Hiiltä ja timanttia

Opittajat pedagogiikan rajapinnoilla Tilaa RSS-syöte

Lyhytkin kouluttautuminen voi avata uuden urapolun
23.8.2024
Ellamari Koutonen

Täydennyskoulutus on matalan kynnyksen keino osaajien saamiseksi aloille, joilla osaajapula on tunnistettu. Koulutus, joka huomioi aikuisopiskelijan tarpeet, voi mahdollistaa hänelle uuden urapolun ja tuoda kipeästi kaivattua osaamista työkentälle. Täydennyskoulutus tukee jatkuvan oppimisen tavoitetta – sitä, että kaikilla olisi mahdollisuus kehittyä ja varmistaa tiedot, taidot ja osaaminen, joita he tarvitsevat muuttuvassa työelämässä ja yhteiskunnassa. Aikuisopiskelijan tarpeet huomioiva koulutus voi mahdollistaa uuden urapolun ja tuoda kipeästi kaivattua osaamista työkentälle. Energia-ala on yksi niistä aloista, joita haastaa osaajapula. Energia-ala muuttuu nopeasti, kun sekä kansalliset että kansainväliset ilmastotavoitteet pyrkivät jouduttamaan muutosta. Lyhytkoulutus avasi uuden urapolun Samuli Saarelaiselle. Hän oli seurannut energia-alan murrosta ja pohtinut energiamurroksen mukanaan tuomia muutoksia aktiivisesti jo parin vuoden ajan. Samuli osallistui Uudet osaamispolut energia-alalle -hankkeen järjestämään Aurinkosähkön opintokokonaisuuteen. Kirjoituksessani tarkastelen alanvaihdon onnistumista täydennyskouluttautumalla niin viimeaikaiseen tutkimukseen kuin Samulin kokemukseen pohjautuen. Täydennyskoulutukseen osallistumisen motivaattorit Täydennyskoulutuksen pariin hakeudutaan monenlaisista lähtökohdista. Arola ym. (2023) tekemän haastattelututkimuksen mukaan täydennyskoulutukseen hakeutuvan henkilön oman motivaation merkitys koulutussisällön valinnassa on keskeinen. Osaamista pyritään kehittämään tyypillisesti oman työmarkkina-aseman parantamiseksi – joko nykyisen työpaikan säilyttämiseksi tai uuden löytämiseksi. Esteet lisäkouluttautumiselle liittyvät usein opiskelun ja elämän muiden velvoitteiden yhteensovittamiseen, aikatauluihin ja taloudellisiin resursseihin sekä sisällöltään sopivien koulutusten puutteeseen. (1.) Lyhyet kurssit sekä työajalla suoritettu koulutus nousevat esiin toivotuimpina muotoina. Koulutusvaihtoehdoista lyhyet oman alan kurssit sekä työajalla suoritettu koulutus nousevat edellä mainitussa tutkimuksessa esiin toivotuimpina täydennyskoulutuksen muotoina. Koulutukselta toivotaan ajasta riippumattomuutta ja suoraa liitosta työtehtäviin. Tutkimuksessa käy kuitenkin ilmi myös, että käytännönläheinen ja koulumainen ryhmässä opiskeleminen koetaan mielekkäimpänä. (1.) Samuli tuo esille samansuuntaisesti, että hän sai kurssisisällön lisäksi paljon uutta tietoa alasta ja sen käytännöistä kurssikavereiltaan. Koulutukseen osallistuminen kasvatti hänen työelämäverkostojaan. Samuli kertoo, että he pyörittelivät kurssikavereiden kanssa jopa ajatusta yhteisen yrityksen perustamisesta. Hän korostaa, että oman motivaation ohella uteliaisuus kurssikavereita ja heidän osaamistaan kohtaan lisäsi hänen koulutuksesta saamaansa hyötyä. Lyhytkoulutus ja alanvaihto työnantajan silmin Täydennyskoulutuksena tarjottavaan lyhytkoulutukseen osallistuva voi lisätä ja päivittää alakohtaista osaamistaan tai tavoitteena olevassa uudessa ammatissa tarvittavia taitoja. Työntekijän osaamistason ylläpito ja kehittyminen heijastuvat työntekijän motivaatioon ja sitä kautta myös yrityksen tulokseen. Moni työnantaja onkin herännyt jatkuvan oppimisen merkitykseen. Siksi työnantajan kannattaa mahdollistaa työntekijöille kouluttautuminen työajalla. Työntekijän osaamistason kehittyminen heijastuu työntekijän motivaatioon ja yrityksen tulokseen. Koulutukseen osallistuminen toimii työnantajalle osoituksena siitä, että henkilö on valmis ja motivoitunut oppimaan uutta, olipa kyse nykyisestä tai tulevasta työntekijästä. Lyhytkoulutusten kautta alanvaihtoa hakevat ovat alasta motivoituneita ja potentiaalisia uusia osaajia. Tietoisuus järjestettävistä täydennyskoulutuksista sekä osallistuminen niiden kehittämiseen ja jopa toteuttamiseen tukevat tarvittavien uusien osaajien löytämistä. Samuli kokee, että lyhyelläkin koulutuksella voi päästä kartalle alan ajankohtaisista asioista. Tällä hetkellä hän työskentelee yrityksille ja kuluttajille suunnatun energiaseurantasovelluksen kehityksessä ja kaupallistamisessa. Koulutus toimi alkusysäyksenä uudelle uralle. Se näyttäytyi työnantajan silmissä jo haastatteluvaiheessa aidosta motivaatiosta kertovana lisänä ja muista hakijoista positiivisesti erottavana tekijänä. Lyhytkoulutusten kehittäminen alanvaihtoa tukeviksi Koulutusorganisaatioilla ja koulutuksen tarjoajilla tulee olla ajantasainen tieto siitä, mitä alalla ja yhteiskunnassa tapahtuu, jotta koulutuksia voidaan suunnata oikein. Tämä tarkoittaa osaamistarpeita kartoittavan datan seuraamista ja koulutusten suuntaamista ennakoivasti niille aloille, joilla osaamisvajetta todennäköisimmin ilmenee. Työelämän ja koulutusorganisaatioiden tulisikin toimia entistä enemmän yhteistyössä, jotta tulevaisuuden trendit pystytään huomioimaan täydennyskoulutuksessa. Koulutusten tarjoajien tulee huomioida opiskelija-aineksen erilaisuus verrattuna perinteiseen tutkinto-opiskeluun. Kestävän kehityksen ja kiertotalouden teemat ovat kasvattaneet merkitystään yritysten ympäristövastuun lisääntyessä. Jatkuvan oppimisen palvelukeskuksen toteuttamasta tarvekartoituksesta (2023) selviää, että vihreään siirtymään ja kestävään kehitykseen liittyvän osaamisen lisääminen on tärkeää kaikilla toimialoilla (2). Koulutusten tarjoajien tulee huomioida koulutussisällön lisäksi opiskelija-aineksen erilaisuus verrattuna perinteiseen tutkinto-opiskeluun. Suunnitteluvaiheessa kannattaa astua täydennyskoulutukseen tulevan henkilön saappaisiin ja pohtia, mitkä asiat helpottaisivat tai parantaisivat hänen mahdollisuuksiaan osallistua koulutukseen. Täydennyskoulutuksen järjestäjän on tärkeä pohtia muun muassa seuraavia kysymyksiä: Mitkä ovat realistiset mahdollisuudet läsnäopiskelulle? Miten tuetaan koulutukseen osallistuvien verkostoitumista? Onko koulutuksessa etäosallistumismahdollisuutta? Onko opetusta mahdollista järjestää perinteisen työajan ulkopuolella, esimerkiksi iltaopetuksena? Voidaanko luennoista ottaa tallenteet tai koulutus suunnitella kokonaan verkko-opinnoiksi? Mitä muuta digitaalista oppimismateriaalia opiskelijoille voidaan tarjota, jotta he voivat paneutua siihen omalla ajallaan? Lyhytkoulutukset tukevat jatkuvaa oppimista Jatkuvalla oppimisella viitataan koko eliniän ajan tapahtuvaan oppimiseen, joka linkittyy alanvaihdon mahdollisuuksiin. Täydennyskoulutukset ovat yksi konkreettinen keino sen toteuttamiseen. Jatkuva oppiminen on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, jolla ministeriötasolla kehitetään jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia Suomessa. Sitä varten on luotu erillinen Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus, Jotpa. Se rahoittaa uudenlaisia, kohdennettuja ja ennakointitietoon perustuvia koulutuksia. Tavoitteena on parantaa osaavan työvoiman saatavuutta. (3.) Lyhytkoulutuksia kehitetään kaikkialla Euroopassa. Euroopan unionin neuvosto hyväksyi 16. kesäkuuta 2022 suosituksen eurooppalaisesta lähestymistavasta pieniin osaamiskokonaisuuksiin elinikäisen oppimisen ja työllistettävyyden tukemiseksi. Suosituksen tarkoituksena on tukea pienten osaamiskokonaisuuksien kehittämistä, toteuttamista ja tunnustamista eri oppilaitoksissa, yrityksissä ja toimialoilla, myös yli valtiorajojen. Niitä pyritään kehittämään ja tunnistamaan, jotta yksilöt voivat joustavasti kehittää tarvittavaa osaamista jatkuvan oppimisen ajatuksen mukaisesti (4). Lyhytkoulutukset vastaavat niin yksilön kuin yhteiskunnan tarpeisiin jatkuvasti muuttuvassa työelämässä. Samuli kertoo, että lyhytkoulutukset eivät sido liiaksi, ne asettuvat osaksi muuta elämää. Opiskelusta saatu hyöty oman osaamisen ja verkostojen kasvuna sekä työmotivaation lisääntymisenä on opintoihin laitettua panosta huomattavasti suurempi. Samuli toteaakin, että työn ohessa opiskelusta on tullut hänelle uusi normi. Lyhytkoulutukset ovat joustava ja tehokas tapa kehittää osaamista. Ne vastaavat niin yksilön kuin yhteiskunnan tarpeisiin jatkuvasti muuttuvassa työelämässä. Kirjoittaja Ellamari Koutonen työskentelee Metropoliassa useassa energia- ja rakennusalan hankkeessa viestintävastaavana ja projektisuunnittelijana. Hän on sielultaan generalistinen diginatiivi ja tuo visuaalisen viestinnän, markkinoinnin ja digiosaamisen mukaan perinteisille insinöörialoille. Lisätietoja Uudet osaamispolut energia-alalle -hankkeesta löydät hankkeen verkkosivuilta. Hanketta rahoittaa Jatkuvan oppimisen palvelukeskus Jotpa, jonka ohjauksesta vastaavat yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Lähteet Arola M. & Hyry J. (2023). Haastattelututkimus - Mitä työikäiset ihmiset ajattelevat jatkuvasta oppimisesta? Koulutus ja osaamisen kehittäminen 2023. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus. Hakanen J. & Leveälahti S. (2023). Alueellisia työvoiman osaamistarpeita ja ratkaisuehdotuksia: Koontia alueellisen osaamistarvekyselyn tuloksista. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen julkaisuja 2/2023. Jatkuva oppiminen. Työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivut. Työ- ja elinkeinoministeriö. Eurooppalainen lähestymistapa pieniin osaamiskokonaisuuksiin. Eurooppalainen koulutusalue -verkkosivu. Euroopan komissio.  

Lue lisää

Tulevaisuuden työelämä tarvitsee uravalmennusta
19.6.2024
Elvira Vainio

Harva meistä eläköityy samasta tehtävästä, johon tuli alun perin palkatuksi. Tutkimusten mukaan työuraan mahtuu tyypillisesti 5-7 uramuutosta (1, 2). Tämä voi tarkoittaa urasuunnan muutoksia, toimialan vaihtoja sekä mahdollista siirtymistä palkansaajasta yrittäjäksi tai toisin päin. Uravalmennuksen tarve lisääntyy, koska työuriin mahtuu aiempaa enemmän uramuutoksia. Uramuutoksiin vaikuttaa moni tekijä elämäntilanteen ja kiinnostuksen kohteiden muutoksista tekniikan kehittymiseen. Nuoremmat sukupolvet esimerkiksi arvostavat merkityksellisyyttä sekä parempaa tasapainoa työn ja muun elämän välillä. (1, 2.) Digitalisaatio ja tekoäly tulevat mitä todennäköisimmin vaikuttamaan työuriin. Tekoälyn ennustetaan vaikuttavan 40% työpaikoista tavalla tai toisella, joissain maissa jopa 60%. (2, 3.) Uravalmennuksen tarve lisääntyy, kun työuriin mahtuu aiempaa enemmän uramuutoksia. Sen huomioiminen niin tutkinto-opintojen aikana kuin erityisesti työllistymiseen tähtäävissä erilliskoulutuksissa ja hankkeissa on tärkeää. Käsittelen tässä kirjoituksessa uravalmennuksen hyötyjä yhtäältä yleisellä tasolla ja toisaalta PrepProg-hankkeessa saatujen kokemusten kautta. PrepProg-hankkeen valmennus oli kohdistettu Ukrainasta sotaa paenneille. Miten ja milloin hyötyy uravalmennuksesta? Uravalmennuksen suurin hyöty saadaan itsetuntemuksen lisääntymisenä ja itseluottamuksen kasvuna. Uravalmennuksen aikana keskitytään omien vahvuuksien ja ammatillisen osaamisen tunnistamiseen ja sanoittamiseen, arvojen, motivaatiotekijöiden sekä kiinnostuksen kohteiden pohdintaan. On helpompaa kehittää omaa uraa, kun tietää kuka on. Silloin tulee haettua itselleen sopivia tehtäviä, eikä töitä pelkän hakemisen takia. Uravalmennuksen suurin hyöty liittyy itsetuntemuksen lisäämiseen ja itseluottamuksen kasvuun. Toinen keskeinen uravalmennuksen hyöty liittyy uratavoitteiden asettamiseen, erilaisten uravaihtoehtojen pohdintaan ja etenemiseen niitä kohti. Uravalmennus lisää itsensä johtamisen taitoja ja toimijuutta. Uramuutos virittää useimmiten erilaisia tunteita, kuten innostusta, surua, pettymystä, epävarmuutta ja toiveikkuutta. Aina asiat eivät mene niin kuin oli suunniteltu. Joskus taas eteen avautuu mahdollisuuksia sattumalta. Uravalmennuksessa tunteita ja mahdollisia jarruttavia ajatusvinoumia käsitellään turvallisessa ympäristössä. Uravalmennus soveltuu erilaisiin tilanteisiin esimerkiksi, kun nuori pohtii omaa urasuuntaa opintojen aikana kiinnostuksen kohteet ja motivaatiotekijät muuttuvat uusi toimiala tai ura sytyttää kiinnostuksen on toive uralla etenemisestä on tarve elämän tasapainoon saamisesta työt nykyisessä työpaikassa loppuvat tekoäly vaikuttaa tapaan tehdä töitä henkilö irtisanotaan tai lomautetaan elämäntilanne muuttuu esimerkiksi vanhemmuuden tai sairauden myötä on lähdettävä pakolaiseksi toiseen maahan. Uramuutokset eivät ole aina helppoja. Pitää tuntea itsensä hyvin, nähdä uramahdollisuuksia tulevaisuudessa sekä sietää epävarmuutta ja erilaisia tunteita. Uravalmennus on tavoitteellinen prosessi, jossa valmentaja auttaa tarkastelemaan vaihtoehtoja ja haastamaan rajoittavia uskomuksia sekä asettamaan ja saavuttamaan uratavoitteita. Uravalmennus osana PrepProg -valmentavaa koulutusta PrepProg-hankkeessa (2022-2024) kehitettiin vieraskielistä korkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusta yhdeksän ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Kohderyhmänä olivat Ukrainasta sotaa paenneet tilapäistä suojelua saaneet henkilöt. PrepProg-hankkeen valmentavasta koulutuksesta voi lukea lisää aiemmin julkaisusta postauksesta. PrepProgin opiskelijoille tarjottiin uravalmennusta sisältävä opintojakso. Siihen kuului sekä ryhmäohjausta että tunnin henkilökohtainen valmennus. Ryhmäohjauksessa käsiteltiin opiskelijoiden vahvuuksia, tutkintojen alakohtaisia erityispiirteitä sekä yhteishakua korkeakouluihin. Henkilökohtaisessa valmennuksessa keskityttiin opiskelijan koulutus- ja urapolun suunnitteluun. Myös itsetuntemuksen kehittäminen, minäpystyvyyden vahvistaminen sekä toiveikkuuden ruokkiminen olivat tärkeitä teemoja kohtaamisissa opiskelijoiden kanssa. Opintojakson laajuus oli yksi opintopiste. Opiskelijoiden tulevaisuuden suunnitelmat selkiytyivät jo lyhyen opintojakson aikana. Perinteisiin uravalmennustilanteisiin verrattuna PrepProg-hankkeen uravalmennukseen toi vaikeuskertoimen sodan tuoma epävarmuus liittyen elemäntilanteeseen, uuteen asuinympäristöön ja omaan tulevaisuuteen. Tästä syystä PrepProg-hankkeessa opiskelijoiden tarve henkilökohtaiseen uravalmennukseen oli erityisen suuri. Moni opiskelijoista olisi toivonut sitä enemmän. Palautteen mukaan opiskelijoiden tulevaisuuden suunnitelmat selkiytyvät opintojakson aikana. Suurin osa opiskelijoista kertoi tietävänsä, mitä aikoo tehdä koulutuksen jälkeen ja mikä on seuraava askel tiellä työelämään. Uravalmennus tukena muutostilanteissa Uravalmennusta kannattaa tarjota ja hyödyntää läpi työuran. Se tukee muutoksen tekemistä erilaisissa tilanteissa. Oppilaitosten kannattaisi ottaa uravalmennus myös tutkinto-opiskelijoiden tueksi. Erityisesti uravalmennuksen merkitys korostuu osana valmentavia- ja työllistymiskouluksia sekä niihin liittyviä hankkeita. Uravalmennuksesta hyötyvät kaikki. Uravalmennuksesta hyötyvät kaikki: opiskelijat, oppilaitokset ja yhteiskunta. PrepProg-hanke on hyvä esimerkki siitä. Kirjoittaja Elvira Vainio toimii uravalmentajana Metropolia Ammattikorkeakoulussa ja PrepProg-hankkeessa. Hän työskentelee uran, työllistämisen, työllistymisen, osaamisen ja työelämätaitojen kehittämisen teemojen parissa.Hänen missiona ovat mahtavat maanantait ja kestävämpi työelämä. Lähteet Millennials job hopping generation. Gallup. 2016 Growth and Jobs at Davos 2024: What to know. World Economic Forum. How millennials want to work and live. Gallup. 2016

Lue lisää

Sustainability in Fashion and Clothing Education: More Business Understanding is Needed
17.6.2024
Essi Karell & Tricia Cleland Silva

Sustainable fashion isn't just about using eco-friendly materials or reducing waste; it's also about financial stewardship. When discussing various sustainability issues of the fashion industry, the financial concerns are easier neglected than environmental and social ones. This is understandable, since climate change, decrease in biodiversity and inhumane working conditions (just to name a few) are real and we are seeing evidence of those through different mediums every day. Sustainable fashion isn't just about using eco-friendly materials or reducing waste; it's also about financial stewardship. In the last couple of years, the Finnish media has reported on several textile and fashion businesses that are struggling financially or have filed for bankruptcy. That touches also upon many companies who have invested in responsible practices and alternative business models. By adopting practices that are economically, environmentally, and socially responsible, fashion businesses can attain long-term success. In this teachers’ series blog post on sustainability in education, we explore the question: How can we, as teachers in a university of applied sciences, equip students in fashion and clothing programs with the green skills and knowledge needed for sustainable practices that enable their future businesses to grow without harming the environment or society? Essential green skills in textile and clothing sector The question about the most essential green skills in the textile and clothing sector in the future was addressed in the recent SusTexEdu project. The main outcome was, that a more critical and holistic understanding of sustainability is needed from future professionals. It is not enough to focus on environmentally friendly materials and technologies or factory audits, but one should also understand the basics of running a business (SusTexEdu, forthcoming). A more critical and holistic understanding of sustainability is needed from future professionals. Topics that should be covered more in textile and clothing education from sustainable business point of view include: knowledge of the circular economy business (and their scalability) setting and monitoring sustainability goals price formation of sustainable products consumer behaviour, marketing and communication. This is based on the analysis of 68 survey responses and 17 thematic interviews that involved company representatives from five European countries (Belgium, Estonia, Finland, Hungary and Sweden) in 2022-2023 (SusTexEdu, forthcoming). Green skills in the context of textiles and clothing can include, for example, knowledge of sustainable production processes, eco-design, environmental impact assessments, latest standards or legislation (Euratex, 2021). In the SusTexEdu research, these aspects were also mentioned by the research participants as important future competences (SusTexEdu, forthcoming). As stated in the SusTexEdu report: “There are already highly qualified people who master different sustainability topics, but they lack the business know-how, even if that would be extremely important for companies. It is crucial that those people who have the knowledge on durability, responsibility and ethical and moral motivation, can also convert that knowledge into business.” Sustainability in Fashion and Clothing Degree Programmes The textile and clothing sector is making progress towards a circular economy. It is a transformative concept that has the potential to alleviate the financial concerns of business owners while promoting sustainability. For the fashion industry this can mean designing clothes that are durable, repairable, and recyclable. It involves creating systems for returning and repurposing garments, thus reducing waste and creating new revenue streams. Through innovative research and educational programs, universities of applied sciences can equip students and industry professionals with the knowledge and skills needed to implement circular practices effectively. Circular economy not only addresses environmental challenges but also opens up new avenues for economic growth and competitive advantage. By focusing on the principles of reducing waste, extending product lifecycles, and regenerating natural systems, the universities’ initiatives help businesses transition from a linear to a circular model. This not only addresses environmental challenges but also opens up new avenues for economic growth and competitive advantage. The integration of circular economy principles into the curriculum and partnerships with industry leaders ensures that graduates are prepared to lead the transformation towards a more sustainable and profitable future in the textile and clothing sector. Key components of the sustainability-focused fashion and clothing education should include: Sustainable Design Practices: Students learn about eco-friendly materials, energy-efficient production techniques, and sustainable fashion design principles. Circular Systems: Courses cover the principles of the circular economy, teaching students how to design for longevity, reuse, and recyclability. Financial Stewardship: An emphasis on the importance of financial stewardship, helping students to critically think how sustainable practices can enhance profitability and business resilience. Industry Collaboration: Partnerships (incl. internships, thesis projects) with sustainable brands and organizations provide students with real-world experience and insights into sustainable business practices. Sustainability competence is for example at the core of Metropolia University of Applied Science Fashion and Clothing Degree Programmes. After completing the Bachelor’s degree, the student understands the main principles of circular economy and how their individual choices impact sustainable development within the textile value chain. The Master's Degree equips the students with an even more holistic understanding of various sustainability challenges, circular businesses and the ability to manage processes and projects while creating a new kind of operating culture in the field. Even when sustainability and circularity are already well considered in the fashion and clothing education, the curricula should be regularly reviewed from those perspectives. Following the trends and different phenomena that impact the textile and clothing industry is crucial here. Sharing views and experiences with other educational institutions is equally important. Here are two examples of international projects that aim to study and enhance the sustainability education. SusTexEdu - Nordic and Baltic Educational Roadmap for Sustainability in the Textile and Clothing Sector, funded by Nordplus (2021-2022) SusTexEdu - Education Partnership of Textile and Clothing Sector Materials & Sustainability, funded by Erasmus+ (2022-2024) Business Understanding as a Core Sustainability Competence Integrating sustainability into teaching is not just about imparting environmental awareness but also about equipping students with the ability to apply sustainable practices in a business context. Therefore, it is essential for educators to bridge the gap between theoretical knowledge and practical business applications. By doing so, they will enable students to leverage their expertise in sustainability to drive innovative, responsible, and profitable business strategies. Integrating sustainability into teaching is also about equipping students with the ability to apply sustainable practices in a business context. This holistic approach ensures that graduates are not only well-versed in sustainability principles but also capable of implementing them effectively within the corporate world, thereby meeting the increasing demand for sustainable business practices in the industry. This blog post is part of a series for teachers focusing on sustainability in education. Previously published posts in the series include: Ensuring Sustainable Wellbeing and Work for Teachers in a Changing World, Exploring the Intersection: AI and Sustainability in Higher Education and the introduction to the series Stories in Education for Sustainability: A Teachers' Series. Writers Essi Karell serves as a Senior Lecturer and Head of Master's Degree Programme in Fashion and Clothing at Metropolia. She has worked in the industry as a sportswear designer, but nowadays aims to train the future fashion professionals with a sustainable and circular mindset. She holds a PhD in Art and Design. Her research addresses sustainable clothing design practices and future competences in the textile and clothing sector. She is also a member of the Metropolia Sustainability in Education team. Tricia Cleland Silva serves as the coordinator for the Metropolia Sustainability in Education team. She is a senior lecturer in the master degrees of Health Business Management and Leadership and Development in Nursing. She holds a PhD in Management and Organization. Her co-created method of Collaborative Story Craft and Story Mediation inspires her roles in sustainable development and inclusion within higher education and various communities of practice. She is also a parent, owns and runs a family business with her partner and an immigrant professional from Canada. References Euratex (2021). Pact for Skills for the EU TCLF industries. SusTexEdu (forthcoming). Sustainability in the Textile and Clothing Sector (TCS): Competence Requirements Identified in the SusTexEdu Partner Countries. WP1 report / 2024.

Lue lisää
Uudemmat postaukset Vanhemmat postaukset