Hiiltä ja timanttia

Metropolia Ammattikorkeakoulu on keskittänyt toimintansa neljälle kampukselle viime vuosien aikana. Näin on syntynyt neljä erilaista kampusta, joilla kaikilla on omat identiteettinsä, tarpeensa, tutkinto-ohjelmansa ja tapansa toimia. Olen toiminut Arabian kampuksen kampuskoordinaattorina vuodesta 2020. Arabian kampuksella on kulttuurialojen tutkintoja yhteensä neljätoista. Kun kaikki nämä tutkinto-ohjelmat ja toiminnot keskitettiin saman katon alle vuoden 2021 aikana, heräili henkilökunnalle ja opiskelijoille kysymyksiä arjen toiminnasta: Miten kampuksella toimitaan? Mistä löydän tietoja yhteisistä käytänteistä? Mitkä ovat kampuksen näyttelytilat? Mitä tapahtumia kampuksella on? Mitä tiloja voin varata käyttööni? ja niin edelleen. Kun henkilökunnan ja opiskelijoiden kysymysten lisäksi tulee ulkopuolelta vierailija- ja yhteistyöpyyntöjä, on valtavasti kysymyksiä, joille tulisi löytää vastaus vieläpä niin, ettei samaan kysymykseen tarvitse vastata kahta kertaa. Kyselyiden ytimeen muodostuu tarve kampuskoordinoinnista, tahosta, joka vastaanottaa, suodattaa, koordinoi ja organisoi kyselyitä, toimintoja ja sujuvien käytäntöjen syntymistä kampustasolla. Metropoliassa olemme ratkaisseet tämän niin, että kullakin kampuksella toimii oma kampuskoordinaattori. Tämä on ensimmäinen hyvinvointia kampuksella käsittelevä tekstini ja siinä pureudun erityisesti siihen, miten kampuskoordinaattorit toimivat kampuskehittämisen rajapinnassa ja ovat mukana kampuksen hyvinvointia edistämässä. Kampuskoordinaattori rakentaa siltoja yhteistyölle Kampuskoordinaattori on kampuksella arkipäivän mahdollistaja, jonka työnkuvaan kuuluu rakentaa siltoja eri toimijoiden ja tekijöiden välille. Hän kuulee opiskelijoiden ja henkilökunnan tarpeita, ongelmia ja haasteita, kehittää ja löytää ratkaisuja. Kampuskoordinaattori on palvelualtis ja ymmärtää eri toimijoiden ja tutkintojen toiminnan luonteet. Hänen tehtävänään on valjastaa koko kampuksen toimijat yhteisten pelisääntöjen äärelle, jotta kampuksella voitaisiin hyvin. Kampuskoordinaattorit tarjoavat viestinnällisiä ja erilaisia tukipalveluiden kaltaisia palveluita muun muassa henkilökunnalle ja opiskelijoille: tiedotusapu organisaation sisällä ulkoisten ja sisäisten palveluiden tavoittaminen tapahtumatuotannon opastus ja neuvonta tilavaraukset ja tilaneuvonta kampuskierrokset vierailijoille, opiskelijoille ja henkilökunnalle yhteistyön edistäminen eri toimijoiden kanssa palautteen vastaanottaminen ja kehitystyö. Näitä kampuksen kehittämistehtäviä koordinaattorit edistävät jokapäiväisessä työssään omilla kampuksillaan, ja sujuvoittavat näin kampuksen arkea. Sujuva arki lisää henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointia. Jokaisella kampuksella tehdään jatkuvasti näkyvää kehittämistyötä arjen toimintoihin liittyen. Arabian kampuksella olen alusta asti ollut mukana tekemässä erilaisia kehittämisprojekteja useiden tutkintojen ja toimijoiden kanssa.Tässä niistä muutamia: kampuksen ulkoisten ja sisäisten palveluiden kartoitus ja kehittämistyö sekä palvelukäsikirjan työstäminen kampuspalveluiden avaamiseen viestintäkanavien ja toimintojen kehittäminen, muun muassa kampusryhmän kokoontuminen yhteisten asioiden äärelle ja ajantasaisten kampussivujen koonti intranettiin kampuspisteen ja pop up -shopin kehittämistyö – kampuksen palvelupisteen toiminnot ja opiskelijoiden tuotteiden myyntimahdollisuus kampuksen arjessa näyttelytyöryhmän perustaminen ja näyttelytoiminnan edistäminen. Yhteiset pelisäännöt ja käytänteet edistävät hyvinvointia Hyvinvointi kampuksella on osa kampuksella työskentelevän yksilön työhyvinvointia. Tähän hyvinvoinnin osaan lukeutuu muutakin kuin opiskelijoiden ja henkilökunnan henkinen ja fyysinen hyvinvointi, turvallisuus ja viihtyvyys. Siihen kuuluu yhteisöllisyys, yhteiset pelisäännöt ja käytänteet, sisäinen viestintä ja toimijoiden välinen luottamus. Hyvinvointi kampuksella ei toki rajoitu vain kampuskoordinaattorin työpöydälle, vaan se koskettaa kaikkia yhteisössä työskenteleviä henkilöitä kuten Pekka Järvinenkin (2008) teoksessaan Menestyvän työyhteisön pelisäännöt kuvailee: organisaation ja tiimin muodostavat aina viime kädessä ihmiset. Jokaisella Metropolian kampuksella on omanlainen yhteisönsä. Hyvän työyhteisön osat kiteyttää erinomaisesti Päivi Rauramo (2013) ja niitä ovat tasa-arvo, luottamus ja oikeudenmukaisuus, sekä esimerkiksi laadukas tiedonkulku. Näiden lisäksi toki mielekkäät työtehtävät sekä positiivinen ilmapiiri ja esimiehen riittävä tuki ovat keskiössä. Työhyvinvointi, kuten ei hyvinvointi kampuksellakaan synny organisaation sisällä itsestään, vaan se rakentuu johtamisesta sekä strategisesta suunnittelusta. Metropolian kampuksilla tutkintojen toimintaa johtavat osaamisaluepäälliköt. Arabian kampuksella meillä tutkinnot toimivat kahdella osaamisalueella, Kulttuuripalvelut ja musiikki, sekä Media, muotoilu ja konservointi. Kampuskoordinaattorit tekevät osaamisaluepäälliköiden kanssa tiivistä yhteistyötä myös työhyvinvoinnin näkökulmasta. Hyvinvoiva organisaatio on tavoitteellinen. Tämä tarkoittaa sitä, että sillä on tulevaisuudesta selkeä visio sekä strateginen toimintasuunnitelma sen toteuttamiseksi. Se suhteuttaa strategioitaan jatkuvasti ympäristöstä tuleviin viesteihin ja vaikuttaa siten aktiivisesti tulevaisuuteensa. (Manka & Manka 2016) Osana Metropolian tämänhetkisiä tavoitteita on kehittää ihmislähtöistä kulttuuria ja toimintaa muun muassa erilaisten henkilöstötutkimusten palautteiden kautta ja uudistaa ajattelua, työnteon tapoja ja rakenteita asiakas-, oppija- ja työntekijälähtöisiksi. (Metropolia Ammattikorkeakoulu). Tavoitteet on siis asetettu, ja niiden saavuttamista arvioidaan osana organisaation strategiatyötä. Hyvinvointia kampuksella kehitetään seuraavien rakennuspalikoiden avulla: selkeät ja yhteiset pelisäännöt toimivat käytänteet tilojen ja toiminnan suhteen tehokas sisäinen viestintä ja ajantasainen tiedotus kampuksen sisällä selkeä kampuskoordinointi ja koordinoinnin tarjoamat tukipalvelut jatkuva kampuskehittäminen yhteistyössä eri yksiköiden kanssa yhteisöllisyys henkilöstön ja opiskelijoiden kesken turvallinen ja viihtyisä kampus. Arabian kampuksella ollaan sen avaamisesta lähtien edetty pienin askelin kohti selkeitä pelisääntöjä, jotka pitävät sisällään muun muassa kampuksen aukioloihin liittyvät yhteiset säännöt, tapahtumakäytännöt, kampuksen ja ravintoloiden tilojen varauskäytännöt, lainakalustekäytännöt ja päivitetyt sisäiset kampussivut, josta tietoa on saatavissa. Tila-asioissa kampuskoordinaattorit toimivat yhteistyössä Metropolian tilapalveluiden kanssa ja opastavat henkilökuntaa ja opiskelijoita tilojen varaamiseen ja varmistavat, että tilakuvaukset ovat kunnossa ja opastusta on tarpeeksi saatavilla. Jokaisella kampuksella toimii lisäksi kampuspalveluvastaava, jonka työtehtävinä ovat tiloihin liittyvät ylläpidolliset tehtävät ja eri palveluntarjoajien kanssa yhteistyön tekeminen kuten siivous ja muut kiinteistöön liittyvät asiat. Kampusarjessa turvallisuusasioista vastaa kampuksen omat turvallisuusvastaavat ja turvallisuuden kehittämiseen valjastetaan koko kampuksen väki. Silmällä pidetään epäkohtia, joihin tartutaan arjessa tarpeen mukaan. Jokaiselta kampukselta löytyy myös oma työsuojeluvaltuutettu, joka toimii kampuksella henkilöstön edustajana ja seuraa työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin liittyviä asioita yhdessä työnantajan kanssa. On kampuskoordinaattorin tehtävä ohjata henkilökuntaa tarvittaessa näiden toimien ja tiedon äärelle – siksi meillä Metropolian kampuksilla on olemassa sanonta: “Jos et siis tiedä keneltä kysyä, kysy kampuskoordinaattorilta”. Yhteisöllisyys henkilöstön ja opiskelijoiden kesken riippuu tietenkin pitkälti tutkinto-ohjelmien omista toimista ja kehittämishalusta. Uudelle kampus- ja työympäristölle pitää antaa aikaa kasvaa ja kehittyä. Toisiaan ihmettelevät eri tutkinto-ohjelmien opettajat ja koulutussuunnittelijat sekä opiskelijat, jotka ennen toimivat ja sijaitsivat eri kaupunginosissa löytävät nyt yhteistyön äärelle pikkuhiljaa saman katon alla. Hyvinvointi kampuksella kehittyy siis kuin kasvimaa keväällä - kylvämällä, hoitamalla ja yhteisillä pelisäännöillä ja tietenkin ripauksella luovuutta. Kirjoittaja Mira Simsiö on Metropolia Ammattikorkeakoulusta valmistunut kulttuurituottaja (AMK). Simsiö toimii kampuskoordinaattorina Metropolian Luovien alojen kulttuurikampuksella Helsingin Arabiassa ja työskentelee Tutkimus,- kehittämis,- ja innovaatiot -yksikössä . Viimeisten vuosien aikana hän on ollut tiiviisti mukana kehittämässä kampuksen ulosmyytäviä palveluita ja muita kampuksen toimintoja. Lisäksi Simsiö on toiminut pitkään Helsinki XR Centerissä tapahtumien ja viestinnän parissa. Helsingin Arabian kaupunginosaan on rakentunut vuosien 2017–2021 aikana Suomen suurin kulttuurikampus, Metropolia Ammattikorkeakoulun luovien tekijöiden kulttuurikampus. Kampuskokonaisuus kattaa 14 tutkintoa kahdella osaamisalueella ja linkittyy saumattomasti musiikin uudisrakennukseen Soivaan ja on osa Arabia135 luovuuden korttelia. Kampuksella on useita eri toimijoita kuten, Pop Jazz Konservatorio, Helsinki XR Center, useita opiskelijayhdistyksiä ja Metropolian opiskelijakunta METKA, opiskelijapalvelut, kv-palvelut, Metropolia kirjasto, opiskelijoiden suunnittelutoimisto Valovirta, ravintolapalveluita ja paljon muuta. Lähteet Rauramo, 2013. Työhyvinvointi muutostilanteissa. (pdf) E-kirja. Työturvallisuuskeskus TTK. [viitattu 14.2.2022]. Marja-Liisa Manka, Marjut Manka, 2016. TYÖHYVINVOINTI. E-kirja. Alma Talent Oy. [viitattu 14.2.2022]. Pekka Järvinen, 2008. Menestyvät työyhteisön pelisäännöt. E-kirja. Alma Talent Oy. [viitattu 1.3.2022]. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Ihmiset ja kulttuuri. Metropolian Strategia 2030. Verkkosivu. [viitattu 1.3.2022].