Avainsana: Ilmiölähtöinen oppiminen
Monialaisen yhteistyön mahdollisuuksia rakentamassa – oppeja HyMy-kylästä, osa 2
Mitä monialaisella oppimisella ja monialaisilla oppimisympäristöillä tarkoitetaan ja mitä ne mahdollistavat? Miten opiskelijat osallistetaan monialaisten oppimisympäristöjen kehittämiseen? Miten Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijat oppivat monialaisuutta edistäviä taitoja, kuten ajattelu-, tunne- yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja? Tässä blogikirjoituksessa kuvataan, mitä Metropolia Ammattikorkeakoulun HyMy-kylässä on tehty monialaisen oppimisympäristön rakentamiseksi. Tämä on toinen osa HyMy-kylästä kertovan blogikirjoitusten sarjassa. HyMy-kylä on Myllypuron kampuksen monialainen oppimis- ja kehittämisympäristö, jossa opiskelijat harjoittelevat keskeisten omaan tutkintoon liittyvien ammattikäytäntöjen ohella muun muassa uusien palvelujen kehittämistä yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Monialaisuus vaatii taitoja kohdata itselle uusia asioita Monialaisuutta voidaan raamittaa tavoite- ja osaamislähtöisesti. Sen perusta on yhteisen tavoitteen kiteyttäminen, joka kaikkien toimijoiden on tiedostettava. Lisäksi on määriteltävä, millaista osaamista ja kyvykkyyttä monialaisessa yhteistyössä tarvitaan. HyMy-kylän monialainen oppimistoiminta voidaan nähdä neljän osa-alueen kautta: Ammatillinen osaaminen, jossa tuleva asiantuntija on kehityshakuinen ja haluaa asettaa itselleen vaativia tavoitteita ja oppia uutta Henkilökohtainen osaaminen, jota ohjaa arvopohjainen itseohjautuvuus Kommunikatiivinen osaaminen, johon sisältyy yhteistyökyky, vuorovaikutustaidot, rajoja ylittävä ja monipuolinen sisällöllinen osaaminen Strateginen osaaminen, joka pitää sisällään ymmärryksen toimintaympäristöstä, toiminnan tavoitteista sekä monialaisesta yhteistyöstä toimintamuotona. (Jalava & Virtanen 2000). Monialaisuuden onnistuminen vaatii toimijoilta transversaaleja taitoja, kuten ajattelu-, tunne- yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja (ks. tarkemmin Raatikainen ym. 2020, 23). Monialaisessa toimintaympäristössä oppiminen ja työskentely edellyttävät jokaista toimijaa tutustumaan uusiin asioihin ja tapoihin oppia sekä kykyä työskennellä kaikkia yhdistävän kiinnostuksen kohteen äärellä. Tuntemattomien kohtaaminen saattaa johtaa ensimmäisellä kerralla virhepäätelmiin. Tulkitsemme vieraan ihmisen elekieltä ja olemusta helposti väärin varsinkin silloin, jos itselle tuntematon ihminen ei ilmaise suoraan ajatuksiaan ja mielipiteitään. Usein teemme virhepäätelmiä myös vieraiden ihmisten tavoista toimia. Voimme ajatella vinoutuneesti, jos tulkitsemme omaa toimintaamme vertailemalla sitä toisen toimintaan. Vuorovaikutus vieraiden ihmisten kanssa perustuu aina luottamukseen. (Gladwell 2020,46–50 ja 342–443.) Monialaista toimintaa haittaa, jos emme ymmärrä toisen ammattilaisen näkökulmaa ja tapaa tarkastella yhteistä kiinnostuksen kohdetta. Transversaalien taitojen avulla voimme tunnistaa omat ennakkoluulomme ja virhepäätelmämme sekä ylittää ne. Monialainen oppiminen ja työskentely vaatii muutosjoustavuutta ja -kyvykkyyttä. Jos altistumme toisen asiantuntijuuteen pohjautuvaan tarkasteluun, kohtaamme usein tilanteita, joissa ennakkokäsityksemme asiasta murtuvat tai ainakin naarmuttuvat. Muutosjoustavuutta ja kyvykkyyttä kuvaa resilienssin käsite (ks. tarkemmin Ylikahri ym. 2020, 129). Resilienssiä voidaan tukea ottamalla kaikki toimijat mukaan yhteistoiminnalliseen kehittämiseen. Tällöin kaikki toimintaan osallistuvat ovat osaavia ja aktiivisia jäseniä, jotka tarjoavat omaa asiantuntijuuttaan, kuten opiskelijat ohjaajien kanssa HyMy-kylän palveluprosessin eri vaiheissa. Monialaisuutta rikastamassa HyMy-kylässä rikastamme monilaisuutta monin eri tavoin. Tähän tekstiin olemme valinneet neljä tärkeintä näkökulmaa. 1. Asiakaslähtöisten palvelupolkujen ekosysteemi Sosiaali- ja terveysalan asiakkaiden palvelupolut ovat yhä monimuotoisempia ja tarpeiltaan yhä moninaisimpia. Sen vuoksi asiakkaiden kohtaamiseen ei riitä yhden ammattilaisen osaaminen ja kyvykkyys, vaan tarvetta on monialaisuuden ekosysteemiselle toiminnalle. Ekosysteeminen toiminta HyMy-kylässä näyttäytyy ammattilaisten aktiivisena vuoropuheluna ja ongelman ratkaisuna eri tutkinto-ohjelmien opiskelijoiden ja ohjaajien välillä, jossa yhdessä suunnitellaan asiakkaan palvelupolkua ja perusteellisesti selvitetään sen haasteita. "Monialainen yhteistyö tukee parhaimmillaan eri alojen asiantuntijuutta, tuomalla tietoa mahdollisesti omaan alaan vaikuttavista tekijöistä, joita asiakkaan palvelupolkuun liittyy. Yhteisellä keskustelulla eri alojen ammattilaiset voivat saada lisää työvälineitä oman työnsä kehittämiseen ja tehostamiseen. Monialaisessa toiminnassa voidaan mielestäni myös vähentää työmäärää, mikäli toiminnassa huomataan päällekkäisyyttä", kuvasi eräs HyMy-kylän opiskelija monialaista yhteistyötä. Tämänkaltainen ekosysteeminen vuoropuhelu ja -vaikutus mahdollistuu opiskelijoille myös monialaisissa innovaatio-opinnoissa, tuttavallisemmin MINNO:ssa. 2. Monialaiset innovaatio-opinnot Innovaatioprojekti on sosiaalisen oppimisprosessi, joka yhdistää tiimien jäsenten osaamiset sekä asiantuntijuuden ja jossa uusi idea eli innovaatio muutetaan käytännön todellisuudeksi tuottamaan arvoa käyttäjilleen (Taatila ym. 2006). Innovaatioprojektien tarkoituksena on kasvattaa yksilöiden ja organisaatioiden innovatiivista suorituskykyä. (Donovan ym., 2013). Metropoliassa MINNO-konseptin avulla on jo yli 10 vuoden ajan edistetty monialaisuutta opiskelijoiden ammatillisessa kasvussa. Monialaisuuden rinnalla MINNO-projekti (10 op) tarjoaa opiskelijoille innovatiivisen tavan oppia myös verkostotyöstä. Opiskelijat ovat seitsemän viikon intensiivitoteutuksen ajan yhteistyössä yritysten, julkisen, yksityisen ja 3. sektorin toimijoiden kanssa. HyMy-kylä on tarjonnut monialaiselle innovaatioprojektille useita haasteita, jotka ovat hyödyntäneet Metropolian viiden innovaatiokeskittymän (Asiakaslähtöiset hyvinvointi ja terveyspalvelut, Puhtaat ja kestävät ratkaisut, Älykäs liikkuminen, Toimiva ihmisten kaupunki sekä Tieto-ohjattu rakentaminen) eri tutkinto-ohjelmien asiantuntijuutta. Monialaiset opiskelijatiimit ovat ratkaisuissaan sitoneet monialaisen osaamisen yhteen ja soveltaneet yhteistoiminnallisessa kehittämistyössä monipuolisesti asiantuntijuuttaan. Tuoreimpia kesän 2021 MINNO-toteutuksen esimerkkejä näistä ovat: Blind Channel HyMy-kylän lähettilääksi (YouTube) Hei hyppää pois meidän pysäkillä (YouTube) Tarinoita HyMy-kylästä, HyMy – Move (YouTube) HyMy-kylän chat-palvelu (YouTube) 3. Laajat monialaiset verkostot hanketoiminnasta HyMy-kylän monialaisuustiimi on toimii tiiviissä yhteistyössä kolmen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI) tekevän hankkeen kanssa, joiden yhteistoiminnalliseen kehittämistyöhön opiskelijoita osallistetaan koko hankkeen elinkaaren ajan. Hankkeisiin sidottujen opinnäytetöiden ja innovaatioprojektien sekä eri tutkintokohtaisten projektien harjoitteluissa opiskelijat harjaantuvat monialaiseen ja monipuoliseen asiantuntijuuteen oman alansa asiantuntijuuden lisäksi. Opiskelijat osallistetaan moniasiantuntijuutta edistävään oppimiseen näiden kumppanuushankkeiden teeman mukaisesti: Opiskelijat osallistetaan teknologiaa hyödyntävään tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan Kestävää hyvinvointia yhdessä tutkimalla ja kehittämällä -hankkeessa. Opiskelijoille tarjotaan opintojen eri vaiheisiin liittyviä kehittämishaasteita, joissa keskitytään digitaalisiin ohjausmenetelmiin, ammatti-identiteetin kasvun tukemiseen ja yhteisöllisyyden kokemuksen vahvistamiseen. Työtä tehdään mm. Opiskelijoiden ohjauksen ja opiskelijahyvinvoinnin edistäminen korkeakouluissa -hankkeen tavoitteiden mukaisesti. Työelämän ja oppilaitosten välistä kehittäjäkumppanuutta rakennetaan opintojen työelämälähtöisyyden vahvistamiseksi Hyvissä handuissa himassa -hankkeessa. Kehittäjäkumppanuus tukee opiskelijoiden kasvua moniammatilliseen asiantuntijuuteen. Näiden hankkeiden kumppanit käsittävät laajan ammattikorkeakouluverkoston, tiedekorkeakouluja, kansainvälisiä yhteistyökumppaneita ja useita julkisia sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajia sekä kolmannen sektorin toimijoita. Myös hankkeissa työllistyminen saattaa olla mahdollista. 4. Monialaisuuden mahdollistavat tilat Monialainen yhteistyö tukee aidosti hyvinvointi- ja terveyspalvelujen kehittämistä, kun resurssit kohdistetaan asiakkaiden tarpeiden kannalta keskeisiin palveluihin (Laurila 2020). Yhteiset toimisto- ja hoitotilat lisäävät monialaisen yhteistyön mahdollisuutta, koska fyysiset puitteet edesauttavat vuorovaikutusta ja monipuolista kanssakäymistä (Griffin & Hay-Smith 2019). HyMy-kylän tilat sijaitsevat kampuksella hyvin keskeisellä paikalla ja sen useimmiten kulkiessaan sivuuttavat kaikki siellä vierailevat ihmiset. Asiakas kohtaa HyMy-kylässä ensimmäiseksi asiakaspalvelun hymyilevät ja hyvän käytöksen omaavat opiskelijat. HyMy-kylän hoitotilat ovat muunneltavia ja joustavia sekä mahdollistavat monipuolisesti yhdessä oppimisen ja työskentelyn. Useiden asiantuntijoiden yhteistyöllä toteutuu HyMy-kylän toiminnassa monialaisuus. Palvelumuotoilua hyödyntäen yhteiskehittäen on tuotettu onnistuneesti uusia tapoja toimia HyMy-kylässä: Avoin toiminta kaikille: avoin oppimisympäristö ja oppimisen eri tutkinto-ohjelmien asiantuntijuuden välinen kohtauttaminen Yhteistoiminnallinen kehittäminen: opiskelijoiden osallistaminen palveluprosessin luomiseen Ekosysteemin toimijat: yritykset, järjestöt, kaupungit, yhdistykset sekä asiakkaat kehittämässä ja rakentamassa HyMy-kylän toimintaa Monialainen palvelupolku: kohderyhmänä monitarpeiset asiakkaat Ammatillinen keskustelukulttuuri: konsultaatio työpajat ja -puhelimet Yhteinen perehdytysmateriaali: laadukas oppimisen ja - monialainen toiminta Monialaiset opinnäytetyöt: prosessikuvaus innovaatiokeskittymien tutkinto-ohjelmille Fyysisten tilojen yhteistoiminnallinen edelleen kehittäminen ja laajentaminen: HyMy-kylän asiakaspalvelu (virallinen), hoitotilat (joissa monialainen oppiminen ja työskentely tapahtuvat, takatoimisto (puolivirallinen), yhteisen kohtaamisen tilat (aulat, käytävät, taukopaikat) Monialainen tutkimustieto ja -verkosto kehitteillä: laatu ja vaikuttavuuden arviointi. HyMy-kylän oppimisympäristössä monialaisuus ja moniasiantuntijuuden kehittyminen ovat yhteiskehittämisen terävin kärki, johon kaikki toiminnassa mukana olevat osapuolet johdon tuella tähtäävät. Mukana kehittämisessä ovat Metropolian toimijat yhdessä sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjien, sekä lisäksi oppimisympäristöön liittyneiden yritysten, yhdistysten ja muiden verkostojen kanssa. Keskiössä ja tärkeimpänä HyMy-kylän toiminnassa on opiskelijan hyvinvointi ja oppiminen sekä tietysti asiantuntijuutta vahvistava monialainen kehittäminen. Kirjoittajat Saila Pakarinen työskentelee lehtorina Metropoliassa. Hän on koulutukseltaan kasvatustieteen maisteri (KM) sekä suuhygienisti (AMK). Hän innostuu erityisesti moniammatillisen vuorovaikutuksen edistämisestä sekä monialaisesta yhteistyöstä asiakkaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin saavuttamiseksi. Hän on työskennellyt suuhygienistinä niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Teija Rautiola työskentelee lehtorina Metropoliassa. Hän on koulutukseltaan Terveystieteiden maisteri (TtM), suuhygienisti (AMK) ja tuotekehittäjä (EAT). Nykyisen työn helmiä ovat terveyden edistäminen, TKI-toiminta, monialaiset innovaatioprojektit, tuotekehittäminen, sekä näiden merkeissä tapahtuva verkostoituminen ja verkostojen kytkeminen toisiinsa. Hän pitää yhteisöllistä ja yhteistoiminnallista tiimityöskentelyä ja ohjaustoimintaa opiskelijoiden hyvinvoinnin ja itseohjautuvan oppimisen peruspilarina. Hänellä on pitkä työura yksityiseltä ja julkiselta palveluntuottajalta suun terveydenhuollosta suuhygienistinä ja terveyden edistämisen asiantuntijana sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen erityisasiantuntijana. Jaana Seitovirta työskentelee lehtorina Metropoliassa. Hän on koulutukseltaan terveystieteiden tohtori (TtT) sekä terveydenhoitaja (AMK). Lisäksi hänellä on markkinointijohdon koulutusohjelman MJD:n-, markkinointitutkinnon-, kauppateknikon- ja jalkojenhoitajan -tutkinnot. Kehittämislähtöisyys, osaamisen ja tiedon jakaminen sekä jatkuva oppiminen ovat työssä innostavia teemoja. Hän on työskennellyt aikaisemmin mm. yksityisellä sektorilla jalkojenhoitajana, kaupallisella alalla myynnin ja henkilöstöhallinnon parissa, terveydenhoitajana, tutkijana sekä yliopisto-opettajana. Lähteet Donovan, J., Maritz, P. A., & McLellan, A. 2013. Innovation training within the Australian advanced manufacturing industry. Journal of Vocational Education + Training, 65(2), 256–276. Gladwell, M. 2020. Talking to Strangers. What We Should Know about the People We Don't Know. Penguin Books. Jalava, U. & Virtanen, P. 2000. Innovatiiviseen projektijohtamiseen. Helsinki: Tammi, 83-84. Raatikainen, E, Ihamäki, K. & Konkka J. 2020. Hyvän elämän ja hyvinvoinnin soissaliset edellytykset poikkeusoloissa. Teoksessa (toim.) M. Elomaa-Krapu, A. Vuorijärvi, ja R. Wallin. Hyvinvointi ja terveys poikkeusoloissa. (Theseus) Metropolia AMK. 17–29. Ylikahri, K. Kokkala, C, Leppänen, Anu & Rekola, L. 2020. Peruskiven muurauksesta murtumattomaksi: Tervesyalan opiskelijan resilienssin kehittyminen. Teoksessa (toim.) M. Elomaa-Krapu, A. Vuorijärvi, ja R. Wallin. Hyvinvointi- ja terveys poikkeusoloissa. (Theseus) Metropolia AMK. 128–139. Taatila, V., Suomala, J., Siltala, R., & Keskinen, S. 2006. Framework to study the social innovation networks. European Journal of Innovation Management, 9(3), 312–326. doi:10.1108/14601060610678176 Tutustu Oppeja HyMy-kylästä -blogisarjan muihin teksteihin.
”Camel boots” opettajasta tiimiopettajaksi
Edellisessä työpaikassa ollessani osallistuin tiimini kanssa tiimityökoulutukseen. Ensimmäinen asia, jonka kouluttaja meiltä kysyi oli: oletteko ryhmä vai tiimi? Niinpä: mikä erottaa ryhmän ja tiimin? Yksi usein käytetty esimerkki on, että golf- joukkue on ryhmä ja jalkapallojoukkue on tiimi. Miksi näin? Jokaisen golf-joukkueen jäsenen tavoitteena on voittaa itse, menestyvän jalkapallojoukkueen tavoitteena sen sijaan on voittaa joukkueena. Tiimillä on jaettu, yhteinen tavoite, ryhmässä sen sijaan jokaisella on päällimmäisenä oma henkilökohtainen tavoitteensa. Tiimin erottaa ryhmästä jaettu tavoite: kaikki tuovat oman panoksensa sen saavuttamiseksi. Vuonna 2014 tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelmaa muutettiin niin, että ensimmäisenä vuonna opiskelijoilla on parinkymmenen pienen kurssin sijasta neljä 15 opintopisteen kurssia. Uudet 15 opintopisteen kurssit yhdistelevät ammattiaineita, suomen- ja englanninkielen sekä matematiikan ja fysiikan opetusta. Niinpä kursseilla onkin entisen yhden opettajan sijasta viisi tai ehkä jopa seitsemän eri opettajaa. Opiskelijat oppivat tiimityöskentelyä ensimmäisestä opiskeluviikosta lähtien. Näyttää myös siltä, että uusi opetussuunnitelma on onnistunut vähentämään merkittävästi keskeyttämisriskiä (43rd Annual SEFI Conference June 29 - July 2, 2015 Orléans, France: Adoption of a New Project-Based_Learning PBL Curriculum in Information Technology). Hyvä niin, mutta mitä opettajat oppivat? 15 opintopisteen kurssin opettaminen yhdessä usean kollegan kanssa on erilaista kuin opettaa pienempää kurssi yksikseen. Jotta suurempi kokonaisuus muodostuisi toimivaksi, opettajien pitäisi toimia tiiminä ei ryhmänä: kurssi pitäisi suunnitella ja toteuttaa yhdessä eikä jakaa sitä erillisiin palasiin. Erikseen suunnitellut ja toteutetut kurssin palaset eivät sovi yhteen ja näin menetetään mahdollisuus yhdistää esimerkiksi matematiikkaa ammattiaineeseen järkevällä tavalla. Pirstaleisuus ei jää opiskelijoilta huomaamatta, vaan näkyy esimerkiksi kurssipalautteessa. Yksi tapa, jolla kurssin yhtenäisyyttä on pyritty varmistamaan on vastuuopettajan määrääminen kullekin kurssille. Vastuuopettaja-ajatus ei ole huono, mutta jos opettajaporukkaa ei saada toimimaan tiiminä, niin ei se kyllä kurssia pelasta. Jaetun tavoitteen lisäksi hyvin toimivalle tiimillä on joustavat vastuualueet: jos joku osio syystä tai toisesta menee vinoon, niin toinen tiimin jäsen auttaa pyytämättä. Näin toimiva tiimi on enemmän kuin jäsentensä summa. Miten tällaisia tiimejä voisi syntyä? Joustavat vastuualueet edellyttävät tiimin jäsenten keskinäistä kunnioitusta ja luottamusta, joka voi syntyä vain työskentelemällä yhdessä pidemmän rupeaman kuin esimerkiksi yksi periodi (8 viikkoa) on. Jotta voisimme toteuttaa innostavia ja toimivia monialaisia kursseja, meidän on pystyttävä muuttumaan "camel boots" opettajista ei ryhmätyön vaan tiimityön ammattilaisiksi. Se ei välttämättä ole helppoa, mutta varmasti vaivan väärti: toimivassa tiimissä on todella hauska tehdä töitä, vaikka kaikki ei aina ihan täydellisesti menisikään
Tiimiopettajuutta kansainvälisellä opintojaksolla
”Mitenkäs se menikään? Kuinka monta poskisuudelmaa vaihdetaan espanjalaisten kanssa ja kuinka monta hollantilaisten kanssa, kun tervehditään? Ai niin, eivät he olekaan espanjalaisia, vaan toivovat, että puhumme heistä katalonialaisina…”. Näin muistan arvuutelleeni mielessäni vielä joitakin vuosia sitten, kun aloitimme kansainvälistä intensiiviopintojaksoa eurooppalaisten kumppaneiden kanssa. Viime viikon alussa, kun opintojaksomme käynnistyi kuudennen kerran peräkkäin, havahduin ajatuksiini siitä, mitähän näiden kollegoitteni lapsille, puolisoille tai vanhemmille kuuluu. Huomasin positiiviseksi yllätyksekseni, että poskisuudelmien määräkin sujui jo vaivatta. Enää minun ei tarvinnut pohtia tervehtimistä, vaan saatoin keskittyä kollegan kohtaamiseen. Kansainvälinen tiimiopettajuutemme kyseisellä opintojaksolla on kehittynyt vuosien mittaan. Yhteistyö on ollut sujuvaa ja opettajat innostuneita. Haasteitakin on kohdattu, mutta ne on voitettu. On ollut hienoa huomata, että tiimin opettajajäsenet ovat pysyneet vuosittain lähes samoina, sillä se on osaltaan edistänyt yhteistyötämme. Näin olemme voineet tutustua toisiimme ja toimintatapoihimme vuosi vuodelta paremmin. Olemme oppineet tuntemaan toisemme opettajina, oman ammattialan edustajina, eri koulutusorganisaatioiden jäseninä, erilaisten kulttuurien edustajina sekä mikä tärkeintä - ihmisinä. Tiimiopettajuudessa opettajat tuovat oman toisiaan täydentävän erityisosaamisensa yhteiseen työskentelyyn, niin että kaikkien vahvuudet ja erityisosaaminen tulee yhteiseen käyttöön. Tiimiopettajuus on yksi tapa edistää tiimioppimista, sillä se mallintaa opiskelijoille mitä parhaiten yhdessä tekemistä. Kansainvälinen näkökulma puolestaan tarjoaa loistavan mahdollisuuden oppia lähestymään omaa työtään aivan uudesta näkökulmasta. Opiskelijoiden antama positiivinen palaute (n=190) on luonut uskoa tiimioppimiseen ja -opettajuuteen. Opintojakson positiivinen palaute on liittynyt tutkinnot ylittävään monialaiseen oppimiseen, toisilta oppimiseen ja ennen kaikkea itsensä ylittämiseen. Monialaisella intensiiviopintojaksolla opiskelijoille voidaan opettaa riskinottokykyä, vuorovaikutustaitoja, itsensä alttiiksi laittamista ja epävarmuuden sietokykyä. Suosittelen kaikille kansainvälisestä tiimiopettajuudesta kiinnostuneelle rohkeaa heittäytymistä ja innostusta uuden kokeilemiseen! Lue tiimiopettajuudesta lisää: Raatikainen, E. & Ahokas, A. 2016. Building a European Professional Identity - Experiences from the Intensive Program. Engaging Dissonance. (in press) Raatikainen, Eija, Vesikivi P. & Mannila, M. 2016. Kirjanmerkki tiimiopettajuuden jäsentäjänä. Oppijan polulla, Toukokuu 2016.http://metropoliaoy.mobiezine.fi/zine/22/article-1062 Raatikainen, E. 2012. Kokemuksia yhteisopettajuudesta monialaisella ja monikulttuurisella intensiiviopintojaksolla. Rantala-Nenonen (toim.) Pedagoginen kehittäminen. C:UsersraateDownloadspedagoginen_kehittaminen_mikrokirja_web.pdf