Hiiltä ja timanttia

Opinnäytetyöhön kuuluva kypsyyskoe kirjoitetaan opetuskielellä, kun ammattikorkeakouluopiskelijan koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi, suomenkielisissä tutkinnoissa siis suomeksi (1). Koska kokeen status kielilainsäädännön (2) näkökulmasta on eri kuin kokeen kotimaisena kielenä kirjoittavilla, Metropolia Ammattikorkeakoulussa on vuodesta 2022 alkaen ollut käytössä erilliset kriteerit (3) niin sanotun kakkoskielisen opiskelijan (S2) kypsyyskokeen suomen kielen arviointiin. Kriteereissä korostuvat kielen ymmärrettävyys ja viestintätarkoitukseen soveltuva kieli, ei niinkään natiivitasoinen osaaminen. Kriteereissä korostuvat kielen ymmärrettävyys ja viestintätarkoitukseen soveltuva kieli. S2-kypsyyskokeen arvioinnissa painotetaan kirjallisen viestinnän toimivuutta: hyväksytty suoritus osoittaa, että opiskelijalla on kielitaito, jota hän voi edelleen kehittää työelämän tarpeisiin. Kirjoituksessani tarkastelen näiden kriteerien ja kypsyyskokeen kielenarvioijan kokemukseni kautta, mitä opiskelija tutkinnon valmistumisvaiheeseen kuuluvassa kypsyyskokeessa osaa ja mihin arvio siitä perustuu. Itsenäisenä ja kehittyvänä kielenkäyttäjänä työelämään Hyväksytty S2-kypsyyskoe kertoo, että ammattikorkeakouluopiskelija osaa käyttää suomen kieltä vähintään Eurooppalaisen kielten viitekehyksen B2-tasolla eli itsenäisen kielenkäyttäjän (4) tapaan. Taso tarkoittaa, että opiskelija hallitsee monia vaativia kielenkäytön osa-alueita ja pystyy ymmärtämään ja tuottamaan laajoja, yksityiskohtaisia tekstejä ja ilmaisemaan monimutkaisiakin ajatuksia. Vaikka opiskelijan kielitaito ei vastaa äidinkielisten tasoa, hänen osaamisensa riittää työelämän tarpeisiin, ja hänen voidaan olettaa pystyvän työskentelemään ja kommunikoimaan sujuvasti eri työtilanteissa. Kielitaitotason B2 kuvauksen (4) mukaisesti opiskelija osaa esimerkiksi lukea ja ymmärtää erilaisia tekstejä, kuten raportteja, artikkeleita ja ohjeita, joissa käsitellään sekä konkreettisia että abstrakteja aiheita kirjoittaa selkeitä ja yksityiskohtaisia tekstejä eri aiheista, mukaan lukien raportit, esseet ja sähköpostit ilmaista itseään selkeästi ja yksityiskohtaisesti kirjoittaen, käyttäen oikeaa sanastoa ja rakenteita. Jatkuvan oppimisen periaatteiden (5) mukaisesti kielen oppiminen ei kuitenkaan pääty tutkinnon valmistumiseen. Hyväksytty kypsyyskoe osaltaan osoittaa, että opiskelijalla on valmius kehittyä työelämässä seuraavalle kielitaitotasolle, taitavaksi kielenkäyttäjäksi (4), ja toimia alallaan sekä kielellisesti että viestinnällisesti vaativissa tehtävissä. Opiskelijan osaaminen S2-kriteerein Metropoliassa käytetyt S2-kypsyyskokeen kriteerit ovat lähtökohtaisesti samansuuntaisia kuin koulusivistykseltään suomenkielisten kypsyyskokeissa. Koe järjestetään valvotusti (1), ja sen sisällön arvioi opiskelijan opinnäytetyön ohjaaja. Kielen arvioi kyseisen kielen asiantuntija. S2-kriteerit korostavat erityisesti kielen ymmärrettävyyttä ja viestinnällistä selkeyttä, ja niiden perusteella arvioidaan, miten hyvin opiskelija hallitsee seuraavat kokeen osa-alueet (3): Tehtävänannon noudattaminen ja tekstilaji: Vastauksen tulee olla pohtiva ja arvioiva, esseemäinen teksti. Vastaus ei siis ole pelkkä luettelo, vaan siinä on analyyttinen ote ja se  osoittaa kirjoittajan kykyä tehdä päätelmiä. Koevastauksen on oltava riittävän laaja (suosituspituus on 400–600 sanaa), jotta koekysymyksen koko ala tulee käsitellyksi ja esitetyt väitteet riittävän monipuolisesti perustelluiksi. Tekstin rakenne ja jäsennys: Kokeessa arvioidaan, miten johdonmukaisesti opiskelija rakentaa tekstinsä ja yhdistää sen osat toisiinsa. Vastauksen rakenteen tulee olla selkeä, esimerkiksi aloitus, käsittely ja lopetus, ja se mukautuu kokeessa kysyttyyn. Kielioppi ja lauserakenteet: Virke- ja lauserakenteiden tulee olla pääosin kieliopillisesti oikein, ja niiden on vastattava viestinnän tarpeita. Vaikka yksittäiset kielioppi- tai oikeinkirjoitusvirheet eivät johda suorituksen hylkäämiseen, liialliset tai merkittävästi ymmärrettävyyttä haittaavat virheet vaikuttavat vastauksen luettavuuteen ja siten myös arviointiin. Kielenhuolto ja ammattialan sanasto: Arvioinnissa kiinnitetään huomiota myös välimerkkien, kuten pilkun, ja yhdyssanojen käyttöön sekä sanastoon, joka tukee sujuvaa viestintää. Oikeakielisyyttä edellytetään etenkin ammattialan termien ja käsitteiden käytössä. Havaintoja koesuorituksista ja kriteerien soveltamisesta Työtehtävissäni olen arvioinut yli 300 kypsyyskoetta, joiden kirjoittajien koulusivistyskieli on muu kuin suomi. Viime vuosina suoritusten määrä on ollut selvästi kasvussa. Hylätyn kokeen voi uusia kahdesti. Arvioni mukaan 10–15 prosenttia osallistujista päätyy ensimmäiseen uusintaan ja toiseen muutama. Valtaosa kokeeseen osallistuvista siis osaa suomea ja suoriutuu kokeesta hyvin. Myös kokeen arviointi sujuu uuden kriteeristön avulla entistä tasalaatuisemmin. Olennaista on, että kypsyyskokeen S2-kriteereissä vastauksen kieleen kohdentuva arviointi suhteutetaan taitotasoon B2 eikä natiivitason kielenkäyttäjän osaamiseen. Kohdat tehtävänannon noudattaminen sekä vastauksen rakenne ja jäsennys ovat kriteerejä, joihin liittyvät pulmat aiheuttavat kokeen uusimisen S2-kypsyyskokeen kirjoittajilla yhtä harvoin tai usein kuin natiivikirjoittajilla. Olennaista on, että kypsyyskokeen S2-kriteereissä nimenomaan vastauksen kieleen kohdentuva arviointi suhteutetaan taitotasoon B2 eikä natiivitason kielenkäyttäjän osaamiseen. Jokaisen koevastauksen arvioinnissa on kuitenkin edelleen haastavaa soveltaa seuraavia Metropolian S2-kriteereissä auki kirjoitettuja kohtia: Virke- ja lauserakenteet ovat monipuolisia ja pääosin kielenhuollon suositusten mukaisia, eikä niissä ole ymmärtämistä vaikeuttavia kielioppivirheitä. Vastaus noudattaa pääosin kielenhuollon suosituksia sanojen oikeinkirjoituksen, välimerkkien, yhdyssanojen, isojen ja pienten alkukirjainten osalta. Mikäli satunnaiset oikeinkirjoitus- ja rakennevirheet eivät vaikuta tekstin ymmärrettävyyteen, eivät ne yksin johda kypsyysnäytteen hylkäämiseen. Mekaaninen virheiden laskenta ei ole arvioinnissa ratkaisu, sillä erilaiset kieli- ja rakennevirheet sekä niiden asema tekstinkulussa vaikuttavat hyvin eri tavoin ilmauksen, tekstikohdan tai koko vastauksen ymmärrettävyyteen. Mekaaninen virheiden laskenta ei ole arvioinnissa ratkaisu. Kun kielenarvioija antaa palautteen uusintakokeeseen tulevalle opiskelijalle, hänen täytyy vastauskohtaisesti arvioida virheiden määrän sijaan niiden laatua suhteessa viestintätarkoitukseen. Tueksi tarvitaan vielä tarkempia tutkimusperustaisia kuvauksia siitä, mihin kielen osa-alueisiin kokeen arviointi perustuu. Selkeä kuvaus auttaisi opiskelijoita arvioimaan, miten valmistautua kokeeseen ja missä vielä kehittyä. Opettajia ja ohjaajia kuvaus taas auttaisi tukemaan kielenoppijoita siinä. Ymmärrettävää kieltä ja valmiutta jatkaa eteenpäin Hyväksytyn ja hylätyn S2-kypsyyskokeen rajaa määriteltäessä toistuvat usein tietyt suomen kielen osa-alueet ja niiden hallinnan tarkastelu. Esittelen ne seuraavassa luettelossa. Kokoamani luettelo ei ole täysin systemaattinen. Se tekee silti hyvin näkyväksi niitä kysymyksiä, joihin kypsyyskokeen arvioinnissa ja uusintaan johtavien kokeiden palautteenannossa toistuvasti palataan. Kuvaus tarkentaa edelleen Metropolian S2-kriteereitä kielen arvioinnin osalta. Hyväksytyssä kokeessa opiskelija osoittaa hallitsevansa seuraavia suomenkielisen tekstin ymmärrettävyyden kannalta keskeisiä kielenpiirteitä: Lauserakenteet: Opiskelija osaa muodostaa sekä pää- että sivulauseita ja yhdistää niitä tarvittaessa toisiinsa eri konjunktioilla, kuten koska ja että. Verbin persoonamuodot: Opiskelija osaa käyttää verbin persoonamuotoja oikein; esim. minä tutkin, kollega tutkii, me tutkimme. Aktiivi ja passiivi: Opiskelija osaa erottaa aktiivin ja passiivin ja käyttää niitä tarkoituksenmukaisesti, esim. me tutkimme aineistoa: aineisto tutkittiin. Aikamuodot: Opiskelija osaa käyttää nykyhetkeä ja mennyttä aikaa kuvaavia aikamuotoja, etenkin preesensiä ja imperfektiä. Verbin modukset: Opiskelija osaa verbin tapaluokista eli moduksista ainakin indikatiivin ja konditionaalin, esim. teen: tekisin. Myöntö ja kielto: Opiskelija osaa muodostaa myöntö- ja kieltolauseita. Sanajärjestys: Opiskelija osaa suomen kielen perussanajärjestyksen (subjekti – verbi – objekti) ja osaa vaihdella sitä tarpeen mukaan. Sanaluokat: Opiskelija osaa erottaa eri sanaluokat, esim. substantiivi kärsivällisyys: adjektiivi kärsivällinen. Sijamuodot: Opiskelija osaa käyttää ja muodostaa tavallisimpia sijamuotoja, esim. genetiivi: hoitolaitos: hoitolaitoksen, potilas: potilaan, mies: miehen, käsi: käden,  ja hallitsee niiden käytön tavallisissa rektioissa, esim. pidän syksystä mutta rakastan talvea. Yksikkö ja  monikko: Opiskelija osaa erottaa yksikön ja monikon. Astevaihtelu: Opiskelija osaa taivuttaa tavalliset sanat astevaihtelussa, esim. kipu: kivun; tukka: tukan; tentti: tentin. Vokaalien pituus: Opiskelija osaa merkitä vokaalien pituuden (lyhyt tai pitkä) oikein, esim. sata: sataa, tuli: tuuli. Vaikka aivan kaikki opiskelijat eivät kerralla onnistu näyttämään kypsyyskokeessa kielellistä osaamistaan riittävän selvästi, valtaosa opiskelijoiden vastauksista täyttää kokeen vaativat kriteerit hyvin. Jokainen hyväksytty S2-kypsyyskoe on merkki siitä, että ammattikorkeakoulu on onnistunut tehtävässään valmistaa opiskelijoita, joilla on riittävät kieli- ja viestintätaidot toimia työelämässä Jokainen hyväksytty S2-kypsyyskoe onkin yksi merkki siitä, että ammattikorkeakoulu on onnistunut tehtävässään valmistaa opiskelijoita, joilla on riittävät kieli- ja viestintätaidot toimia työelämässä (6) ja valmius kehittyä taidoissaan edelleen. Opiskelijalle kokeen suoritus on tutkintotodistuksessa asti näkyvä tunnustus oppimisesta ja arvostettavasta kielellisestä osaamisesta. Kirjoittaja Aino Vuorijärvi on suomen kielen ja viestinnän yliopettaja. Hän inspiroituu vuosikymmenestä toiseen opinnäytetyön tekstinohjauksesta. Työelämäläheisten tekstikäytäntöjen tutkiminen oli fokuksena myös hänen väitöskirjassaan. Uusien tekstimallien kokeilu ja ohjaaminen tekoälyn kanssa keskustellen on hänen uusimpia villityksiään. Tekstiensä sisällöstä hän kuitenkin vastaa edelleen itse. Lähteet Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n tutkintosääntö 2024. Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 1129/2014 § 8. Ohje kieli- ja viestintäopinnoista. Opiskelijan opas. Sisäinen verkkomateriaali. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Kielitaidon tasojen kuvausasteikko. Opetushallitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Jatkuva oppiminen. Arene 2010. Suositus tutkintojen kansallisen viitekehyksen (NQF) ja tutkintojen yhteisten kompetenssien soveltamisesta ammattikorkeakouluissa.