Kategoria: Opiskelijat
Risteilyjen täyteinen kevät – vai onko sittenkään
Sain mahdollisuuden toteuttaa opiskeluun liittyvän itsenäisen projektin Nelonen Median Events-tiimissä Radio Rock-risteilyn ja Temptation Island-risteilyn parissa. Rock-risteily oli itselleni tuttu konsepti aiempien omien vierailuiden osalta. TIS-risteily taas oli totaalisen vieras – risteily oli tarkoitus järjestää ensimmäistä kertaa ja myös kyseinen tv-sarja on jäänyt minulta katsomatta. Aloitin risteilyjen parissa marraskuussa. Risteilyajankohdat ja suurin osa esiintyjistä oli varmistettu jo aiemmin, Radio Rock-risteilyn esiintyjät julkaistaan perinteisesti jo edellisen risteilyn yhteydessä. Alkuun työtehtävät pitivät sisällään lähinnä palavereja ja suunnittelua sekä hytitysten aloitusta. Vuoden vaihteen jälkeen päästiin kunnolla toteuttamisen alkuun. Luvassa oli vauhdikas kevät oheisohjelmien, aikataulutusten ja hytitysten suunnittelun parissa. Risteilyjen oheisohjelmaa koskevat suunnittelupalaverit olivat kaikkiaan äärimmäisen hauskoja. Ideat lentelivät niin villisti, että lienee parasta, ettei ihan kaikkea julkaista nähtäville. Lopulliseen toteutukseen oli tulossa paljon teemaan liittyviä oheisohjelmia sekä tietenkin huikeita bändejä ja TIS-risteilyllä juhlittaisiin aidossa Temppari-hengessä, risteilyn päättäen Sami Kurosen juontama Paluu Iltanuotiolle- ohjelmaosuus. Näiden kaikkien sovittaminen kunkin risteilyn ohjelmistoon, esiintyvien bändien lisäksi, oli aikamoinen suoritus. Lopulta ainakin Rockin osalta asiat oli saatu hyvin kuosiin ennen lähtöä. Kuten varmasti on hyvin tiedossa, Suomen hallitus linjasi 12.3. (eli päivää ennen Radio Rock-risteilyn lähtöä) että suositetaan yli 500 henkilön yleisötapahtumien perumista koronavirus pandemian vuoksi. Näin ollen molemmat risteilyt peruuntuivat ja kaikki hauskuus jäi toistaiseksi vain suunnittelutasolle. Tänä keväänä ei siis risteilty ja kaikkien hytin varanneiden lisäksi päätös harmitti hurjasti itseni lisäksi myös muuta tuotantotiimiä sekä esiintyjiä. Päätös oli kuitenkin ymmärrettävä ja nyt toivotaankin vain tilanteen hellittämistä niin, että päästäisiin kaikki mahdollisimman pian nauttimaan kulttuurielämyksistä kukin tahollamme!
Kysytään tuotantopäälliköltä
Miten toimitaan, kun hiekkamyrskyn jälkeen alkaa loppumaton sadekuurojen on-off -mittelö ja rajallinen kuvausaika lyhenee entisestään? Entä kun kuvausryhmän auto jää kiinni mutaan väärällä puolen trooppista saarta ja kameran pitäisi jo käydä? Entä kun kalustorahti on jäämässä jumiin jonnekin päin Tanskaa, kun sen pitäisi olla jo rakennettavana toisella puolella maailmaa? Kysytään tuotantopäälliköltä. Toteutin viimeisen opiskeluprojektini tv-sarjan tuotannossa, jonka noin kuukauden mittainen kuvausjakso sijoittui ulkomaille. Toimin tuotantopäällikkönä, eli vastuullani oli lähes kaikki tuotannon käytännön järjestelyistä aina kuvaus- ja työlupien järjestämisestä kuvausaikataulujen tekemiseen, tiimin informointiin ja työvuorosuunnitteluun. Olen viettänyt viimeiset neljä vuotta tiiviisti työelämässä. Palattuani pohtimaan projektiraportin muodossa omaa tekemistäni, löysin itseni monen oivalluksen ääreltä. Tv-tuotannossa usein muuttujia on vakiotekijöitä enemmän. Tämä pätee etenkin reality-tuotantoihin, jossa hyvin pieni osa sisällöstä pystytään etukäteen käsikirjoittamaan Tilanteita seurataan reaaliaikaisten tapahtumien mukaan. Sisäisen viestinnän työryhmän välillä on oltava huippuunsa viritetty. Yksikin epätietoinen lenkki ketjussa voi vaikeuttaa kaikkien työntekoa. Yksi ihminen tai koko työryhmä voi ymmärtää väärin epäselvästi kerrotun viestin. Koko tiimin informoiminen jatkuvasti muuttuvissa tilanteissa on tärkeää niin tiedonkulun kuin tiimin viihtyvyyden kannalta. Projektin jälkireflektoinnissa perehdyin myös itseni johtamiseen. Intensiivisellä kuvausjaksolla – varsinkaan tuotantopäällikön roolissa – se ei ole aina yksinkertaista. Kuvauspäivät ovat pitkiä ja mitä tahansa voi tapahtua koska tahansa. Tuotantotiimiä oli paikalla noin 30 henkeä, jonka lisäksi kahdeksasta neljääntoista esiintyjää. Vaikka tuottaja aina lopulta on päävastuussa kaikista ja kaikesta, käytännön tason vastuu tiimin tekemisestä ja viestinnästä oli minun harteillani. Sanotaan, että tv-alan tekijöiden on oltava vähän kaheleita pärjätäkseen. Pitänee paikkansa. Silti olisi tärkeää pitää kaiken sekoilun keskellä huolta myös omasta hyvinvoinnistaan. Vaikka tuntikirjanpidon numerot paukkuivat tähtitieteellisissä lukemissa, tunsin ylpeyttä siitä, että pystyin pitämään langat käsissä kaiken hektisyyden keskellä. (Muutaman kerran piti pikameditoida siivouskomerossa, jotta pysyi järjissään.) Tuotanto oli varmasti urani yksi intensiivisimmistä, eikä varmasti viimeinen laatuaan. Projekti oli kaikkineen todella opettava ja osoitus siitä, että tilanteessa kuin tilanteessa hyvä työkalu selviytymiseen on muistaa, ettei ole kirurgi. Virheet eivät ole hengenvaarallisia: niistä voi ottaa oppia. Ja kun muistaa hengittää (vaikka välillä siellä siivouskomerossa), niin pärjää hyvin.
Puhetta väkivaltaa vastaan
Olen viittä (opintopistettä) vaille valmis kulttuurituotannon opiskelija Metropoliasta. Viimeisenä projektinani tuotin kuusiosaisen lähisuhdeväkivaltaa käsittelevän Exit -podcastin Naisten Linjalle. Naisten Linja Suomessa Ry on yhdistys jonka toiminnan tarkoituksena on vastustaa ja ehkäistä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, sekä auttaa väkivallan kohteiksi joutuneita naisia ja muita osallisia. Naisten Linja tarjoaa matalalla kynnyksellä muun muassa kriisi- ja tukipalveluita, koulutuksia, neuvontaa ja oikeudellista apua. Projektin tavoitteena oli tukea Naistenlinjan tekemää tärkeää tiedotustoimintaa tuottamalla laadukasta ja mielenkiintoista sisältöä yhdistykselle. Lopputuloksena syntyi kuusi podcast jaksoa. Niissä vaihtuvat vieraat keskustelevat juontajan kanssa lähisuhdeväkivallasta eri näkökulmista. Mukana jaksoissa on useampi kokemusasiantuntija, erovalmentaja ja Naisten Linjan toiminnanjohtaja. Ensimmäinen jakso julkaistiin 28.10.2019. Podcast projekti oli monella tapaa palkitseva. Pääsin työskentelemään tärkeän aiheen parissa, tapasin upeita ihmisiä ja sain olla kuulemassa ja taltioimassa tarinoita vieraiden kokemista synkistä hetkistä, mutta toisaalta myös toivosta ja selviytymisestä. Oli myös mukavaa päästä ottamaan käyttöön osana opintojani käymäni kohderyhmälähtöisten podcastien tuottaminen -kurssin oppeja ja syventää niitä. Projektin tekeminen oli kaikin puolin hyvä kokemus. Suosittelen podcastin haltuun ottamista myös kaikille kollegoille. Podcast on kevyt tuottaa ja formaatti taipuu monenlaiseen käyttötarkoitukseen. Mikäli lähisuhdeväkivalta aiheena koskettaa tai kiinnostaa sinua, Exit -podcast on kuunneltavissa osoitteessa: https://soundcloud.com/ria-siren Tara Nyman, Kulttuurituotannon opiskelija
Väriä Helsingin yöelämään!
Olen itse työskennellyt freelancerina Events 365:lle kahden vuoden ajan tapahtumatuotannon ja digitaalisen markkinoinnin parissa, ja yhteiseen historiaamme on mahtunut useampikin tapahtuma Valkoisessa Salissa. Events 365 Oy järjesti kesällä 2019 Helsingin Valkoisessa Salissa ”Danceteria Summer Session” –kesäklubin, jolle suunnittelin visuaalisen ilmeen ja lanseeraustapahtuman. Klubin tarkoituksena oli tuoda Etelä-Euroopasta vaikutteita ottava housemusiikin kesäklubi Torikortteleissa sijaitsevan Valkoisen Salin sisäpihan kauniiseen miljööseen. Projektin tärkeintä antia oli alun palaverit sekä yökerhon omistajan, että Danceteria –klubin perustajan, Heikki Liimataisen kanssa. Kävimme läpi mitä tahdomme viestiä visuaalisella ilmeellä vieraillemme ja näillä tiedoilla lähdin tekemään taustatyötä. Erityisen mielenkiintoisena koin tutkimukset värien käytön psykologisesta vaikutuksesta ihmismieleen ja ostokäyttäytymiseen. Päädyimme tekemään kesäisen vehreän grafiikan kirkkailla yksityiskohdilla. Ne pistäisivät silmään sekä sosiaalisessa mediassa että julistekampanjassa Helsingin katukuvassa. Tapahtuman lanseerausta varten järjestimme kutsuvierastapahtuman. Kutsuimme sinne musiikkimaailman ja yöelämän vaikuttajia nauttimaan alkuillasta musiikin tahdissa yhteistyökumppaniemme tarjoamien syötävien ja juotavien siivittäminä. Saimme hyvän levikin sosiaalisen median kanaviin ja onnistuneen tapahtuman. Valitettavasti neljän tapahtuman loppua kohden kävijämäärät laskivat ja itse tapahtuma ei onnistunut aivan halutulla tavalla. Visuaaliseen ilmeeseen olivat kuitenkin tyytyväisiä sekä tilaaja, yökerho että allekirjoittanut. Jere Hyvönen Kulttuurituottaja 16
Vaikuttavaa nykyteatteria
Baltic Circle on Q-teatteri ry:n järjestämä kansainvälinen nykyteatterifestivaali. Se järjestetään joka marraskuu Helsingissä vaihtuvissa tapahtumapaikoissa. Se on kantaaottava festivaali, jonka ohjelmisto pyrkii herättämään keskustelua yhteiskunnallisista ja vaikeistakin aiheista. Emilia Kokon “how to host something as a cloud…”, esityspaikkana oli vanha autokauppa Vantaalla. Kuva: Tani Simberg Esitykset ovat pääosin nykyteatteria ja -tanssia, performansseja, ja mukaan mahtuu myös paneelikeskusteluja ja klubeja. Ohjelmisto on korkealaatuista. Yleisö koostuu niin taiteen alojen ammattilaisista kuin tavallisista taiteen ja kulttuurin kuluttajista. Näin ollen Baltic Circle luo oivan verkostoitumisalustan taiteesta ja teatterista kiinnostuneille ja kentällä toimiville. Minulla itselläni on Baltic Circlen kanssa nelivuotinen historia. Olen ollut siellä pari kertaa vapaaehtoisena, suoritin työharjoittelun viestintä- ja tuotantoassistenttina ja nyt viimeisimpänä 2019, olin tuotantoharjoittelija. Tällä kertaa tavoitteinani oli verkostoitua ja oppia enemmän festivaalin tuotannosta. Masi Tiitan ”La Mer” esitettiin Diakonissalaitoksen kirkossa. Kuva: Tani Simberg Kokemukseni vuoksi perehdyttämistä ei tarvittu, vaan pääsin heti asiaan. Toimin festivaaliviikon alkupuoliskon tuotannon apuna monipuolisissa työtehtävissä. Autoin Töölössä sijaitsevan toimiston ylläpidossa, ohjasin vapaaehtoisia, testasin simultaanitulkkauslaitteistoja, hain lentokentältä taiteilijoita, tein tervetulopakkauksia taiteilijoille ja hain kaupasta kaikkea spraymaaleista kahvikuppeihin. Koko viikon ajan vastuullani oli myös ”festival hotline”. Se oli puhelinnumero, johon festarikävijät ja sidosryhmät saivat matalalla kynnyksellä soittaa, mikäli jossain asiassa oli epäselvyyksiä. Lisäksi tämä numero toimi nk. ”maksa mitä haluat” -lippujen päivystyslinjana. Loppuviikon olin festivaaliklubituottajan oikea käsi, kun rakensimme kaksipäiväisen klubin Cirkon Maneesiin tyhjästä. Jo perinteeksi muodostunut Love Me in November -klubi oli menestys. Esityksinä nähtiin mm. drag showta ja runoutta. Loppuyönä DJ:n soittaessa Maneesin lattia ei viilennyt hetkeksikään. Peilipalloja festivaaliklubin somistuksena. Kuva: Tani Simberg Päivät olivat pitkiä, mutta antoisia. Oli mielenkiintoista päästä syventymään festivaalin tuottamiseen hyvässä porukassa. Suosittelen lämpimästi Baltic Circleä harjoittelu- tai projektipaikaksi, mikäli pienet, mutta vaikuttavat taidefestivaalit on se juttu ja kaipaat lempeää ilmapiiriä hektisen työn tueksi! Hanna, kutu16 www.balticcircle.fi FB: Baltic Circle IG: balticcircle
Varrelle virran!
Kulttuurimatkaillen Järvi-Suomeen: autotapahtuman ideointi ja suunnittelu Ajat kolmatta tuntia edellisen jaloittelun ja jäätelötauon jälkeen. Viikon mittainen matka Euroopan halki kohti Suomea on loppusuoralla. Vaientamattomassa takaluukussa ryskyttää hiekkatien kuopat ja radiossa soi takavuosien iskelmät. Matka on hikinen ja metsätie keskellä ei mitään tuntuu loputtoman pitkältä. Viimeisten tuntien aikana olet nähnyt aimo katsauksen Järvi-Suomesta; metsän täydeltä puita ja ajoittain puiden lomassa kimmeltävän järven pintaa. Pääsisipä pian uimaan! Mutkainen tie kaventuu ja saavut hotellin pihapiiriin. Tien ylle ripustettu kyltti toivottaa tervetulleeksi vuosittaiseen kansainväliseen autoharrastajien kokoontumiseen. Matkan päämäärä aukeaa vihdoin silmissä. Sisäpihalle asettautuneet autorivistöt toisensa jälkeen saattelevat sinut vuosikymmen vuosikymmeneltä kohti viikonlopun mittaista lomaa moottorien maailmaan uppoutuen. Hyväntuulinen vastaantulija viittilöi ajamaan eteenpäin ja osoittaa autollenne varatun paikan antamienne esitietojen mukaan oikean aikakauden kujalta. Parkkeerattuanne hän toivottaa ryhmänne tervetulleeksi kehoittaen käymään taloksi. Tässä välissä on hyvää aikaa kirjautua sisään hotelliin ja purkaa matkatavarat. Päivä on vasta nuori ja paikalla ollaan ajoissa. Ympäröivien tiluksien tutustumiseen on hyvin aikaa ennen yhteisen ohjelmanumeron alkamista. Viimeinen opiskeluprojektini oli Club Peugeot ry:n autoharrastajien kansainvälisen viikonlopputapahtuman ideointi ja suunnittelu. Tapahtuma järjestetään kesällä 2022 ja siihen odotetaan osallistuvan sata autokuntaa: menneiden vuosikymmenien Peugeot-autoilla saapuvia harrastajia Suomesta ja eri puolilta Eurooppaa. Tämä tarkoittaa noin kolmeasataa eri-ikäistä ja -taustaista osallistujaa. Heitä yhdistää intohimo autoihin, vanhoihin autoihin ja valmius matkustaa harrastuksen perässä tapaamaan samanhenkisiä ihmisiä. Kokoontuminen järjestetään nyt kolmatta kertaa Suomessa. Aiemmin täällä on järjestetty kaksi kansainvälistä Peugeot-kokoontumista: vuonna 1998 Helsingissä ja vuonna 2008 Naantalissa. Toinen päivä kesäisen harrasteviikonlopun vietossa vehreissä järvimaisemissa Tampereen seudulla on alkanut. Lämmin rantakallio kuivaa Näsijärven aallokoissa virkistäytynyttä juhlijaa. Keskipäivän auringonsäteet hellivät kasvoja ja kevyt tuulenvire väreilee koivikossa. Lokki kirkaisee. Mielessäsi häilähtää epäilys, koristaisiko valkea läikkä pian lierihattuasi vai puunatun autosi konepeltiä. Savusaunan tuoksu sekoittuu grillissä valmistuvien herkkujen tuoksuihin. Kauempaa kuuluu rauhoittava diesel-moottorin jyrinä ja rentoutunut, iloinen puheensorina. Laineet liplattavat, järvivesi kastelee varpaat ohiajavan moottoriveneen nostattaessa rantaan kipuavia aaltoja. Havahdut megafonista kajahtavaan kutsuun lähteä seuraamaan alkavaa ohjelmaa. Tapahtuma toimii oivallisena tilaisuutena nostaa Suomen Club Peugeot ry:n profiilia. Tampereella erottaudutaan muista Euroopan toimijoista omannäköisellä, modernilla perisuomalaisella tapahtumaviikonlopulla. Viikonlopputapahtuma tuo yhteen kiireisten metropolien asukkaat yhdessäolon ja yhteisen harrastuksen pariin luonnonrauhaan. Tapahtuman markkinointi kohdistuu ainaostaan kansainvälisten kerhojen jäsenistöihin ja osallistujat vahvistavat saapumisensa hyvissä ajoin ennakkoon. Yksityinen harrastajatapahtuma on satunnaiskävijöiltä suljettu. Teemaviikonloppua vietetään pääosin ulkoilmassa myös suomalaisen kulttuurin helmistä nauttien. Mukana on luontoaktiviteetteja, lähiruokaa ja kauden herkkuja. Lämmintä keskikesän iltaa vietetään suomalaisen kansanmusiikin parissa, ensin konsertista nauttien ja tanssin rytmittäessä kiireetöntä tunnelmaa. Illan kääntyessä yöhön osa vetäytyy nukkumaan. Tunnelmalliset valoketjut valaisevat ulkoilma-autonäyttelyä hämärtyneessä kesäyössä. Autojen parissa viipyillään, joku on intoutunut tunnelmointiin, virittänyt pienen paviljongin istumaryhmineen autonsa eteen. Toisten vieraiden keskuudessa herää kiinnostus kesäyön valoisuuteen ja yhteisellä musisoinnilla ikivihreiden parissa nautitaan yhdessäolosta nuotiolla makkaraa paistaen. Seuraavana päivänä ohjelmassa on yhteenkokoavia ohjelmanumeroita ennen kuin vieraat vähitellen hajaantuvat omille teilleen kohti Eurooppaa. Projekti toi kaipaamani täysin uudenlaisen näkökulman tuottamiseen. Pääsin tutustumaan autoharrastajien tiiviiseen yhteisöön ja alan tapahtumien toimintakulttuuriin. Tämä oli viimeinen projektini Metropolia Ammattikorkeakoulun kulttuurituottajaopiskelijana ennen valmistumistani. Sain mahdollisuuden reflektoida osaamistani ja nivoa intensiivisesti yhteen kaiken tutkinnon aikana opitun. Projekti toimi minulle henkilökohtaisesti siirtymänä opiskelijaelämästä valmistuneen maailmaan. - Katianna Kauppinen, KUTU16
Projektina tietopaketti Alakulttuurikeskus Loukon vapaaehtoisille
Olen pian valmistuva kulttuurituotannon opiskelija Metropoliasta. Viimeisenä projektinani laadin tietopaketin Alakulttuurikeskus Loukon vapaaehtoistoiminnan ja tapahtumatuotannon tueksi. Alakulttuurikeskus Loukko on Helsingin Kalliossa sijaitseva, turvallisemman tilan periaatteita noudattava kohtaamispaikka, jossa järjestetään monenlaista toimintaa. Esittävän taiteen tilaisuuksien lisäksi tilassa toimii ostopakoton vegaaninen kahvila, matalan kynnyksen taidegalleria sekä erilaisia työpajoja ompeluseurasta elävän mallin piirustukseen. Tiistaista torstaihin Loukossa tarjoillaan kolmen euron hintaista lounasta, joka valmistetaan hävikkiruoasta. Osoitteessa Castréninkatu 7 sijaitseva tila avattiin keväällä 2019. Alakulttuurikeskusta pyörittää vuonna 2017 perustettu helsinkiläinen kulttuuriyhdistys Loukko ry, jonka tarkoituksena on edistää kulttuuritoiminnan monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta. Loukon työryhmä koostuu eri taiteenalojen ja hoivatyön ammattilaisista, DIY-tapahtumatuottajista ja vapaaehtoisista. Loukko tarjoaa puitteet ja apua myös ulkopuolisille tapahtumanjärjestäjille. Projektini tavoitteena oli luoda selkeä tietopaketti, josta sekä Loukon vapaaehtoiset että ulkopuoliset tapahtumanjärjestäjät saisivat kaiken tarvitsemansa tiedon tiloissa toimimiseen. Tietopaketissa tuli olla lyhyt esittely Loukon periaatteista ja säännöistä, turvallisuusohjeet, esteettömyystiedot, lista tekniikasta käyttöohjeineen, gallerian tiedot, sekä kuvalliset ohjeistukset vapaaehtoisten tehtäviin. Osa ohjeista oli jo olemassa ranskalaisina viivoina Loukon Google Drivessä, vapaaehtoisten Facebook-ryhmässä tai Trello-kalenterissa. Kokosin ohjeistukset yhteen paikkaan, selkeytin niitä ja otin kuvia. Lopputuloksena syntyi valmiiksi taitettu PDF-dokumentti, joka on helppo tulostaa Loukon kahvilatiskille tai jakaa verkossa. Tein projektin aikana vuoroja Loukossa saadakseni kuvan vapaaehtoisten tehtävistä ja oppiakseni käyttämään tilan tekniikkaa. Kahvilatyöskentelyn lisäksi päädyin mm. myymään lippuja Punk In Finland -tukikeikalla ja miksaamaan drag-showta. Opin paljon vapaaehtoistoiminnasta ja tutustuin ihmisiin, jotka jakavat intohimoni ruohonjuuritason kulttuuritoimintaan. Jos haluat järjestää folk-illan, räppikeikan, sarjakuvatyöpajan tai minkä tahansa taidepläjäyksen, tai vaan kirjoittaa opinnäytetyötä halvan kahvin äärellä, kannattaa tulla Loukkoon!
Kulttuurituottaja klassisen musiikin konsertti-instituution ravistelijana
”Mitä puen päälleni konserttiin? Miksi aina tulee istua hiljaa paikoillaan ja taputtaa…tai milloin edes kuuluu taputtaa? Entä saako yskiä jos yskittää?” Ystävät hyvät, mitäpä jos vain loikoiltaisiin ja keskityttäisiin olennaiseen, eli musiikista nauttimiseen. Eiköhän laiteta verkkarit jalkaan ja ruvetaan joogaamaan orkesterin ympäröimänä viiniä siemaillen! Vuosi sitten keväällä toimin tuotantoassistenttina klassisen musiikin kansainvälisessä tuotannossa. Pari kuukautta tuotannon päättymisen jälkeen sähköpostiini kilahti työhaastattelukutsu. Helsinki Sinfonietta orkesteri halusi palkata riveihinsä 10-vuotisen historiansa ensimmäisen tuottajan. Onnistuin saamaan paikan ja aloitin työt elokuussa. Työtehtäviini kuului orkesterin tuotannoista vastaaminen, viestintä, markkinointi, yritysyhteistyö, aikataulutus, verkkosivujen rakentaminen, lisärahoituksen hakeminen, sopimukset, sekä tulevan konserttiviikon veto. Helsinki Sinfonietta on nuorten muusikoiden hallinnoima muusikkokollektiivi, jonka konsertit toteutetaan orkesterin omin ehdoin tai tilaustyönä. Orkesterin olemassaolo on tärkeää, sillä se täydentää musiikinopiskelijoiden koulutuksessa määrällisesti vähentyneen yhteismusisoinnin aukkoa. Helsinki Sinfoniettan säännöllisesti järjestetty konserttiviikko on aiemmin kulkenut nimellä SE-festivaali ja se haluttiin toteuttaa nopealla aikataululla marraskuun lopulla 2019. Orkesterin hallituksen toiveena oli löytää uusia kohdeyleisöjä klassisen musiikin pariin. Sisältöön haluttiin tuoda jotain uutta. Haasteena oli uusien kohdeyleisöjen löytämisen klassiselle musiikille. Toisena merkittävänä haasteena oli, ettei orkesterilla ollut pysyvää rahoitusta tai harjoittelutiloja. Siksi suurempien konserttien järjestäminen näin tiukalla aikataululla vaati hyviä kontakteja, kaupungin konserttitilojen tuntemusta ja lukuisia yhteydenottoja potentiaalisiin harjoittelutiloihin. Konserttiviikon nimi vaihdettiin ja jatkossa se kulkee nimellä Helsinki Sinfonietta Promener. ”Promener” sana on ranskaa ja tarkoittaa ”kävellä, kuljeskella”. Tämän ajatuksen johdattelemana lähdimme pois orkesterille tavanomaisista konserttisaleista ja jalkauduimme sinne, missä ihmiset ovat. Konserttien kohderyhmäksi oli määritelty taidemusiikista kiinnostuneet ammattilaiset ja kokeilunhaluiset ”fiilistelijät” - Ihmiset jotka eivät normaalisti lähtisi klassisen musiikin konserttiin. Viikon ensimmäinen osa oli Sinfoninen viinijooga Musiikkiteatteri Kapsäkissä. Se syntyi ideastani poistaa turhaa vakavuutta ja sosiaalisia esteitä niin klassisen musiikin, kuin joogankin ympäriltä̈. Kävijän ei tarvinnut stressata konserttietiketistä tai joogaliikkeiden haastavuudesta. Elämys kesti noin tunnin. Sen aikana aisteja avattiin joogaohjaajan ohjeistuksessa, tehden kaikille sopivia liikkeitä sekä nauttien upean Helsinki Sinfoniettan sinfonisen äänen värähtelystä ja hyvästä viinistä. Näin yleisö pääsi pelkän vastaanottajan roolista poiketen kokemaan yhteenkuuluvuuden tunnetta esitettävään teokseen. Sinfonisen viinijoogan lisäksi klassinen musiikki viestiin kierrokselle Kallion kuppiloihin. Kamarimusiikkisarjan ensimmäisenä̈ teoksena kuultiin Tarrodin toisen jousikvarteton, sekä Schnittken jousitrio Tenho Restobarissa. Tämän jälkeen siirryimme Ravintola Oivaan tulkitsemaan Georg Otsin rakastetuimpia hittejä̈ sovitettuna baritonilaulajalle ja käyrätorvikvartetille. Ilta huipentui Piazzollan Buenos Airesin neljä̈ vuodenaikaa -sävellykseen ravintola Harju 8:ssa. Näissä kolmessa ilmaiskonsertissa oli paikalla paljon varta vasten niin konserttiin saapuneita kävijöitä kuin satunnaisia ihmettelijöitäkin. Tuotannon edetessä yllätyksiltä tai epäonnen hetkiltä ei vältytty. Kommelluksia riitti niin yhteiskuntaamme vaikuttavien lakkojen, kuin sosiaalisen median kanavien kaatumisen kautta. Opin, että kaikkiin tilanteisiin ei todellakaan voi aina varautua tai vaikuttaa. Siksi tuottajalla tulee olla kyky hyväksyä tilanne ja improvisoida ratkaisu. Yhdistyksen ainoana palkallisena työntekijä, koin ajoittain painetta tuotannon etenemisestä. Vapaalle vaihtaminen oli aluksi vaikeaa ja olin jatkuvasti tavoitettavissa. Luin itsensä johtamisen näkökulmaan liittyvää lähdekirjallisuutta ja se antoi minulle rohkeutta siihen, etten jättänyt omaa hyvinvointiani kokonaan toissijaiseksi. Projektin haasteellisuus kiinnosti minua ja olen iloinen, että sain tilaisuuden kokeilla mihin taitoni tässä vaiheessa opintoja riittävät. Vahvuutena projektissa pidin myös sitä, että työryhmä luotti osaamiseeni ja näkemyksiini koko projektin ajan. Tarkoitukseni on valmistua kulttuurituottajaksi tänä keväänä. Projekti antoi itsevarmuutta ja hyviä eväitä työelämään. Tekemäni verkkosivut löytyvät osoitteesta: www.helsinkisinfonietta.fi
Tuotantoassistenttina Warnerilla
Työskentely edes jollain tapaa musiikin parissa on ollut tavoitteeni opintojeni alusta asti. Aikaisempien projektien ja työharjoittelun jatkoksi sain ajatuksilleni lopullisen vahvistuksen: sain paikan tuotantoassistenttiharjoittelijana Warner Music Livellä. Ja kyllä – musiikki on juttuni! Warner Music Live on ohjelmatoimisto, jonka listoilla on noin kuusikymmentä kotimaista artistia. Ohjelmatoimisto hoitaa näiden artistien live-keikkojen tuotantoa; muun muassa yhteydenpitoa keikkapaikkojen kanssa, ja erilaisten järjestelyiden kuten esimerkiksi majoitusten hoitamista. Artistien genret vaihtelevat aina rockista poppiin, iskelmään ja danceen. Warner Music Live on vahvassa yhteistyössä levy-yhtiö Warner Music Finlandin kanssa, ja nämä ovat osa kansainvälistä Warner Music Groupia. Tuotantoassistenttina toimin tuottajien apuna erilaisten tehtävien parissa. Tähän kuului muun muassa yhteydenpitoa ja asioiden selvittelyä keikkapaikkojen kanssa, majoitusten ja kulkuvälineiden varaamista, ja esimerkiksi julisteiden valmistelua ja postittamista. Pääsin näkemään, miten suuri tapahtumatoimisto toimii. Opin paljon talon sisäisestä toiminnasta, millaista yhteistyötä livepuoli tekee levypuolen kanssa, miten talon toiminta näkyy talon ulkopuolelle ja mitä kaikkia liikkuvia osia keikan toteutumiseen kuuluu. Tämä on ollut erittäin mielenkiintoista, opettavaista ja olen saanut tästä erittäin arvokasta kokemusta. Luin projektiini liittyen itsensä johtamisen teoriaa. Ajanhallinta ja priorisointi olivat ja ovat ehdottomasti tärkeimpien itsensä johtamisen piirteiden joukossa. Oli mielenkiintoista seurata, oppisinko itsestäni vielä jotain uusia puolia, vai vahvistuvatko jo huomaamani piirteet entisestään. En löytänyt itsestäni uusia puolia, mutta olen yhä varmempi vahvuuksista ja heikkouksista, mitä minulta löytyy tuottajana. Syksyn mittaan sain vahvistuksen sille, että olen oikealla alalla. Olen varmempi myös siitä, että olen valmis valmistumaan keväällä, ja siirtymään työelämään. // Riina Koponen
Solstice Festival – matka tunturin huipulle
Vaatii aikamoista rohkeutta lähteä tuotantopäälliköksi festivaalille joka järjestetään ensimmäistä kertaa, uuden tapahtumakonseptin ympärille, uuden työryhmän kanssa ja ennen kaikkea - tunturin huipulle. Solstice Festival - maailman pohjoisin elektronisen musiikin ja modernin taiteen festivaali, järjestettiin ensimmäisen kerran juhannuksena 2019. Kolmipäiväinen festivaali kokosi Rukan uniikin luonnon äärelle 30 kotimaisen ja kansainvälisen artistin musiikkiohjelmiston sekä 7 visuaalisen artistin installaatiot. Työryhmän tavoite oli tuottaa klubimusiikkiin keskittyviä tapahtumia ennennäkemättömissä ja yllättävissä tapahtumapaikoissa. Samalla Ruka-Kuusamon alueella saatiin kehitettyä matkailualueen toimintaympäristöä sekä lisättyä alueen kansainvälistä ja kansallista vetovoimaisuutta ja tunnettavuutta. Päädyttiin tuomaan teknoa tunturin huipulle - ja sehän toimi. Harvoilla elektronisen musiikin festivaaleilla sitä saa syödäkseen poron käristystä. Tunturimaisemaan rakennettu festivaalikylä tarjosi taide- ja musiikkikattauksen lisäksi yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa laadukkaita ravintolapalveluita. Festivaalipäivien päätteeksi ei suinkaan tarvinnut kömpiä telttaan yöksi, vaan lämmittää sauna ja kutsua vaikkapa naapurimökin porukka kylään. Mökit ja huoneistot Rukatunturin läheisyydessä tarjosivat suuren ja monipuolisen majoituskapasiteetin. Festivaalin markkinointi keskitettiin Suomen lisäksi muualle Eurooppaan – erityisesti Englantiin, Saksaan, Hollantiin, Ruotsiin ja Italiaan. Juhannusyön aurinkoa ihmettelemään saapuikin festivaalikävijöitä yli kymmenestä eri maasta sekä kaikkialta Suomesta. Itselleni hyvän pohjan tekemiselle antoi kokemus muista festivaalituotannoista. Olin Solstice Festivalia ennen työskennellyt muun muassa Provinssin ja Flow Festivalin riveissä jo muutaman vuoden ajan. Kun yhtäkkiä käsissä on kokonaisen tuotannon ja työryhmän ohjat, muodostui yhtä merkittäväksi tuotannollisen osaamisen rinnalle johtamisen taidot. Perehdyin projektissa itseni johtamiseen. Se on kokemukseni mukaan kaikkein vaikeinta ja samalla tärkeintä esimiehen työssä. Oppimisen kannalta Solstice Festival oli loistava. Aloitin työni tekemällä etätöitä eri maasta käsin kuin muu työryhmä. Näin Minulle tarjoutui mainio tilaisuus tarkastella vahvasti sitä, miten johtaa omaa työskentelyä ilman tarkkoja parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi. Muutettuani takaisin Suomeen, muuttui tekeminen itseni johtamisesta esimiestyöksi. Vastuullani oli tuotannon kokonaisvaltainen luotsaaminen, koko tiimin kannustaminen ja työn etenemisen seuraaminen. Itseni johtaminen ja ryhmän johtaminen kulkivatkin käsi kädessä. Katsoessani keskellä yötä tunturin huipulta loppumatonta auringonpaistetta, ihmisiä tanssimassa kolmella eri tanssilattialla ja henkeäsalpaavaa maisemaa, en olisi voinut olla ylpeämpi itsestäni ja tiimistämme. Saimme aikaan jotain ainutlaatuista mitä kukaan ei aiemmin ollut tehnyt. Se vaati satoja työtunteja ja useiden ihmisten uskomattomia ponnistuksia, mutta lopputulos oli ehdottomasti kaiken vaivannäön arvoinen. Kokonaisen festivaalituotannon onnistunut johtaminen antoi minulle valtavan määrän itsevarmuutta, sekä syvensi ammattitaitoani. Osaamista karttui myös yllättävistä asioista - nyt tiedän, että porot eivät väistä vaikka kuinka kovaa tööttäisit, on vain odotettava.
Arabian katufestivaali artistituotanto cultural management festivaali festivaalituotanto hanke itsensä johtaminen itsenäinen projekti johtaminen kansainvälisyys Kansallismuseo Kulttuurialan projektityö kulttuurintuotanto kulttuurituotanto Kulttuurituottaja Kulttuurituottaja 2016 kulttuurituottaja 2017 kulttuurituottaja 2019 kulttuurituottaja 2020 kulttuurituottajat kulttuurituottaja YAMK Kutu15 kutu16 Kutu17 kutu18 markkinointi Metropolia metropolia ammattikorkeakoulu näyttely vartissa opastusvideo opiskelija projekti projektityö some sosiaalinen media tanssi tanssitaide tapahtumatuotanto Tuottajat18 Tuottajat20 tv-tuotanto vapaaehtoisten johtaminen vapaaehtoistyö viestintä yhteishaku