Tekijä: Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulut palvelevat yhteiskuntaa

24.9.2020

Vuonna 2018 julkisuuteen alkoi nousta kova pula osaavista koodareista. Ahopellon (2018) mukaan ohjelmistoalalla olisi töitä 7000-9000 uudelle työntekijälle. Vuoteen 2025 mennessä osaajavaje voisi nousta 25000-40000 työntekijään digitalisaation edetessä. (Ahopelto 2018) Yhtenä ratkaisuna esitettiin tietotekniikan koulutuspaikkojen tuplaamista. Tutkintokoulutusta voidaan kuitenkin pitää hitaana ratkaisuna työvoimapulaan. Tämän takia tarvitaan nopeampia koulutusratkaisuja, joilla voidaan sovittaa yhteen työelämän tarve, olemassa oleva koulutustarjonta ja opiskelijoiden osaamisen kehittämisen tarve. Työelämän muuttuessa yhä monimutkaisemmaksi ja erilaista osaamista yhdistäväksi, on koulutuksenkin muututtava. Jos työelämässä tarvitaan monialaisia osaajia, tarvitaan koulutuksen toteuttamisessakin eri tahojen vahvaa yhteistyötä. Näin voidaan paremmin hyödyntää olemassa olevia resursseja. Koulutusta pitää kohdentaa ja räätälöidä aiempaa paremmin. Lisäksi tulisi ottaa huomioon alueelliset työelämätarpeet ja kysyntä, oppijoiden olemassa oleva osaaminen ja sen täydentämistarve sekä tarjolla oleva koulutus. Yhteinen koodarikoulutus vastaa työelämän tarpeisiin Ammattikorkeakoulut toimivat läheisessä vuorovaikutuksessa työelämän kanssa. Viime vuosina ne ovat myös vahvistaneet keskinäistä yhteistyötään lisätäkseen yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja hyötyä. Viisi ammattikorkeakoulua – Haaga-Helia, Hämeen ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK, Laurea ja Metropolia – päättivät yhdistää voimansa koodarikoulutuksessa, joka tunnetaan nimellä AMKoodari. Koulutushanketta koordinoi Metropolia. (www.amkoodari.fi) AMKoodari-koulutus on koodauksen ympärille rakentuva maksuton ja kaikille avoin koulutus, joka vastaa ohjelmistoalan osaajapulaan. Koulutus tarjoaa koodausosaamista hyvin monenlaisiin tarpeisiin: esimerkiksi verkkosivujen ja verkkokauppojen perustamiseen, taloushallinnon makrojen rakentamiseen, liiketoiminnan kehittämiseen ja analytiikkaan sekä ohjelmointiosaamisen täydentämiseen. Opintoja tarjotaan pääosin verkossa, joten opiskelu on mahdollista ajasta ja paikasta riippumatta. Aiempaa koodauskokemusta ei tarvita. Opinnot voi suorittaa oman työn ohella tai täyspäiväisenä opiskelijana. Opintojaksoja on tarjolla suomeksi ja englanniksi. (HelsinginSeutu.fi 2019) AMKoodari-koulutuksen hankevalmistelusta lähtien on tehty erittäin tiivistä yhteistyötä viiden ammattikorkeakoulun ja alueellisten TE-keskusten kanssa. Koulutustarjonnan alusta (www.amkoodari.fi) on dynaaminen ja digitaalisuutta ja tekoälyä hyödyntävä. Se sisältää mm. ohjauskomponentin, jonka avulla koulutukseen hakijat löytävät työelämän osaajatarpeen ja oman kiinnostuksensa sekä aiemman osaamisensa huomioivia koulutusvaihtoehtoja. Ne muodostuvat viiden ammattikorkeakoulun opetustarjonnasta, josta on muodostettu erilaisia kokonaisuuksia. Koulutuksessa tarjotaan itsenäisen verkko-opiskelun lisäksi myös opettajien ohjausta. Tavoitteena yhteiskunnallinen vaikuttavuus AMKoodari-koulutuksen yhteiskunnalliset vaikutukset ovat suuret. Osallistujamäärät ja suoritettavat opintopistemäärät ovat olleet merkittäviä ja kasvussa. Koulutuksessa on ollut tähän mennessä yli 6000 osallistujaa. Yhteensä on suoritettu lähes 12000 opintopistettä. Koulutus kattaa lähes kaikki toimialat ja näin ollen merkittävän osan Etelä-Suomen osaajatarpeesta. Vaikuttavuutta on myös resurssitehokkuus. AMKoodari-koulutuksessa on hyödynnetty korkeakoulujen vahvaa asiantuntijuutta, pedagogista osaamista, työelämäverkostoja, olemassa olevia tietokantoja, ristiinopiskeluratkaisuja ja tekoälysovelluksia. Uusia ratkaisuja on kehitetty opiskelijoiden osaamisen tunnistamiseen ja koulutustarpeen analysointiin suhteessa työelämätarpeeseen. Näitä ratkaisuja voidaan käyttää myös muissa koulutuksissa. Inhimillisen pääoman osuus on myös merkittävä. Tämä ei syntyisi ilman mukana olevien korkeakoulujen vahvaa sitoutumista ja motivoitunutta yhteistyötä. Syntyy vaikuttavuutta, jota on vaikea mitata, mutta jonka jokainen voi kokea. Lähteet Ahopelto, T. 2018. Nollaksi vai ykköseksi. EVA-analyysi, no.62. (PDF). Luettu 8.9.2020 Metropolia: AMKoodari-koulutus vastaa ohjelmistoalan osaajapulaan. Helsinin Seutu. Luettu 8.9.2020 AMKoodari-verkkosivut. Luettu 8.9.2020

Metropoliassa ratkotaan yhteiskunnallisia muutoksia yhdessä

10.9.2018
Riitta Konkola

Yhteiskunnalliset muutokset, kuten digitalisaatio, ilmastonmuutos ja sote-uudistus, haastavat ammattikorkeakouluja monin tavoin. Tarvitaan uutta osaamista tuottavia joustavia oppimismahdollisuuksia ja kehittämistoimia, joiden avulla voidaan ratkaista erilaisia ihmisen ja yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta oleellisia ongelmia. Muutoksissa on useimmiten kyse useiden, laajempaan muutosilmiöön liittyvien tekijöiden ja näkökulmien yhteisvaikutuksesta. Näiden huomiointi vaatii systeemistä ajattelua ja kehittämisotetta, sillä harvoin enää kukaan yksin tai mikään erillinen osaratkaisu tuottaa pysyviä ja vaikuttavia tuloksia. Sote-uudistus haastaa muutokseen Esimerkkinä muutoksesta voimme tarkastella sote-uudistusta. Sen tavoitteeksi on asetettu nykyistä asiakaslähtöisemmät, vaikuttavammat, kustannustehokkaammat ja paremmin yhteen sovitetut palvelut (luettu 5.9.2018). Tarvitaan monen eri tieteen- ja ammattialan osaamista, yhteistyökykyä ja ymmärrystä ihmisen hyvinvointiin ja toimintakykyyn vaikuttavista tekijöistä, jotta voidaan ymmärtää sote-uudistusta ilmiönä ja tuottaa sopivia ja kustannustehokkaita ratkaisuja. Lähtökohtana voidaan pitää kehittämismallia, jossa asiakaslähtöiset palvelut ovat kaikkien osapuolten yhteisenä kehittämisen kohteena. Asiakkaan lähtökohdat ja tarpeet tuottavat tietoa ratkaisujen hakemiseksi ja ne tuotetaan asiakasta kuunnellen ja hänen kanssaan yhteistyössä. Valitettavan usein asiakas kuitenkin jää sivuun, hänen tarpeensa ositetaan eri asiantuntijoille ja kenelläkään ei ole kokonaisvaltaista otetta palvelujen integroimiseksi. Korkeakoulun innovaatiokeskittymä vastaa muutoksiin Metropoliassa haluamme olla mukana ratkomassa näitä muutosilmiöihin liittyviä haasteita. Vastaamme haasteeseen koulutuksen sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan keinoin. Toimintamalliksi olemme valinneet ilmiö- ja ihmislähtöiset innovaatiokeskittymät. Viiden eri ilmiön ympärille muodostuvissa keskittymissä tavoitteenamme on kohtauttaa aktiivisesti yhteiskunnan eri osaajia ja osaamisia sekä luoda yhdessä uutta: uutta osaamista yritysten ja yhteiskunnan tulevaisuuden tarpeisiin, parempia palveluja, hyvinvointia ja elinvoimaa sekä moninaisia mahdollisuuksia uudelle tutkimukselle, kasvulle ja liiketoiminnalle. Esimerkiksi sote-uudistus -ilmiöön vastaamme Asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut -innovaatiokeskittymällä. Sen ohjaavina periaatteina ovat moniammatillisuus, sektori-, toimiala- ja organisaatiorajat ylittävä toiminta, digitaalisuus, palvelumuotoilu, yhteinen arvonluonti sekä ketterät kokeilut. Innovaatiokeskittymä on osa laajempaa ekosysteemiä, johon kuuluu muun muassa muita korkeakouluja, sote-palvelujen tuottajia, asukkaita ja kolmannen sektorin toimijoita. Lisäarvoa tuotamme uudistukseen tarjoamalla mahdollisuuden yhdessä Metropolian opiskelijoiden ja opettajien kanssa tunnistaa sote-palvelujen kehittämistarpeita, saattaa eri toimijoita yhteen ja kokeilla ratkaisuja ennen kuin ne otetaan laajamittaisemmin käyttöön. Uusi Myllypuron kampuksemme tarjoaa tällaiselle toiminnalle innostavat ja modernit puitteet.