavoin, varhaisessa vaiheessa esimerkiksi ainevalintoina ja myöhemmin koulutusalavalintoina. Eroja on muun muassa koulun käymisen rytmissä, arvosanoissa, koulutustasossa ja palkassa. (THL 2022b). Koulutuksessa nähtävät erot näyttäisivät siirtyvän suoraan työelämään. Oon mies naisvaltaisella alalla. Miehet naisvaltaisilla aloilla kokee myönteistä erityiskohtelua, naiset usein ei. – kasvatusalalla opiskeleva mies Työelämässä koettua yhdenvertaisuutta on tutkittu myös sukupuolen näkökulmasta. Viimeisimmän tasa-arvobarometrin (Attila & al 2018) mukaan työssään jonkinlaista haittaa sukupuolestaan oli kokenut lähes puolet (41%) työssäkäyvistä. Haittoja koetaan esimerkiksi palkkauksessa ja uralla etenemisessä. Naiset kokevat sukupuolestaan miehiä useammin haittaa ja eniten haittakokemuksia (71%) naisilla oli miesenemmistöisillä työpaikoilla. Miehistä puolestaa noin kolmannes oli kokenut sukupuolestaan haittaa naisenemmistöisillä työpaikoilla. (Attila & al 2018). Kansainvälisissä tutkimuksissa on esimerkkejä myös vastakkaisesta suunnasta esimerkiksi hoitoaloilla, jossa miehet voivat hyötyä sukupuolestaan siihen liittyvien oletusten, kuten hyvien johtajaominaisuuksien, uraorientoituneisuuden ja auktoriteetin) vuoksi (Simpson 2004). Mielestäni nais- ja miesvaltaiset alat ovat heijastumia varhain sisäistetyistä sukupuolinormeista, jotka edelleen vaikuttavat monien valintojen taustalla. Normit toimivat täydellisesti kun ne saavat yksilöllisinä koetut valinnat osoittamaan samaan suuntaan: naiset hoitoaloille ja miehet tietotekniikkaan ja rakennuksille. Ne paljastavat haavoittuvaisuuden yhdenvertaisuuden ja itsenäisyyden kokemuksissa. On epämiellyttävää huomata olevansa itsenäinen, yksilöllisiä valintoja tekevä päätöksentekijä, joka tekee jatkuvasti sukupuolinormitettuja valintoja. Olisi helpompaa – ja kivempaa – ajatella, että oma elämä näyttää sellaiselta kuin itse haluaa eikä esimerkiksi jonkinlaisen sukupuolinormin toteumalta. Omat valinnat ja itsemääräämisoikeus ovat tärkeitä arvoja, joita sukupuolijakaumaan liittyvät tilastot koulutuksessa ja työelämässä voivat kyseenalaistaa. Olen itse koulutusalalla tietotyötä tekevä nainen, täydellinen esimerkki työmarkkinoiden sukupuolijakaumasta. Vahvistan sukupuolittuneita alavalintoja, vaikka haluaisin ajatella että valinnat ovat omiani ja niitä ohjaa muut tekijät kuin sukupuolinormit. Sukupuolen mukaan eriytyneiden koulutusvalintojen seurauksilla on laajaa yhteiskunnallista merkitystä. Nais- ja miesvaltaiset alat vahvistuvat ja sukupuolten väliset palkkaerot ovat Suomessa suurempia kuin EU-maissa keskimäärin (Sosiaali- ja terveysministeriö). Sukupuolen mukaiset uravalinnat heijastuvat yhteiskunnalliseen asemaan ja esimerkiksi perhevapaiden pitämiseen ja muihin hoivaa koskeviin kysymyksiin. Nuorten epätyypillisten koulutusvalintojen selittäjät Nuorten koulutusvalintoja ohjaavat monet tekijät, joista sukupuolirooliodotukset ovat yksi. Nuorten valinnat perustuvat usein muihin asioihin kuin koulutuksen sisältöön tai tulevaan ammattiin – esimerkiksi sosiaaliset suhteet ovat keskeisiä valintaperusteita. Perheen, ystävien ja muiden tärkeiden läheisten vaikutus, koulutusmahdollisuudet omalla paikkakunnalla ja satunnaiset asiat vaikuttavat koulutusvalintoihin. (Lahtinen 2019). Eri vaiheissa nuoruutta tehdään erilaisia valintoja. Tilastojen valossa sukupuolinormit ohjaavat koulutusvalintoja sitä voimakkaammin mitä varhaisemmassa vaiheessa omaa koulupolkuaan on. Epätyypilliset valinnat ovat yleisempiä vanhemmissa ikäryhmissä. (Lahtinen 2019). Ammattikorkeakoulujen mahdollisuus tasoittaa eroja on hyvä juuri opiskelijoiden korkeamman iän vuoksi. Heillä voi olla enemmän toimijuutta ja kykyä tehdä omannäköisiä valintoja. Miten yhdenvertaisuutta voi edistää korkeakouluissa? Kuten todettua, korkeakouluun tultaessa sukupuolirooliodotukset ovat jo syvällä, mutta usein tämän vaiheen opiskelijoilla on enemmän kykyä ja toimijuutta tehdä omannäköisiä valintoja. (ks. Lahtinen et al. 2021). Korkeakoulut voivat aktiivisesti tehdä työtä yhdenvertaisuuden eteen. Korkeakouluissa voidaan käsitellä sukupuolikysymyksiä opiskelijoiden kanssa luovia menetelmiä hyödyntäen, jolloin tavoitteena on tukea henkilöitä, jotka ovat sukupuolelleen epätyypillisellä alalla ja herätellä ajatuksia niissä, jotka ovat sukupuolelleen tyypillisellä alalla tarjota mahdollisuuksia epätyypillisen alan kokeilemiseen osana tutkinto-opintoja, esimerkiksi koulun sisäisen vaihto-ohjelman, avoimen opinto-oikeuden sivuaineisiin ja yksittäiset opintokokonaisuuksien avulla lisätä alojen opiskelun houkuttelevuutta markkinoimalla erityisesti niitä aloja, joilla eriytyminen on voimakkainta. Työmarkkinoiden sukupuolijakaumaan vaikutetaan parhaiten tekemällä eriytyneistä koulutusaloista mahdollisimman houkuttelevia ja kilpailukykyisiä. Korkeakouluissa onkin syytä kysyä miten lisäämme eriytyneiden alojen vetovoimaa? Luovat menetelmät voivat auttaa sukupuolinormien käsittelyssä ja sitä kautta madaltaa kynnystä hakeutua tai vaihtaa alaa. Luovia välineitä normien käsittelyyn Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Poikien Talon yhdessä toteuttamassa And Beyond – miesten luovat polut työelämään -hankkeessa käsiteltiin sukupuolinormeja ja koulutukseen liittyviä valintoja luovilla menetelmillä. Valokuvaaminen ja kirjoittaminen mahdollistivat oman arjen tarkastelun sukupuolen näkökulmasta. Monet osallistuvista nuorista olivat sukupuolensa mukaan epätyypillisellä koulutusalalla. Kokemukset sukupuolittuneesta arjesta vaihtelivat yksilöllisesti mutta myös sukupuolen mukaan. Se mitä pystyy ajattelemaan omalle tulevaisuudelle, se on lähtenyt ihan pienenä jo. Mut on kasvatettu hoivaajaksi. Oon ite usein alitajuisesti vältellyt hoiva-aloja, koska oon aina tiedostanut tämän. – humanistisella alalla opiskeleva nainen Korkeakouluopetuksessa luovia menetelmiä käytettiin herättämään keskustelua yhteiskunnan sukupuolittuneisuudesta. Muun muassa musiikinopiskelijoiden kanssa toteutetun Pinnan alla -harjoituksen tavoite on oppia huomaamaan segregaation ilmenemismuotoja omassa arkiympäristössä ja tunnistamaan sukupuolen merkitystä omien valintojen taustalla. Pinnan alla -harjoituksessa valokuvataan omaa arkea ja jaetaan kuvia pienryhmissä. Kuvien herättämä keskustelu avaa näkymän siihen miten monenlaisia merkityksiä ja ilmentymiä sukupuolella voi olla. And Beyondin moniin luoviin työskentelytapoihin voit tutustua Tule hyvä kakku! Työkaluja sukupuolten tasa-arvon luovaan käsittelyyn -menetelmäoppaassa. Harjoitukset sopivat sukupuoliteeman käsittelyyn opetuksessa ja ne ohjaavat havainnoimaan monelle abstraktiksi tai liian henkilökohtaiseksi koettua teemaa myönteisellä tavalla. Sukupuolten moninaisuuden huomioiminen Sukupuolijakauman tilastoinnissa ei yleensä huomioida sukupuolten moninaisuutta. Tasa-arvon näkökulmasta on tärkeää, että virallisissa tilastoissa ja lomakkeissa tunnistetaan sukupuolessa useampi kategoria kuin mies ja nainen. Metropolia on luvannut olla ratkaisijakorkeakoulu. Voisimmeko me toimia esimerkkinä ja ottaa tämä käytännöksi jo seuraavassa yhteishaussa? Oman sukupuolen kertominen – silloin kun se on jostain syystä välttämätöntä – on opiskelijoiden oikeus ja sen mahdollistaminen esimerkiksi hakupalveluiden lomakkeissa voi olla korkeakoulun seuraava teko. Ajantasaisen tiedon kerääminen esimerkiksi hakulomakkeista mahdollistaa tasa-arvotekojen kohdentamisen sinne, missä niille on eniten käyttöä. Tavoite mies- ja naisvaltaisten alojen erojen kaventamisesta on osittain yhtenevä sukupuolen moninaisuuden huomioimisen kanssa. Helposti käy niin, että sukupuolen moninaisuuden tunnistaminen jää periaatteeksi kun miesten ja naisten välisessä tasa-arvossa on pitkä jatkumo erilaisia tekoja. Sukupuolten moninaisuuden huomioimisessa tarvitsemme lisää tietoa ja ennen kaikkea koulutusta niihin pieniin arjen tekoihin, jotka ovat vaikuttavimpia. Minä en vielä tiedä mitä ne ovat, mutta voisimmeko pohtia niitä yhdessä? Yksi segregaation keskeinen voima on kasvatuksen ja sosialisaation kautta välittyvät sukupuolia ja ammatteja koskevat käsitykset, oletukset ja odotukset. (Lahtinen & al 2021). Voi ennustaa, että koulutusalojen sukupuolen mukainen eriytyminen pysyy voimakkaana niin kauan kuin sukupuoliroolimallit ja normit pysyvät ennallaan. Omassa kuplassa eläminen koskee myös yhdenvertaisuutta: voi kokea elävänsä yhdenvertaisessa yhteiskunnassa, koska omassa arjessa näkyy sukupuolen moninaisuus, sukupuolinormit eivät määritä valintoja ja esimerkiksi kaikki pomot ovat naisia. Tilastot kuitenkin kertovat, että suurimmalle osalle suomalaisista arjen ympäristö on hyvin toisenlainen. Sukupuolitietoinen koulutus luo edellytykset ammatteihin sijoittumiselle ja työelämässä menestymiselle sukupuolesta riippumatta (Opetushallitus). Koulutusorganisaatioilla on erityinen vastuu yhdenvertaisuuden edistämisessä. Kirjoittaja Johanna Niemi on sosiaalisista jakolinjoista ja sukupuoleen liittyvistä kysymyksistä kiinnostunut asiantuntija, joka keräsi And Beyond -hankkeen arviointiaineiston ja näkee korkeakoulujen sukupuolittuneen arjen, ja muutoksen mahdollisuuden. Lähteet THL 2022a. Ammattialojen sukupuolen mukainen segregaatio. Viitattu 17.2.2022. THL 2022b. Koulutuksen sukupuolen mukainen segregaatio. Viitattu 17.2.2022. Sosiaali- ja terveysministeriö. Samapalkkaisuus. Viitattu 17.2.2022. Lahtinen, J. & Lauronen, T. & Murto, V. 2021. Sukupuolirajoja ylittäviä koulutusvalintoja ja eriytyviä urapolkuja. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:23. Lahtinen, J.  2019. Mikä ois mun juttu? – nuorten koulutusvalinnat sosialisaatiomaisemien kehyksissä. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:68. Opetushallitus. Sukupuolitietoinen opetus ja ohjaus. Viitattu 15.2.2022. Simpson, R. 2004. Masculinity at Work: The Experiences of Men in Female Dominated Occupations. Work, Employment and Society, 18(2), 349–368. Attila, H. & al 2018. Tasa-arvobarometri 2017 (pdf). Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 8/2018. Viitattu 17.2.2022.