Hiiltä ja timanttia

Opittajat pedagogiikan rajapinnoilla

Avainsana: joustava oppiminen

Metropolia vaikuttaa vahvistamalla jatkuvaa oppimista
19.1.2021
Taru Ruotsalainen & Riitta Konkola

Yhteiskunnalliset muutokset ovat nopeita. Koko yhteiskunta sosiaali- ja terveydenhuolto mukaan lukien digitalisoituu vauhdilla, ja Covid-19 vauhdittaa muutosta entisestään. Monilla työpaikoilla käydään YT-neuvotteluita, tulee konkursseja, lomautetaan tai irtisanotaan henkilöstöä sekä lakkautetaan tehtaita ja palveluita. Nämä yhteiskunnalliset muutokset vahvistavat tarvetta nostaa kansalaisten osaamista, helpottaa osaajapulaa, kehittää ja nopeuttaa oppimispolkuja sekä lisätä korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrää.   Yhteiskunnassa tapahtuvia keskeisiä muutostekijöitä ovat myös globaalin kilpailun lisääntyminen, kansalaisten ympäristötietoisuuden herääminen ja teknologioiden kiihtyvä kehittyminen. Vaikutukset kohdistuvat niin yhteiskuntaan, yrityksiin, yhteisöihin ja erityisesti yksilöihin, joiden koulutuksen ja osaamisen kehittäminen on yksi yhteiskunnan menestyksen perustekijöistä. (ks. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019 a ja b, Opetushallitus 2019, Sitra 2019, Valtioneuvoston julkaisuja 2020a.) Siksi myös ammattikorkeakoulujen on vahvistettava ja monipuolistettava rooliaan osaamisen jatkuvana kehittäjänä. Tässä blogikirjoituksessa kerromme miten Metropolia Ammattikorkeakoulu vastaa yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin uudistaen rohkeasti toimintaansa tuomalla jatkuvan oppimisen osaksi ihmisten arkea. (Metropolian strategia 2021-2030). Seuraavissa kirjoituksissa kerromme myös käytännön esimerkkejä toimintatapamme muutoksesta. Jatkuva oppiminen edellyttää yksilöllisiä ratkaisuja Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan jatkuva oppiminen on osaamisen kehittämistä elämän ja työuran eri vaiheissa. Painopiste on työikäisten osaamisen kehittämisessä. Se edellyttää osaamisen tunnistamista, ohjauspalveluiden ja erillisten koulutusmuotojen lisäämistä. (www.minedu.fi.)  Jatkuva oppiminen sisältää Metropoliassa paitsi työelämässä tarvittavan osaamisen kehittämisen myös yleissivistävän oppimisen ulottuvuuden. Asiakasryhmämme on alle kouluikäisistä ikääntyviin, jolloin jatkuvan oppimisen mahdollisuudet ulotetaan varhaiskasvatuksesta aikuisuuteen ja vanhuuteen asti. Jatkuva oppiminen tarkoittaa Metropolialle sitä, että tarjoamme joustavia yksilöllisiä oppimisratkaisuja asiakkaidemme – oppijoiden – elämän eri vaiheisiin ja tilanteisiin. Toimintaamme ohjaa Metropolia Match® -malli, jonka tavoitteena on kohtauttaa osaamistarpeet, työelämäntarpeet ja oppimisratkaisut. Malliin sisältyvä palvelukonsepti auttaa yhdistämään niin yhteiskunnan, yksilön kuin työelämän jatkuvan oppimisen ja osaamisen tarpeet ja Metropolian koulutustarjonnan, osaamisen ja resurssit. Tätä toimintaa tukevat modernit digitaaliset työkalut ja alustat. (vrt. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019b, Digitalisaation edistämisen ohjelma 2020). Toimintamme keskiössä ovat jatkuvasti osaamistaan päivittävät ihmiset Kaiken lähtökohtana on yksilö, hänen elämäntilanteensa, osaamisensa ja tavoitteensa. Oppimisratkaisut rakentuvat yksilön tilanteesta käsin ja yksilöille tuotettavan lisäarvon ymmärtäminen on keskeistä myös yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmasta. Tavoitteena voi olla joissakin tapauksissa työllistyminen, tai nopeampi siirtymä koulutusasteiden välillä, toisissa taas esimerkiksi uusien työtehtävien edellyttämän osaamistarpeen vahvistus, muuntokoulutus, tai kansalaistaitojen vahvistuminen arjen eri tilanteissa pärjäämiseksi. (ks. TEM 2020.) Metropolian koko tarjonta oppimisratkaisujen rakennuspalikoina Metropolia rakentaa joustavia ja monipuolisia oppimisratkaisuja yksilöiden tilanteiden ja tarpeiden mukaan. Valittavina ovat tutkintotavoitteinen polku tai muiden oppimisratkaisujen ympärille rakentuva yksilöllisen osaamisen kehittämisen polku. Rakennuspalikat koostuvat eri toimialojen kuten tekniikan, kulttuurin, liiketalouden sekä sosiaali- ja terveysalan tarpeiden ymmärtämisestä ja pedagogisesta osaamisesta.  Asiaa havainnollistaa esimerkki, jossa henkilön tavoitteena on edetä liiketoiminnan alueella esimiestehtäviin. Hän voi valita tutkintotavoitteisen polun valitsemalla ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon terveysalan liiketoiminnan johtamisen, valitsemalla erikoistumiskoulutuksen myynnin ja markkinoinnin digiosaaja tai valitsemalla eri tutkinnoista esimiestyötä vahvistavia avoimen ammattikorkeakoulun opintoja. Oppimisratkaisujen rakentamisessa käytetään Metropolian koko tarjontaa ja osaamispääomaa. Käytössä olevia osaamisia ja resursseja hyödynnetään mahdollisimman osuvien oppimisratkaisujen kohdistamiseksi asiakkaillemme heidän oman tilanteensa mukaan. Arvioidaan tarkoin, millaisia oppimistavoitteita asiakkailla on, millainen kysyntä työelämässä on ja millainen koulutusratkaisu olisi sopivin. Opinnollistaminen ja osaamisperusteisuuden kehittäminen auttavat monipuolistamaan ratkaisuja edelleen (ks. Sitra 2019). Metropolia Coach -palvelut asiakkaittemme tukena Tähän kaikkeen tarvitsemme erilaisia tukevia ja ohjaavia palveluita kuten urapalveluita, työllistymistä edistäviä palveluita ja ohjauspalveluita. Asiakkaat voivat valita henkilökohtaista palvelua tai verkossa saatavilla olevaa materiaalia, joka tukee opiskelua. Modernisoimme ohjausta ja kokoamme sen asiakkaille helposti saavutettaviksi. Autamme osaamistarpeiden tunnistamisessa, tuemme tavoitteiden asettamista ja muotoilemme tavoitteita tukevia oppimispolkuja. Uravalmentajiemme avulla pyrimme tarjoamaan asiakkaille henkilökohtaista ohjausta työuran eri vaiheissa. (ks. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019b, Valtioneuvoston julkaisuja 2020b.) Johdamme jatkuvaa oppimista kokonaisuutena Jatkuvaa oppimista johdetaan läpi Metropolian ja yli yksikkörajojen yhtenä kokonaisuutena, jolloin organisaatiorakenteet tukevat monimuotoisten oppimisratkaisujen tarjoamista asiakkaille huomioiden kaikki eri ammattikorkeakoulun mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa sitä, että tutkintoon johtavan koulutuksen tarjonnassa huomioidaan muidenkin asiakasryhmien tarpeet ja toimintaa kehitetään asiakaslähtöisesti ei yksikkölähtöisesti. Opetussuunnitelmat ovat osaamisperustaisia ja moodulaarisia. Toimintaa myös kehitetään koko ajan. Kokoamme kehittämishankkeiden tulokset ja hyödynnämme niitä koulutustarjonnassamme ja muissa jatkuvan oppimisen palveluissa. Näitä joustavien ja monipuolisten oppimisratkaisujen tunnettuutta, oppimispolkujen joustavuutta ja palveluita on edistämässä suuri joukko Metropoliassa työskenteleviä eri alan ammattilaisia: markkinointi- ja viestintäihmiset  hakija- ja opiskelijapalvelujen parissa toimivat ihmiset eri asiakasryhmistä vastuussa olevat yksittäiset henkilöt uravalmentajat tietohallinnon ammattilaiset. Jatkuvan oppimisen asiakasryhmistä vastaa aina henkilö, joka tuntee kulloisenkin ryhmän tarpeet. Toiminta on samankaltaista kuin yritysyhteistyössä. Sitä ohjaavat tiedolla johtaminen ja ennakointitieto (ks. Opetushallitus 2019). Digitalisaatio tukemaan yksilöllisiä oppimis- ja palveluprosesseja Edellä kuvattu toimintamalli, jossa asiakkaiden tilanteet ja tarpeet sekä ammattikorkeakoulun osaaminen ja palvelupolut yhdistetään yhä tarkemmin ja tehokkaammin vaatii tuekseen ajantasaista digitaalista alustaa. Digitalisoimme kaiken aikaa palveluitamme, kehitämme tekoälypohjaisia palveluratkaisuja ja hyödynnämme alustataloutta mahdollisimman tehokkaasti. (ks. esim. Amkoodari.fi, Digitalisaation edistämisen ohjelma 2020). Digitalisaatio tukee myös osaamisen tunnistamista ja tunnustamista (Oosi, Jauhola, Rausmaa, ja Haila 2020, Opetushallitus 2019). Tähän pureudumme tarkemmin seuraavassa blogikirjoituksessamme. Kirjoittajat Riitta Konkola toimii Metropolian rehtorina ja toimitusjohtajana. Hän on koulutukseltaan kasvatustieteiden lisensiaatti, erikoistoimintaterapeutti ja opettaja. Hänen perheeseensä kuuluvat puoliso ja aikuiset lapset. Vapaa-aikanaan hän matkustaa, lukee dekkareita, lenkkeilee ja nauttii ruoanlaitosta. Hän uskoo isotädiltä kuulemaansa ajatukseen: ”Annahan aikaa”, asioilla on tapana järjestyä. Taru Ruotsalainen toimii jatkuvan oppimisen päällikkönä Metropoliassa. Hän kehittää Metropolia Match -mallia kokonaisuudessaan kuin myös eri asiakasryhmien palveluita. Taru   on koulutukseltaan terveystieteiden tohtori ja hän on työskennellyt useita vuosia asiakasrajapinnassa rakentamassa erilaisia oppimisratkaisuja niin yritysten kuin yksilöiden tarpeisiin ja myös erilaisia konsepteja yritysyhteistyöhön. Perheeseen kuuluvat puoliso ja aikuiset lapset. Vapaa-aikaa kuluu muun muassa  purjehduksen ja erilaisen liikunnan parissa.  Lähteet AMKoodari. Luettu 29.9.2020. Digitalisaation edistämisen ohjelma 2020–2023. VM. Toimintasuunnitelma 25.2.2020. (PDF) Luettu 29.9.2020 Metropoliaan strategia 2021-2030. Osaamisen rohkea uudistaja ja kestävän tulevaisuuden rakentaja. Luettu 1.10.2020. Oosi, O., Jauhola, L., Rausmaa, S. & Haila, K. (2020). Miten osaaminen näkyväksi? Työ- ja elinkeinomisnisteriön julkaisuja 2020:28. TEM. Luettu 20.9.2020. Opetus- ja kuttuuriministeriö 2019a. Tilannekuva korkeakoulutuksesta ja tutkimuksesta. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:34. (PDF). Luettu 28.9.2020. Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2019b. Jatkuvan oppimisen kehittäminen. Työryhmän väliraportti Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:19 (PDF). Luettu 30.9.2020 Opetushallitus 2019. Osaaminen 2035. Osaamisen ennakointifoorumi ensimmäisiä ennakointituloksia. Raportit ja selvitykset 2019:3. Opetushallitus. Luettu 29.9.2020. Sitra 2019. Kohti elinikäistä oppimista. Yhteinen tahtotila, rahoituksen periaatteet ja muutoshaasteet. Sitran selvityksiä 150. (PDF) Luettu 29.9.2020. TEM 2020. Selvitys työllisyyden parantamiseksi toteutettujen lyhytkestoisten koulutusten vaikuttavuudesta. Työ- ja elinkeinomisterön julkaisua, Työelämä 2020:26. Valtioneuvoston julkaisuja 2020a. Jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen linjaukset. Osaaminen turvaa tulevaisuuden. Valtioneuvoston julkaisu 2020:38. Valtioneuvoston julkaisuja 2020b. Elinikäisen ohjauksen strategia 2020-2023. ELO-foorumi.  Valtioneuvoston julkaisu 2020:34.

Lue lisää

Digitukea 24/5?!
11.2.2019
Tuija Buure & Mari Virtanen

“Onks sulla hetki aikaa? Miten tallennan pilveen, miten teen linkin Moodleen? Miksi Skypessä ei kuulu äänet? Webinaari alkaa juuri, mitä yhteisöllisiä välineitä voisi käyttää? Mitkä interaktiiviset viestimet, mitkä yhteiset muistikirjat? Mitkä jaetut tiedostot? Mitä, miten, millä, milloin... apua en osaa” - voitko auttaa?!”   Tällaiset kysymykset ovat olleet yleisiä viimeisten vuosien aikana opettajien taukotiloissa ja oppilaitosten käytävillä. Teknologia ja digitalisaatio ovat tulleet kaikille toimialoille, myös terveydenhuoltoon ja  terveydenhuollon koulutukseen. Koulutuksen tulevaisuusvisiot painottuvat vahvasti teknologiatuettuun, jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen, jossa yksilölliset opintopolut mahdollistavat jatkuvan opiskelun elämän eri vaiheissa. (Korkeakouluvisio 2030.) Joustavien mahdollisuuksien tarjoaminen ja kehittäminen vaativat muutoksia monessa oppilaitoksessa, joissa opetus on seurannut samaa kaavaa ehkä jopa vuosikymmenten ajan. Uudenlaiset mahdollisuudet vaativat uudistumista myös niiden toteuttajilta. On tarkasteltava opettajien ja muun henkilökunnan osaamista ja tuettava sitä tarpeen mukaan. Koulutuksen on pyrittävä vastaamaan mahdollisimman hyvin myös terveydenhuollossa ja terveyspalveluissa tapahtuviin muutoksiin, joita digitalisaatio on saanut tai tulee saamaan aikaan. Siten digitalisaatio uudistaa opetusta kahdesta suunnasta - oppimisen apuna, mutta myös tulevien ammattilaisten työvälineenä. Sairaanhoitajaliitto on tehnyt sähköisten terveyspalvelujen strategian vuosille 2015-2020, jossa määritellään sairaanhoitajilta vaadittava sähköisten terveyspalvelujen osaaminen. (Ahonen ym. 2015.) Myös Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on  tehnyt digitalisaatiolinjaukset terveyden- ja hyvinvoinnin tukemiseen (STM 2016). Korkeakouluvisio 2030 tukee hyvin myös näitä linjauksia ja niiden toteutumista tulevaisuudessa. Tämä teksti keskittyy opetusta uudistavaan digipedagogiikkaan ja opettajien työn kehittämiseen.     Opettajien digipedagoginen osaaminen Opettajien digipedagoginen osaaminen on ollut laajasti esillä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Digipedagogiikka vaatii toimiakseen sekä pedagogista että teknistä koulutusta kuin myös toimivat ja modernit laitteet, käyttötukea unohtamatta. On tärkeää, että uuden opettelun ohella opettajan aika riittää vaikuttavaan opettamiseen ja oppilaiden kohtaamiseen. Opetusalan ammattijärjestö (OAJ) teki syksyllä 2015 laajan tutkimuksen, jossa selvitettiin digitalisaatiota kaikilla koulutuasteilla, varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Tutkimuksessa kuvattiin opettajien asenteita, osaamista ja täydennyskoulutuksen tarpeita. Niiden mukaan ammattikorkeakouluopettajat hallitsivat ainakin yhden verkko-oppimisympäristön ryhmän työskentelyn välineenä ja osasivat  luoda sinne ainakin yhden oppimistehtävän. Yli puolet opettajista oli antanut etäopetusta ja suurin osa oli antanut verkko-opetusta. Tutkimuksessa ammattikorkeakouluopettajat kuvasivat tarvitsevansa koulutusta verkko-oppimisympäristöjen pedagogiseen käyttöön ja oppimiskokonaisuuksien luomiseen. (Hietikko, Ilves & Salo 2016.)     Terveysalan opettajien digipedagoginen osaaminen Erityisesti terveysalan opettajien osaamisen ja opettajankoulutuksen kehittämiseksi OKM on myöntänyt kärkihankerahoituksen TerOpe- hankkeelle. Sen tarkoituksena on uudistaa opettajien koulutusta vastaamaan tämän päivän ja tulevaisuuden tarpeisiin. Hanke järjestää digiosaamisen opintokokonaisuuden opettajien perus- ja täydennyskoulutukseen ja tarjoaa digitaalisen osaamisverkoston osaamisen jakamiselle, yhteistyölle ja verkostoitumiselle. Sen lisäksi se määrittää kansalliset osaamisvaatimukset terveysalan opettajien digipedagogiselle osaamiselle.     Hoitotyön opettajien osaaminen Metropoliassa Metropolia Ammattikorkeakoulun hoitotyön tutkinto-ohjelman opettajat tekivät syksyllä 2017 digipedagogisen osaamisen itsearvioinnin. Kyselyssä kartoitettiin digipedagogiikan nykytilaa, välineistöä ja sen soveltamista käytännössä. Siinä selvitettiin myös henkilöstön halua ja tarvetta digipedagogiseen kehittymiseen, kouluttautumiseen sekä sopiviin arjen tukimuotoihin. Tutkimukseen vastasi 23 opettajaa. Vastausten perusteella opettajilla on halua kokeilla ja kehittää uusia digitaalisia työskentelytapoja ja digipedagogisia ratkaisuja. He kokevat digitaaliset työskentelytavat pääosin positiivisena ja haluavat olla vahvasti mukana niiden käyttöönotossa ja hyödyntämisessä. Opettajat näkevät, että digitaalisilla työvälineillä on myönteinen vaikutus oppimiseen ja että ne laajentavat ja monipuolistavat oppimisen ja opiskelun mahdollisuuksia. Opiskelijat osallistuvat aktiivisemmin teknologiatuettuun lähiopetukseen ja hiljaisetkin opiskelijat uskaltavat sovellusten kautta osallistua ja kertoa oman melipiteensä. Lisäksi digitaalisuus ja digitaaliset aineistot mahdollistavat aikaan ja paikkaan sitoutumattoman opiskelun ja opiskeltavien asioiden joustavan kertaamisen. Selvityksen mukaan hoitotyön opettajat toivoivat saavansa tukea ja koulutusta: vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnallisuuden tukemiseen digitaalisissa oppimisympäristöissä, sähköisten oppimistehtävien monipuoliseen hyödyntämiseen, palautteen antamiseen digitaalisissa ympäristöissä ja digitaalisten työvälineiden tekniseen hallintaan. Selvityksen mukaan mieluisimpina koulutus- ja tukimuotoina nostettiin esiin pienryhmätyöpajat ja henkilökohtainen lähituki omassa työpisteessä.     Osaamisen kehittymisen ja kehittämisen tuki Kyselyssä esiin nousseisiin tarpeisiin ja toiveisiin on vastattu. Metropolia Ammattikorkeakoulun jokaiselle osaamisalueelle nimettiin digimentori ja heistä muodostunut verkosto on järjestänyt koulutuksia ja työpajoja sekä tarjonneet henkilökohtaista lähitukea.   Koulutusten ja tuen merkitys on hoitotyön opettajien keskuudessa ollut selkeä. Opettajien digipedagoginen osaaminen lisääntyi huimasti. He käyttävät sujuvasti muun muassa pilvipalveluita, verkkokokousjärjestelmiä ja erilaisia oppimisalustoja. He hyödyntävät monenlaisia digitaalisia materiaaleja, teettävät sähköisiä tehtäviä ja testejä ja hyödyntävät digitaalisia mahdollisuuksia myös lähiopetuksen tukena. On hienoa nähdä, että teknologiatuettu opettaminen on tullut pysyväksi tavaksi. Opettajat ovat uskaltautuneet “epämukavuusalueelle” ja huomanneet sen pikkuhiljaa muuttuvan mukavuusalueeksi, joka rikastaa ja monipuolistaa myös opettajan työtä. Koulutusta ja tukea suunniteltaessa ja toteutettaessa äärimmäisen tärkeää on, että tarjottu tuki on oikea-aikaista ja saatavilla nopeasti silloin, kun sitä tarvitaan soveltuu kiireisen työn oheen, huomioiden myös opettajien erilaiset tavat oppia (ajasta ja paikasta riippumattomat ratkaisut) on kaikkien saatavilla, esim. keskitetyn verkoston kautta, myös silloin kun oppilaitoksen toimipisteet sijaitsevat kaukana toisistaan on suunniteltua ja systemaattista ja tukee organisaation strategisia tavoitteita antaa positiivisia onnistumisen kokemuksia kannustaa opettajia uuden opettelemiseen ja jatkuvaan, elämän ikäiseen oppimiseen   No onko mulla sitten hetki aikaa?! No onhan mulla. Aina. Myös Kullaslahden (2011) mukaan digiosaaminen vaatii opettajilta jatkuvaa soveltamista, uuden kehittämistä joko yksin tai yhdessä kollegoiden kanssa. Oppiminen kun mielellään tapahtuu yhteisöissä. Tässä me jokainen voimme olla avuksi. Auta kollegaa, vierustoveria, kahvihuoneessa kysyjää. Jaa osaamistasi ja ole läsnä. Tämä työ on meidän kaikkien yhteinen. Ja miksi 24/5? Ihan vaan siksi, että opettajakin on ihminen, joka tekee pari päivää viikossa jotain ihan muuta :).   Kirjoittajat: Tuija Buure työskentelee hoitotyön lehtorina (TtM) Metropolia ammattikorkeakoulussa, Terveyden osaamisalueella. Hän on osaamisalueen digimentori ja kehittää innovatiivisia digipedagogisia ratkaisuja opetuksen tueksi. Mari Virtanen työskentelee digitaalisen pedagogiikan yliopettajana (TtT) Kuntoutus ja tutkiminen- osaamisalueen YAMK-tutkinnoissa. Hän kehittää korkeakouluopetuksen digitalisaatiota laajasti ja näkee opetusteknologian soveltamisen yhtenä osaamisen uudistamisen välineenä.   Lähteet: Hietikko, P., Ilves, V. & Jaakko, S. (2016). OAJ:n julkaisusarja 3:2016. Askelmerkit digiloikkaan. (https://www.oaj.fi/ajankohtaista/julkaisut/2016/oajn-askelmerkit-digiloikkaan/) Hyppönen, H. & Ilmarinen, K. (2016.) Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio. Suomen sosiaalinen tila 2/2016. THL. Kullaslahti, J. (2011). Ammattikorkeakoulun verkko-opettajan kompetenssi ja kehittyminen. Acta Universitatis Tamperensis; 1613. University Press, Tampere STM (2016). Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena. Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2016:5. TerOpe 2017-19. Osaavat opettajat yhdessä! Valtakunnallinen terveystieteiden opettajankoulutuksen ja soteku-opettajien täydennyskoulutuksen uudistaminen. Hallituksen kärkihanke. https://oppiminenuudistuu.wordpress.com/2018/03/07/terope-hanke/  

Lue lisää