Hiiltä ja timanttia

Opittajat pedagogiikan rajapinnoilla

Avainsana: monialainen yhteistyö

Puhutaan monialaisesta toiminnasta! – Oppeja HyMy-kylästä, osa 6
http://Kolme%20ihmistä%20istuvat%20ulkona%20ja%20työskentelevät%20yhdessä%20hyödyntäen%20post-it-lappuja.
25.4.2023
Saila Pakarinen, Aino Vuorijärvi ja Kaisa Hartikainen

Miksi asiantuntijat puhuvat ja jäsentävät toimintaansa joskus vaikeaselkoistenkin käsitteiden avulla? Miksi monialaisista ratkaisuista puhumista tarvitaan tässä ajassa myös sosiaali- ja terveysalan – eli tuttuna lyhenteenä sote-alan – oppimisympäristöissä?  Tämä kirjoitus on osa Oppeja HyMy-kylästä -blogikirjoitusten sarjaa. Metropolia Ammattikorkeakoulun HyMy-kylä on Myllypuron kampuksella sijaitseva monialainen oppimis- ja kehittämisympäristö, jossa opiskelijat harjoittelevat omaan tutkintoon liittyvien keskeisten ammattikäytäntöjen sekä moniammatillisessa ja monialaisessa yhteistyössä tarvittavien taitojen ohella uusien palvelujen kehittämistä yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Tarkastelemme kirjoituksessa, miten HyMy-kylän asiantuntijat omalla toiminnallaan tuottavat yhteisiä ratkaisuja ja etsivät yhteistä ymmärrystä monitahoisten ongelmien ratkaisemiseksi ja siitä puhumiseksi – HyMy-kylässä ja laajemmin. Vastikään ilmestynyt verkkojulkaisu Monialaisten ratkaisujen työkirja sosiaali- ja terveysalan asiakastyöhön (2022) on tästä esittelemämme esimerkki. Kirjoitustamme varten keräsimme työkirjan tekoon osallistuneilta asiantuntijoilta laadullista avointa palautetta siitä, miten kirjaan kirjoittaminen oivallutti heitä. Saadun palautteen ytimet on upotettu osaksi monialaisesta yhteiskehittelystä kertovaa tekstiämme. Oli hyvä mahdollisuus kiteyttää ja selkeyttää omaa käsitystä käsitellystä teemasta ja miettiä, miten se näkyy sote-alalla, koulutuksessa ja myös HyMy-kylän käytännössä. Yhteiskehittelyn avulla yhteistä ymmärrystä vahvistamaan HyMy-kylässä on tunnistettu yhteiskunnallisesti merkittävä ajankohtainen tarve monialaisille ratkaisuille, niiden kehittämiselle ja kehittämisen pedagogiikalle. Tarvitsemme työkaluja ja osaamista, jotka tukevat sote-alan opiskelijoiden taitoja havainnoida maailmaa ja luoda havaintojen pohjalta uusia ratkaisuja monialaisissa tiimeissä alan erityisten haasteiden selättämiseksi. Erityisesti muuttuva asiakastyö luo näille ratkaisemisen taidoille jatkuvasti lisää perusteluja. Keskeisiä ilmiöitä, joihin liittyy uusia ratkaisemisen mahdollisuuksia, ovat esimerkiksi kestävän kehityksen varmistaminen sote-alan toimintaympäristöissä, palvelujen digitalisointi, uudet hyvinvointialueet sekä asiakkaiden haastavat tai jopa solmussa olevat elämäntilanteet, kuten vaikkapa puolison muistisairauden pahentuminen. [1] [2] Monialaisuuden käsite on vielä usein epäselvä sekä sote-alan toimijoille että heidän kanssaan yhteistyötä tekeville, koska se sekoitetaan usein moniammatillisuuden käsitteeseen [3]. Jotta HyMy-kylään saataisiin yhteinen ymmärrys siitä, mitä monialaisuus sote-alan toimintaympäristössä tarkoittaa, oli tarpeen kartoittaa käsitettä ja muuta siihen liittyvää tai sisältyvää käsitteistöä. Välineeksi valittiin käsitteitä käytäntöön siirtävä työkirjajulkaisu, joka tuotettiin asiantuntijoiden yhteiskehittelyn [4] avulla. Kirjallisuudessa määriteltyjä käsitteitä, kuten ihmislähtöisyys ja monialaisuus, sanoitettiin ja konkretisoitiin prosessin alkuvaiheessa HyMy-kylässä toimivien opiskelijoiden ja opettajien kesken työpajoissa. Työkirjaan saakka tuotuina nämä työstetyt ajatukset tarjoavat työkaluja myös opettajien ja muiden sote-alan kehittäjien ja kouluttajien pedagogiseen toimintaan. Työkirjan avulla on tarkoitus myös laajemmin ja vaikuttavasti lisätä alan toimijoiden kyvykkyyttä ratkaista monialaisia haasteita. Työkirjan julkaiseminen oli tärkeää, koska näin saamme opiskelijoille oppimateriaalia ja voimme tehdä yhteiskunnallista vaikuttamista tämän kautta. Työkirjassa tie monialaisiin ratkaisemisen taitoihin viitoitetaan yhteisillä käsitteillä. Käsitteet, kuten kieli ja vuorovaikutus kaikkinensa, ovat kuitenkin yleensä toimintaympäristöön sidonnaisia, tilanteisia ja monilta osin myös sopimuksenvaraisia. Siksi kirjan käsitteet on maadoitettu lukijoiden kanssa yhteiseksi oletettuun toimintaympäristöön: sote-alan  asiakastyöhön ja sen oppimiseen. Käsitteiden merkitykset ja tarkoitukset aukeavat parhaiten, kun määrittelyn lisäksi niiden käyttöyhteyttä valaistaan ja kuvataan sanojen, kuvien, piirrosten ja konkreettisten esimerkkien avulla tai esimerkiksi lähikäsitteiden verkostoon peilaamalla [5]. Työkirjassa näin on huolellisesti ja näyttöä hyödyntäen tehty. Työkirja kannustaa lukijaa keskusteluun kirjan sisällön kanssa. Lisäksi lukijaa kannustetaan tekemään omaa tulkintaansa tarkasteltavasta ilmiöstä käsitteitä konkretisoivien tapausesimerkkien ja reflektiotehtävien avulla. Yhteinen kieli syntyy, vahvistuu ja vakiintuu käyttämällä sitä tarkoituksenmukaisessa yhteydessä. Työkirjan tarkoitus on vahvistaa ja voimistaa tätä puhetta monialaisten ratkaisujen mahdollistamiseksi ja edistämiseksi. Osallistuminen työkirjan tuottamiseen merkitsi taustateorian ja käsitteistön jäsentämistä sekä nivomista konkreettiseen käytännön työhön sekä yhteiskunnallisiin ja pedagogisiin ilmiöihin. Se merkitsi myös yhteisen ymmärryksen vahvistamista sekä HyMy-kylän toimintakulttuurin, ja -tapojen sanoittamista ja kokoamista yhteen. Megaluokan haasteet ja muutokset vaativat monialaisia ratkaisuja Sitran julkaisu Megatrendit 2023 kertoo kootusti yhteiskuntamme keskeisistä haasteita. Olemme siirtyneet yhteiskunnallisesti tilanteeseen, johon sisältyy suuria yllätyksiä ja epävarmuutta. Megatrendit kuvaavat näitä muutosten laajoja kehityskaaria. Julkaisun mukaan on nähtävillä, että luonnon kantokyky murenee hyvinvoinnin haasteet kasvavat demokratian kamppailu kovenee kilpailu digivallasta kiihtyy ja talouden perusta rakoilee. [6] Yhteistä suurille haasteille on, että niihin ei löydy kestäviä ratkaisuja kapeasta yksialaisesta näkökulmasta, vaan tarvitaan monialaista vuorovaikutusta, yhdessä oppimista ja ratkaisemista. Myös globaaleissa ensi katsomalta yksialaisissa haasteissa, kuten vaikkapa suun terveyden edistämisessä [7], vaikuttavat ja laajat muutokset ovat mahdollisia vasta silloin, kun erilaisia näkökulmia ja yli ammatti- ja asiantuntijuusalojen kehiteltyjä menetelmiä ja malleja voidaan hyödyntää. Sote-alalla on covid-19-pandemian myötä tapahtunut paljon muutoksia, kun uutta arkea määrittävät nykyään vahvasti niin etätyöskentely kuin digitaaliset työmenetelmät ja niiden kehittäminenkin [8] [9]. Uudet työmuodot vaativat ammattilaisilta uudenlaista kyvykkyyttä, kuten tunnetiedon ja empatian välittämistä digitaalisessa viestintäkanavassa. Hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa vuoden 2023 alussa. Muutos perustuu laajaan uudistukseen, jossa sosiaali-ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueille. Uudistuksen tavoitteena on ensisijaisesti turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut hyvinvointialueella asuville sekä hillitä kustannusten kasvua. [10] Moderni tapa oppia ja tehdä työtä HyMy-kylän tapaan on linjassa näiden tavoitteiden kanssa. HyMy-kylässä konseptoitavat toimintamallit ja ideat ovat hyödynnettävissä soveltaen uusilla hyvinvointialueilla. Myös työkirjan sisältöä suunniteltiin siten, että se tukisi hyvinvointialueiden toimijoiden arkea tässä sote-alan suuressa muutoksessa. Lisää osaamista ja uusia toimintatapoja työkirjaa tekemällä Työkirjan yhteiskehittely tapahtui monivaiheisena ja reflektiivisenä vuorovaikutuksellisena toimintana. Rakenteellisesti prosessi koostui suunnittelun, toteutuksen ja julkaisun vaiheista. Prosessin vaiheet noudattalevat tutkimuksellisen kehittämistyön menetelmää [11]. Kuviossa 1 yhteiskehittelyvaiheiden sisällöt on nimetty tarkemmin. Työkirjan tekeminen vahvisti siihen osallistuneiden HyMy-kylän ja työkirjan toimijoiden monialaisia taitoja ja tuotti useita oivalluksia. Samalla se teki näkyväksi HyMy-kylässä tehtyä työtä ja tarjosi tilaisuuden reflektoida, kehittää ja arvioida myös HyMy-kylän omia palveluita ja toimintaa. OECD:n (2021) katsauksen mukaan sosioemotionaaliset taidot empatia, kunnioitus, minäpystyvyys, vastuu ja yhteistyötaidot ovat keskeisiä tulevaisuuden työelämätaitoja [12]. Niiden kehittäminen läpi työuran on tärkeää meille kaikille, jotka työskentelemme sote-alalla tai sen koulutuksen parissa. Toivon, että useammalle Metropolian asiantuntijalle tulee mahdollisuus osallistua vastaavaan toimitetun kirjallisen tuotoksen työstämiseen, se lisäsi osaamistani ja rohkeutta ilmaista omaa asiantuntijuuttani kirjallisessa muodossa. Vuorovaikutuksen voimasta Jotta yhteiskehittelyprosessissa syntyisi myötäelävää kohtaamista, on sote-palveluiden tuottajien sekä koulutusorganisaatioiden tunnistettava, miten pedagogisesti innostavalla tavalla voidaan rakentaa niin tulevien kuin jo työssä toimivienkin ammattilaisten vuorovaikutustaitoja. HyMy-kylän toimijoille työkirjan laatimisen prosessi on toiminut tällaisena vuorovaikutusosaamista vahvistavana foorumina. Yhteinen kieli ja käsitteet ovat muotoutuneet kirjoittajien, HyMy-kylän toimijoiden ja toimituskunnan välisessä vuorovaikutusprosessissa. Hyvät ohjeet ja rakenne on tärkeää tällaisessa artikkelikokoelmassa. Koko porukan pari palaveria oli tärkeitä, jotta sai sparrausta omaan tekstiin. Toimitusryhmän kommentit ohjasivat hyvin kirjoittamista. Työkirjan yhteiskehittämisessä saimme harjoitella myös myötäelävää kohtaamista ja toistemme asiantuntijuuden sanoittamista sekä kannustavan ja kehittävän palautteen antamista. Sain tuoda omaa asiantuntemustani esille ja jalostaa ideoitani kehittyneemmäksi toimitetun kirjoitusprosessin avulla, koska sain kirjoittamastani tekstistä yksityiskohtaista palautetta ja jatkokehitysideoita ajattelulleni. Myötäelävän kohtaamisen harjoittelu onnistuu myös päivittäisessä työhön liittyvässä toiminnassa. Työyhteisön vuorovaikutusilmapiiri heijastuu tapaan, jolla organisaation toimijat toimivat asiakkaiden kanssa vuorovaikutustilanteissa. Hyvän ja aidon kohtaamisen työyhteisöissä syntyy energiaa ja uudenlaisia käyttäytymismalleja myös asiakkaiden kanssa toteutuvaan yhteistyöhön. Kirjoittajat Työkirjan monialaisen toimittajatiimin jäsenet Saila Pakarinen, Aino Vuorijärvi ja Kaisa Hartikainen innostuvat sosiaali- ja terveysalan asiakastyön ja palveluiden kehittämisestä. Heillä on muun muassa sosiaali- ja terveysalan sisällön ja opettamisen asiantuntemusta sekä julkaisutoiminnan ja viestimisen osaamista. Kollektiivisessa toiminnassa asiantuntijat ovat oppineet kollegoidensa syväosaamisesta ja jakaneet sitä toistensa kehittymistä tukien. Näin asiantuntijoiden osaaminen on tullut näkyväksi ja luottamuksellinen kehittämistoiminta on rikastanut hymykyläläistä toimintakulttuuria entisestään. Saila Pakarinen on lehtori ja ohjaa HyMy-kylässä opiskelijoita kannustavalla otteella. Hän innostuu yhteiskehittelystä ja tutkimuksellisesta kehittämistyöstä ja motivoi opiskelijoita hyödyntämään näitä menetelmiä muun muassa opinnäytetyöprosesseissa. Aino Vuorijärvi on yliopettaja ja ammattikorkeakoulun opinnäytetyöstä lingvistisen tekstintutkimuksen menetelmin väitellyt filosofian tohtori. Hän tekee työtään kielessä, joka on luontaisesti monialainen ja sellaisenaan erinomainen alusta yhteistyölle. Kaisa Hartikainen on lehtori ja Kuntoutuksen YAMK-tutkinnon tutkintovastaava. Hän tekee väitöskirjaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten yhteisestä osaamisesta laaja-alaisesti palveluita tarvitsevien asiakkaiden ihmislähtöisessä hoidossa. Hän on valtavan innostunut moniammatillisen koulutuksen kehittämisestä. Lähteet Virtanen, M. 2022a. Digitaalisen palveluohjauksen mahdollisuudet. Teoksessa M. Elomaa-Krapu & A. Vuorijärvi (toim.). Osallistavia ratkaisuja digitaalisiin hyvinvointi- ja terveyspalveluihin.  Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja 95. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu. 19–25. Virtanen, M. 2022b. Aito asiakaslähtöisyys ja asiakasosallisuus. Onko niitä digitaalisten palveluiden kehittämisessä? Teoksessa M. Elomaa-Krapu, M. & A. Vuorijärvi (toim.). Osallistavia ratkaisuja digitaalisiin hyvinvointi- ja terveyspalveluihin. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja 95. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu. 90–96. Hartikainen, K. 2022. Monialaisuus mahdollistaa ihmislähtöiset ratkaisut sosiaali- ja terveysalalla. Teoksessa K. Hartikainen ym. (toim.). Monialaisten ratkaisujen työkirja sosiaali- ja terveysalan asiakastyöhön. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. OIVA-sarja 53. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu. 75–83. Ahlstrand, A. 2019. Osallistamisesta osallisuuteen – hyviä käytäntöjä yhdessä kehittäen. Hiiltä ja timanttia -blogi. Blogipostaus. 4.10.2019. Viitattu 17.3.2023. Vrt. Satokangas, H. 2021. Termien selittäminen tietokirjoissa. Suomalais-ugrilainen ja pohjoismainen osasto. Humanistinen tiedekunta. Helsingin yliopisto. Helsinki: Unigrafia. Dufva, M. & Rekola, S. 2023. Megatrendit 2023. Ymmärrystä yllätysten aikaan. Sitran selvityksiä. 224. Helsinki: PunaMusta Oy. WHO 2023. Draft Global Oral Health Action Plan (2023–2030). Virtanen, M. 2022a. Virtanen, M. 2022b. Soteuudistus. Viitattu 12.4.2023. Ojasalo, K. & Moilanen, T. & Ritalahti, J.  2014. Kehittämistyön menetelmät. Uudenlaista osaamista liiketoimintaan. 3. painos. Helsinki: WSOYpro Oy. OECD 2021. OECD Skills Outlook 2021: Learning for Life. Paris: OECD Publishing.

Lue lisää

Lapset ja perheet mukaan HyMy-kylän palveluiden kehittäjiksi – Oppeja HyMy-kylästä, osa 5
15.2.2022
Satu Hakanen & Mira Lönnqvist

Meillä on ollut ilo tavata Metropolia Ammattikorkeakoulussa myös lapsia. Lapset pitävät itse rakennusta, Myllypuron kampusta, upeana. Arkiset asiat, mitä me, henkilökunta ja opiskelijat, käytämme päivittäin, ovat lapsille ihmeellisiä. Sisäänkäyntien pyöröovet olivat erään päiväkotiryhmän mielestä huippujuttu, terveysalan hoitonukeista puhumattakaan. Nää nojatuolit on niin upeet, että täällä voisi vaikka presidentti pitää juhlat! Lapsilla on ajatuksia, joita aikuiset eivät voi tietää kysymättä ja kuulematta. Lapsen edun mukaista toimintaa edellyttää YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus, jonka mukaan lapsille tulisi taata osallistuminen heitä koskevaan päätöksentekoon ja lasten näkemyksiä tulisi kuulla ja ottaa huomioon kaikissa lasta koskevissa asioissa (1). Tämä kirjoitus on osa Oppeja HyMy-kylästä blogisarjaa ja tarkastelemme, miten Metropolian HyMy-kylässä lapset voisivat osallistua vahvemmin heille kohdennettujen palveluiden kehittämiseen. HyMy-kylä on Myllypuron kampuksen monialainen oppimis- ja kehittämisympäristö, jossa opiskelijat harjoittelevat keskeisten omaan tutkintoon liittyvien ammattikäytäntöjen ohella muun muassa uusien palvelujen kehittämistä yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Perhetiimi HyMy-kylän palveluita kehittämässä Holvikivi ja Rantala-Nenonen kuvasivat Tikissä-blogissa julkaistussa tekstissään Toimintaympäristön kehittämistä yhdessä, asiakkaiden parhaaksi ammattikorkeakoulun tehtävää erilaisten palveluiden kehittäjänä (2). He toivat esille, miten HyMy-kylässä, on moniammatillisesti ja -alaisesti yhdessä opiskelijoiden, opettajien, hanketoimijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa kehitetty palveluita eri asiakasryhmien tarpeisiin. Yksi HyMy-kylässä toimivista kehittäjätyöryhmistä on Perhetiimi. Sen tarkoituksena oli kokeilla, tutkia ja kehittää uusia perhepalveluita moniammatillisesti ja osallistavasti perheiden ja sen jäsenten sekä muiden sidosryhmien kanssa vuoden 2021 aikana. Kehitettävien palveluiden tavoitteena oli edistää perheen ja sen jäsenten terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä perhe-elämän eri vaiheissa sekä luoda opiskelijoille motivoivia ja merkityksellisiä oppimistilanteita työelämässä tarvittavan osaamisen saavuttamiseksi. Perhetiimiin kuului opettajia niin sosiaalialan, sosiaalialan varhaiskasvatuksen, toiminta- ja fysioterapian, kätilötyön, sairaan- ja terveydenhoitotyön sekä osteopatian tutkinnoista. Perhetiimi toteutti vuonna 2021 yhteistyössä eri tutkintojen opiskelijoiden ja sidosryhmien kanssa mm. seuraavia palveluja ja tapahtumia: perhevalmennukset, joihin sisältyy esim. imetysvastaanotto ja synnytysvalmennus keskustelevat aamukahvitilaisuudet lähialueen eri sosiaali- ja terveysalan, kasvatuksen toimijoiden sekä opiskelijoiden kanssa. perhekahvilatoiminta yhteistyössä MLL Myllypuron paikallisyhdistyksen kanssa Lapsen oikeuksien viikolla Lapsen päivä -tapahtumassa eri tutkintojen opiskelijat toteuttivat lapsille ja perheille erilaisia toiminnallisia tuokioita ja Pelastakaa Lapset ryn Janica Laimio perehdytti kuulijoita Lapsikeskeiseen palvelumuotoiluun. Perheille suunnattuihin palveluihin voi tutustua Metropolian verkkosivuilla. Lisäksi perhetiimin opettajia on mukana kehittämässä yhdessä opiskelijoiden ja eri sidosryhmien kanssa esimerkiksi toiminnallisen oppimisen tuokiot laajennettuun esiopetukseen liittyen matalan kynnyksen lasten toimintaterapiapalvelut lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät ja tukevat palvelut hyvinvointi- ja harrastuspalvelut erityistä tukea tarvitseville lapsille ja heidän perheilleen. Lapset ja perheet tulevaisuudessa vahvemmin mukaan kehittämiseen Palveluiden kehittäminen aloitettiin vuoden 2021 alussa perhepalveluiden mission, toiminta-ajatuksen sekä palvelukuvausten työstämisellä. Opiskelijat olivat kartoittaneet palvelutarpeita edeltävästi jo syksyllä 2020 esimerkiksi Metropolian Innovaatio (MINNO) -opintoihin tai opinnäytetöihinsä liittyen. Palveluiden kehittäminen eteni perhetiimin toimesta yhteydenotoilla mahdollisiin yhteistyökumppaneihin ja asiakkaisiin, minkä jälkeen palveluiden sisältöjä kuvattiin ja muita käytännön asioita selvitettiin. Kehittämisprosessin aikana keskustelimme useaan otteeseen palveluiden asiakaslähtöisestä kehittämisestä ja tunnistimme, että lasten ja perheiden mahdollisia tarpeita palveluille oli kuultu ja näkemyksiä oli otettu huomioon, mutta palveluiden varsinaisessa kehittämisessä oli ollut mukana vain osittain eri sidosryhmiä. Lapset ja perheet eivät varsinaisesti juuri lainkaan. Palveluiden kehittämisprosessin aikana ymmärsimme, että meillä on usein hyviä asiakaslähtöisiä aikomuksia, mutta käytännössä tapamme toimia ei ole välttämättä lapsen näkemystä kuuleva, huomioon ottava tai varsinkaan lapsen kanssa yhdessä suunnitteleva ja asioista päättävä. Lasten ja perheiden osallistumista palveluiden kehittämiseen on yleisesti hyödynnetty sen olemassa olevaan potentiaalin nähden verrattain vähän (3), mihin ovat vaikuttamassa erilaiset asenteisiin, tietoon ja osaamiseen sekä yhteiskunnan rakenteisiin liittyvät rajoittavat tekijät, esteet. Oikeusministeriön 2020 julkaiseman arviointiraportin (4) mukaan lasten osallistumisoikeuksiin liittyvä opetus on Suomessa hyvin vaihtelevaa. Keskeisenä kehittämiskohteena esitetäänkin, että teemaan liittyvä osaamispohjainen koulutus olisi jatkossa mahdollisimman laaja-alaista ja yhdenmukaista sekä tietoa lapsen oikeuksista tulisi vahvistaa sekä perus- että täydennyskoulutuksessa (4). Opetussuunnitelmien perusteita tulisi tarkastella sen varmistamiseksi, että kaikkien lasten parissa työskentelevien ammattilaisten peruskoulutuksissa annetaan riittävät tiedot ja taidot lasten osallistumisoikeuksien toteutumiseksi (4). Myös Kansallisen lapsistrategian (5) linjauksissa korostetaan lasten näkemysten huomioon ottamisen tärkeyttä siten, että kaikilla lasten kanssa toimivilla aikuisilla olisi riittävä tiedollinen ja taidollinen osaamisen lasten osallistumisoikeuksien mukaisen toiminnan toteutumiseksi. Lapsen oikeudet sillaksi eri alojen väliseen yhteistyöhön lasten parhaaksi Metropoliassa on monia tutkintoja, joista valmistuu lasten sekä perheiden kanssa toimivia ammattilaisia. Palveluiden kehittämisprosessissa huomasimme, että eri tutkinnoissa erilaisista tieteistä ja teorioista huolimatta alojen yhdistävä tekijä on pyrkimys toimia lapsen edun mukaisesti, lapsen ja perheen parhaaksi. Tunnistimme myös, että alojen toimintakulttuurit ovat erilaisia, vaikka toimimme lasten ja perheiden kanssa. On selvää, että työntekijän tulee toimia työssään sitä koskevan lain määräämänä esimerkiksi asiakasta koskevan tiedon turvaamiseksi. Laki ei kuitenkaan pelkästään rajaa aloja, vaan nimenomaan kehottaa yhteistyöhön. Lapsia koskevat lait – esimerkiksi Suomen perustuslaki, varhaiskasvatuslaki, lastensuojelulaki, perusopetuslaki, nuorisolaki sekä terveydenhuollon lainsäädäntö – velvoittavat edistämään sitä, että lapset pääsevät osalliseksi omaan elämään liittyvissä päätöksissä ja palveluissa (6). Kansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelman (7) toimenpide 26 mukaisesti lasten kanssa toimiville ammattilaisille toteutetaan lasten osallistumisoikeuksiin liittyvä koulutus, jonka valmistelu on jo alkanut (8). Metropolialla on mahdollista hyödyntää tätä koulutuskokonaisuutta eri tutkintojen opetuksessa, joten mietimme, voisiko lasten oikeuksiin liittyvä opetus toimia siltana eri alojen välisessä yhteistyössä lasten parhaaksi? Saisimmeko eri alat keskustelemaan lapsen edusta, jos opiskelijoilla olisi mahdollisuus toimia yhdessä lapsikeskeisissä palveluissa? HyMy-kylä oppimisympäristönä tarjoaisi tähän mahdollisuuden. Lapsikeskeinen palvelumuotoilu toimintamalliksi kehittämiseen Lapsikeskeinen palvelumuotoilu (9) rakentuu lapsen oikeuksista ja palvelumuotoilusta muodostaen lapsikeskeisen prosessin kokonaisuuden, jonka taustalla on vaikuttamassa myönteisen tunnistamisen näkökulma. Myönteisellä tunnistamisella (10) tarkoitetaan lapsen yksilöllistä kohtaamista tukemalla hänen toimijuuttaan ja tuomalla esiin vahvuuksia ja lapsen näkemyksen tärkeyttä yhteisen toiminnan jokaisessa vaiheessa, lapsikeskeisesti. Lapsikeskeisen palvelumuotoilun prosessi koostuu tiivistäen seuraavista vaiheista (11): Kehittämishaaste: tunnistetaan, mihin asiaan toivotaan muutosta tai mihin asiaan halutaan vaikuttaa. Keskeisenä kysymyksenä tässä vaiheessa prosessia on se, miksi haluamme kehittää? Kysymykseen on mahdollista löytää vastauksia tuomalla palvelua järjestävän, toteuttavan sekä käyttävän tahon eli lasten näkemyksiä yhteen tutustumalla ja luomalla ymmärrystä eri näkökulmista. Tämän jälkeen tuotettu tieto kootaan yhteen ja sitä tarkastellaan sekä analysoidaan lasten näkökulma huolellisesti mielessä pitäen. Oivallukset: kenen tarpeisiin palvelun kehittämisellä pyritään vaikuttamaan, syntyvät aiemmassa vaiheessa yhteisesti opitusta. Tässä vaiheessa keksitään ja luodaan erilaisia ideoita palveluille yhdessä lasten kanssa. Ideoita myös kokeillaan ja testataan lasten kanssa ja niitä kehitetään edelleen. Toteutussuunnitelma: toteutetaan suunnitelma sekä arvioidaan, miten yhteisessä kehittämisprosessissa onnistuttiin! Lapsikeskeisen palvelumuotoiluprosessin aikana on erityisen tärkeää, että lasten näkökulma säilyy kehittämisen edetessä ja palvelua toteutettaessa. Aikuisen onkin hyvä valmistautua yhteiseen kehittämiseen kaikissa sen vaiheissa ja huolehtia muun muassa siitä, että lapsilla on erilaisia mahdollisuuksia osallistua kehittämisprosessin eri vaiheissa. (11) Yksilölliseen ja lapselle turvalliseen kohtaamiseen liittyen Hipp & Palsanen (3) ovat koonneet Lasten osallistumisen etiikka – Lapset ja nuoret palveluiden kehittäjinä -oppaaseen kymmenen lapsen osallistumiseen liittyvää eettistä periaatetta, jotka on tärkeää ottaa huomioon lasten kanssa toimiessa: Lapsen kunnioittaminen on osallistumisen lähtökohta. Osallistuminen on vapaaehtoista. Osallistuminen on lapselle hyödyllistä. Osallistuminen on tarkoituksenmukaista. Osallistuessaan lapsella on oikeus suojeluun. Osallistuminen on näkyvää ja avointa. Osallistumiseen liittyvä valta ja vastuu pitää olla tiedostettua. Osallistumiseen on tärkeää sisällyttää arviointia. Osallistumiselle tarvitaan toimintaa tukevat rakenteet. Osallistuminen vaatii yhteiskunnan varoja. Lasten näköinen Metropolia – miten tästä eteenpäin? Nyt kun olemme perehtyneet lapsikeskeiseen palvelumuotoiluun teoriassa, on aika pohtia, miten aiomme sitä tai ylipäänsä vahvempaa lapsikeskeistä näkökulmaa hyödyntää HyMy-kylän perhepalveluissa. Ennen yhteistä kehittämistä emme malttaneet jo olla kysymättä lapsilta ideoita ja päätimmekin jutella muutaman tutun lapsen kanssa Metropolian HyMy-kylästä ja siellä opiskeltavista eri aloista. Nämä pienimuotoiset keskustelut nostivat esiin erilaisia lasten ajatuksia. Voisinko päästä sinne? Metropolian opiskelijat voisivat järjestää kerhon, jossa käveltäisiin ympäri Metropoliaa ja siellä saisi leikkiä ja jutella. Moni lapsi ehdotti myös muita kerhoja, joita opiskelijat voisivat pitää kuten ensiapukerho, kuvataidekurssi sekä pienten lasten matikkakerho, joka auttaisi pärjäämään koulussa. Lasten mielestä opiskelijat voisivat opettaa lapsille lisäksi eri liikuntalajeja sisällä ja ulkona sekä askartelua. HyMy-kylässä lapset voisivat yhden vastauksen mukaan harjoitella työntekoa. Vois harjoitella asiakkaiden vastaanottamista ja palvelemista. Jo tämä “katu-gallupmainen” pieni otos lasten ajatuksista ja ideoista vahvisti sitä, että tulevaisuudessa on tärkeää kuulla lasten näkemyksiä perusteellisemmin ja tarkoituksenmukaisemmin palvelujen kaikissa vaiheissa, ideoinnista arviointiin. Kun kuka tahansa meistä jatkossa suunnittelee tai toteuttaa opintojaksoa tai palvelua, joka liittyy lasten ja perheiden arkeen ja elämään, muistetaan seuraavat asiat: Lapsen oikeudet – Tunne lapsen oikeudet! Asenne – Avoimella asenteella yhteistyö lapsen kanssa onnistuu parhaiten! Palvelumuotoilu – Hyödynnä palveluiden kehittämisessä lapsikeskeistä palvelumuotoilua! Suhteet muihin ammattilaisiin – Toimi yhdessä lapsen parhaaksi! Eettiset periaatteet  – Toimi lasten kanssa hyvien eettisten periaatteiden mukaisesti! Tarkastele opiskelemaasi tai opettamaasi alaa lapsen osallistumisoikeuksien näkökulmasta! Mitä sisältöä syntyykään, kun otamme jatkossa lapset ja perheet mukaan perhepalveluiden kehittämiseen ideointi- ja suunnitteluvaiheesta alkaen! Kirjoittajat Satu Hakanen (KM, musiikkiterapeutti AMK) toimii lehtorina Metropolia Ammattikorkeakoulun sosiaalialan tutkinto-ohjelmassa. Hänellä on laaja kokemus varhaiskasvatuksesta sekä erilaisista lasten ja perheiden musiikki- ja liikuntaryhmistä. Satu pitää tärkeänä lasten ja perheiden hyvinvointia ja haluaa edistää sitä työssään. Mira Lönnqvist on lasten toimintaterapeutti, joka työskentelee lehtorina Metropolia ammattikorkeakoulussa Toimintaterapian AMK- ja Kuntoutuksen YAMK-tutkinnoissa. Hän pyrkii omassa työssään sekä vapaaehtoisena edistämään lasten hyvinvointia sekä lapsen edun mukaisen toiminnan toteutumista arjen eri tilanteissa siten, että lapsilla olisi mahdollisuus osallistua heille merkitykselliseen toimintaan. Lähteet Finlex 60/1991. Yleissopimus Lapsen oikeuksista. Verkkojulkaisu. Holvikivi, Johanna & Rantala-Nenonen, Katriina 2021. Toimintaympäristön kehittämistä yhdessä, asiakkaiden parhaaksi. Metropolian Tikissä-blogi. Verkkojulkaisu. Hipp, Tiia & Palsanen, Kati 2014. Lasten osallistumisen etiikka – Lapset ja nuoret palveluiden kehittäjinä. Lastensuojelun keskusliitto (pdf). Oikeusministeriö 2020. ”Kuullaan, mutta ei kuunnella”: Lasten osallistumisoikeuden Suomessa. Arviointiraportti. (pdf) Suomen kansallinen Lapsistrategia. (pdf) Verkkojulkaisu Pulkkinen, Lea (toim.) 2018. Kohti yhteistä lapsikäsitystä (Julkari). THL-julkaisuja. Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy Helsinki, 2018 Työpaperi : 12/2018.  Valtioneuvosto 2021. Kansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelma : Valtioneuvoston periaatepäätös. (Julkaisuarkisto Valto) Valtioneuvoston julkaisusarja. Verkkojulkaisu Lapsistrategian toimeenpanossa suunnitelman toimenpiteet etenevät 2022. Lapsen oikeudet.fi.  Verkkojulkaisu Lapsistrategian toimeenpanossa suunnitelman toimenpiteet etenevät – Lapsenoikeudet.fi Pelastakaa Lapset ry. Lapsikeskeinen palvelumuotoilu. Verkkojulkaisu. Pelastakaa Lapset ry. Myönteinen tunnistaminen. Verkkojulkaisu. Kalliomeri, Reetta & Mettinen, Katja & Ohlsson, Anna-Maija & Soini, Sonja & Tulensalo, Hanna 2021. Lapsikeskeinen palvelumuotoilu. Pelastakaa Lapset ry.

Lue lisää

Monialaisen yhteistyön mahdollisuuksia rakentamassa – oppeja HyMy-kylästä, osa 2
21.9.2021
Saila Pakarinen, Teija Rautiola & Jaana Seitovirta

Mitä monialaisella oppimisella ja monialaisilla oppimisympäristöillä tarkoitetaan ja mitä ne mahdollistavat? Miten opiskelijat osallistetaan monialaisten oppimisympäristöjen kehittämiseen? Miten Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijat oppivat monialaisuutta edistäviä taitoja, kuten ajattelu-, tunne- yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja? Tässä blogikirjoituksessa kuvataan, mitä Metropolia Ammattikorkeakoulun HyMy-kylässä on tehty monialaisen oppimisympäristön rakentamiseksi. Tämä on toinen osa HyMy-kylästä kertovan blogikirjoitusten sarjassa. HyMy-kylä on Myllypuron kampuksen monialainen oppimis- ja kehittämisympäristö, jossa opiskelijat harjoittelevat keskeisten omaan tutkintoon liittyvien ammattikäytäntöjen ohella muun muassa uusien palvelujen kehittämistä yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Monialaisuus vaatii taitoja kohdata itselle uusia asioita Monialaisuutta voidaan raamittaa tavoite- ja osaamislähtöisesti. Sen perusta on yhteisen tavoitteen kiteyttäminen, joka kaikkien toimijoiden on tiedostettava. Lisäksi on määriteltävä, millaista osaamista ja kyvykkyyttä monialaisessa yhteistyössä tarvitaan. HyMy-kylän monialainen oppimistoiminta voidaan nähdä neljän osa-alueen kautta: Ammatillinen osaaminen, jossa tuleva asiantuntija on kehityshakuinen ja haluaa asettaa itselleen vaativia tavoitteita ja oppia uutta Henkilökohtainen osaaminen, jota ohjaa arvopohjainen itseohjautuvuus Kommunikatiivinen osaaminen, johon sisältyy yhteistyökyky, vuorovaikutustaidot, rajoja ylittävä ja monipuolinen sisällöllinen osaaminen Strateginen osaaminen, joka pitää sisällään ymmärryksen toimintaympäristöstä, toiminnan tavoitteista sekä monialaisesta yhteistyöstä toimintamuotona. (Jalava & Virtanen 2000). Monialaisuuden onnistuminen vaatii toimijoilta transversaaleja taitoja, kuten ajattelu-, tunne- yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja (ks. tarkemmin Raatikainen ym. 2020, 23). Monialaisessa toimintaympäristössä oppiminen ja työskentely edellyttävät jokaista toimijaa tutustumaan uusiin asioihin ja tapoihin oppia sekä kykyä työskennellä kaikkia yhdistävän kiinnostuksen kohteen äärellä. Tuntemattomien kohtaaminen saattaa johtaa ensimmäisellä kerralla virhepäätelmiin. Tulkitsemme vieraan ihmisen elekieltä ja olemusta helposti väärin varsinkin silloin, jos itselle tuntematon ihminen ei ilmaise suoraan ajatuksiaan ja mielipiteitään. Usein teemme virhepäätelmiä myös vieraiden ihmisten tavoista toimia. Voimme ajatella vinoutuneesti, jos tulkitsemme omaa toimintaamme vertailemalla sitä toisen toimintaan. Vuorovaikutus vieraiden ihmisten kanssa perustuu aina luottamukseen. (Gladwell 2020,46–50 ja 342–443.) Monialaista toimintaa haittaa, jos emme ymmärrä toisen ammattilaisen näkökulmaa ja tapaa tarkastella yhteistä kiinnostuksen kohdetta. Transversaalien taitojen avulla voimme tunnistaa omat ennakkoluulomme ja virhepäätelmämme sekä ylittää ne. Monialainen oppiminen ja työskentely vaatii muutosjoustavuutta ja -kyvykkyyttä. Jos altistumme toisen asiantuntijuuteen pohjautuvaan tarkasteluun, kohtaamme usein tilanteita, joissa ennakkokäsityksemme asiasta murtuvat tai ainakin naarmuttuvat. Muutosjoustavuutta ja kyvykkyyttä kuvaa resilienssin käsite (ks. tarkemmin Ylikahri ym. 2020, 129). Resilienssiä voidaan tukea ottamalla kaikki toimijat mukaan yhteistoiminnalliseen kehittämiseen. Tällöin kaikki toimintaan osallistuvat ovat osaavia ja aktiivisia jäseniä, jotka tarjoavat omaa asiantuntijuuttaan, kuten opiskelijat ohjaajien kanssa HyMy-kylän palveluprosessin eri vaiheissa. Monialaisuutta rikastamassa HyMy-kylässä rikastamme monilaisuutta monin eri tavoin. Tähän tekstiin olemme valinneet neljä tärkeintä näkökulmaa. 1. Asiakaslähtöisten palvelupolkujen ekosysteemi Sosiaali- ja terveysalan asiakkaiden palvelupolut ovat yhä monimuotoisempia ja tarpeiltaan yhä moninaisimpia. Sen vuoksi asiakkaiden kohtaamiseen ei riitä yhden ammattilaisen osaaminen ja kyvykkyys, vaan tarvetta on monialaisuuden ekosysteemiselle toiminnalle. Ekosysteeminen toiminta HyMy-kylässä näyttäytyy ammattilaisten aktiivisena vuoropuheluna ja ongelman ratkaisuna eri tutkinto-ohjelmien opiskelijoiden ja ohjaajien välillä, jossa yhdessä suunnitellaan asiakkaan palvelupolkua ja perusteellisesti selvitetään sen haasteita. "Monialainen yhteistyö tukee parhaimmillaan eri alojen asiantuntijuutta, tuomalla tietoa mahdollisesti omaan alaan vaikuttavista tekijöistä, joita asiakkaan palvelupolkuun liittyy. Yhteisellä keskustelulla eri alojen ammattilaiset voivat saada lisää työvälineitä oman työnsä kehittämiseen ja tehostamiseen. Monialaisessa toiminnassa voidaan mielestäni myös vähentää työmäärää, mikäli toiminnassa huomataan päällekkäisyyttä", kuvasi eräs HyMy-kylän opiskelija monialaista yhteistyötä. Tämänkaltainen ekosysteeminen vuoropuhelu ja -vaikutus mahdollistuu opiskelijoille myös monialaisissa innovaatio-opinnoissa, tuttavallisemmin MINNO:ssa. 2. Monialaiset innovaatio-opinnot Innovaatioprojekti on sosiaalisen oppimisprosessi, joka yhdistää tiimien jäsenten osaamiset sekä asiantuntijuuden ja jossa uusi idea eli innovaatio muutetaan käytännön todellisuudeksi tuottamaan arvoa käyttäjilleen (Taatila ym. 2006). Innovaatioprojektien tarkoituksena on kasvattaa yksilöiden ja organisaatioiden innovatiivista suorituskykyä. (Donovan ym., 2013). Metropoliassa MINNO-konseptin avulla on jo yli 10 vuoden ajan edistetty monialaisuutta opiskelijoiden ammatillisessa kasvussa. Monialaisuuden rinnalla MINNO-projekti (10 op) tarjoaa opiskelijoille innovatiivisen tavan oppia myös verkostotyöstä. Opiskelijat ovat seitsemän viikon intensiivitoteutuksen ajan yhteistyössä yritysten, julkisen, yksityisen ja 3. sektorin toimijoiden kanssa. HyMy-kylä on tarjonnut monialaiselle innovaatioprojektille useita haasteita, jotka ovat hyödyntäneet Metropolian viiden innovaatiokeskittymän (Asiakaslähtöiset hyvinvointi ja terveyspalvelut, Puhtaat ja kestävät ratkaisut, Älykäs liikkuminen, Toimiva ihmisten kaupunki sekä Tieto-ohjattu rakentaminen) eri tutkinto-ohjelmien asiantuntijuutta. Monialaiset opiskelijatiimit ovat ratkaisuissaan sitoneet monialaisen osaamisen yhteen ja soveltaneet yhteistoiminnallisessa kehittämistyössä monipuolisesti asiantuntijuuttaan. Tuoreimpia kesän 2021 MINNO-toteutuksen esimerkkejä näistä ovat: Blind Channel HyMy-kylän lähettilääksi (YouTube) Hei hyppää pois meidän pysäkillä (YouTube) Tarinoita HyMy-kylästä, HyMy – Move (YouTube) HyMy-kylän chat-palvelu (YouTube) 3. Laajat monialaiset verkostot hanketoiminnasta HyMy-kylän monialaisuustiimi on toimii tiiviissä yhteistyössä kolmen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI) tekevän hankkeen kanssa, joiden yhteistoiminnalliseen kehittämistyöhön opiskelijoita osallistetaan koko hankkeen elinkaaren ajan. Hankkeisiin sidottujen opinnäytetöiden ja innovaatioprojektien sekä eri tutkintokohtaisten projektien harjoitteluissa opiskelijat harjaantuvat monialaiseen ja monipuoliseen asiantuntijuuteen oman alansa asiantuntijuuden lisäksi. Opiskelijat osallistetaan moniasiantuntijuutta edistävään oppimiseen näiden kumppanuushankkeiden teeman mukaisesti: Opiskelijat osallistetaan teknologiaa hyödyntävään tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan Kestävää hyvinvointia yhdessä tutkimalla ja kehittämällä -hankkeessa. Opiskelijoille tarjotaan opintojen eri vaiheisiin liittyviä kehittämishaasteita, joissa keskitytään digitaalisiin ohjausmenetelmiin, ammatti-identiteetin kasvun tukemiseen ja yhteisöllisyyden kokemuksen vahvistamiseen. Työtä tehdään mm.  Opiskelijoiden ohjauksen ja opiskelijahyvinvoinnin edistäminen korkeakouluissa -hankkeen tavoitteiden mukaisesti. Työelämän ja oppilaitosten välistä kehittäjäkumppanuutta rakennetaan opintojen työelämälähtöisyyden vahvistamiseksi Hyvissä handuissa himassa -hankkeessa. Kehittäjäkumppanuus tukee opiskelijoiden kasvua moniammatilliseen asiantuntijuuteen. Näiden hankkeiden kumppanit käsittävät laajan ammattikorkeakouluverkoston, tiedekorkeakouluja, kansainvälisiä yhteistyökumppaneita ja useita julkisia sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajia sekä kolmannen sektorin toimijoita. Myös hankkeissa työllistyminen saattaa olla mahdollista. 4. Monialaisuuden mahdollistavat tilat Monialainen yhteistyö tukee aidosti hyvinvointi- ja terveyspalvelujen kehittämistä, kun resurssit kohdistetaan asiakkaiden tarpeiden kannalta keskeisiin palveluihin (Laurila 2020). Yhteiset toimisto- ja hoitotilat lisäävät monialaisen yhteistyön mahdollisuutta, koska fyysiset puitteet edesauttavat vuorovaikutusta ja monipuolista kanssakäymistä (Griffin & Hay-Smith 2019). HyMy-kylän tilat sijaitsevat kampuksella hyvin keskeisellä paikalla ja sen useimmiten kulkiessaan sivuuttavat kaikki siellä vierailevat ihmiset. Asiakas kohtaa HyMy-kylässä ensimmäiseksi asiakaspalvelun hymyilevät ja hyvän käytöksen omaavat opiskelijat. HyMy-kylän hoitotilat ovat muunneltavia ja joustavia sekä mahdollistavat monipuolisesti yhdessä oppimisen ja työskentelyn. Useiden asiantuntijoiden yhteistyöllä toteutuu HyMy-kylän toiminnassa monialaisuus. Palvelumuotoilua hyödyntäen yhteiskehittäen on tuotettu onnistuneesti uusia tapoja toimia HyMy-kylässä: Avoin toiminta kaikille: avoin oppimisympäristö ja oppimisen eri tutkinto-ohjelmien asiantuntijuuden välinen kohtauttaminen Yhteistoiminnallinen kehittäminen: opiskelijoiden osallistaminen palveluprosessin luomiseen Ekosysteemin toimijat: yritykset, järjestöt, kaupungit, yhdistykset sekä  asiakkaat kehittämässä ja rakentamassa HyMy-kylän toimintaa Monialainen palvelupolku: kohderyhmänä monitarpeiset asiakkaat Ammatillinen keskustelukulttuuri: konsultaatio työpajat ja -puhelimet Yhteinen perehdytysmateriaali: laadukas oppimisen ja - monialainen toiminta Monialaiset opinnäytetyöt: prosessikuvaus innovaatiokeskittymien tutkinto-ohjelmille Fyysisten tilojen yhteistoiminnallinen edelleen kehittäminen ja laajentaminen: HyMy-kylän asiakaspalvelu (virallinen), hoitotilat (joissa monialainen oppiminen ja työskentely tapahtuvat, takatoimisto (puolivirallinen), yhteisen kohtaamisen tilat (aulat, käytävät, taukopaikat) Monialainen tutkimustieto ja -verkosto kehitteillä: laatu ja vaikuttavuuden arviointi. HyMy-kylän oppimisympäristössä monialaisuus ja moniasiantuntijuuden kehittyminen ovat yhteiskehittämisen terävin kärki, johon kaikki toiminnassa mukana olevat osapuolet johdon tuella tähtäävät. Mukana kehittämisessä ovat Metropolian toimijat yhdessä sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjien, sekä lisäksi oppimisympäristöön liittyneiden yritysten, yhdistysten ja muiden verkostojen kanssa. Keskiössä ja tärkeimpänä HyMy-kylän toiminnassa on opiskelijan hyvinvointi ja oppiminen sekä tietysti asiantuntijuutta vahvistava monialainen kehittäminen. Kirjoittajat Saila Pakarinen työskentelee lehtorina Metropoliassa. Hän on koulutukseltaan kasvatustieteen maisteri (KM) sekä suuhygienisti (AMK). Hän innostuu erityisesti moniammatillisen vuorovaikutuksen edistämisestä sekä monialaisesta yhteistyöstä asiakkaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin saavuttamiseksi. Hän on työskennellyt suuhygienistinä niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Teija Rautiola työskentelee lehtorina Metropoliassa. Hän on koulutukseltaan Terveystieteiden maisteri (TtM), suuhygienisti (AMK) ja tuotekehittäjä (EAT). Nykyisen työn helmiä ovat terveyden edistäminen, TKI-toiminta, monialaiset innovaatioprojektit, tuotekehittäminen, sekä näiden merkeissä tapahtuva verkostoituminen ja verkostojen kytkeminen toisiinsa. Hän pitää yhteisöllistä ja yhteistoiminnallista tiimityöskentelyä ja ohjaustoimintaa opiskelijoiden hyvinvoinnin ja itseohjautuvan oppimisen peruspilarina. Hänellä on pitkä työura yksityiseltä ja julkiselta palveluntuottajalta suun terveydenhuollosta suuhygienistinä ja terveyden edistämisen asiantuntijana sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen erityisasiantuntijana. Jaana Seitovirta työskentelee lehtorina Metropoliassa. Hän on koulutukseltaan terveystieteiden tohtori (TtT) sekä terveydenhoitaja (AMK). Lisäksi hänellä on markkinointijohdon koulutusohjelman MJD:n-, markkinointitutkinnon-, kauppateknikon- ja jalkojenhoitajan -tutkinnot. Kehittämislähtöisyys, osaamisen ja tiedon jakaminen sekä jatkuva oppiminen ovat työssä innostavia teemoja. Hän on työskennellyt aikaisemmin mm. yksityisellä sektorilla jalkojenhoitajana, kaupallisella alalla myynnin ja henkilöstöhallinnon parissa, terveydenhoitajana, tutkijana sekä yliopisto-opettajana. Lähteet Donovan, J., Maritz, P. A., & McLellan, A. 2013. Innovation training within the Australian advanced manufacturing industry. Journal of Vocational Education + Training, 65(2), 256–276. Gladwell, M. 2020. Talking to Strangers. What We Should Know about the People We Don't Know. Penguin Books. Jalava, U. & Virtanen, P. 2000. Innovatiiviseen projektijohtamiseen. Helsinki: Tammi, 83-84. Raatikainen, E, Ihamäki, K. & Konkka J. 2020. Hyvän elämän ja hyvinvoinnin soissaliset edellytykset poikkeusoloissa. Teoksessa (toim.) M. Elomaa-Krapu, A. Vuorijärvi, ja R. Wallin. Hyvinvointi ja terveys poikkeusoloissa. (Theseus) Metropolia AMK. 17–29. Ylikahri, K. Kokkala, C, Leppänen, Anu & Rekola, L. 2020. Peruskiven muurauksesta murtumattomaksi: Tervesyalan opiskelijan resilienssin kehittyminen. Teoksessa (toim.) M. Elomaa-Krapu, A. Vuorijärvi, ja R. Wallin. Hyvinvointi- ja terveys poikkeusoloissa. (Theseus) Metropolia AMK. 128–139. Taatila, V., Suomala, J., Siltala, R., & Keskinen, S. 2006. Framework to study the social innovation networks. European Journal of Innovation Management, 9(3), 312–326. doi:10.1108/14601060610678176   Tutustu Oppeja HyMy-kylästä -blogisarjan muihin teksteihin.

Lue lisää

Kansainvälisten opiskelijoiden osaaminen näkyväksi hanketoiminnan avulla
10.8.2020
Kaija Haapasalo ja Suvi Moll

Suomalainen koulutus on entistä arvostetumpaa monissa maissa ja se on houkutellut jo useampien vuosien ajan tänne kansainvälisiä tutkinto- ja vaihto-opiskelijoita.  Suomalainen yhteiskunta tarvitsee myös lisää monialaisia osaajia ja työvoimaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti jo 2017 ammattikorkeakouluille tavoitteita lisätä ja kehittää tutkimus- ja innovaatiotoimintaa (OKM). Myös Metropolia Ammattikorkeakoulussa on vastattu tähän haasteeseen tutkimus- ja hanketyötä lisäämällä. Ammattikorkeakoulujärjestelmämme herättää kansainvälisissä opiskelijoissa kiinnostusta juuri lupauksilla yritys- ja työelämäyhteistyöstä sekä innovaatiotoiminnasta (Arene 2018).  Osataanko kansainvälisten opiskelijoiden osaamista ja taitoja arvostaa ja hyödyntää riittävästi?  Millaisia kokemuksia kansainvälisillä opiskelijoilla on osallistumisestaan tutkimus- ja kehityshankkeisiin? Pystymmekö vastaamaan heidän odotuksiinsa? Liikkumisen ja saavutettavuuden kestävämpiin ratkaisuihin keskittynyt 6Aika Perille asti -hanke pääkaupunkiseudun kaupunkien ja yritysten kanssa tarjosi Metropolian liiketalouden, teollisen muotoilun, sisustusarkkitehtuurin ja graafisen suunnittelun kansainvälisille opiskelijoille mahdollisuuksia kehittää omaa osaamistaan ja ammattitaitoaan mielekkäällä tavalla. Samalla kun tieto ja ymmärrys kestävämmistä ja digitaalisista liikkumispalveluista karttui, avautui monelle nuorelle myös mahdollisuus ideoida ja kehittää uusia palveluja yhdessä matkailualan ja liikkumispalveluyritysten kanssa. Hanke työllisti puolisen tusinaa kansainvälistä opiskelijaa projektiassistentteina ja heidän lisäkseen iso joukko eri koulutusohjelmien tutkinto- ja vaihto-opiskelijoita osallistui tutkimustyöhön ja kehitti palveluja yritysten ja muiden hanketoimijoiden kanssa. Hankkeen aikana opiskelijat tekivät mm.     ammatillista työharjoittelua projektiassistentteina,     kansainvälisiä benchmarking -tutkimuksia,     käyttäjä- ja markkinatutkimuksia,     innovaatioprojekteja toimeksiantoina,     palvelukonseptointia,     hankkeessa kehitettyjen uusien palvelujen testausta,     tutkimusraportteja ja opinnäytetöitä. Haluamme jakaa seuraavaksi millaista lisäarvoa ja oppia kansainväliset opiskelijat toivat työpanoksensa ja toteuttamiensa moninaisten tutkimusten ja projektien kautta hanketoimintaan. Mahdollisuus hyödyntää laajaa kielitaitoa  Kansainvälisten opiskelijoiden valmistumista edeltävä työkokemus Suomessa edesauttaa opiskelijan Suomeen jääntiä myös valmistumisen jälkeen (TEM 2019). Heillä voi olla haasteita löytää mielekkäitä oman alan harjoittelupaikkoja Suomessa, jos suomen kielen osaaminen ei ole riittävällä tasolla. Toisaalta heidän monipuolista kielitaitoaan ja kulttuuritaustaansa ei välttämättä osata hyödyntää riittävästi. 6Aika Perille asti -hankkeessa monipuolinen kielitaito osoittautui todella arvokkaaksi ja hankekumppanit ja kokeilu-yritykset arvostivat mm. japanin, kiinan, venäjän, ranskan, espanjan, ruotsin ja englannin kielillä saamaansa apua, kun uusista palveluista haluttiin asiakaspalautetta mm. lentokentällä, satamaterminaalissa ja hotelleissa sekä muissa matkailukohteissa. Kansainvälinen opiskelijaryhmä haastatteli esim. Helsinki-Vantaan lentokentällä yli 160 kansainvälistä matkailijaa. Vaikka opiskelijat puhuvat sujuvaa englantia, näin ei aina ole matkailijoiden laita. Kiinan ja japanin kielen taitoisten opiskelijoiden kautta oli mahdollista päästä kiinni aivan eri tasolla aasialaisen kohderyhmän matkustajien kokemuksiin. Monipuolista kielitaitoa tarvitaan myös, kun tietoa etsitään erilaisista kansainvälisistä lähteistä eikä kaikki tieto ole aina saatavilla englanniksi. Hankkeessa tehtiin kattava kansainvälinen benchmarking -tutkimus liikkumispalveluista maailmalla ja löydettiin hyviä esimerkkejä pohjaksi Suomen kokeiluihin jopa yli 40 erilaista palvelua kaikkialta maailmasta. Yksi opiskelijaryhmä teki myös yhteistyössä hankkeeseen osallistuneen yrityksen kanssa markkina-analyysiä kansainvälisellä tasolla. Luovuutta ja innovatiivisuutta monikulttuurisesti Metropolian teollisen muotoilun ja sisustusarkkitehtuurin sekä liiketalouden opiskelijat ovat tehneet jo vuosia innovaatioprojekteja yrityslähtöisesti yhdistäen eri koulutusohjelmien suomalaisten ja kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden ja vaihto-opiskelijoiden osaamista. Näin saadaan monipuolista ja monikulttuurista näkökulmaa uusien palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen. 6Aika Perille asti -hankkeessa monialaiset ja -kulttuuriset opiskelijatiimit kehittivät mm. ”Last Mile Vantaa” -palvelupaketin erityisesti stopover-matkustajille sekä uudenlaisia majoituspalveluita ja kahvilarakennuksen Vantaan Kuusijärven alueelle. Espoon Rantaraitille uuden brändi-ilmeen, erilaisia opastekylttejä, verkkosivuston sekä ideoita alueen mainontaan. Nuuksioon.fi-palvelukonseptia matkailijoille ja paikallisille luonnossa liikkujille. Opiskelijoiden antamaa palautetta hyödynnettiin palvelun jatkokehityksessä. Hankkeen loppujulkaisun hienosta ulkoasusta ja taitosta (ks. Haapasalo 2020) on kiittäminen graafista suunnittelua opiskelevaa espanjalaista opiskelijaa, joka työskenteli hankkeessa myös projektiassistenttina. Opiskelijoille työkokemusta ja uusia kontakteja Kansainvälisille opiskelijoille hankkeet tarjoavat mahdollisuuden olla mukana tekemässä töitä, joihin heidän voi normaalisti suomenkielen riittämättömyyden takia olla vaikea päästä. 6Aika Perille asti -hankkeessa kyselytutkimuksia tehneet opiskelijat kuvasivatkin kokemuksiaan inspiroivina, sillä kyseessä oli isoin projekti, jossa he olivat koskaan olleet mukana. Hankkeissa kansainväliset opiskelijat tutustuvat paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan ja saavat tilaisuuksia luoda suhteita paikallisiin toimijoihin ja yrityksiin. Tämä sitouttaa heitä opiskelupaikkakuntaan ja voi parhaimmillaan johtaa jopa harjoittelu- tai työpaikkaan. Haastattelututkimuksia suunnitelleet ja toteuttaneet kansainväliset opiskelijat kuvasivat kokemuksiaan hankkeessa toisaalta työläinä mutta antoisina. He saivat mahdollisuuden kokeilla omia kykyjään turvallisessa ympäristössä ja saivat ohjausta prosessin eri vaiheissa. Yksi opiskelijoista kommentoi, että työskentely hankkeessa opetti hänelle vastuunottoa ja yrittäjämäistä otetta. Ymmärrys asiakaslähtöisyydestä ja projektitoiminnasta kasvoi ja myös käytännön taitoja, kuten haastattelutekniikkaa ja data-analyysiä tuli opittua. Opiskelijapalautteissa isoimpina haasteina nostettiiin esiin tiimityö, sen organisointi ja kommunikoinnin tärkeys. Kun projektitiimin jäsenet sekä myös heidän haastateltavansa tulevat erilaisista kulttuureista, lisääntyy väärinymmärrysten mahdollisuus ja tämä tulisi ottaa huomioon projektisuunnittelussa. Myös ryhmäytymiseen tulee panostaa ja jättää sille tarpeeksi aikaa sekä auttaa projektitiimiä luomaan selkeät pelisäännöt kommunikointiin. Yksi osallistujista kertoikin, että työskentely hankkeissa voi olla haastavaa ja ongelmia tulee matkan varrella, mutta ne selvitetään kyllä! Opiskelijat osana projektiorganisaatiota Projektiassistentteina toimineet kansainväliset opiskelijat sulautuivat projektiryhmän toimintaan ilman isompia vaikeuksia ja tasavertaisina jäseninä ja suomen kielen osaamisesta tai sen puuttumisesta ei syntynyt isompaa ongelmaa. Projektikokouksissa puhuttiin suomea ja englantia joustavasti ja kulttuurieroista huolimatta aikatauluissa pysyttiin ja tulosta syntyi tavoitteiden mukaisesti. Opiskelijat osoittivat hyvää paineensietokykyä ja kykyä venyä tarpeen tullen. Parasta oli hieno huumorintaju ja korkea työmotivaatio. Tervetullutta “herättelyä” projektiryhmässä mukana olleille suomalaisille lehtoreille ja asiantuntijajäsenille oli kuulla muualta tulleiden silmin, millaista suomalaisten kanssa on tehdä töitä ja mitä heihin tutustuminen vaatii ja vieläpä, miten suomen kieltä voi oppia todella hyvin muutamassa vuodessa. Oli ilo saada nuorten työlle näkyvyyttä ja kiitosta myös muilta hankekumppaneilta ja yrityksiltä. Opiskelijat saivat mahdollisuuden esittää tuloksiaan ja keskustella niistä Espoon ja Vantaan kaupunkien sekä Forum Virium Helsingin edustajien ja niiden yritysten kanssa, joille he tekivät erilaisia selvityksiä ja palvelujen kehittämistyötä. Hankekumppanit ja mukana olleet yritykset kiittelivät kovasti opiskelijoiden avulla tehtyjen erilaisten selvitysten ja tutkimusten sekä innovaatioprojektien tuloksia. Tämä lisää varmasti Metropolian kiinnostavuutta hankekumppanina jatkossakin. ”Metropolian kansainväliset opiskelijat testasivat hankkeessa pilotoitua Nuuksioon.fi -palvelua osana Sustainable Supply Chains -opintojaksoa. Saimme sitä kautta tärkeätä tietoa palvelun käytettävyydestä sekä ideoita palvelun kehittämiseksi kansainvälisille Nuuksion kävijöille. Myöhemmin palvelu suunniteltiin ja toteutettiin myös englanniksi ja se on edelleen käytössä.” — Espoo Marketing Oy:n projektipäällikkö Karoliina Korpela Tärkeimmät opit ja huomiot Kansainväliset opiskelijat tuovat merkittävää lisäarvoa yrityksille ja hankekumppaneille mm. monipuolisemman kielitaidon ja monikulttuurisuudesta kumpuavien luovien ja innovaatisten ideoiden kautta. Kansainväliset opiskelijat hankkeissa tekevät näkyväksi monialaisuuden ja - kulttuurisuuden hyötyjä ja poistavat ennakkoluuloja. Hanketyön liittäminen osaksi opetustoimintaa lisää kansainvälisten opiskelijoiden verkostoitumismahdollisuuksia ja motivaatiota. Hanketyö tutustuttaa ja sitouttaa kansainväliset opiskelijat suomalaiseen yhteiskuntaan ja yrityksiin ja paikallisiin toimijoihin  Kulttuurierojen huomiointi, hyvä kommunikointi ja pelisäännöt ovat tärkeitä käytännön hanketyössä. Opiskelijat ottavat vastuuta, kun heille sitä sopivasti annetaan ja tukevat toisiaan. Kansainväliset opiskelijat osana projektitiimiä tuovat yhdessä työskentelyyn uusia rikastuttavia näkökulmia. Työskentely kansainvälisten opiskelijoiden kanssa on palkitsevaa, koska opimme heiltä erilaisia näkökulmia ja tapoja tarkastella ja tehdä asioita ja miten toimia ja johtaa monikulttuurisia tiimejä. Tämä haastaa meitä opettajia kyseenalaistamaan ja uudistamaan omia ajatus- ja  toimintamallejamme ja antaa paremmat valmiudet osallistua myös kansainvälisiin hankkeisiin. Hanketyötä kansainvälisten opiskelijoiden kanssa voi harjoitella esim. ottamalla heitä mukaan Metropolian MINNO-projekteihin tai jos mahdollista, palkkaamalla harjoittelijoiksi projekteihin.  6Aika Perille asti -hanke 6Aika Perille asti -hanke toteutettiin Metropolia Ammattikorkeakoulun, Vantaan kaupungin, Espoo Marketing Oy:n, Forum Virium Helsingin, Aalto-yliopiston ja Demos Helsingin yhteistyönä 9/2017 - 3/2020 ja se sai rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta osana 6Aika-strategiaa. Hankkeen aikana kokeiltiin 19 erilaista liikkumiseen ja nk. ”Last Mile” - saavutettavuuteen liittyvää palveluratkaisua sekä maalla että merellä Helsingin Jätkäsaaressa, Espoon Rantaraitilla, Nuuksion kansallispuistossa sekä Vantaan Aviapoliksessa. Lisäksi toteutettiin n. 40 erilaista tutkimusta, selvitystä ja kehitysprojektia, jotka auttoivat ymmärtämään käyttäjien asenteita ja liikkumispalvelujen liiketoimintamahdollisuuksia ja kehittämistarpeita. Yhteistyöhön osallistui n. 200 yksityistä ja julkista toimijaa. Hanke kytkeytyi myös Metropolian Älykäs liikkuminen -innovaatiokeskittymään. Hankkeen tulokset ja tärkeimmät kokeilujen opit löytyvät Metropolian toimittamasta Perille asti -julkaisusta, joka on luettavissa Theseus -tietokannassa (ks. Haapasalo 2020) sekä hankkeen Metropolian omilta Perille asti -nettisivuilta. Kirjoittajat Kaija Haapasalolla on pitkä kokemus Metropolia Ammattikorkeakoulun liiketalouden kansainvälisistä tutkinto-ohjelmista sekä lehtorina, tutkintovastaavana että opettajatutorina ja sitä ennen pitkä ura kansainvälisessä liiketoiminnassa. Hän toimi Metropolian projektipäällikkönä 6Aika Perille asti-hankkeessa 1.9.2017 - 30.3.2020. Kaija on aktiivisesti mukana kehittämässä opetus, ohjaus- ja tutkimustyötä ja niiden integrointia yrityselämään ja erilaisiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin. Koulutukseltaan hän on kauppatieteiden maisteri. Suvi Moll toimii tällä hetkellä englanninkielisen BBA-tutkinnon International  Business and Logistics tutkintovastaavana. Hän myös opettaa ja ohjaa aktiivisesti sekä suomen- että englanninkielisissä tutkinto-ohjelmissa Metropolia Ammattikorkeakoulun liiketalouden yksiköissä. Suvilla on laaja kokemus kansainvälisissä toimintaympäristössä työskentelystä. Hän toimi 6Aika Perille asti-hankkeessa projektiasiantuntijana 1.9.2017 - 31.12.2019. Koulutukseltaan hän on kauppatieteiden maisteri. Lähteet Arene Uutiset 30.4.2018: Ammattikorkeakoulujen yhteistyö Kiinaan tiivistyy. Haettu 10.5.2020. Haapasalo K. (toim.) , (2020). Perille asti. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja, Metropolia Ammattikorkeakoulu. (Theseus) Haettu 12.5.2020. Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden  maahantulo ja integroituminen sujuvaksi  yhteistyöllä. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:31. (PDF) Haettu 12.5.2020. Kazi, Villiina & Alitolppa-Niitamo, Anne & Kaihovaara, Antti (toim.). (2019). Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019: Tutkimusartikkeleita kotoutumisesta. TEM oppaat ja muut julkaisut 2019:10. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. ISBN 978-952-327-487-7. OKM:n Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030. Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote  4.2.2017. Haettu 12.5.2020. Metropolia Ammattikorkeakoulun Perille asti -nettisivut. Haettu 12.5.2020.

Lue lisää

Virtuaalisimulaatiopeleillä uusia ulottuvuuksia korkeakouluopetukseen
10.6.2020
Sara Havola, Henna Mäkinen, Tuija Buure, Linda Hublin & Heli Virtanen

Tämä blogikirjoitus esittelee Metropolia Ammattikorkeakoulun yhteistyöprojektissa kehitetyn uuden virtuaalilaseilla pelattavan virtuaalisimulaatiopelin. Tässä pelissä hoitotyön opiskelijat voivat harjoitella sekä potilaan hoitoon liittyvää päätöksentekoa että potilaan elintoimintojen tarkkailua käyttäen NEWS (National Early Warning Score) -työkalua turvallisessa ympäristössä uuden opetusmenetelmän avulla. Tässä esiteltävä projekti toteutettiin yhdessä Metropolian, Practigame Oy:n ja Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen kanssa. Lisäksi blogissa annetaan konkreettisia vinkkejä opettajalle opetuksen pelillistämisen toteutuksesta.  Hoitotyön koulutus – oppiminen virtuaalisimulaatiopelien avulla Virtuaalisimulaatiopelejä käytetään osana hoitotyön koulutusta yhä enenevissä määrin (Koivisto ym., 2018; Johnsen ym., 2018). Ne jäljittelevät todenmukaista ympäristöä, jossa yhdistyvät oppimisen tavoitteet ja pelimekaniikka (Koivisto, 2017). Virtuaalisimulaatiopelit tuovat oppimiseen uuden ulottuvuuden (Pons Lelardeaux ym., 2017), joka mahdollistaa päätöksenteon harjoittelemisen todellisuutta simuloivassa turvallisessa ympäristössä. Kokemukset virtuaalitodellisuuspelien käytöstä oppimisessa ovat olleet pääosin positiivisia (Salovaara-Hiltunen ym., 2019). Virtuaalisimulaatiopelien avulla hoitotyön opiskelijat voivat harjoitella hoitotyöhön liittyviä taitoja kuten esimerkiksi päätöksentekoa, kommunikaatio, tiimityöskentelyä ja jopa kädentaitoja erilaisten potilasskenaarioiden kautta (Peddle ym., 2019; Kardong-Edgren ym., 2019). Teknologian ja laitteiston nopea kehittyminen tulee mahdollistamaan virtuaalisimulaatiopelien entistä monipuolisemman ja tehokkaamman hyödyntämisen koulutuksessa. Opetuksen uudistamisen tukena hyödynnettäviä pelejä on tarkasteltu myös Hiilen ja timantin aikaisemmassa tekstissä.  Opettaja avainasemassa opetuksen pelillistämisessä  Opettajan rooli on tärkeä, kun pelillisyys yhdistetään osaksi opetusta. Opettajan pedagogisella osaamisella on tärkeä merkitys niin opetuksen suunnittelussa, toteutuksessa kuin arvioinnissa. Opettajan pedagogiseen osaamiseen sisältyvät kasvatukselliset ja ohjaukselliset taidot sekä ammattiin liittyvien tietojen ja taitojen hallinta (Salminen & Koivula, 2018, 310). Opettajan tulee huomioida opetuksen pelillistämisen suunnitteluvaiheessa seuraavat asiat (Koskinen ym., 2014, 28, 33; Verkuyl ym., 2020): Pelissä opittavan sisällön ja tavoitteiden määrittely sekä arviointisuunnitelma Pelin integroiminen osaksi opetussuunnitelmaa Pelitilanteiden organisointi ja käytettävään teknologiaan tutustuminen Pelin sisältöön tutustuminen pelaamisen avulla  Pelin toimintojen esittely opiskelijoille ennen pelaamista Opetuksen tavoitteiden esille tuominen opiskelijoille Opetettavaa kokonaisuutta on tarkoituksenmukaista käsitellä koulutuksessa myös muilla opetusmenetelmillä eikä ainoastaan virtuaalisimulaatiopelin avulla. Tällöin erilaiset oppijat ja heidän tarpeensa tulevat huomioiduksi eikä oppiminen ole vain yhden opetusmenetelmän varassa. Opettajan on tärkeää myös huomioida pelaamisessa mahdollisesti ilmenneet tekniset tai pelin sisällölliset haasteet ja käydä ne läpi yhdessä opiskelijoiden kanssa pelaamisen jälkeen. (Koskinen ym., 2014, 28, 33.) Virtuaalisimulaatiopelien kehittäminen on vaativa ja monivaiheinen prosessi (Koivisto ym., 2018). Opettajan olisikin ensin hyvä ottaa selvää, millaisia virtuaalisimulaatiopelejä on kehitetty ja minkälaista osaamista niillä voi harjoitella. Virtuaalilaseilla pelattavia virtuaalisimulaatiopelejä on kehitetty vasta vähän hoitotyön koulutukseen (Weiss ym., 2018) ja niiden saatavuus voi olla haastavaa. Tämän takia opettaja voi olla tilanteessa, jossa opintoihin sopivaa virtuaalisimulaatiopeliä ei ole käytettävissä ja uusi peli olisi hyödyllistä kehittää.  On kuitenkin huomioitava, että virtuaalisimulaatiopelien kehittäminen vaatii aikaa, rahoitusta ja tiivistä monialaista yhteistyötä niin hoitoalan, kuin pelialan ammattilaisten kanssa. Virtuaalisimulaatiopelin monialainen kehittäminen  Virtuaalisimulaatiopelin kehitysprosessin alussa heräsi idea pelin sisällöstä, joka vastaisi hoitotyön koulutuksen tarpeisiin ja jollaista ei ollut aiemmin kehitetty. Oman kokemuksemme mukaan pelin monialaisessa kehittämisessä korostuivat seuraavat asiat: Sisältö Päätöksenteon harjoitteleminen Potilaan elintoimintojen tarkkailuun liittyvän osaamisen vahvistaminen Virtuaalitodellisuuden hyödyntäminen opetuksessa Tarvittava osaaminen Hoitotyön, lääketieteen ja hoitotyön koulutuksen asiantuntijat Ohjelmistokehittäjät ja 3D-suunnittelija Toteutus Tiivis ja säännöllinen yhteistyö koko kehitysprosessin ajan Systemaattinen dokumentointi ja raportointi Pelin testaaminen eri kehitysvaiheissa Projektissa kehitettiin realistinen ja näyttöön perustuva peliskenaarion käsikirjoitus yhdessä hoitotyön ja hoitotyön koulutuksen asiantuntijoiden kanssa. Pelissä hyödynnetään potilaan elintoimintojen systemaattiseen tarkkailuun käytettävää NEWS-työkalua. Sairaanhoitajaliitto julkaisi 2018 suomenkielisen esitteen ja muistikortin NEWS-työkalusta tavoitteena, että se vakioituisi käyttöön myös Suomessa, jolloin potilaan peruselintoimintojen seuraamiseen olisi valtakunnallisesti yhtenäinen menetelmä. (Sairaanhoitajat, 2019.) Virtuaalisimulaatiopelin kehittäminen toteutui tiiviissä yhteistyössä Metropolian XR Centerin pelinkehittäjien kanssa.  Opettaja – ennakkoluulottomasti kohti opetuksen pelillistämistä Virtuaalitodellisuuden käyttö opetuksessa lisääntyy tulevaisuudessa entisestään, minkä vuoksi myös opettajien kannattaa ottaa rohkeasti uusia opetusmenetelmiä käyttöön.  Omalla innostuksellaan ja perehtyneisyydellään opettaja voi innostaa myös opiskelijoita. Opetuksen pelillistäminen tuo opettamiselle ja oppimiselle monenlaisia hyötyjä:  Monipuolistaa opetusta Tekee opetustilanteesta hauskan ja tavanomaisesta poikkeavan  Kehittää opettajan osaamista tuoden sisältöä ja mielekkyyttä opetukseen Tukee opiskelijoiden itseohjautuvaa oppimista Alussa opettajan läsnäolo on kuitenkin tärkeää uuden opetusmenetelmän käyttöönoton harjoittelussa (Krokfors ym., 2014, 215). Opettajat voivat tuntea myös epävarmuutta pelillistämistä kohtaan, sillä pedagogisten mallien ja pelillisyyden yhdistäminen osaksi opetuksen kokonaisuutta koetaan vaikeaksi (Krokfors ym., 2014, 208). Jotta voidaan minimoida opettajien mahdollinen stressi ja epävarmuus sekä lisätä heidän itseluottamusta opetuskokemuksesta, tulee virtuaalisimulaatiopelin käyttöön tutustua ennakkoon mahdollisimman hyvin suunnitella opetuskokonaisuus huolellisesti. Virtuaalisimulaatiopeli otetaan hoitotyön koulutuksen käyttöön Metropoliassa syyslukukaudella 2020.  Jos haluat ottaa virtuaalisimulaatiopelin osaksi omaa opetustasi tai olet kiinnostunut sellaisen kehittämisestä, Metropolian hoitotyön lehtori Tuija Buure voi tukea sinua siinä. Siinä tapauksessa  olethan ennakkoluulottomasti yhteydessä Metropolian hoitotyön lehtori Tuija Buureen.  Projektin osapuolet Projekti toteutettiin yhdessä Metropolia Ammattikorkeakoulun (TKI-yksikkö, XR Center, Asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut) ja Practigame Oy:n kanssa. Lisäksi Turun yliopiston hoitotieteen maisteriopiskelijat olivat mukana projektissa kirjoittamassa pelin käsikirjoitusta osana pedagogisiin opintoihin kuuluvaa projektiharjoittelua.  Kirjoittajat Sara Havola opiskelee terveystieteen maisteriopintoja Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella, terveystieteiden suuntautumisvaihtoehtona hoitotieteen pedagoginen asiantuntijuus. Tämä blogikirjoitus on osa Metropolia Ammattikorkeakoulussa toteutettua projektiharjoittelua. Henna Mäkinen opiskelee terveystieteen maisteriopintoja Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella, terveystieteiden suuntautumisvaihtoehtona hoitotieteen pedagoginen asiantuntijuus. Tämä blogikirjoitus on osa Metropolia Ammattikorkeakoulussa toteutettua projektiharjoittelua.  Tuija Buure työskentelee hoitotyön lehtorina (TtM) Metropolia Ammattikorkeakoulussa, Terveyden osaamisalueella. Hän on osaamisalueen digimentori ja kehittää innovatiivisia digipedagogisia ratkaisuja opetuksen tueksi.  Linda Hublin (TtM), työskentelee terveysalan lehtorina Diakonia-ammattikorkeakoulussa.  Erityisesti kiinnostunut kliinisten taitojen oppimisesta, monipuolisista opetusmenetelmistä sekä ammattietiikan kehittymisestä ja ihmisoikeuskysymyksistä terveydenhuollossa. Heli Virtanen työskentelee Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella yliopisto-opettajana (TtT). Hänen osaamisalueenaan on terveysalan opettajakoulutuksen suunnittelu, toteuttaminen ja kehittäminen. Lähteet Johnsen, H-M., Fossum, M., Vivekananda-Schmidt, P., Fruhling, A. & Slettebø, Å. (2018). Nursing students’ perceptions of a video-based serious game’s educational value: A pilot study. Nurse Education Today, 62, 62–68. Kardong-Edgren, S., Breitkreuz, K., Werb, M., Foreman, S., & Ellertson, A. (2019). Evaluating the usability of a second generation virtual reality game for refreshing sterile urinary catheterization skills. Nurse Educator, 44(3), 137–141.  Koivisto, J-M. (2017). Learning clinical reasoning through game-based simulation. Design principles for simulation games. Academic dissertation. University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences.   Koivisto, J-M., Haavisto, E., Niemi, H., Haho, P., Nylund, S. & Multisilta, J. (2018). Design principles for simulation games for learning clinical reasoning: a design-based research approach. Nurse Education Today, 60, 114-120. Koskinen, A., Kangas, M. & Krokfors, L. Oppimispelien tutkimus pedagogisesta näkökulmasta, 23-37. Teoksessa Krokfors, L., Kangas, M. & Kopisto, K. (toim.) (2014). Oppiminen pelissä. Pelit, pelillisyys ja leikillisyys opetuksessa. Tampere: Vastapaino.  Krokfors, L., Kangas, M. & Kopisto, K. Pedagogiset mallit ja osallistava pelipedagogiikka, 208-219. Teoksessa Krokfors, L., Kangas, M. & Kopisto, K. (toim.) (2014). Oppiminen pelissä. Pelit, pelillisyys ja leikillisyys opetuksessa. Tampere: Vastapaino.   Peddle, M., Mckenna, L., Bearman, N., & Nestel, D. (2019). Development of non-technical skills through virtual patients for undergraduate nursing students: An exploratory study. Nurse Education Today, 73, 94-101. Pons Lelardeux, C., Panzoli, D., Lubrano, V., Minville, V., Lagarrigue, P., Jessel, J-P. (2017). Communication system and team situation awareness in a multiplayer real-time learning environment: application to a virtual operating room. The Visual Computer, 33(4), 489–515. Salminen, L., & Koivula, M. (2018). Opettajien osaaminen ja sen kehittäminen, 309–320. Teoksessa Saaranen T, Koivula M, Ruotsalainen H, Wärnå-Furu C & Salminen L. Terveysalan opettajan käsikirja. Tietosanoma. Salovaara-Hiltunen, M., Heikkinen, K. & Koivisto, JM. (2019). User experience and learning in a 4D virtual reality simulation game. International Journal of Serious Games, 6(4), 49–66. Sairaanhoitajat. (2019). NEWS – Aikaisen varoituksen pisteytysjärjestelmä. Viitattu 13.1.2020.   Verkuyl, M., Atack, L., Kamstra-Cooper, K., & Mastrilli, P. (2020). Virtual Gaming Simulation: An Interview Study of Nurse Educators. Simulation & Gaming, 1–13. Weiss, S., Bongartz, H., Boll, S., & Heuten, W. (2018). Applications of Immersive Virtual Reality in Nursing Education – A Review. Zukunft der Pflege - Innovative Technologien für die Pflege. Tagungsband der 1. Clusterkonferenz 2018, (pp.174–179).

Lue lisää