Kategoria: Opiskelijat
Tuotantoharjoittelijana Kansallisoopperalla
Kuvassa itse Turandot antamassa teloituskäskyä kosijalleen. Video: Suomen Kansallisooppera ja -baletti Pitkäaikainen haaveeni toteutui, kun pääsin tuotantoharjoittelijaksi Kansallisoopperaan. Paikka avautui vielä niinkin hienon oopperan kuin Giacomo Puccinin Turandotin parista. Turandotin ohjausharjoitusperiodi alkoi joulukuussa 2022 ja noin seitsemän viikon aikana oli aamu- ja iltaharjoitukset kuutena päivänä viikossa joko päänäyttämöllä tai oopperatalon harjoitustiloissa. Tuottaja on aloittanut työnsä teoksen parissa jo kaksi ja puoli vuotta ennen ensi-iltaa. Produktiopäätöksestä ensi-iltaan tuottaja asettaa esityksen raameja paikalleen ja työskentelee yhdessä ohjaajan, suunnittelijoiden ja talon ammattilaisten kanssa. Siitä suunnitelmat siirtyvät tuotantoon, pukuluonnokset ommellaan rooliasuiksi ja pienoismalli rakennetaan täysikokoisiksi lavasteiksi. Viimeisen kuuden viikon intensiivisellä harjoitusperiodilla teoksen parin vuoden työstö huipentuu: ohjaaja työskentee solistien kanssa harjoitussaleissa, kuoromestari kuorosalissa ja kapellimestari orkesterisalissa. Tämän jälkeen teos saatetaan valmiiksi näyttämölle tekniikan, valojen, pukujen ja kaikkien muiden osasten kanssa. Prosessiin osallistuu eri vaiheissa satoja ja satoja huippuammattilaisia suutareista näyttämötyöntekijöihin ja avustajista ammattioopperalaulajiin. Kansallisooppera on tunnetusti asiantuntijaorganisaatio ja kulttuurituotannon opiskelijana harjoittelu oli merkittävä ja tärkeä kokemus ja tiedostin sen arvon. En oikein osannut odottaa, mitä minun oli opiskelijana tarkotus tehdä, sillä usein avustavissa rooleissa tuotantopuolella työtehtävät ovat luokkaa mitä tahansa maan ja taivaan väliltä. Minulle annettiin oopperaan liittyviä tyypillisiä tuotantoassistentin tehtäviä. Opettelin lukemaan partituuria, minkä pohjalta loin kohtausluettelon, joka puolestaan on oopperatuottajan perustyökalu. Apuna oli partituuri sekä libretto, missä oli italiankielisen tekstin suomennokset, sekuntikello, vihko ja kynä. Kohtausluetteloon kirjataan järjestyksessä kohtauksen partituurin sivut, numero ja nimi, kohtauksen kesto, mitä tarinassa tapahtuu, mikä resitatiivi tai aaria on meneillään ja ketä solisteista, avustajista ja kuorosta, on ohjaajan vision mukaan näyttämöllä. Sovin viikoittain puvuston tarpeiden mukaan solistien kanssa aikoja pukusovituksille, avustin koelauluissa, hain tietoa arkistoista toisen produktion taiteelliselle työryhmälle ja olin mukana kaikissa Kansallisoopperan viikottaisissa tuotantokokouksissa. Tärkein työtehtäväni oli kuitenkin läsnäolo. Pyrin olemaan henkisesti aina läsnä ja keskityin imemään alan tietoa itseeni kuin sieni. Yksi harjoittelun kohokohdista oli ensi-iltapäivänä uuden käsiohjelman avaaminen: osajaossahan lukee minunkin nimi! Alla muutamia havaintoja ja oppikokemuksia harjoittelustani: Tässä organisaatiossa tuottajan työssä on paljon ennakoivaa, käytännönläheistä ongelmanratkaisua, missä pyritään aina ensisijaisesti toteuttamaan taiteellisen työryhmän toiveet. Produktiot ovat kuin joukkueurheilulaji, jossa kaikilla on yhteinen päämäärä ja kaikki osastot tekevät parhaansa yhteisen tavoitteen eteen. Oli erittäin mielenkiintoista seurata, miten 40 työryhmän ammattilaista pohtivat näitä ratkaisuja oman erityisosaamisensa puitteissa oopperan tuottaja Miia Lallukan johtamana. Haastattelin Miiaa ensimmäisenä kouluvuotenani ja oli hienoa nähdä, miten silloin puhutut asiat käytännössä nyt toteutuvat. Opin Miialta erityisesti 360-astetta kattavasta ennakoivasta ajattelutavasta ja kuinka kaikilla pienilläkin muutoksilla on seurannaisvaikutuksia. Tuottajana hyvä ajattelutapa on muistaa, että hätiköidyt päätökset mitä luultavimmin luovat uuden ongelman esimerkiksi ihan toiselle osastolle. Miia usein ottikin jonkun käsitellyn aiheen esiin ja kysyi, miten tuottajana asiaa lähestyisin. Havainnoin harjoitteluni aikana, että esimieheni Miia toimii yhteistyössä taiteilijoiden kanssa. Kun työskentelee tiiviisti taiteellisen työryhmän kanssa, täytyy olla perillä siitä, mitä maailmassa ja yhteiskunnassa tapahtuu ja olla tässä ajassa elävä ihminen, jolla on näkemyksiä ja mielipiteitä. Taide ei ole oma saarekkeensa irrallaan muista, vaan se kuvastaa maailmaa ja aikaa, missä tapahtuu. Tuottajana Miia on proaktiivinen: hän kysyy, ehdottaa ja kyseenalaistaa asioita. Opin häneltä, että kun tuntee teoksen, on ihan luvallista ehdottaa asioita ystävällisesti taiteilijoille. Ymmärsin harjoittelustani, että tulevaisuuden tuottajana oman pääoman: tiedollisen, taidollisen ja kulttuurisen kerryttäminen on todella tärkeää. Kansallisoopperalla monilla on yleissivistävä humanistinen tutkinto. Tämä selkeästi auttaa heitä ymmärtämään miksi organisaatio on olemassa, mikä on sen perustehtävä, mitä se tekee ja miten. Lopputulos on nähtävissä talon taiteellisesti korkeatasoisissa esityksissä. https://oopperabaletti.fi/ohjelmisto-ja-liput/turandot/
Toisen roska on toisen ilo
Lähdin tekemään itsenäistä projektiani puoliksi kieli poskella ajatuksella, että helppoahan se on. Suuremmitta ongelmitta selvittiin, muttei ilman oppimatta uutta mikä oli positiivinen yllätys. Tein kahden viikon ja yhden viikonlopun urakat Provinssille ja Flow festivaalille. Molemmissa festivaaleissa toimin periaatteessa Siivouksen päivystäjänä jonka työtehtäviin kuului muunmuassa vapaaehtoisten motivointi ja työtuntien kirjanpito. Minulle henkilökohtaisesti oli avartava kokemus nähdä kaksi erityylistä musiikkifestivaalia samasta roolista mutta eri työtavoilla. Etenkin kun molempien festivaalien kulttuuri on erilainen, sekä työntekijöissä että asiakkaissa. Provinssi on kulttuuriltaan enemmän kesän ryyppytelttailu musiikin kanssa ja hyvän seuran kanssa bilettämistä, Flow on kulttuuriltaan enemmän hyvää tunnelman luontia laittautumisen kanssa päiväksi ja yöksi pääsee kotiin tai hotelliin. Tämä näkyy mielenkiintoisesti myös vapaaehtoisten motivaatiossa työskentelyyn. Isoimpana erona nousee vapaaehtoisten määrä. Vaikka molemmat festivaalit ovat suosittuja vuosi vuoden perään, se ei tarkoita, että etenkin näin koronakaranteenin jälkeen ihmiset haluavat vapaaehtoiseksi. Etenkin Provinssi ottaa osumaa tässä, sillä vapaaehtoiset useimmiten joutuvat yöpymään heille luvatussa yhteismajoituksessa, elleivät satu asumaan Seinäjoella. Tästä johtuen vapaaehtoisten motivointi on tärkeässä asemassa työnkuvassa. Festivaalien jälkeen tekemäni jälkihaastatteluista nousi esiin puujalkavitsien ja yleisen hölmön huumorin tärkeys etenkin rankkoina työpäivinä. On myös tärkeää, että vapaaehtoiset eivät koe työtä stressaavaksi, joten päivinä, jolloin minä ja kollegani koimme kovaa stressiä kiireestä, yritimme parhaamme olla näyttämättä sitä tai vähätellen, että kyllä me tästä selvitään. Positiivinen asenne usein tarttuu vapaaehtoisiin. Huumori on arvokas asia etenkin tässä roolissa, jossa olimme vapaaehtoisten kanssa eli siivous ja kierrätys. Tunnetusti tämä on festivaalien roskaisinta hommaa, mutta ei huonointa. Roskien ja muiden jätteiden siivoaminen on nimellisesti kauhean kuuloista, mutta yllättäen se on myös musiikkifestivaalien yksi kiitollisimmista työtehtävistä. Vessapaperikierroksen vapaaehtoiset usein adoptoivat identiteetin “Paskatiimi” heidän lähtiessä kierrokselleen. Työtehtävä kuulostaa likaiselta ja epähygieeniseltä, mutta tässä vaiheessa muistutamme, että tällä kierroksella ei olla jätöksiä siivoamassa, vaan katsomassa että bajamajoissa riittää vessapaperia. Varmuudeksi mukana on suojahanskat sekä työvälineet tarvittaessa. Etenkin vessajonossa asiakkaat ovat kiitollisia, kun bajamajoista on paperi loppu ja kaukaisuudessa siintää vapaaehtoiset vessapaperien kanssa suuntaamassa bajamajoille. Vastaavan oma asenne on avainasemassa muiden motivoinnissa. Oma henkilökohtainen suosikkikommenttini liittyi roskavuoreen yllä olevassa kuvassa Flow festivaalilta. Ristimme roskavuoristomme nimellä Mines of Moria, vanhan kirjasarjan haastavan vuoriston mukaan. Kerroin vapaaehtoisille että olin innoissani nähdessäni roskavuoremme. Se on meidän ensimmäinen prioriteetti - siivota roskat pois nähtäviltä. Motivaation luominen vapaaehtoisille on tärkeää. Helpoin ratkaisu on huolehtia, että työnkuva on jokaiselle selkeä ja ylläpitää positiivista asennetta huumorin kanssa. Toisen roska on toisen huumoria. Kulttuurituottaja Jame Takala Tuottajat19 Projektityö 2 Musiikkifestivaalien vapaaehtoisten johtaminen
Tuottajat ekologisen Web3:n toimijoina
Toteutin artikkelin Web3:n ekologisista haasteista VIHTA-hankkeelle (ESR). Artikkelissa pyrin tarkastelemaan kestävän kehityksen vaihtoehtoja, joihin luovan alan toimija saattaa kohdata operoidessaan Web3:n innovaatioiden parissa. Web3:lla viitataan hajautettuun online-ekosysteemiin, jonka lohkoketjupohjainen toimintaympäristö pyrkii rakentamaan tulevaisuuden internettiä ajatuksella, jossa alustojen ja palvelujen käyttäjillä olisi suurin äänioikeus niiden toiminta- ja käyttömalleista. Web3:a voidaan tarkastella ikään kuin päivitettynä versiona Web2:sta. Web2:lla viitataan tämänhetkiseen käsitykseemme internetistä ja siihen kuuluu muun muassa eri sosiaaliset mediat, kuten Facebook ja TikTok. Web3:n alle voidaan sijoittaa Web2:n tavoin tuhansittain eri käsitteitä. Artikkelissani rajasin kuitenkin aihealueen koskettamaan kolmea eri Web3:n innovaatiota, jotka ovat ajankohtaisia luovan alan toimijoille. Nämä ovat lohkoketjut, NFT:it ja metaversumit. Kulttuurituottaja voi napata haltuunsa vihreät tärpit työskennellessään näiden digitaalisten ratkaisujen parissa. Lohkoketjut ja niiden konsensusmekanismit Kulttuurituottajan kannattaa lohkoketjua valitessaan kiinnittää huomiota sen konsensusmekanismiin. Kaksi yleisintä vaihtoehtoa ovat Proof of Work (PoW) ja Proof of Stake (PoS). Ensimmäisessä vaihtoehdossa sähkönkulutus on huomattavasti suurempaa, sillä lohkoketjun validoijina toimii louhijat. Niin kutsuttuun louhimiseen vaaditaan valtavasti laskentatehoa, joka johtaa automaattisesti korkeaan energiankulutukseen louhijoiden välisen kilpailun ollessa kovaa. PoW-lohkoketjuista tunnetuin on Bitcoin. Proof of Stakessa, lohkoketjun validoijina ovat steikkaajat. Steikkaajilta ei vaadita laskentatehoa validoimiseen, jolloin lohkoketjun toiminta perustuu hallussa pidetyn lukitun kryptovaluutan määrään. PoS-lohkoketjuista tunnetuin on tällä hetkellä Ethereum, joka teki siirtymänsä PoW:ista PoS:en syksyllä 2022. Ethereumin suosion johdosta se on myös hyvä vaihtoehto kulttuurituottajalle, sillä energiatehokkuutensa lisäksi se tarjoaa monia käyttötarkoituksia ja -palveluita luovan alan toimijoille. Muita Proof of Stake -konsensusmekanismilla toimivia lohkoketjuja ovat muun muassa Tezos ja Cardano. NFT:it NFT, eli Non-Fungible Token on digitaalista dataa, joka elää lohkoketjun sisällä tokenina. NFT voi olla käytännössä mitä vain digitaalisessa muodossa ja sellaisen voi luoda koskettamaan omistajuutta esimerkiksi taideteoksesta, musiikista tai pääsylipusta. NFT:eiden kohdalla ekologisen kestävyyden edistämistä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla: - Korvaako NFT jonkin fyysisen maailman esineen tai palvelun? - Kuka on NFT:in takana? - Miksi NFT on olemassa? - Missä lohkoketjussa/kauppapaikassa NFT on mintattu, eli julkaistu? Pikamuotia karttavan tuottajan tuskin kannattaa olla tekemisissä esimerkiksi tähän assosioitujen yritysten NFT:eiden kanssa, sillä raha saattaa päätyä suoraan alun perin kartettavan asian edistämiseen ja ylläpitoon. Metaversumit Kulttuurituottajat eivät ole pelkästään metaversumien käyttäjiä, vaan myös niiden toteuttajia. Virtuaalimaailmojen voidaan nähdä NFT:eiden tapaan korvaavan fyysisen maailman asioita, mutta sen toteutumiseksi jo pelkällä metaversumin rakentamisella on hintansa. Hiilidioksidipäästöjä syntyy jo muun muassa suunnittelusta, hyödynnettävästä teknologiasta ja sähkönkulutuksesta. Tuottajan olisikin osattava suosia ympäristön kannalta vähiten kuormittavia vaihtoehtoja, operoidessaan metaversumien parissa. Ristiriitaisuuksilta ei siis vältytä, sillä onnistunut metaversumi voi parhaimillaan korvata osan esimerkiksi turhista matkusteluista tai fyysisistä tiloista, täten laskien ympäristökuormitusta. Toisaalta samaan aikaan näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, on lähes mahdotonta työskennellä täysin hiilineutraalisti nykyisessä metaversumi-kontekstissa. Suositeltavaa olisikin hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja tarkastella kehitystä pidemmällä aikatähtäimellä: Kuinka nykyistä toimimista voidaan enenevissä määrin suunnata ympäristöystävällisemmäksi ja kuinka tekemämme päätökset edesauttavat kestävämmän tulevaisuuden toteutumista? Lopuksi Kulttuurituottajan työskennellessä Web3:ssa, edellä mainittujen kohtien lisäksi on syytä kiinnittää huomiota ajankohtaiseen toimintaympäristöön. Teknologian jatkuva kehitys luo koko ajan uusia haasteita, joita tulisi pitää aktiivisesti silmällä. Ratkaisukeskeisyys ja uudenoppiminen onkin olennainen osa ekologisempaa toimimista Web3:ssa.
Kuinka tehdä agentuurista kiinnostava somessa?
Olin viime syksynä Fullsteam Agencylla markkinoinnin harjoittelijana. Fullsteam Agency on yksi Suomen johtavista musiikkialan keikka-agentuureista. Yritys järjestää vuosittain satoja musiikkiin liittyviä tapahtumia aina festivaaleista pieniin klubikeikkoihin. Agentuuri tarkoittaa käytännössä yritystä, joka edustaa ja hoitaa asiakkaidensa asioita, eli tässä tapauksessa kyse on artistien keikkamyynnin ja -tuotantojen hoitamisesta. En usko, että olen ainut, joka on alkanut kiinnittää huomiota musiikkialan agentuurien sometileihin ja etenkin niiden vähäiseen kiinnostavuuteen. Esimerkiksi Live Nationilla on ”oikealla” tilillään miltei 20 tuhatta seuraajaa Instagramissa, mutta Live Nation Agencylla vain vähän päälle 3 000. Fullsteamin somekanavien kanssa työskennellessäni huomasin myös, etteivät postaukset kerrytä kovinkaan paljon kommentteja tai tykkäyksiä, eli sitouta niiden näkijöitä tiliin ja tilin sisältöihin. Mitä sitten voisi tehdä? Kuinka musiikkiagentuurista saisi houkuttelevan somessa? Agentuurien somekanavien ydintehtävänä on tiedottaa tulevista keikoista ja toimia tietopankkina siitä, mitä on tulossa milloinkin minnekin. Tiedotustyötä on paljon, joten jo menneiden keikkojen fiilistely ja behind the scenes -materiaalien julkaisu tuntuu jäävän siksi minimiin. Tämä on sääli, sillä tässä mielestäni on yksi ydinasioista siihen, kuinka agentuurit saisivat erottauduttua muista musiikkialan toimijoista ja tarjottua seuraajilleen kiinnostavaa sekä exclusiivista sisältöä. Muita oleellisia tekijöitä ovat mielestäni: Vuorovaikutus Todella yksinkertainen ja itsestään selvä asia, mutta nostan sen silti esiin: mitä aktiivisempi organisaatio itse on luomaan vuorovaikutusta, sitä helpompi myös seuraajien on siihen tarttua. Sama pätee myös asiakkaiden ja muiden alan organisaation somekanaviin. Aktiivisuus ruokkii aktiivisuutta ja myös esimerkiksi Instagramin algoritmit tuntuvat siitä pitävän. Ihmiset ja tunteet tekevät sisällön Asiat ovat kiinnostavia, mutta niin myös ihmiset asioiden takana. En edes tiedä kuinka monesta markkinointiin liittyvästä kirjasta olen lukenut lauseen: Ihmiset kiinnostavat organisaatioita enemmän, mutta se on täysin totta. Livemusiikki herättää myös ihmisissä paljon tunteita. Mikä olisikaan parempi tapa markkinoida sitä, kuin näyttää ne tunteet ja reaktiot, joita keikat ovat aiemmin aiheuttaneet. Selkeys, fokus informaatiossa Agentuurin ydintehtävä on siltikin toimia tiedotuskanavana eikä tämä saa kärsiä muita sisältöjä mietittäessä. Esimerkiksi edellisten keikkojen videomateriaalit toimivat varmasti paremmin seuraavan keikan markkinoinnissa, kuin pelkästään uuden keikkaleiskan postaaminen. Eri tekijöiden tulisikin tukea toisiaan, eikä ajautua sivuraiteille ja sivuuttaa ydintehtävää. Toivon, että eri agentuurien työharjoittelijat/työntekijät pääsevät kehittämään somekanavien sisältöjä tälläisestä näkökulmasta. Potentiaalia kiinnostavan somesisällön tuottajaksi agentuureista nimittäin on, mutta se potentiaali tulisi valjastaa käyttöön. Keikkamarkkinoinnin ei tarvitse olla pelkkää keikkaleiskojen tuputtamista, vaan siihen voi keksiä luovempia toimintatapoja, jotka ajan mittaa rutinoituvat eivätkä enää tunnu sen työläämmiltä kuin muidenkaan sisältöjen teko.
Brändin visuaalisen ilmeen suunnittelu
Osa kulttuurituottajista työllistyy yrittäjinä. Kulttuurituottajan täytyy osata sanallistaa oma osaaminen ja luoda siitä myyvä kokonaisuus. Yrityksen perustamisessa kannattaa ottaa huomioon taloudellinen puoli liiketoimintasuunnitelmaa tehdessä sekä suunnitella yritykselle sopiva mielenkiintoinen visuaalinen ilme. Tarkkaan laaditut suunnitelmat auttavat esimerkiksi starttirahan saamisessa ja löytämään keinot, kuinka saavuttaa asiakkaita. Jo opiskelujen aikana olemme saaneet oppia, kuinka tehdään liiketoimintasuunnitelma, markkinointisuunnitelma sekä visuaalisen ilmeen suunnitelma. Halusin syventää osaamistani, jotta tulevaisuudessa mahdollisesti omaa yritystä perustaessa, tiedän mitä kaikkea täytyy ottaa huomioon. Ystäväni on kauneushoitoalalla ja suunnittelee avaavansa parin vuoden päästä omaa kauneushoitolaa. Huomasimme tämän olevan täydellinen tilaisuus minulle syventää osaamistani. Auttaisin ystävääni kauneushoitolan perustamisessa laatimalla hänelle liiketoimintasuunnitelman, taloudelliset laskelmat kuten kannattavuuslaskelman ja budjettilaskelman sekä visuaalisen ilmeen suunnitelman. Huomasin nopeasti, kuinka paljon työtä tämä kaikki vaatii. Pelkästään liiketoimintasuunnitelma ja laskelmat vaatisivat hyvin paljon aikaa, koska minun tarvitsisi perehtyä̈ minulle tuntemattomaan kauneudenhoitoalaan. Päätinkin tässä projektissa keskittyä yrityksen visuaalisen puolen suunnitteluun. Olin tyytyväinen päätökseen, sillä näin pystyin takaamaan laadukkaita tuloksia, joista olisi ystävälleni aidosti hyötyä. Projektissa syvennyin brändin visuaalisen ilmeen luomiseen. Visuaalisen ilmeen suunnitelmassa hyödynsin oppeja, joita olin saanut visuaalisen viestinnän opintojaksolla. Suunnittelin ilmeen, sekä verkkosivut hahmopsykologian teoriaa käyttäen. Hahmopsykologiassa oppimisen taustalla on ihmisen oma oivallus ja siinä painotetaan kokonaisuutta osien sijaan. Hyödynsin hahmopsykologian kuutta eri hahmolakia, jotka ovat keskeisiä suunnittelun elementtejä. Samanlaisuuden sekä läheisyyden hahmolakeja käytin esimerkiksi verkkosivujen hinnaston välilehteä suunniteltaessa. Käytin yhtenäistä taustaväriä sekä samoja objekteja lähekkäin, jotta lukijan olisi helpompi hahmottaa toisiaan samankaltaiset hoidot. Näiden kahden hahmolain lisäksi neljä muuta ovat: - muoto - jatkuvuus - sulkeutuvuus - symmetria Projekti vahvisti luottamustani omaan työnjälkeen ja pystynkin sanomaan visuaalisen viestinnän osaamiseni olevan hyvä. Itsenäinen työskentely vahvistui ja opin myymään omat ideani asiakkaalle. Projektin jälkeen kynnys hakea visuaalisen viestinnän työpaikkoihin laski.
Rohkeasti pöhinän keskelle
Monet meistä kulttuurituottajista päätyvät työurallaan asiantuntijatehtäviin. Omaa osaamista ja asiantuntijuutta kannattaakin pyrkiä tuomaan näkyväksi luomalla itselleen omannäköinen henkilöbrändi. Henkilöbrändäyksen ehdottomia etuja ovat mieleenpainuvuus ja erottuminen muista tuomalla esille omia vahvuuksia. Asiantuntijabrändin näkyvyys sosiaalisessa mediassa edistää ammattilaisverkoston syntymistä. Aktiivinen vuoropuhelu muiden oman alan ammattilaisten kanssa luo uusia mahdollisuuksia sekä brändinhaltijalle että yhteistyöhaluisille kollegoille. Olin mukana ideoimassa asiantuntijan henkilöbrändiä Lapin Yliopistossa työskentelevälle Outi Kallionpäälle. Hän toimii yliopistolla lehtorina ja tutkijana. Tavoitteena oli luoda persoonallinen, helposti navigoitava ja visuaaliselta ilmeeltään raikas sosiaalisen median näkyvyys. Brändin rakentamisen pääasiallisena kanavana käytimme LinkedIniä ja tukevana kanavana tutkimusarkisto Orcid.orgia. Näiden sivujen lisäksi teimme vielä perinpohjaisen päivityksen Lapin yliopiston tutkijasivuille. Asiantuntijabrändiä luodessa tärkeintä oli pitää fokus nimenomaan asiasisällössä. Halusimme, että profiiliin päätyneet vierailijat löytävät helposti Kallionpään tuottamat tutkimusartikkelit ja tämän avainosaaminen on heti näkyvissä. Projektiin resursoidusta ajasta tunteja upposi tutkimusartikkelien ja ansioluettelon päivittämiseen sivustoille. Kun manuaalinen pohjatyö oli saatu päätökseen, pääsimme työstämään henkilöbrändäyksen luovaa osuutta. Olen aina vierastanut pöhinästään tunnettua LinkedIniä sosiaalisen median alustana. Myös oman itsensä brändääminen on tuntunut minusta aiemmin epäluontevalta, esimerkiksi työhakemusten kirjoittamiseen saa tuhlattua päiviä Toisen ihmisen henkilöbrändäyksen suunnittelu aina toteutukseen saakka oli jouhevaa, sillä prosessia pääsi tarkastelemaan ulkopuolisen silmin. LinkedInin profiilista päätettiin tehdä värikäs ja houkutteleva, vaikka kumpikaan adjektiivi ei ensimmäisenä tule mieleen ajateltaessa tutkijan henkilöbrändiä. Värillä herätettiin eloon LinkedInin bannerikuva ja siihen nostettiin puhutteleva lausahdus, joka kiinnittää nopeasti lukijan huomion. Toisaalta kansikuvan värejä pyrittiin tasapainottamaan mustavalkoisella, hyvin perinteisellä ammattilaisen muotokuvalla. Projekti laski omaa kynnystäni aktivoitua myös ammatillisesti sosiaalisessa mediassa. Olen juuri aloittanut työelämän ensimmäisillä askelmilla ja omaa osaamista voisi olla hyödyllistä tuoda vielä paljon aktiivisemmin esille. Projektin asiantuntijaprofiilin päivitys poiki välittömästi uusia kontakteja, klikkauksia ja viestejä – ehkä nyt on aika hypätä mukaan LinkedIn -kelkkaan!
periglitch ⊂ verkko – esitystaidetta epätyypillisessä ympäristössä | projektijohtaminen taiteellisena suunnittelijana
Ohdakkeisen kosteuden kyllästämässä verkossa oliot menettävät ajan myötä silmänsä. Kuoriuduttua omasta hengestään, tahman pulpe valloittaa niiden kudosten jokaisen säikeen. Eheät rihmat hapertuvat, haaveet kerrostuvat ja liukkaus juoksee luiden ympäriltä karkuun. Hajaspektri värähtelee pirskahtelevina hermokimppuina selkärangan jatkeena. Värähtelyn taajuus on kutsu perinnössä vellovaan leikkiin, perimmäisimpään glitchiin. Heinäkuussa 2022 Kumpulan Metsäteatterissa sai ensi-iltansa tahmeana pulppuava performanssi, nykyteatteriesitys periglitch ⊂ verkko (luentatapa: periglitch sisältyen verkkoon). Temaattisesti teos käsitteli luomista, luopumista, perintöä ja valtaa. Teoksen visuaalien ja audion muotoa ja järjestystä voisi luonnehtia jopa installaatiomaiseksi. Kalliota koristivat erilaiset virkatut ja nyplätyt verkot, liitupiirrokset, muoviköydet ja pitsikankaat. Ympäristösyistä halusimme hyödyntää esityksessä mahdollisimman vähän sähköä, joka olisi myös langatonta (Bluetooth-kaiuttimet, taskulamput). Lisäksi luovuimme esimerkiksi kaikesta paperisesta mainonnasta eikä projektista tuotettu julisteita. Verkko on langasta tai köydestä punottu hyvin löyhä isoaukkoinen kudos, hämähäkin pyydystysvälineekseen seitistä punoma staattinen organismi, rakennetyyppi, joka muodostuu solmuista ja niiden välisistä yhteyksistä tai sähköllä varautuneista pisteistä ja niitä yhdistävistä kaarista koostuva aineeton tai aineellinen objekti. Peri- voi merkitä totta, aitoa, vanhastaan kumpuavaa tai puhdasta. Tällaista periä ovat periaate, perisynti, perisokeus, perikuva ja perivihollinen. Peri voi merkitä myös jonkin ympärillä tai lähellä sijaitsevaa tai olevaa, jotakin ympäröivää tai peittävää tai jonkin ympärystä. Tällaista periä ovat periferia ja periskooppi. Glitch on tilapäinen vika tai puute, joka voi toimia toisinaan hyväksikäyttöä tai riistämistä mahdollistavana alustana (lukuohje.) Kumpulan Metsäteatteri on Ilves-Teatterin ja Helsingin Kellariteatterin yhteinen kesänäyttämö, jonka produktiot rakennetaan Kätilöopiston takana sijaitsevalle kallioalueelle. Tilaajat Ilves-Teatteri ja Helsingin Kellariteatteri tarjosivat produktiolle budjetin ja mahdollisuuden käyttää olemassa olevaa kalustoa. Osa työryhmästä oli kahden teatterin jäseniä ja osa teatterien ulkopuolisia taiteilijoita. Esityskausi koostui 13 näytöksestä, joista muutama jouduttiin sääolosuhteiden vuoksi perumaan. Tarjolla oli sekä iltakahdeksan että keskiyön näytöksiä, jotka olivat samasta esityksestä kaksi toisistaan eroavaa versiota. Yönäytöksiin oli esimerkiksi luotu erillinen valosuunniteltu, joka ei ollut iltanäytöksissä mahdollinen luonnonvalosta johtuen. Merkittävä osa katsojista oli opiskelijoita, teatterien jäseniä ja työryhmäläisten läheisiä, mutta produktio tavoitti reilusti myös sellaista yleisöä, joille teoksen työryhmä tai Kumpulan Metsäteatteri ei ollut ennestään tuttu. Utuisena loistavan liejun ja kiemuroina hohtavien ohdakkeiden vajottua upoksiin alkaa pimeässä kuulua pirskahdellen värähtelevä pulpe. Esityksen sivutapahtumana järjestimme myös elektronisen konemusiikin “tanssibileet”. Tavoitteenamme oli käyttää sitä yhtenä alakulttuurityylisenä markkinointikeinona. Tapahtumassa soittivat artistit Ruusu-Aura ja Baeblade. “Kutsu perimmäiseen glitchiin” -reivit olivat maksuttomat. Bileiden tuotantotiimi koostui kuudesta työryhmän jäsenestä, mukaan lukien minä ja molemmat produktion tuottajat. Oma roolini produktiossa oli toimia esitysdramaturgina ja toisena produktion työryhmän koollekutsujana. Vastasin ensisijaisesti teoksen näyttämöllisestä muodosta eli työskentelin taiteellisten sisältöjen parissa. Lisäksi koordinoin tuottajia, ja tein tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan perinteisiä tuottajan töitä. Seurasin produktion omaa sähköpostia, etsin potentiaalisia yhteistyökumppaneita, toimin lipunmyyntitehtävissä, tein tilityksiä yhdessä tuottajien kanssa ja olin osavastuussa sosiaalisen median kanavien ylläpitämisestä. Esityskaudella pääsimme koollekutsujaparini kanssa antamaan lyhyen haastattelun Radio Helsingille. Yhteistyökumppaneiksi saimme Jalotofun, Helsinki Distilling co. ja Nextiilin, joista jälkimmäinen tarjosi merkittävän osan lavastuksessa ja puvustuksessa hyödynnetyistä materiaaleista. Prosessi monine vaiheineen antoi konkreettisia oppeja projektinhallinnasta, sillä tämän kaltaisessa projektissa ei ole vastuussa ainoastaan omasta työskentelystään vaan projektin loppuunsaattamisesta kokonaisuudessaan. En voi kuitenkaan suositella taiteellisen työskentelyn ja käytännön hallinnollisten töiden yhdistämistä ellei tiimi ole itseohjautuva tai tasapäinen. Isoissa projekteissa hierarkiat tuovat selkeämmät rajat ja sitä kautta myös työnjaon, jolloin projektin on mahdollista edistyä tehokkaammin eikä epäolennaisuuksiin jäädä jumiin. Työryhmän potentiaali pääsee todennäköisemmin oikeuksiinsa, kun työskentelyyn käytettävien resurssien jakautumisesta ei tarvitse tehdä jatkuvia kompromisseja. Projekti oli muodoltaan ja sisällöltään kiinnostavimpia mitä olen päässyt tekemään. Poikkitaiteellisten, useiden taiteenlajien elementtejä yhdistelevien kokonaisuuksien parissa on mielestäni kiitollista työskennellä. Mielekästä tästä projektista teki erityisesti sen tulosvapaa luonne ja toisistaan inspiroituvien tekijöiden syväluotaavasta pohdinnasta kumpuava luomisen prosessi. Jokainen mukana ollut taiteilija koki projektin lähtökohdat tarpeeksi kiinnostavana tai innostavana ollakseen mukana sen rakentamisessa. Teoksen vahvuus löytyy mielestäni sen epäkonventionaalisesta muodosta, sisällön metatasoista ja tavasta hyödyntää tavallisesti ei-esitystilaksi miellettyä ympäristöä omaleimaisen maailman synnyttämisen välineenä. Lähtönä meillä oli ruumiillisuus ja ruumiin sisäiset tuntemukset, Vanhan Testamentin luomiskertomus ja syntiinlankeemus, Hedy Lamarr, verkot, verkostot, neo-orgaanisuus ja post-apokalyptisyys. Tekstissä on lainattu periglitch ⊂ verkko -teoksen markkinointitekstejä ja käsikirjoitusta.
Tuurin Tärinät 2022
Tuotin viime kesänä viikonlopun yli kestävät sukujuhlat Tuurissa sukumme mökillä. Olemme kokoontuneet suvun kanssa Tuurissa useana kesänä peräkkäin ja tapahtuma on vuosien varrella saanut nimekseen Tuurin Tärinät. Viime vuosina olen alkanut organisoimaan tapahtumaa hieman tarkemmin ja tänä vuonna tein tapahtumasta projektin, jonka syventymisalueena oli projektinhallinta. Tuurin Tärinät on ehdottomasti kesätapahtuma, johon auringonpaiste ja ulkona oleminen liittyy vahvasti. Mainitsin tapahtuman projektisuunnitelmassani suurimman riskin olevan huonot sääolosuhteet. Perustelin riskin vain kohtalaiseksi sillä perusteella, että Tuurin Tärinöissä on lähes poikkeuksetta todistettu loistavaa keliä. Noh… lauantaina vettä tuli kaatamalla koko päivän. Olimme seuranneet säätiedotetta ja osasimme varautua sateeseen. Ahtaitten puitteitten takia tuvan sisällä syöminen tuntui huonolta ratkaisulta. Halusimme myös vaihteeksi kokeilla jotain uutta. Tonttimme on Tuurissa kohtalaisen suuri ja siihen kuuluu vanhanaikainen puuvaja, joka on jaettu useampaan huoneeseen. Päätimme torstaina pelipaikalle saapuvan porukan kanssa, että kokeillaan laittaa yksi vajan huoneista juhlakuntoon. Koska vajaa on käytetty viime vuodet vain tavaran säilyttämiseen, oli sen laittamisessa juhlakuntoon oma hommansa. Saatiin porukalla kuitenkin hyvä flow päälle ja siivottua paikat puhtaaksi. Kuvassa näkyvät pöydät toimivat ruokailupöytinämme ensin perjantaina ulkotiloissa, ja lauantaina vajassa sateensuojassa. Jatkoimme iltaa vajassa lautapelien äärellä ja tunnelma oli mukava, joskin hieman viileä. Tuurin Tärinät 2022 jäivät ehdottomasti mieleen, mutta luulen kaikkien olevan samaa mieltä siitä, että vaja toimi ruokailupaikkana ensimmäistä ja viimeistä kertaa. Projektin tavoitteena oli, että tapahtuma sujuisi sulavasti eikä kenelläkään tulisi fiilistä, että jäi asioita tekemättä. Koen, että projekti oli onnistunut vaikka omassa suorituksessa olisikin voinut olla hieman petrattavaa. Projektinhallinnan näkökulmasta koin, että kyseinen tapahtuma ei välttämättä kaipaa sen tarkempaa tuottamista, mutta varsinkin kaikkia osallistavia ohjelmanumeroita voisi miettiä pidemmälle kuin tänä vuonna.
Kulttuurituottaja, näin teet hyvän sisältösuunnitelman
Tein opintoihini kuuluvat itsenäiset projektit ollessani tuottajaharjoittelijana Sellosalissa. Syvennyin sisältömarkkinointiin, sisällöntuotantoon ja markkinointiin sosiaalisessa mediassa. Seuraavaksi avaan sisältömarkkinointia tarkemmin ja mitä tulevan kulttuurituottajan on hyvä ymmärtää siitä. Mitä sisältömarkkinointi tarkalleen ottaen on? Lyhyesti, se on strategista työtä, siinä on tarkasti määritellyt tavoitteet ja kohderyhmä, sen tarkoituksena on edistää liiketoimintaa. Sisältömarkkinointi on johdonmukaista, järjestelmällistä ja siinä onnistuminen vaatii aikaa sekä osaamista. Sisältömarkkinointi on asiakkaan mielenkiinnon kohteisiin perustuvaa markkinointiviestintää, jossa viestit suunnitellaan asiakkaan tarpeista lähtöisin. Sen tehtävänä on luoda arvoa kohderyhmälleen. Sisällöt voivat olla neuvovia, opastavia, viihdyttäviä ja inspiroivia. Mitä kulttuurituottajan tulee ymmärtää sisältömarkkinoinnista? On hyvä aloittaa sisältöstrategiasta, joka on suunnitelma siitä, miten sisällöillä toteutetaan strategisia tavoitteita ja millaisilla toimilla niitä kohti mennään. Sisältömarkkinoinnin strategian päivittäminen on ajankohtaista varsinkin silloin, kun halutaan kehittää markkinointia ja saada aikaan vuorovaikutusta, osallistaa ja sitouttaa yleisöä sisältöihin. Kannattaa muistaa asiakkaan näkökulma, sisältöjen ensisijainen tarkoitus on auttaa asiakasta. Sisältöstrategialla on tarkoitus luoda yhtenevät säännöt: miksi sisältöjä tehdään ja kenelle, miten viestitään, mitä sisältöä julkaistaan kuhunkin kanavaan, mitä hashtagejä käytetään ja ketä tahoja liitetään julkaisuihin. Tapauksia löytyy myös, jolloin sisältöstrategiasta saatetaan poiketa. Joskus kulttuurialalla markkinointia tehdään esimerkiksi artistin kuuntelijoille, jotka saattavat poiketa järjestäjätahon vakioasiakkaista. Tällöin tapahtumia markkinoidaan kohderyhmän mukaan, sillä asiakasryhmät kulkevat hyvin pitkälle käsikädessä ohjelmiston kanssa. Yksi hyvä sisältömarkkinoinnin työkalu on julkaisukalenteri. Siinä on merkitty julkaisupäivä, kanava, aihe, sisältö, vastuuhenkilö sekä onko julkaisu mahdollisesti ajastettu. Kalenteriin voi myös lisätä juhla- ja erikoispäiviä, kuten vaikkapa pääsiäinen, vappu, kansainvälinen jazz-päivä, kansainvälinen oudon musiikin päivä, positiivisen ajattelunpäivä sekä lukuisia muita. Sitten vain ideoimaan ja tuottamaan inspiroivia ja auttavia sisältöjä sekä testaamaan niiden toimivuutta. Kannattaa muistaa, että puolet markkinoinnista on testaamista ja toiset onnistumisia. Markkinoinnin kanavat ja asiakkaiden tarpeet muuttuvat jatkuvasti. Laura Matikainen / Kulttuurituotannon opiskelija 18 Lähteinä tässä blogitekstissä harjoittelukokemukseni lisäksi: Asiantuntijamedia 11.4.2022. School Of Content Marketing. Sisältömarkkinoinnin ABC: Sisällöntuotantoa vai sisältömarkkinointia? <https://asiantuntijamedia.fi/sisaltomarkkinoinnin-abc-sisallontuotantoa-vai-sisaltomarkkinointia/> (luettu 18.8.2022). Keronen, Kati & Tanni, Katri 2017. Sisältöstrategia. Asiakaslähtöisyydestä tulosta. Helsinki: Alma Talent Oy. Rummukainen, Mikko; Hakola, Ida & Hilla, Ilona 2019. Sisältömarkkinoinnin työkalut. Helsinki: Alma Talent Oy.
Bit1 vakuuttaa brändiuudistuksellaan
Bit1 on vuosittain järjestettävä opiskelijoille suunnattu valtakunnallinen pelisuunnittelukilpailu. Tapahtuma on vuosien mittaan muuttanut muotoaan, mutta ydin on pysynyt samana: Kilpailun tarkoitus on kohtauttaa alan opiskelijoita alan ammattilaisten kanssa, ja tarjota opiskelijoille käytännön kokemusta tiimityöskentelystä, pelinkehityksestä ja markkinoinnista. Vuoden 2022 Bit1-kilpailu oli kolmas vuosi, kun olin mukana tuottamassa tapahtumaa, eli kilpailun viisivuotisen historian aikana olen ollut todistamassa monia muutoksia. Tänä vuonna suurin ero aikaisempaan oli se, että kilpailu siirtyi EU-hankkeen ja Metropolian alaisuudesta helsinkiläiselle pelijärjestölle Helsinki Games Capitalille. Tämä toi mukanaan tarpeen Bit1-brändin uudistamiselle. Tarvittiin rakenteellisia ja ulkoisia muutoksia ja parannuksia, joiden tavoitteena oli houkutella lisää osallistujia. Tuotantotiimimme koostui HGC:n vetäjästä Antti Salomaasta, vastuutuottaja Iida Toimelasta sekä minusta. Tuotannollisten töiden ohella vastasin brändimme päivityksestä, sosiaalisen median kanavistamme sekä vapaaehtoisten rekrytoinnista. Suunnittelutyö lähti käyntiin jo ennen vuoden vaihdetta, karsintapäivät järjestettiin huhtikuussa ja finaali toukokuussa. Alkuaika kului tiiviissä kokouksissa tuotantoryhmän kanssa brändin uudistuksen saralla. Pohdimme, mitä uusia työkaluja ja -tapoja otamme käyttöön, miten keskitämme kaiken toiminnan HGC:lle ja miten hyödynnämme sen verkostoja, miten viestimme tapahtumastamme ammattimaisemmin, yhtenäisemmin ja vakuuttavammin. Panimme suunnitelmamme konkreettisesti käytäntöön välittömästi ja saimme aikaan suuren muutoksen sekä sisäisesti että ulkoisesti. Kehitettävää on vielä riittämiin, mutta saimme työn erinomaiselle alulle. Uskomme myös, että kehitystyöllä oli suoria ja epäsuoria vaikutuksia tapahtumamme kokonaisvaltaiseen onnistumiseen ja menestymiseen. Saavutimme ennätysmäärät yleisöä ja saimme paljon kiitosta alan ammattilaisilta työmme merkityksellisyydestä. Koko Bit1:n päälle puolivuotinen työrupeama kului nopeasti, tavoitteellisesti ja tehokkaasti. Meillä oli työryhmän keskuudessa hyvä yhteisymmärrys ja keskusteluyhteys, mikä johti selkeään työnjakoon, saumattomaan yhteistyöhön ja lopulta myös hyvin onnistuneisiin tapahtumiin. Bit1 2022 oli ehdottomasti palkitsevin Bit1-vuoteni tähän mennessä, ja se herätteli taas motivaatiotani ja kiintymystäni tapahtuman tuottamista kohtaan. Kuka olisikaan arvannut, että se ei vaatinut muuta kuin kunnolliset resurssit ja hyvän työporukan! Pääsin syventymään osa-alueisiin, joihin en ole ennen ehtinyt panostamaan. Sain kehitettyä huomattavasti taitotasoani niiden osalta sekä yleisestikin kehityin tuottajana. Vaikka kehitimme Bit1 2022 -tapahtumaa roimasti viime vuoteen nähden, voimme tulevaisuudessa edistää ja kehittää brändiämme vielä monin eri tavoin. Brändiasioista on kehkeytynyt aivan uusi intohimon aihe itselleni. Olen iloinen siitä, että olosuhteet tänä vuonna sallivat tällaisen syventymisen brändin kehittämiseen. Suosittelen lämpimästi mahdollisuuksien mukaan oman työalueen rajaamista - se on erittäin opettavaista ja palkitsevaa!
Arabian katufestivaali artistituotanto cultural management festivaali festivaalituotanto hanke itsensä johtaminen itsenäinen projekti johtaminen kansainvälisyys Kansallismuseo Kulttuurialan projektityö kulttuurintuotanto kulttuurituotanto Kulttuurituottaja Kulttuurituottaja 2016 kulttuurituottaja 2017 kulttuurituottaja 2019 kulttuurituottaja 2020 kulttuurituottajat kulttuurituottaja YAMK Kutu15 kutu16 Kutu17 kutu18 markkinointi Metropolia metropolia ammattikorkeakoulu näyttely vartissa opastusvideo opiskelija projekti projektityö some sosiaalinen media tanssi tanssitaide tapahtumatuotanto Tuottajat18 Tuottajat20 tv-tuotanto vapaaehtoisten johtaminen vapaaehtoistyö viestintä yhteishaku