Hiiltä ja timanttia

Opittajat pedagogiikan rajapinnoilla

Avainsana: jatkuva oppiminen

Jatkuvalle oppijalle suunnattu koulutus tarvitsee uudelleen muotoilua ja modularisointia
21.11.2024
Kati Marin, Virve Oksanen, Noora Juuti, Kristiina Laine & Kati Rokala

Kuvittele jatkuvan oppimisen matka. Astut sisään korkeakoulutuksen maailmaan, mutta edessäsi ei ole selkeää mallia opintojen kokoamiseen. Näet monia mahdollisuuksia, mutta ne näyttäytyvät hajanaisina ja irrallisina. Mietit, mistä löydät opintoja, jotka todella vastaavat osaamistarpeisiisi. Tarvitaanko siis koulutustarjonnan uudenlaista muotoilua? Meidän mielestämme kyllä. Tavoitteena on koulutustarjonta, joka näyttäytyy jatkuvalle oppijalle selkeänä ja mielenkiintoisena. Valtakunnallinen jatkuvan oppimisen strategia kannustaa korkeakouluja laajentamaan ja kehittämään jatkuvan oppimisen tarjontaansa. Tavoitteena on tuoda autonomisten korkeakoulujen jatkuvan oppimisen toimille yhtenäistä suuntaa ja ohjata korkeakouluja räätälöimään uudenlaisia koulutuksia ja palveluita, jotka näyttäytyvät myös jatkuville oppijoille selkeinä ja mielenkiintoisina (OKM 2022). Korkeakoulujen välisellä yhteistyöllä on mahdollista päästä tähän tavoitteeseen muun muassa muotoilemalla koulutustarjonnasta modulaarisia koulutuskokonaisuuksia. Testasimme modulaarisen koulutuskokonaisuuden rakentamista 5AMK-verkostossa (Metropolia, Laurea, Haaga-Helia, Hamk, Xamk) osana Digivisio 2030 -hankkeen Digivisio 3.0 pilottia. Pilotin tavoitteena on muotoilla jatkuvalle oppijalle suunnattu modulaarinen koulutuskokonaisuus, joka mahdollistaa joustavia ja asiakaslähtöisiä oppimispolkuja myös korkeakoulujen avoimen tarjonnan yhteen tuovalla opin.fi -alustalla. Kerromme tässä tekstissä tarkemmin koulutuskokonaisuuden muotoiluprosessista. Yhteissuunnittelu ja asiakasymmärrys modulaarisen koulutuskokonaisuuden muotoilun pohjana Koulutuskokonaisuuden muotoilulle olennainen pohjatyö on koulutustarjonnan kartoittaminen ja analysointi sekä osaamistarpeisiin liittyvän ennakointitiedon tarkastelu. Se vaatii korkeakouluilta yhteistyötä ja yhteistä aikaa. Valmisteluvaiheesta voit lukea tarkemmin edellisestä postauksestamme. Vasta suunnitelmallisen valmistelutyön jälkeen on mahdollista aloittaa modulaarisen koulutuskokonaisuuden muotoilu. Modulaarisuuden ymmärrämme siten, että monimutkainen järjestelmä – tässä hajanainen koulutustarjonta – jaetaan osiin eli moduuleihin ja järjestetään ymmärrettävämpään muotoon. Moduulit ovat sekä itsenäisiä kokonaisuuksia että samaan aikaan loogisesti yhteydessä toisiinsa. (Liikanen & Skaniakos 2023, 3.) Valmisteluvaiheessa keräsimme yhteen 5AMK:n olemassa olevan formaalin (opintopisteytetty) ja informaalin (blogit, videot, podcastit, muu kirjallinen aineisto) koulutustarjonnan (moduulien) valitun ilmiön ääreltä sekä teemoittelimme tarjonnan. Muotoiluprosessin keskeinen lähtökohta on asiakasymmärrys. Muotoiluprosessin keskeinen lähtökohta on asiakas- tai käyttäjäymmärrys, joka pätee myös koulutuskokonaisuuksien muotoiluun. Asiakasymmärryksen avulla tunnistetaan asiakkaan todellisia odotuksia sekä ennakoidaan heidän tarpeitaan jo ennen kuin he tulevat niistä itsekään tietoisiksi. (Koivisto, Säynäjäkangas & Forsberg 2019, 22-23). Palvelumuotoilussa käytettävien erilaisten asiakasymmärrystä kartoittavien työkalujen joukosta hyödynsimme asiakaspersoonaa ja -profiilia. Käytimme pilotissa asiakaspersoonana kiireistä yrittäjää sekä Digivision aiemmin hahmottelemaa neljää jatkuvan oppijan profiilia (kuva 1). Kiireinen yrittäjä sukkuloi työn, perheen ja vapaa-ajan vaatimusten keskellä, kuitenkin oman osaamisen kehittämistä arvostaen. Digivision oppijaprofiilit kurkistaja, innostuja, tavoitteellinen kokonaisuuden suorittaja sekä suuntaa hakeva asettuvat nelikenttään, jossa oppijan profiili määrittyy sen kautta, kuinka hyvä ymmärrys tai epävarmuus hänellä on siitä, mitä haluaisi oppia sekä kuinka laaja tai pistemäinen osaamisen kehittämisen tarve hänellä on. Kuvitteellisen asiakaspersoonamme kiireisen yrittäjän kautta vahvistui ajatus siitä, että formaalin koulutuksen opintojaksot (moduulit) on paketoitu tällä hetkellä liian suuriksi kokonaisuuksiksi. Laajat moduulit eivät palvele täsmäosaamista tarvitsevaa ja kiireisen arjen keskellä opiskelevaa jatkuvaa oppijaa. Digivision oppijaprofiilien kautta puolestaan vahvistui ajatus siitä, että koulutuskokonaisuuden tulee joustavasti mahdollistaa erilaisten jatkuvan oppimisen asiakkaiden osaamisen kehittäminen. Osaamistasojen huomioiminen ja tarjonnan pilkkominen tärkeää modulaarisen koulutuskokonaisuuden muotoilussa Muotoiluprosessi etenee kartoitetun aineiston järjestämisellä ja analyysillä. Moduulien järjestäminen perinteiseen tapaan poluksi (kuva 2) on hyvä alku koulutuskokonaisuuden muotoiluun, mutta se ei yksin riitä. Tämä malli ei osoita jatkuvalle oppijalle riittävän selkeästi erilaisia mahdollisuuksia kerryttää tai pinota osaamista koulutustarjontamme avulla. Polkumaisesta mallista on myös vaikea hahmottaa, mitkä moduulit sopivat jatkuvan oppijan osaamisen tasolle ja tarpeisiin. Lisäksi malli luo herkästi kuvan siitä, että moduuleita olisi tehtävä tietyssä järjestyksessä. Jos viiden ammattikorkeakoulun tarjonnasta tehty polku tai listaus näyttäytyy haastavalta hahmottaa, miltä koko Suomen korkeakoulujen yhteen koottu tarjonta näyttää? Ennalta määritellyn polun sijaan jatkuva oppija hyötyy näkemyksemme mukaan siitä, että hän pääsee valitsemaan täsmälleen oman osaamistarpeensa mukaista koulutusta ja muodostamaan itselleen merkityksellisen oppimispolun. Siksi on tarpeen muodostaa polun sijaan kokonainen kartta oppimisen mahdollisuuksista (kuva 3). Modularisoidun ja osaamistasoajatteluun pohjautuvan koulutustarjonnan muotoilun kautta voimme tehdä jatkuvasta oppimisesta aidosti joustavaa ja merkityksellistä. Sovelsimme pilotissa OKM:n pienten osaamiskokonaisuuksien viitekehystä mukaellen osaamisen taitotasoja: aloittelija, edistynyt aloittelija, taitava ongelmanratkaisija ja ekspertti (OKM 2024, 4-5). Järjestimme koulutuskokonaisuuteen valikoidut moduulit osaamisen taitotasojen pohjalta ruudukkoon. Ruudukko muodostaa havainnollisen karttamaisen kokonaisuuden, joka kuvaa koulutuskokonaisuuden teemoja, osaamisen tasoja sekä koulutustarjontaa. Koulutuskokonaisuutta muotoillessamme teimme seuraavia huomioita: Nykyisten varsin heterogeenisten koulutustarjonnan kuvaustietojen pohjalta opintojaksoja on osin vaikeaa sijoittaa eri osaamistasoille. Korkeakoulujen yhtenäinen osaamisen taitotasojen näkyväksi tekeminen koulutustarjonnan kuvaustiedoissa auttaisi myös jatkuvaa oppijaa suuntaamaan valintojaan omia tavoitteitaan vastaaviksi. Korkeakoulujen yhteistyönä tuottama koulutuskokonaisuus tarjoaa oppijoille laajemmat mahdollisuudet osaamisen laajentamiseen eri aiheista (horisontaalinen oppimispolku) tai osaamisen syventämiseen tiettyyn aiheeseen liittyen (vertikaalinen oppimispolku). Jatkuvan oppijan kannalta on keskeistä, että hän pystyy helposti hahmottamaan, millaisia pinoutuvia osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia modulaarinen koulutuskokonaisuus tarjoaa. Tätä voidaan tukea tämän kaltaisella koulutuskokonaisuuksien visuaalisella esitystavalla. Opin.fi -sivuston teknisellä toteutuksella on tässä tärkeä rooli. 5–10 opintopisteen moduuleista on haastavaa rakentaa jatkuvaa oppijaa palvelevaa kokonaisuutta. Pienemmät moduulit helpottaisivat modulaarisen koulutuskokonaisuuden muotoilua ja mahdollistaisivat riittävästi valinnanvaraa myös osaamisen kehittämisen täsmätarpeisiin. Pilotissa tarkastelussa oli vain informaalia ja formaalia verkko-opetustarjontaa ja -materiaalia. Osaamisen syventämiseen tarvitaan myös muunlaisia jatkuvan oppimisen pedagogisia ratkaisuja. Suuri merkitys on sillä, että jatkuva oppija tunnistaa oman osaamisensa lähtötason ja siihen sopivan koulutustarjonnan. Ruudukko luo oppijalle selkeän ja saavutettavan tavan hahmottaa koulutustarjonnan moninaisuutta ja pinoutuvuutta. Modularisoidun ja osaamistasoajatteluun pohjautuvan koulutustarjonnan muotoilun kautta voimme tehdä jatkuvasta oppimisesta aidosti joustavaa ja merkityksellistä. Modulaarisen koulutustarjonnan kehittäminen yhteisellä vastuulla Korkeakoulujen yhteisen modulaarisen koulutustarjonnan kehittäminen on saatu alkuun, mutta kehittämistyön on jatkuttava. Kehittämistyön eteneminen ja vaikuttavuus vaatii myös laajemmin korkeakoulujen yhteistyötä ja panostusta. Korkeakoulujen, eli meidän korkeakouluissa työskentelevien, on opittava modularisoimaan, muotoilemaan ja kuvaamaan koulutustarjontaamme uudella tavalla. Kehittämistyön eteneminen ja vaikuttavuus vaatii korkeakoulujen yhteistyötä ja panostusta. Seuraavia pilottimme vaiheita kuvataan syksyn 2024 ja tulevan talven aikana vuorotellen jokaisen 5AMK-korkeakoulun julkaisualustalla. Myös vuoden 2025 aikana ja OKM:n ohjaamana tehtävä pienten osaamiskokonaisuuksien pilotointi antaa meille lisää oppeja siitä, miten voimme muotoilla koulutustarjontaamme yhä asiakaslähtöisemmin uudenlaiset liiketoimintaulottuvuudet huomioiden. Kutsumme korkeakouluja, oppijoita ja yhteistyökumppaneita mukaan rakentamaan tätä tulevaisuutta. Vasta yhdessä voimme saavuttaa todellisen muutoksen. Silloin jatkuvan oppijan on mahdollista löytää oman tarpeensa mukaista koulutusta sekä muodostaa itselleen merkityksellisiä kehittymisen polkuja. Lähteet Digivisio 2024. Oppijaprofiilit. Muutoskoordinaattorit, työryhmän alue - Digivisio 2030.  Eduuni-wiki. Koivisto, M., Säynäjäkangas, J. & Forsberg, S. 2019. Palvelumuotoilun bisneskirja. Helsinki: Alma Talent. Liikanen, E. & Skaniakos, T. 2023. Modulaarisuus korkeakoulujen opetussuunnitelmissa - kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Digivisio. OKM 2022. Kansallinen korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategia 2030. Opetus- ja kulttuuriministeriö. OKM 2024. Pienten osaamiskokonaisuuksien viitekehys/luonnos, 2024. Työryhmäraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Kirjoittajat ja 5AMK-yhteistyö Kati Marin, Metropolia, asiantuntija Virve Oksanen, Laurea, asiantuntija Noora Juuti, Xamk, pilottikoordinaattori Kristiina Laine, Haaga-Helia, asiantuntija Kati Rokala, HAMK, jatkuvan oppimisen päällikkö Digivision 3.0 -pilotissa pedagogista kehittämistyötä tehdään 5AMK-verkostona (Haaga-Helia, HAMK, Laurea, Metropolia ja Xamk). Yhteistyö on jatkumoa aiemmissa yhteishankkeissa aloitetulle oppijalähtöiselle jatkuvan oppimisen kehittämiselle. Helmikuussa 2024 alkanut pilotti kestää vuoden. Pedagogisen osa-alueen tavoitteena on suunnitella korkeakoulujen yhteistyönä jatkuvalle oppijalle suunnattu uutuusarvoa tuottava modulaarinen koulutuskokonaisuus. Lisäksi tulee kuvata korkeakoulujen yhteistyön prosessit ja toimintamallit sekä tarkastella ohjauksellisuuden ja oppimispolkujen rakentumisen mahdollisuuksia Opin.fi-palvelussa.

Lue lisää

Lyhytkin kouluttautuminen voi avata uuden urapolun
23.8.2024
Ellamari Koutonen

Täydennyskoulutus on matalan kynnyksen keino osaajien saamiseksi aloille, joilla osaajapula on tunnistettu. Koulutus, joka huomioi aikuisopiskelijan tarpeet, voi mahdollistaa hänelle uuden urapolun ja tuoda kipeästi kaivattua osaamista työkentälle. Täydennyskoulutus tukee jatkuvan oppimisen tavoitetta – sitä, että kaikilla olisi mahdollisuus kehittyä ja varmistaa tiedot, taidot ja osaaminen, joita he tarvitsevat muuttuvassa työelämässä ja yhteiskunnassa. Aikuisopiskelijan tarpeet huomioiva koulutus voi mahdollistaa uuden urapolun ja tuoda kipeästi kaivattua osaamista työkentälle. Energia-ala on yksi niistä aloista, joita haastaa osaajapula. Energia-ala muuttuu nopeasti, kun sekä kansalliset että kansainväliset ilmastotavoitteet pyrkivät jouduttamaan muutosta. Lyhytkoulutus avasi uuden urapolun Samuli Saarelaiselle. Hän oli seurannut energia-alan murrosta ja pohtinut energiamurroksen mukanaan tuomia muutoksia aktiivisesti jo parin vuoden ajan. Samuli osallistui Uudet osaamispolut energia-alalle -hankkeen järjestämään Aurinkosähkön opintokokonaisuuteen. Kirjoituksessani tarkastelen alanvaihdon onnistumista täydennyskouluttautumalla niin viimeaikaiseen tutkimukseen kuin Samulin kokemukseen pohjautuen. Täydennyskoulutukseen osallistumisen motivaattorit Täydennyskoulutuksen pariin hakeudutaan monenlaisista lähtökohdista. Arola ym. (2023) tekemän haastattelututkimuksen mukaan täydennyskoulutukseen hakeutuvan henkilön oman motivaation merkitys koulutussisällön valinnassa on keskeinen. Osaamista pyritään kehittämään tyypillisesti oman työmarkkina-aseman parantamiseksi – joko nykyisen työpaikan säilyttämiseksi tai uuden löytämiseksi. Esteet lisäkouluttautumiselle liittyvät usein opiskelun ja elämän muiden velvoitteiden yhteensovittamiseen, aikatauluihin ja taloudellisiin resursseihin sekä sisällöltään sopivien koulutusten puutteeseen. (1.) Lyhyet kurssit sekä työajalla suoritettu koulutus nousevat esiin toivotuimpina muotoina. Koulutusvaihtoehdoista lyhyet oman alan kurssit sekä työajalla suoritettu koulutus nousevat edellä mainitussa tutkimuksessa esiin toivotuimpina täydennyskoulutuksen muotoina. Koulutukselta toivotaan ajasta riippumattomuutta ja suoraa liitosta työtehtäviin. Tutkimuksessa käy kuitenkin ilmi myös, että käytännönläheinen ja koulumainen ryhmässä opiskeleminen koetaan mielekkäimpänä. (1.) Samuli tuo esille samansuuntaisesti, että hän sai kurssisisällön lisäksi paljon uutta tietoa alasta ja sen käytännöistä kurssikavereiltaan. Koulutukseen osallistuminen kasvatti hänen työelämäverkostojaan. Samuli kertoo, että he pyörittelivät kurssikavereiden kanssa jopa ajatusta yhteisen yrityksen perustamisesta. Hän korostaa, että oman motivaation ohella uteliaisuus kurssikavereita ja heidän osaamistaan kohtaan lisäsi hänen koulutuksesta saamaansa hyötyä. Lyhytkoulutus ja alanvaihto työnantajan silmin Täydennyskoulutuksena tarjottavaan lyhytkoulutukseen osallistuva voi lisätä ja päivittää alakohtaista osaamistaan tai tavoitteena olevassa uudessa ammatissa tarvittavia taitoja. Työntekijän osaamistason ylläpito ja kehittyminen heijastuvat työntekijän motivaatioon ja sitä kautta myös yrityksen tulokseen. Moni työnantaja onkin herännyt jatkuvan oppimisen merkitykseen. Siksi työnantajan kannattaa mahdollistaa työntekijöille kouluttautuminen työajalla. Työntekijän osaamistason kehittyminen heijastuu työntekijän motivaatioon ja yrityksen tulokseen. Koulutukseen osallistuminen toimii työnantajalle osoituksena siitä, että henkilö on valmis ja motivoitunut oppimaan uutta, olipa kyse nykyisestä tai tulevasta työntekijästä. Lyhytkoulutusten kautta alanvaihtoa hakevat ovat alasta motivoituneita ja potentiaalisia uusia osaajia. Tietoisuus järjestettävistä täydennyskoulutuksista sekä osallistuminen niiden kehittämiseen ja jopa toteuttamiseen tukevat tarvittavien uusien osaajien löytämistä. Samuli kokee, että lyhyelläkin koulutuksella voi päästä kartalle alan ajankohtaisista asioista. Tällä hetkellä hän työskentelee yrityksille ja kuluttajille suunnatun energiaseurantasovelluksen kehityksessä ja kaupallistamisessa. Koulutus toimi alkusysäyksenä uudelle uralle. Se näyttäytyi työnantajan silmissä jo haastatteluvaiheessa aidosta motivaatiosta kertovana lisänä ja muista hakijoista positiivisesti erottavana tekijänä. Lyhytkoulutusten kehittäminen alanvaihtoa tukeviksi Koulutusorganisaatioilla ja koulutuksen tarjoajilla tulee olla ajantasainen tieto siitä, mitä alalla ja yhteiskunnassa tapahtuu, jotta koulutuksia voidaan suunnata oikein. Tämä tarkoittaa osaamistarpeita kartoittavan datan seuraamista ja koulutusten suuntaamista ennakoivasti niille aloille, joilla osaamisvajetta todennäköisimmin ilmenee. Työelämän ja koulutusorganisaatioiden tulisikin toimia entistä enemmän yhteistyössä, jotta tulevaisuuden trendit pystytään huomioimaan täydennyskoulutuksessa. Koulutusten tarjoajien tulee huomioida opiskelija-aineksen erilaisuus verrattuna perinteiseen tutkinto-opiskeluun. Kestävän kehityksen ja kiertotalouden teemat ovat kasvattaneet merkitystään yritysten ympäristövastuun lisääntyessä. Jatkuvan oppimisen palvelukeskuksen toteuttamasta tarvekartoituksesta (2023) selviää, että vihreään siirtymään ja kestävään kehitykseen liittyvän osaamisen lisääminen on tärkeää kaikilla toimialoilla (2). Koulutusten tarjoajien tulee huomioida koulutussisällön lisäksi opiskelija-aineksen erilaisuus verrattuna perinteiseen tutkinto-opiskeluun. Suunnitteluvaiheessa kannattaa astua täydennyskoulutukseen tulevan henkilön saappaisiin ja pohtia, mitkä asiat helpottaisivat tai parantaisivat hänen mahdollisuuksiaan osallistua koulutukseen. Täydennyskoulutuksen järjestäjän on tärkeä pohtia muun muassa seuraavia kysymyksiä: Mitkä ovat realistiset mahdollisuudet läsnäopiskelulle? Miten tuetaan koulutukseen osallistuvien verkostoitumista? Onko koulutuksessa etäosallistumismahdollisuutta? Onko opetusta mahdollista järjestää perinteisen työajan ulkopuolella, esimerkiksi iltaopetuksena? Voidaanko luennoista ottaa tallenteet tai koulutus suunnitella kokonaan verkko-opinnoiksi? Mitä muuta digitaalista oppimismateriaalia opiskelijoille voidaan tarjota, jotta he voivat paneutua siihen omalla ajallaan? Lyhytkoulutukset tukevat jatkuvaa oppimista Jatkuvalla oppimisella viitataan koko eliniän ajan tapahtuvaan oppimiseen, joka linkittyy alanvaihdon mahdollisuuksiin. Täydennyskoulutukset ovat yksi konkreettinen keino sen toteuttamiseen. Jatkuva oppiminen on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, jolla ministeriötasolla kehitetään jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia Suomessa. Sitä varten on luotu erillinen Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus, Jotpa. Se rahoittaa uudenlaisia, kohdennettuja ja ennakointitietoon perustuvia koulutuksia. Tavoitteena on parantaa osaavan työvoiman saatavuutta. (3.) Lyhytkoulutuksia kehitetään kaikkialla Euroopassa. Euroopan unionin neuvosto hyväksyi 16. kesäkuuta 2022 suosituksen eurooppalaisesta lähestymistavasta pieniin osaamiskokonaisuuksiin elinikäisen oppimisen ja työllistettävyyden tukemiseksi. Suosituksen tarkoituksena on tukea pienten osaamiskokonaisuuksien kehittämistä, toteuttamista ja tunnustamista eri oppilaitoksissa, yrityksissä ja toimialoilla, myös yli valtiorajojen. Niitä pyritään kehittämään ja tunnistamaan, jotta yksilöt voivat joustavasti kehittää tarvittavaa osaamista jatkuvan oppimisen ajatuksen mukaisesti (4). Lyhytkoulutukset vastaavat niin yksilön kuin yhteiskunnan tarpeisiin jatkuvasti muuttuvassa työelämässä. Samuli kertoo, että lyhytkoulutukset eivät sido liiaksi, ne asettuvat osaksi muuta elämää. Opiskelusta saatu hyöty oman osaamisen ja verkostojen kasvuna sekä työmotivaation lisääntymisenä on opintoihin laitettua panosta huomattavasti suurempi. Samuli toteaakin, että työn ohessa opiskelusta on tullut hänelle uusi normi. Lyhytkoulutukset ovat joustava ja tehokas tapa kehittää osaamista. Ne vastaavat niin yksilön kuin yhteiskunnan tarpeisiin jatkuvasti muuttuvassa työelämässä. Kirjoittaja Ellamari Koutonen työskentelee Metropoliassa useassa energia- ja rakennusalan hankkeessa viestintävastaavana ja projektisuunnittelijana. Hän on sielultaan generalistinen diginatiivi ja tuo visuaalisen viestinnän, markkinoinnin ja digiosaamisen mukaan perinteisille insinöörialoille. Lisätietoja Uudet osaamispolut energia-alalle -hankkeesta löydät hankkeen verkkosivuilta. Hanketta rahoittaa Jatkuvan oppimisen palvelukeskus Jotpa, jonka ohjauksesta vastaavat yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Lähteet Arola M. & Hyry J. (2023). Haastattelututkimus - Mitä työikäiset ihmiset ajattelevat jatkuvasta oppimisesta? Koulutus ja osaamisen kehittäminen 2023. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus. Hakanen J. & Leveälahti S. (2023). Alueellisia työvoiman osaamistarpeita ja ratkaisuehdotuksia: Koontia alueellisen osaamistarvekyselyn tuloksista. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen julkaisuja 2/2023. Jatkuva oppiminen. Työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivut. Työ- ja elinkeinoministeriö. Eurooppalainen lähestymistapa pieniin osaamiskokonaisuuksiin. Eurooppalainen koulutusalue -verkkosivu. Euroopan komissio.  

Lue lisää

Metropolia vaikuttaa vahvistamalla jatkuvaa oppimista
19.1.2021
Taru Ruotsalainen & Riitta Konkola

Yhteiskunnalliset muutokset ovat nopeita. Koko yhteiskunta sosiaali- ja terveydenhuolto mukaan lukien digitalisoituu vauhdilla, ja Covid-19 vauhdittaa muutosta entisestään. Monilla työpaikoilla käydään YT-neuvotteluita, tulee konkursseja, lomautetaan tai irtisanotaan henkilöstöä sekä lakkautetaan tehtaita ja palveluita. Nämä yhteiskunnalliset muutokset vahvistavat tarvetta nostaa kansalaisten osaamista, helpottaa osaajapulaa, kehittää ja nopeuttaa oppimispolkuja sekä lisätä korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrää.   Yhteiskunnassa tapahtuvia keskeisiä muutostekijöitä ovat myös globaalin kilpailun lisääntyminen, kansalaisten ympäristötietoisuuden herääminen ja teknologioiden kiihtyvä kehittyminen. Vaikutukset kohdistuvat niin yhteiskuntaan, yrityksiin, yhteisöihin ja erityisesti yksilöihin, joiden koulutuksen ja osaamisen kehittäminen on yksi yhteiskunnan menestyksen perustekijöistä. (ks. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019 a ja b, Opetushallitus 2019, Sitra 2019, Valtioneuvoston julkaisuja 2020a.) Siksi myös ammattikorkeakoulujen on vahvistettava ja monipuolistettava rooliaan osaamisen jatkuvana kehittäjänä. Tässä blogikirjoituksessa kerromme miten Metropolia Ammattikorkeakoulu vastaa yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin uudistaen rohkeasti toimintaansa tuomalla jatkuvan oppimisen osaksi ihmisten arkea. (Metropolian strategia 2021-2030). Seuraavissa kirjoituksissa kerromme myös käytännön esimerkkejä toimintatapamme muutoksesta. Jatkuva oppiminen edellyttää yksilöllisiä ratkaisuja Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan jatkuva oppiminen on osaamisen kehittämistä elämän ja työuran eri vaiheissa. Painopiste on työikäisten osaamisen kehittämisessä. Se edellyttää osaamisen tunnistamista, ohjauspalveluiden ja erillisten koulutusmuotojen lisäämistä. (www.minedu.fi.)  Jatkuva oppiminen sisältää Metropoliassa paitsi työelämässä tarvittavan osaamisen kehittämisen myös yleissivistävän oppimisen ulottuvuuden. Asiakasryhmämme on alle kouluikäisistä ikääntyviin, jolloin jatkuvan oppimisen mahdollisuudet ulotetaan varhaiskasvatuksesta aikuisuuteen ja vanhuuteen asti. Jatkuva oppiminen tarkoittaa Metropolialle sitä, että tarjoamme joustavia yksilöllisiä oppimisratkaisuja asiakkaidemme – oppijoiden – elämän eri vaiheisiin ja tilanteisiin. Toimintaamme ohjaa Metropolia Match® -malli, jonka tavoitteena on kohtauttaa osaamistarpeet, työelämäntarpeet ja oppimisratkaisut. Malliin sisältyvä palvelukonsepti auttaa yhdistämään niin yhteiskunnan, yksilön kuin työelämän jatkuvan oppimisen ja osaamisen tarpeet ja Metropolian koulutustarjonnan, osaamisen ja resurssit. Tätä toimintaa tukevat modernit digitaaliset työkalut ja alustat. (vrt. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019b, Digitalisaation edistämisen ohjelma 2020). Toimintamme keskiössä ovat jatkuvasti osaamistaan päivittävät ihmiset Kaiken lähtökohtana on yksilö, hänen elämäntilanteensa, osaamisensa ja tavoitteensa. Oppimisratkaisut rakentuvat yksilön tilanteesta käsin ja yksilöille tuotettavan lisäarvon ymmärtäminen on keskeistä myös yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmasta. Tavoitteena voi olla joissakin tapauksissa työllistyminen, tai nopeampi siirtymä koulutusasteiden välillä, toisissa taas esimerkiksi uusien työtehtävien edellyttämän osaamistarpeen vahvistus, muuntokoulutus, tai kansalaistaitojen vahvistuminen arjen eri tilanteissa pärjäämiseksi. (ks. TEM 2020.) Metropolian koko tarjonta oppimisratkaisujen rakennuspalikoina Metropolia rakentaa joustavia ja monipuolisia oppimisratkaisuja yksilöiden tilanteiden ja tarpeiden mukaan. Valittavina ovat tutkintotavoitteinen polku tai muiden oppimisratkaisujen ympärille rakentuva yksilöllisen osaamisen kehittämisen polku. Rakennuspalikat koostuvat eri toimialojen kuten tekniikan, kulttuurin, liiketalouden sekä sosiaali- ja terveysalan tarpeiden ymmärtämisestä ja pedagogisesta osaamisesta.  Asiaa havainnollistaa esimerkki, jossa henkilön tavoitteena on edetä liiketoiminnan alueella esimiestehtäviin. Hän voi valita tutkintotavoitteisen polun valitsemalla ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon terveysalan liiketoiminnan johtamisen, valitsemalla erikoistumiskoulutuksen myynnin ja markkinoinnin digiosaaja tai valitsemalla eri tutkinnoista esimiestyötä vahvistavia avoimen ammattikorkeakoulun opintoja. Oppimisratkaisujen rakentamisessa käytetään Metropolian koko tarjontaa ja osaamispääomaa. Käytössä olevia osaamisia ja resursseja hyödynnetään mahdollisimman osuvien oppimisratkaisujen kohdistamiseksi asiakkaillemme heidän oman tilanteensa mukaan. Arvioidaan tarkoin, millaisia oppimistavoitteita asiakkailla on, millainen kysyntä työelämässä on ja millainen koulutusratkaisu olisi sopivin. Opinnollistaminen ja osaamisperusteisuuden kehittäminen auttavat monipuolistamaan ratkaisuja edelleen (ks. Sitra 2019). Metropolia Coach -palvelut asiakkaittemme tukena Tähän kaikkeen tarvitsemme erilaisia tukevia ja ohjaavia palveluita kuten urapalveluita, työllistymistä edistäviä palveluita ja ohjauspalveluita. Asiakkaat voivat valita henkilökohtaista palvelua tai verkossa saatavilla olevaa materiaalia, joka tukee opiskelua. Modernisoimme ohjausta ja kokoamme sen asiakkaille helposti saavutettaviksi. Autamme osaamistarpeiden tunnistamisessa, tuemme tavoitteiden asettamista ja muotoilemme tavoitteita tukevia oppimispolkuja. Uravalmentajiemme avulla pyrimme tarjoamaan asiakkaille henkilökohtaista ohjausta työuran eri vaiheissa. (ks. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019b, Valtioneuvoston julkaisuja 2020b.) Johdamme jatkuvaa oppimista kokonaisuutena Jatkuvaa oppimista johdetaan läpi Metropolian ja yli yksikkörajojen yhtenä kokonaisuutena, jolloin organisaatiorakenteet tukevat monimuotoisten oppimisratkaisujen tarjoamista asiakkaille huomioiden kaikki eri ammattikorkeakoulun mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa sitä, että tutkintoon johtavan koulutuksen tarjonnassa huomioidaan muidenkin asiakasryhmien tarpeet ja toimintaa kehitetään asiakaslähtöisesti ei yksikkölähtöisesti. Opetussuunnitelmat ovat osaamisperustaisia ja moodulaarisia. Toimintaa myös kehitetään koko ajan. Kokoamme kehittämishankkeiden tulokset ja hyödynnämme niitä koulutustarjonnassamme ja muissa jatkuvan oppimisen palveluissa. Näitä joustavien ja monipuolisten oppimisratkaisujen tunnettuutta, oppimispolkujen joustavuutta ja palveluita on edistämässä suuri joukko Metropoliassa työskenteleviä eri alan ammattilaisia: markkinointi- ja viestintäihmiset  hakija- ja opiskelijapalvelujen parissa toimivat ihmiset eri asiakasryhmistä vastuussa olevat yksittäiset henkilöt uravalmentajat tietohallinnon ammattilaiset. Jatkuvan oppimisen asiakasryhmistä vastaa aina henkilö, joka tuntee kulloisenkin ryhmän tarpeet. Toiminta on samankaltaista kuin yritysyhteistyössä. Sitä ohjaavat tiedolla johtaminen ja ennakointitieto (ks. Opetushallitus 2019). Digitalisaatio tukemaan yksilöllisiä oppimis- ja palveluprosesseja Edellä kuvattu toimintamalli, jossa asiakkaiden tilanteet ja tarpeet sekä ammattikorkeakoulun osaaminen ja palvelupolut yhdistetään yhä tarkemmin ja tehokkaammin vaatii tuekseen ajantasaista digitaalista alustaa. Digitalisoimme kaiken aikaa palveluitamme, kehitämme tekoälypohjaisia palveluratkaisuja ja hyödynnämme alustataloutta mahdollisimman tehokkaasti. (ks. esim. Amkoodari.fi, Digitalisaation edistämisen ohjelma 2020). Digitalisaatio tukee myös osaamisen tunnistamista ja tunnustamista (Oosi, Jauhola, Rausmaa, ja Haila 2020, Opetushallitus 2019). Tähän pureudumme tarkemmin seuraavassa blogikirjoituksessamme. Kirjoittajat Riitta Konkola toimii Metropolian rehtorina ja toimitusjohtajana. Hän on koulutukseltaan kasvatustieteiden lisensiaatti, erikoistoimintaterapeutti ja opettaja. Hänen perheeseensä kuuluvat puoliso ja aikuiset lapset. Vapaa-aikanaan hän matkustaa, lukee dekkareita, lenkkeilee ja nauttii ruoanlaitosta. Hän uskoo isotädiltä kuulemaansa ajatukseen: ”Annahan aikaa”, asioilla on tapana järjestyä. Taru Ruotsalainen toimii jatkuvan oppimisen päällikkönä Metropoliassa. Hän kehittää Metropolia Match -mallia kokonaisuudessaan kuin myös eri asiakasryhmien palveluita. Taru   on koulutukseltaan terveystieteiden tohtori ja hän on työskennellyt useita vuosia asiakasrajapinnassa rakentamassa erilaisia oppimisratkaisuja niin yritysten kuin yksilöiden tarpeisiin ja myös erilaisia konsepteja yritysyhteistyöhön. Perheeseen kuuluvat puoliso ja aikuiset lapset. Vapaa-aikaa kuluu muun muassa  purjehduksen ja erilaisen liikunnan parissa.  Lähteet AMKoodari. Luettu 29.9.2020. Digitalisaation edistämisen ohjelma 2020–2023. VM. Toimintasuunnitelma 25.2.2020. (PDF) Luettu 29.9.2020 Metropoliaan strategia 2021-2030. Osaamisen rohkea uudistaja ja kestävän tulevaisuuden rakentaja. Luettu 1.10.2020. Oosi, O., Jauhola, L., Rausmaa, S. & Haila, K. (2020). Miten osaaminen näkyväksi? Työ- ja elinkeinomisnisteriön julkaisuja 2020:28. TEM. Luettu 20.9.2020. Opetus- ja kuttuuriministeriö 2019a. Tilannekuva korkeakoulutuksesta ja tutkimuksesta. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:34. (PDF). Luettu 28.9.2020. Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2019b. Jatkuvan oppimisen kehittäminen. Työryhmän väliraportti Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:19 (PDF). Luettu 30.9.2020 Opetushallitus 2019. Osaaminen 2035. Osaamisen ennakointifoorumi ensimmäisiä ennakointituloksia. Raportit ja selvitykset 2019:3. Opetushallitus. Luettu 29.9.2020. Sitra 2019. Kohti elinikäistä oppimista. Yhteinen tahtotila, rahoituksen periaatteet ja muutoshaasteet. Sitran selvityksiä 150. (PDF) Luettu 29.9.2020. TEM 2020. Selvitys työllisyyden parantamiseksi toteutettujen lyhytkestoisten koulutusten vaikuttavuudesta. Työ- ja elinkeinomisterön julkaisua, Työelämä 2020:26. Valtioneuvoston julkaisuja 2020a. Jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen linjaukset. Osaaminen turvaa tulevaisuuden. Valtioneuvoston julkaisu 2020:38. Valtioneuvoston julkaisuja 2020b. Elinikäisen ohjauksen strategia 2020-2023. ELO-foorumi.  Valtioneuvoston julkaisu 2020:34.

Lue lisää