Kategoria: Opiskelijat
Jälkikäsittely ja projektin päättäminen
Tein ensimmäisen vuoden projektin Suomen Kansallismuseoon Adelina Korkalan, Iivari Nenosen ja Linda Viljasen kanssa. Tehtävänämme oli toteuttaa viidentoista minuutin opastusvideo, joka avaa kymmenen museoesineen tarinat. Yksi mieleenpainuvimmista lauseista vuoden oppitunneilta kuului: ”Muistakaa, että jokainen tapahtuma loppuu”. Niin loppuu myös videotuotanto, mutta pitkälle kuvausten jälkeen. Jälkityö oli ainakin minulle aikaa vievin osuus – joskin odotettu sellainen. Kuvausten jälkeen kädet syyhysi editointityöhön pääsyä. Nyt kun se on valmis, voi naurahtaa prosessille, mutta ongelmilta ei vältytty siinä työssä. Viimeisimmästä editoinnistani oli ehtinyt kulua lähemmäs vuosi aikaa ja aikaisemmat projektit olivat olleet kooltaan huomattavasti pienempiä. Ennen yhdenkään videopätkän avaamista, tietokoneeni osoitti, ettei työ sitä kiinnostanut yhtä paljon kuin minua. Jaksoin työskennellä kiukuttelevan läppärin kanssa yhden päivän kunnes totesin, että aika valuu näin hukkaan. Saimme työryhmän kanssa ratkaistua ongelman, koska Iivarilta löytyi oikeanlainen välineistö editointiin. Vielä siinäkään vaiheessa ei päässyt tuulettamaan, koska isojen tiedostojen siirtely ei ole mikään nopea puuha. Kaikessa turhauttavuudessaan tekninen säätö oli minulle tarpeen. Oli tärkeää oppia tuntemaan omien välineiden rajat. Jatkossa osaan varautua vastaavaan ja ennaltaehkäistä turhan odotteluajan vähintäänkin puhdistamalla laitteet etukäteen. Yhdessä kuvatun materiaalin lisäksi käytimme projektiin paljon museon arkistomateriaalia. Vaati koko työryhmältä luovuutta miettiä, miten saisimme tarinoista entistäkin kiinnostavampia arkistokuvilla. Suurimman työn niiden kasaamiseen tekivät Linda ja Adelina. Aikaa kului melko paljon pelkästään materiaalien lataamiseen tietokoneelle, koska jaoimme niitä toisillemme Google Drivessa. Editointiprosessi oli ajattelun ja teknisen työn lisäksi myös paljon keskustelua. Jälkityö ryhmässä vaatii kompromisseja ja aikaa huomattavasti enemmän kuin yksin. Voi sanoa, että nyt myös lopputulos on harkittu ja hiottu, koska sitä on ollut arvioimassa niin moni silmäpari. Lisää projektistamme tiimimme aiemmissa postauksissa, joista viimeisin on Linda Viljasen Viimeistelyä vailla Iita Ylönen
”Näyttely vartissa” – Äänimaailma
Tehtävänämme oli tuottaa Kansallismuseolle 15-minuutin esittelyvideo, jossa tulee tutuksi kourallinen museon mielenkiintoisimpia esineistä. Kuvausten ja raaka-editin kanssa taistelun jälkeen oli aika siirtyä äänittämään tarinankertojaa, sekä luomaan äänimaailmaa koko videolle. Adelina olikin löytänyt videon ääninäyttelijäksi alalla jo aikaisemmin työskennelleen Veera Turusen, jonka matala ja rauhallinen ääni sopi täydellisesti videon dokumentaariseen sävyyn. Äänitys suoritettiin omassa "koti-studiossani", vaikka meille tarjottiin myös mahdollisuutta työskennellä Kansallismuseon tiloissa. Äänitimme kappale kerralaan kaikki tarinat, jonka jälkeen tehtiin muutamat korjaukset ja homma oli valmis! Saimme hoidettua koko session purkkiin murto-osassa siihen varatusta ajasta ja lopputulos ylitti ainakin omat odotukseni täysin. Tämä johtui puhtaasti Veeran ammattitaidosta ja tutusta työympäristöstä, jossa ei mennyt aikaa hukkaan laitteiden käytön opetteluun. Äänimaailman miksailua Logicissa. Session jälkeen ääni ei vaatinut paljoa jälkikäsittelyä. Hieman taajuskorjausta ja kompressointia, jotka poistivat ikävältä kuulostavat taajudet ja tekivät koko suorituksesta tasaisemman. Sitten alkoikin omalta osaltani koko projektin työläin vaihe. Äänimaailman luominen. Tämä käytännössä tarkoitti jokaisen askeleen, narinan sekä kolahduksen lisäämistä videoon. Onneksi minulla oli käytössä jo valmiiksi laaja äänipankki, josta pystyin nappaamaan videoon sopivia äänia ja vältin kokonaan uusien kolahdusten ja narahdusten luomisen. Vaikka työ oli suurimmaksi osaksi äärimmäisen monotoonista askelten asettelua okeisiin kohtiin, pääsin myös käyttämään hieman luovuutta. Saimme nimittäin jo aikaisemmin idean että videon tarina etenee äänen mukana. Käytännössä tämä tarkoitti sitä että päähenkilöä, Arttua, johdateltiin museon näyttelyistä toiseen äänen avulla ja pääsinkin luomaan esihistoriallisia äänimaailmoja sekä porvalillisia iltajuhlien kolinoita. Tsekkaa myös Linda Viljasen mietteet projektin loppusuorasta! //Iivari Nenonen
Viimeistelyjä vailla
Kansallismuseolle tekemämme projekti Näyttely vartissa on viimeistelyjä vailla valmis, hurraa! Projekti on 15 minuutin pituinen opastusvideo Suomen Kansallismuseon perusnäyttelyihin. Videossa esitellään Kansallismuseon kymmenen suosituinta esinettä ja esitellään niiden tarinat kuvien ja kerronnan kautta. Kuvauksien jälkeen alkoi arkistomateriaalien metsästys, joka ei ollut yhtä vaivatonta kuin aluksi kuvittelin. Viisi tuntia hurahti nopeasti, kun etsin Museoviraston arkistoista erilaisia valokuvia videossa esittelemillemme esineille. Ideana oli kerätä kuvia, jotka luovat tunnelmaa ja helpottaisivat katsojaa visualisoimaan esineiden taustatarinoita. Vanhoja kuvia oli vähän, eivätkä ne riittäneet kaikkien esineiden tarinoiden kertomiseen. Pienen pettymyksen jälkeen päätin, että meidän on valo- sekä videokuvattava omaa materiaalia videoon. Ensin mietimme mistä esineistä puuttui kuvia ja totesimme, että kaikista. Sen jälkeen suunnittelimme millaisia kuvia tarinoissa voisi olla ja kirjoitin listan mahdollisista kuvista. Adelina Korkalalta löytyi jo hyviä kuvia Karjalasta ja Venäjältä, joita pystyimme käyttämään videossa. Halusin kuitenkin käydä kuvaamassa lisää. Suunnistin Porvooseen, sillä sieltä saisin valo- ja videokuvattua puuttuvat materiaalit. Porvoon vanhan kaupungin inspiroimana sain kuvattu vaikka mitä, heinänkorsista mukulakiviin. Sain ruksattua kaikki kuva-ideat tekemältäni listalta pois. Kun materiaalit olivat kasassa, alkoi videon editoiminen. Kuvat tuli asetella palkkaamamme ääninäyttelijän Veera Turusen tarinankerronnan mukaisesti. Yllätyksekseni homma ei ollutkaan nopea. Pelkkään asettelemiseen saimme kulumaan yli kahdeksan tuntia kahden päivän aikana. Jälkituotannossa tein toistuvan View-Master efektin videoon ja määrittelin värimaailmaa, mutta suurin kiitos menee Iita Ylöselle ja Iivari Nenoselle. Heillä oli hermoja koettelevin työ kun he ottivat ohjat käsiinsä editoimisessa. Tsekkaa projektin aikaisempia vaiheita lukemalla tiimimme blogeja! Kuvauspäivästä kertoo Adelina Korkala blogissaan "Näyttely vartissa" - kuvaukset Kansallismuseolla. //Linda Viljanen
Kanditeatteri on saatu päätökseen!
Projektityöskentelymme Kanditeatterissa on nyt ohi. Fiilikset ovat tyytyväiset ja haikeat. Teatterikorkeakoulussa vietetyt neljä kuukautta menivät nopeasti hyvässä työympäristössä. Käsittelyaika, kuva: Iida Meronen Iida vastasi Helmikuun 13.- ja Käsittelyaika-näytelmistä ja Anna Jessikan pentu- ja Leipäkorin Muotoinen Tyttö-näytelmistä. Projektityöskentelyn oheen mahtui myös jos jonkinmoista muuta tapahtumaa, kuten Drumming, jossa kymmenet rumpalit soittivat kunnianhimoisen tunnin verran yhdessä improvisoiden, sekä Dramaturgian 50v-juhlat, josta ei juhlahumun tuntu puuttunut. Näytelmien tuotannoissa työskentely piti sisällään erinäisiä valmistelutöitä. Tutuksi tulivat näyttämön backstage ja siellä vellova jännitys, kauppareissut tarjoiluja varten, tulostimen kanssa yhteistyön opettelu, eri tahojen kanssa kokoustaminen ja yhteistyön tekeminen sekä Lyyti- ja Gruppo-ohjelmat. Ensi-iltaruusuja, kuva: Iida Meronen Tunnelmat ensi-iltojen aikaan olivat kutkuttavia, ja suurimpia onnistumisen tunteita toivat eritoten lopussa saadut kiitokset, asioiden konkretisoituminen suunnittelupalavereista oikeisiin eheisiin näytelmiin ja työryhmien onnellisuus ja tyytyväisyys. Kiitos Teatterikorkeakoulu ja Kanditeatteri! Iida Meronen & Anna Kovács
“NÄYTTELY VARTISSA” -KUVAUKSET KANSALLISMUSEOLLA
Teemme Suomen Kansallismuseolle projektia "Näyttely vartissa" jossa esittelemme museon parhaat näyttelyesineet ja niiden tarinat videon muodossa. Videolla katsoja pääsee sukeltamaan esineiden kätkettyihin tarinoihin kuvien, kertojan sekä ääniefektien avulla. Tällä hetkellä kuvaukset ovat ohi ja kerron teille varsinaisesta kuvauspäivästä ja siitä mistä löysin näyttelijät projektiimme. Löysin kontaktieni kautta mielettömät näyttelijät projektiimme! Otin yhteyttä ohjaaja tuttuuni Ilja Mäkelään ja kysyin tietäisikö hän ketään sopivaa näyttelijää tai ääninäyttelijää projektiimme. Lyhyen kuvauksen jälkeen hän osasi heti suositella ääninäyttelijäksi Veera Turusta. Turunen oli ammattitaitoinen, lahjakas ja kokenut tekijä, jonka kanssa äänitykset sujuivat jouhevasti (sain myös nähdä ensimmäistä kertaa miten ääninäyttelijä työskentelee). Näyttelijä Arttu Uuranmäki löytyi harrastelija puolelta, vanhan teatterikurssilaiseni Anu Hakasen suosituksesta. Uuranmäki sopi rooliin kuin sontsa sateeseen! Museo tykästyi myös Artun persoonallisiin kasvoihin (videolla näyttelijällä ei ole vuorosanoja, joten ulkoisella habituksella ja reaktioilla oli suurin merkitys). Varsinaisena kuvauspäivänä ohjeistimme Kansallismuseon AV-mestaria sekä näyttelijää ja valvoimme että kuvaus tapahtuu käsikirjoituksen mukaan. Led-valot museolla tuotti välillä hankaluuksia ja Linda Viljanen sekä Iivari Nenonen saivat toimia heijastuksen ehkäisyksi suurena kankaana. Yhdessä kohtauksessa "turisti" joutui yllättäen toiseen saliin ja säikähtäneestä reaktiosta piti saada mahdollisimman aito. Säikäytimme näyttelijää pamauksilla ja huudoilla jotta saatiin mahdollisimman luonnollinen tulos. Joitakin kohtia jouduimme soveltamaan ympäristön mukaan ja kuvakäsikirjoituksesta poikettiin. Myös pimeä valaistus museolla tuotti välillä hankaluuksia. Kuvauspäivänä museo oli kiinni, joten me tuottajat esiinnyimme vuorotellen videolla muina "turisteina". Luovan tiimin, ammattitaitoisen kuvaajan sekä loistavan näyttelijän ansiosta kuvaukset saatiin kuitenkin yhdellä kertaa purkkiin! Jos haluat lukea kuvauksia edeltävistä tapahtumista, kurkkaa tiimiläiseni Linda Viljasen blogiin: https://blogit.metropolia.fi/tulevaisuudentuottajat/2018/03/14/kuvaukset-nurkan-takana/
TerveysCasino häikäisi Sairaanhoitajapäivillä 2018
TerveysCasino tuotanto on nyt saatu päätökseen. Sairaanhoitajapäivät 2018 olivat menestys ja iloksemme osastomme herätti paljon kiinnostusta. 4200 messukävijää pääsivät näkemään Metropolia Ammattikorkeakoulumme opiskelijoiden osaamista ja tutustumaan koulutustarjontaan. Messuosaston suunnittelu ja tuottaminen oli meille molemmille uusi, erittäin opettavainen kokemus. Tuotanto laittoi meidät kunnon testiin, kun tuotannon laajuus alkoi hahmottua tuotantoprosessin aikana. TerveysCasinon tiimi kasvoi muutamasta henkilöstä lopulta lähes 30 hengen joukoksi. Kasvu kokonaisvaltaisiksi tuottajiksi tapahtui väistämättä tuotantoprosessin myötä. Hyppy ensimmäisen vuoden tuottajaopiskelijoista TerveysCasinon tuottajiksi tapahtui nopeasti. Työtehtävämme olivat kaikenkattavat, sillä ne sisälsivät niin osaston suunnittelun kuin sen toteutuksen ja kaikkea mitä vain saattaa kuvitella. TerveysCasinon konseptin ollessa uusi, ei meillä ollut aiempaa mallia siitä kuinka osasto tulisi toteuttaa vaan lähdimme luomaan osastoa pelkän TerveysCasino -nimen pohjalta. TerveysCasino herää eloon Hyvissä ajoin ennen TerveysCasinon h-hetkeä kävimme etukäteen tutustumassa messutilaamme ja keskustelemassa Messukeskuksen väen kanssa osastomme toteutuksesta. Halusimme saada konkreettisen kuvan osastomme puitteista. Teimme tarkat tilan toteutussuunnitelmat etukäteen, mutta rakennuspäivänä suunnitelmat muuttuivat jonkin verran kun kalusteet ja tekniikka saatiin osastolle. Pienellä budjetilla onnistuimme toteuttamaan visuaalisesti näyttävän ja elämyksellisen osaston. Vaikka tiimin henkilömäärä kasvoi tuotannon edetessä, oli osasto tilava ja messukävijöitä houkutteleva. Suklaakultakolikoiden, punaisen messumaton ja samettipöytäliinojen avulla saimme luotua kasinomaisen ilmeen TerveysCasinolle. Tiimin kesken ennaltasovittu tumma pukukoodi toi lisäsäväyksen kokonaisuuteen. Iltapukumme olivat onnistunut mielenkiinnon herättäjä, sillä ne aiheuttivat ihmetystä messukävijöiden keskuudessa. TerveysCasino onnistui rikkomaan ennakko-odotuksia, sillä monet odottivat näkevänsä Metropolian perinteisen osaston elvytysnukkeineen ja koulutusesitetelineineen. Messupäivät sujuivat ilman isoja ongelmia, mutta osasimme odottaa pieniä kommelluksia emmekä halunneet sitoa tästä syystä itseämme mihinkään tiettyihin työtehtäviin. Toimimme pitkälti TerveysCasinon promoottoreina ja hoidimme juoksevia asioita. Kiertely messuhallissa iltapuvuissa suklaakultakolikoita jakaen houkutteli lisäkävijöitä osastollemme. TerveysCasino sai molempina messupäivinä kunniavieraita, kun Kansainvälisen Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Annette Kennedy ja europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen kävivät tutustumassa messuosastoon. Vieraillessaan osastolla he pääsivät pelaamaan osaston pelejä ja keskustelemaan Metropolian eri alojen opiskelijoiden kanssa. He olivat hyvin kiinnostuneita Metropolian monialaisesta osaamisesta ja innovatiivisesta messukonseptista. TerveysCasino terveyspeleineen poikkesi hyvällä tavalla Sairaanhoitajapäivien muista osastoista, ja onnistui rikkomaan perinteisen messuosaston rajoja. Vaikka tuotanto oli työläs ja ajoittain raskaskin, oli koko tuotantoprosessi opettavainen ja onnistunut tapahtuma palkitseva. Meille tuottajille TerveysCasino tuotanto onkin enää loppuraportin kirjoittamista ja tuotantoesittelyä vaille valmis. Nyt kohti uusia projekteja! - TerveysCasinon tuottajat Ella Tähtinen ja Laura Lajunen
Yhdessä, enemmän, uutta – Kliffa2018
Kliffa2018 on Pääkaupunkiseudun Partiolaisten kahdeksas piirileiri. Omalla kohdalla Kliffa on toinen piirileiri jolle osallistun, ja ensimmäinen jossa olen tekijänä. Leirille osallistuu yli 5000 Pääkaupunkiseudun partiolaista ja kansainvälisiä vieraita. Leiri rakennetaan partiolaisten paljon käyttämällä alueella, Hämeenlinnan Evon metsissä. Itse olen leirillä samoajien mysteeri-illallisen tekniikka ja visukymppinä. Illan ohjelmaan odotetaan osallistuvan noin 800 15-17 vuotiasta partiolaista. Tehtäviini kuuluu tapahtuma-alueen visuaalisen ilmeen suunnittelu ja luominen sekä teknisten toteutusten, valoista ääniin, suunnittelu. Tämä koko osa-alue on itselleni aivan uusi ja tuntematon, tämän johdosta puhkun intoa! Mikä ihmeen kymppi? Kliffa2018 jokaisessa toimikunnassa on oma mestari, joka on päävastuussa koko ohjelmasta. Hänen allaan toimii eri määrä kymppejä ja jokaisella heistä on oma vastuualueensa. Samoajien mysteeri-illallisessa kymppejä löytyy ohjelmalle, iltaa ennen tapahtuvalle toiminnalle on oma kymppi ja mun pesti, visu- ja tekniikkakymppi, vastaa kaikesta visuaalisesta ja teknisestä toteutuksesta. Kymppi nimitys tulee siitä, että jokaisella kympillä on vielä alaisenaan liuta muita tekijöitä jotka sitten auttavat häntä tapahtuman aikana. Kliffa2018 tehdään yhdessä! Juhlaillallisen suunnittelutiimiin kuuluu tällä hetkellä 4 henkilö - ohjelmakymppi, ennakkotehtäväkymppi sekä koko ohjelman mestari. Ohjelman suunnittelun aloitimme jo lokakuun aikana, melkein vuosi ennen itse tapahtumaa. Projektin edetessä on ollut mukavaa huomata, että jokaisessa työvaiheessa mukana on osaavia ihmisiä joilta saa tukea ja apua kaikkiin kysymyksiin. Kokonaisuudessaan Kliffaa on tulossa tekemään tuhansia vapaaehtoisia. Meidän tiimi on yksi monista ohjelmansuunnittelutiimeistä. Jo samoajaohjelman alla on viisi eri suunnittelyryhmää. Teemme tiivistä yhteistyötä myös näiden muiden ohjelmaryhmien kanssa. Luku tuhansista vapaaehtoisista tulee täysin leirin osallistujamäärästä. Leiri on tarkoitus rakentaa yhdessä jokaikisen leiriläisen kanssa. Enemmän ja uutta Leirillä on paljon enemmän pestejä verraten aiempiin vuosiin. Leiritehtävistä löytyy tällä tavoin varmasti jokaiselle jotain mielenkiintoista ja omiin taitoihin sopivaa. Munkin pesti - visukymppi - luotiin ihan vain meidän tiimiä varten. Kliffa2018 haluaa myös näyttää koko Pääkaupunkiseudun Partiolaisten kirjon, meitä on paljon ja kaikki me olemme erilaisia. Kuten partioon yleisesti, kuuluu myös Kliffan 2018 teemoihin kestäväkehitys. Tämä vaikuttaa mun omaan vastuualueeseen paljon. Kaikissa visuaalisen ilmeen ratkaisuissa tulee ottaa huomioon uusiokäyttö, tai helppo kierrätysmahdollisuus. Käytämme paljon puuta ja vältämme muovia. Pyrimme vuokraamaan mahdollisia somisteita ja kalusteita. Mitään turhaa ei tulla ostamaan. Kliffa2018 instassa: Kliffa2018 Facebookissa: Kliffa 2018 Ja nettisivut löytyvät osoitteesta kliffa2018.fi Iita Stenberg
Ruukkipäivää vietetään jälleen tänä vuonna Salossa
Ruukkipäivä on Mathildedalin kulttuuriyhdistyksen järjestämä tapahtuma Mathildedalin Ruukkitehtailla Salossa. Sen tarkoitus on tuoda esille alueen historiaa ja kulttuuriperintöä rennolla meiningillä. Ruukkipäivä on yksi päiväinen tapahtuma ja sitä vietetään vuosittain viikko juhannuksen jälkeen, tänä vuonna lauantaina 30.6. klo 11-16. Ruukkipäivä 2018 lähestyy ja olen aloittanut sen ohjelman suunnittelun kuukausi sitten. Perinteisesti ohjelmaan kuuluu markkinatori, erilaisia historiallisia hahmoja alueelta, pelejä ja leikkejä lapsille, luentoja ja opastuskierroksia ruukille sekä koko kylään. Ohjelman järjestämisen ja tuottamisen lisäksi olen myös vastuussa apurahojen hakemisesta, markkinoinnista, tiedottamisesta sekä budjetista. Ruukkipäivä on perinteisesti ollut tapahtuma, johon koko kylä osallistuu, mm. vanhoissa taloissa asukkaat pitävät kirpputoreja tai avoimia ovia, jotta tapahtuman kävijät voivat käydä tutustumassa, puutarhoihin, rakennuksiin ja niihin tehtyihin muutostöihin. Asukkaiden lisäksi paikalliset yritykset ovat voineet järjestää ohjelmaa liittyen päivään. Alpakkakehräämön ja puodin vuosittain järjestämä langankehräämisnäytös on hyvä esimerkki perinteiden ja nykypäivän yhteydestä, joten se sopii hyvin Ruukkipäivän ajatukseen ja lisäksi se kiinnostaa ihmisiä. Joka vuosi Ruukkipäiville pyritään järjestämään joko uutta ohjelmaa tai muokkaamaan jotakin perinteistä ohjelmaa uudestaan. Tämän vuoden uutuus ohjelmaksi kehitin paneelikeskustelun, jonka on tarkoitus korvata yksi luento. Paneeliin on tarkoitus kutsua paikallisia asukkaita, sekä uusia että vanhoja, ja kesäasukkaita. Paneelin tarkoitus on tuoda esille elämää kylässä rennolla ja hauskalla tavalla. Paneeli tuo omalta osaltaan tapahtumaan jotakin uutta ja erilaista vanhojen perinteiden joukkoon. www.mathildedal.fi Olga Tammi
Bisnespolku alkaa muovautua
Arctic15 järjestetään 30.-31. toukokuuta 2018. Organisaatio Arctic15:sta takana on ArcticStartup Media Oy. Tapahtuman tuottaa helsinkiläinen tapahtumatuotantoyritys TO DO Tapahtumat. Arctic15 on verkostoitumistapahtuma satrtup-yrityksille ja sijoittajille, joka järjestetään Kaapelitehtaalla ja sen ympäristössä. Neea Järvinen ja minä olemme vastuussa Arctic15:sta bisnespolun (Arctic Route) suunnittelusta ja toteutuksesta. Neea kirjoitti jo aikaisemmin projektimme alkuajoista blogikirjoituksen. Olemme kokoustaneet Arctic15-tiimin kanssa nyt kolme kertaa. Ennen viimeisintä palaveria mietimme itse vastauksia kysymyksiin luoden turhaa stressiä. Onneksi ymmärsimme, että helpointa on kysyä ammattilaisilta vastauksia. Polun eteneminen Pisteiden suunnittelu on tällä hetkellä hyvällä mallilla. Alamme päivä päivältä hahmottaa polun rakennetta ja pisteitä, vaikka olemmekin projektin alkumetreillä. Kävimmekin Neean kanssa katsomassa hyisessä pakkasessa Kaapelitehtaan ympäristöä. Mietimme mihin kohtaan eri pisteet sijoittuisivat alueella. Ihastuimme rantaan ja sen maisemaan, haluaisimmekin suurimman osan pisteistä sijaitsevan siellä. On kuitenkin vaikea nähdä kokonaiskuvaa, kun lumi peittää suurimman osan maasta. Eiköhän kuitenkin pian sää lämpene ja lumi sula, niin pääsemme kunnolla näkemään ympäristön. Vielä ei ole varmaa mitkä kaikki pisteet tullaan toteuttamaan ja minkälaisina. Valokuvausseinä on ainakin varma piste. Siihen tulee keksiä wow-efekti. Ilmoille on heitelty hurjia eläimiä, kuten haukka tai susilauma (malamuutit hoitaisivat roolin), joiden kanssa kuvan voi ottaa. Tässä meidän pitää ajatella boksin ulkopuolelta, jotta löydämme parhaan idean. Mitä seuraavaksi? Lähi viikkoina tulemme kirjoittamaan paljon sähköposteja, sekä käyttämään puhelinta ihan vaan soittamiseen. Aloitamme hommat kysymällä kysymyksiä ammattilaisilta, jotta pystymme jatkamaan pisteiden suunnittelua. Odotamme projektin antavan meille itsevarmuutta tulevia tehtäviä varten, sekä verkostoja. Toivomme oppivamme paljon tuotantoprosessista. Oikealla asenteella saamme varmasti aikaan unohtumattoman ja ammattimaisen polun Arctic15-tapahtumaan! Opri Vottonen
Ensimmäistä kertaa Arabian katufestivaalilla
Suomen suurin katutaide- ja kierrätystapahtuma Arabian katufestivaali järjestetään vuosittain Hämeentiellä Arabian kaupunginosassa Helsingissä. Tänä vuonna 11. kertaa järjestettävä tapahtuma toimii katutaiteen suunnannäyttäjänä ja tarjoilee yleisölle katutaiteen lisäksi myös esimerkiksi kierrätystä, kirppiksiä, livemusaa sekä tanssi- ja teatteritaidetta. Vuonna 2017 Arabian katufestivaali rikkoi kävijäennätyksiä keräten huimat 30 000 kävijää yhden päivän aikana. Vuonna 2018 festivaali palaa juurilleen kestävän kehityksen teemalla. Teema tuo paikalle kantaaottavaa taidetta ja innovatiivista kierrätystä ja tulee näkymään ekologisuutena niin aluesuunnittelussa kuin ravintolavalikoimassakin. Olen mukana järjestämässä Arabian katufestivaalia, ja vastaan tanssi-, sirkus- ja performanssitaiteesta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että olen yhteydessä esiintyjiin ja minun vastuullani on ohjelmakokonaisuuden luominen sekä esiintyjien tarpeista huolehtiminen. Tämä on ensimmäinen kertani tapahtumassa, ja odotan innolla tulevaa paitsi itse festivaalin vuoksi, myös tuotantoryhmässä toimimisen kannalta. Olemme pitäneet muutaman palaverin tuotantoon liittyen, ja voinkin jo sanoa, että meillä on kasassa hieno työryhmä, jonka kanssa on ilo työskennellä. Linkki tapahtuman sivuille: http://www.artova.fi/tapahtumat/arabian-katufestivaali Henna Tikkanen
Arabian katufestivaali artistituotanto cultural management festivaali festivaalituotanto hanke itsensä johtaminen itsenäinen projekti johtaminen kansainvälisyys Kansallismuseo Kulttuurialan projektityö kulttuurintuotanto kulttuurituotanto Kulttuurituottaja Kulttuurituottaja 2016 kulttuurituottaja 2017 kulttuurituottaja 2019 kulttuurituottaja 2020 kulttuurituottajat kulttuurituottaja YAMK Kutu15 kutu16 Kutu17 kutu18 markkinointi Metropolia metropolia ammattikorkeakoulu näyttely vartissa opastusvideo opiskelija projekti projektityö some sosiaalinen media tanssi tanssitaide tapahtumatuotanto Tuottajat18 Tuottajat20 tv-tuotanto vapaaehtoisten johtaminen vapaaehtoistyö viestintä yhteishaku