Tulevaisuuden tuottajat

Elisaari on luonnonkaunis virkistäytymis- ja lomakohde, joka sijaitsee Inkoon saaristossa. Helsingin kaupunki osti vuonna 1969 Mellangårdin tilan ja perusti sinne Elisaaren ulkoilualueen. Alue on tunnettu satoja vuosia vanhasta luonnonvaraisesta tammimetsiköstä, joka on rauhoitettu ‘luonnonsuojelualueeksi vuonna 1994, ja nykyään sen läpi kulkee opastettu luontopolku. Saaressa on yli satapaikkainen vierasvenesatama monipuolisten palveluiden kera. Asiakkaiden käytössä on vuokrasaunoja, grillikatoksia, kuivakäymälöitä, vuokramökkejä, uimaranta ja runsaasti nurmikenttää piknikeille ja pihapeleille. Tällä hetkellä Elisaaressa vierailevat pääasiassa veneilijät, ja alue on aktiivisimmillaan kesäisin. Työskentelin Elisaaressa muutaman kesän viheraluevastaavana ja tein samalla itsenäisen projektin. Projektiin kuului muutaman pilottitapahtuman tuottaminen sekä Elisaaren imagon ja hengen analysoiminen kulttuurituotannon näkökulmasta. Elisaaren juhannus & LatoUG Tässä tapahtumassa oli ensin satamakahvilan terassilla yhden miehen bändi soittamassa ja laulamassa cover-biisejä. Esityksen jälkeen onnistuimme käynnistämään railakkaan open mic-session, johon osallistui kovia laulajia veneilijöiden keskuudesta. Yöllä pidimmen sisäsaaren ladossa LatoUG-bileet, joissa DJ:t soitti musiikkia ja kansa bailasi kuin festareilla konsanaan. Inkoolainen natsi oli saanut vihiä pirskeistä ja tuli paikalle aiheuttamaan merkittävän turvallisuusuhan. Lopulta hollolalainen nuorisojoukko onnistui alistamaan natsin perinteisessä alfa-urosten tuijotuskilpailussa ja häirikkö lähti kotiin. Totesimme, että turvallisuuteen olisi ihan järkevää panostaa, vaikka olemmekin saaressa omassa utopiassamme. Vuokrasin tapahtumaan yhden tolppakaiuttimen ja toin oman subbarin sekä DJ-laitteet. Näillä pärjättiin koko viikonloppu. Saunapäivä Tapahtumassa oli kolme saunottajaa vetämässä erilaisia saunotusseremonioita kolmella eri saunalla. Saunottajat olivat ammattilaisia ja sessiot intensiivisiä. Keskiluokkainen venekansa ei lämmennyt näin “hippimäiselle” touhulle. Tässä kohtaa havahduimme, että meidän idealistiset ajatuksemme Elisaaren tapahtumista voivat olla melko kaukana Elisaaren olemassa olevan asiakaskunnan toiveista. Jopa trendikäs “jooga”-sana aiheutti ihmetystä veneilijöiden keskuudessa. LaituriJazz Kauden päätteeksi kahvilan laiturilla jazz-trio soitti kasuaalia jazzia veneilijöiden juodessa olutta terassilla. Tapahtuma oli melko kallis järjestää, mutta tämä tapahtuma aiheutti melko vähän päänvaivaa. Juhannustanssit 2021 by Louhos ry Tässä tapahtumassa Louhos ry toi omat DJ-laitteet ja äänentoiston Maurin Majalle ja bailasi menemään parin päivän ajan. Tapahtuma oli rento, hyväntuulinen ja onnistunut. Totesimme, että tässä on se suunta, johon haluamme panostaa jatkossakin. Venekansaa on vaikea miellyttää kulttuuriohjelmalla siten, että se olisi mielekästä ja taloudellisesti järkevää myös järjestäjille. Sen sijaan tämän tapahtuman kaltainen matalan panostuksen juhla on järjestäjille helppo ja myös Elisaaren työntekijöille miellyttävä. EliötFest 2020 Suunnittelimme noin kahdenkymmenen hengen kanssa osallistavan festivaalipilotin Elisaareen syksyksi 2020. Ohjelmassa oli osallistavia tanssiesityksiä, kuumottavaa yöhiippailua luonnossa, live- sekä DJ-musiikkia, yhteisruokailua, taidetta homehtuneessa talossa, installaatioita, ruokaa, juomaa ja yhdessäoloa. Tarkoituksena oli testata vähän kaikkea kivaa rauhassa sesongin ulkopuolella ja koostaa näistä testeistä suunnitelmia suuremmille tapahtumille. Suunnitelma oli käytännön järjestelyineen valmis, mutta saaren yrittäjä sairastui tapahtumaviikolla koronaan ja jouduimme perumaan tapahtuman. Peruutus oli todella harmillinen, sillä uskon, että olisimme saaneet hyvän kokemuksen Elisaaren potentiaalista. Elisaaren työntekijät ja yrittäjät olisivat voineet kokea saareen tarjonnan ilman huolta asiakkaista ja liiallisesta käytännön säätämisestä. Hengen havainnointi ja määrittely Ensimmäisessä virallisessa kokouksessa määrittelimme Elisaaren ideaalin hengen orgaaniseksi luonnonläheiseksi harmoniaksi, joka vastaa nuorten aikuisten tarpeisiin stressaavan kaupunkielämän vastapainoksi. Lähdin hahmottelemaan Elisaaren ilmettä ja toimintaa tähän suuntaan, mutta yrittäjän realiteetit alkoivat ohjata toimintaa kuitenkin takaisin olemassa olevan asiakasryhmän palvelemiseen. Yrittäjällä on paljon lankoja käsissä ja kulttuuritoiminnan järjestäminen tuo ylimääräistä työtä jo muutenkin kiireiseen kesäsesonkiin. Tämä ohjaa toimintaa väkisinkin tuttujen ja turvallisten palvelujen äärelle, eikä innovatiiviselle kokeilukulttuurille jää tilaa. Helsingin merellinen strategia 2030 -dokumentissa todetaan, että tämä ongelma on havaittavissa myös Helsingin lähisaarissa. “Haasteena on tunnistettu myös se, että merellisten yrittäjien näkökulmasta toiminnan aloittamiseen tarvittavien lupien saaminen kestää kauan ja yhteiskehittäminen kaupungin kanssa on hidasta. Tällä on negatiivinen vaikutus merellisten alueiden virkistyskäytön ja palveluiden monipuolistumiseen sekä yrittäjien jaksamiseen. Helsingin merellisyyden toteutuminen edellyttää ennen kaikkea parempaa kaupungin sisäistä koordinaatiota ja merellisen toiminnan johtamista, merellisen resurssin omistajuuden vahvistamista sekä yhteistyön parantamista saariston eri toimijoiden välillä. Saaria voitaisiin myös kehittää aiempaa enemmän nopeilla kokeiluilla, joiden toimeenpanoon ei tarvittaisi raskasta lupaprosessia. Merellisyydessä kaivataan vetovastuun ottajaa palveluiden ja kokonaisuuden yhteiskehittämisestä ja hallinnasta.” - Helsingin merellinen strategia 2030. Tämänhetkisillä resursseilla yrittäjä ei pysty tuottamaan kulttuuritoimintaa ainakaan siten, että se olisi taloudellisesti ja ajankäytöllisesti kannattavaa. Siksi kannustaisin Elisaaren vakioasiakaskuntaa, lähialueen yrittäjiä, saaren asukkaita ja kulttuurisisältöjen tuottajia organisoitumaan esimerkiksi rekisteröidyksi yhdistykseksi. Tällöin kaikkea kulttuuritoimintaa ei tarvitsisi miettiä liikevoiton kautta, vaan voitaisiin keskittyä vain mielekkäiden elämysten mahdollistamiseen. Yhdistys voisi myös toimia Helsingin kaupungin kanssa suoraviivaisemmin ja saada kaupungilta rahoitusta kulttuuritoimintaan. Kulttuuritoiminta toisi Elisaareen kävijöitä ja se näkyisi myös yrittäjän liikevaihdossa ilman uusien palveluiden luomista. Elisaaren asukkaissa ja vakioasiakkaissa on paljon tietoa, taitoa ja intoa. Nämä resurssit voisi valjastaa Elisaaren kehittämiseen konkreettisemmin ottamalla kaikki halukkaat toimijat samaan organisaatioon ja antamalla mahdollisuuden luoda Elisaarta yhdessä. Tässä projektissa parasta on ollut potentiaalia pursuavassa paikassa oleminen ja vapaa ideoiminen. Hankalinta on ollut ideoiden survominen byrokratian ja talouden lainalaisuuksien läpi konkretiaan. Paljon on tehty ja paljon on vielä tehtävää.