Vuosi: 2023
Omaehtoisen pienfestivaalin järjestäminen
Desert Hel 2022 festivaali oli Helsingin On The Rocks ravintolassa järjestetty stoner rock ja doom metal musiikkityyleihin keskittyvä kaksi päiväinen tapahtuma 22-23.4.2022. Alun perin idea tapahtumaan syntyi jo vuonna 2019 ja ensimmäinen festivaali oli määrä pitää vuonna 2020. Korona pandemian aiheuttamat kokoontumisrajoitukset kuitenkin myöhästyttivät tapahtuman järjestämistä loppujen lopuksi kaksi vuotta. Lähtökohta oli alkaa itse tuottamaan tämänkaltaista tapahtumaa, kun kukaan muu ei sellaista ollut vielä tehnyt. Inspiraatiota sekä toimintamalli esimerkkiä haettiin monikansallisesta Desertfest tapahtumasta, joka järjestää saman musiikkityylin tapahtumia Berlinissä, Lontoossa, Antwerpenissä sekä New Yorkissa. Tunnistimme tarpeen vahvistaa musiikkityylin soittajien sekä kuuntelijoiden yhteisöllisyyttä, sillä Suomessa ei ollut ennen tätä tehty juuri näihin genreihin painottuvaa monipäiväistä tapahtumaa. Stoner rock ja doom metal musiikkigenret ovat Suomessa suosittuja alakulttuurinmuotoja, ja festivaalin tavoitteena oli ja on nostaa näiden tyylien näkyvyyttä kotimaassa. Vuoden 2022 tapahtumassa nähtiin kaksi ulkomaalaista pääesiintyjää ja muuten loput seitsemän yhtyettä olivat kotoisin ympäri Suomea. Ajatuksena oli nimenomaan yrittää houkutella ulkomaisilla nimekkäämmillä pääesiintyjillä yleisö tutustumaan myös pienemmän luokan suomalaisiin genren edustajiin. Tapahtumaa varten perustin kahden ystäväni kanssa osakeyhtiön, jonka kautta tuotimme tapahtumaa yhdessä On the Rocks ravintolan kanssa. Aloituspääoma yhtiölle tuli meiltä kolmelta omistajalta. Omiin työtehtäviini festivaalin järjestämisessä kuului taiteellinen ja tekninen tuottaminen sekä markkinointimateriaalien (kuvat ja videot) tekeminen. Festivaalin aikana toimin lavamanagerina ja pidin huolta, että bändit ovat tyytyväisiä lavaan sekä kaikki vaihdot ja soitot tapahtuvat aikataulussa. Tapahtuma oli muutaman vuoden vaikeuksien ja peruutumisten jälkeen hieman yllättäenkin onnistunut niin taloudellisella kuin muilla mittareilla. Myimme 425 lippua ennakkoon sekä tapahtumapäivinä ovelta vielä 64 lippua, eli yhteensä koko viikonloppuna tapahtumassa kävi 489 maksanutta asiakasta. Tulot tapahtumassa ylittivät menot, joten tapahtuma oli siltä osin todella onnistunut. Toki tapahtumaan olisi mahtunut vielä lisää kävijöitä ja lisätulot seuraavan vuoden tapahtumaan varten olisi ollut paikallaan mutta kaiken kaikkiaan sanoisin, että onnistuimme tavoitteissa erinomaisesti. Tämän blogitekstin kirjoittaminen on ollut juuri nyt ajankohtaista, sillä vuoden 2023 Desert Hel festivaali järjestetään tällä viikolla.
Joskus voi tehdä oikeita asioita, mutta väärään aikaan
Moni haluaa sisällöntuottajaksi, vaikuttajaksi tai ylipäänsä näkyväksi. Alustoja on reilusti ja uusia tekijöitä sataa taivaalta. Haaveena on kenties kaupalliset yhteistyöt ja fanipostien lukeminen, eikä siinä ole mitään väärää. Mielestäni nykypäivänä osaamisen, nimen ja näkemysten myyminen on osa normaalia työelämää, etenkin kulttuurialalla. Itse esitän tässä blogitekstissä oman kokemukseni siitä, että hyviä tuloksia saa helpommin, kun ei juokse niiden perässä. Etenkään aloittelevan tubettajan, podcastaajan tai Instagram-vaikuttajan ei pidä mainostaa itseään kuin alan kokenut tekijä. Ensin täytyy tuottaa sisältöä ja tavoittaa yleisönsä omalla jutullaan. Kun usko omaan juttuun löytyy ja sen tekemisestä nauttii aidosti, on mielestäni kaikki edellytykset menestyä. Tietenkin tuurilla on aina oma osuutensa, mutta mielestäni tuurinkin voi osittain ansaita. Entä sitten, kun yleisö on löytynyt ja tuurikin on ansaittu? Voiko hyvä tuloskäyrä pysähtyä paikoilleen tai laskeutua kohti lattiaa? Opinnollistin uuden harrastukseni samalla, kun perustimme neljän kaveruksen kesken YouTube-kanavan. Kanavan pääasiallinen sisältö oli sketsit ja lyhytelokuvat. Olin itse mukana tässä porukassa, ja halusin toteuttaa sisältöstrategian kanavallemme, jonka avulla jo ennestään erittäin hyviä katsojalukuja ja tilaajamääriä pystyttäisiin kasvattamaan. Meillä kaikilla oli mediaopistosta vuoden koulutustausta ja kehitimme kanavan saadaksemme yhteistä tekemistä. Ainoa tavoitteemme oli hauskanpito ja jonkin aivan tuntemattoman asian kokeileminen. Innostus kasvoi ja sisältömme alkoi kiinnostamaan katsojia melko nopeasti. Ensimmäisen hittivideomme oli sellainen, jota jatkettiin sarjana neljän uuden jakson verran. Sarja on kerännyt 1,2 miljoonaa impressioita YouTubessa. Ensimmäinen TikTok-alustalle ladattu pätkä keräsi miltei 600 000 näyttökertaa, ja YouTuben katsotuimmalla videolla näyttökertoja on 97 000. Seuravana vuonna videoita oli tehty noin 40. YouTuben tilaajamäärä kävi parhaimmillaan lähes 10 000:ssa ja TikTokissa seuraajia oli parhaimmillaan lähes 50 000. Projektin oli määrä kestää aluksi vain kaksi kuukautta, mutta suunnitelmani toteuttamiseen vaadittuja toimenpiteitä ei kyetty tekemään. Asettamiimme toimenpiteisiin kuului muun muassa viikonloppuisin käsikirjoittamista, alkuviikon postausvastuu kaikilla alustoilla, kuvauspäivien lokaatioiden valinta ja mahdolliset lupa-asiat sekä yleinen sitoutuminen. Kanavan toimintaa hiersi jäsenten yhtäaikainen aikataulujen kiristyminen ja harrastustoiminnan ulkopuolisen elämän muutokset. Projektia jatkettiin aina helmikuuhun saakka, mutta harkinnan jälkeen kanavan toiminta päätettiin lopettaa. Joskus elämässä voi tehdä oikeita asioita, mutta väärään aikaan. Projektini olisi voinut olla loistava vielä vuotta aikaisemmin. Kuitenkin tässä tapauksessa tehtiin hyvää vääränä hetkenä. Toteutuneita toimenpiteitä olivat muun muassa sisältöstrategian luonnokset, benchmarkkauksen ja muun teorian avulla saadut tiedot algoritmista ja toimivista julkaisusuunnitelmista. Suunnitelmasta ja sen noudattamisesta kuitenkin lopulta luovuttiin, sillä jokaisen omien kiireiden vuoksi aikataulut eivät pitäneet eikä projektityön toteuttamiselle enää löytynyt tarpeeksi aikaa. Yhteisen harrastuksen päättymisestä huolimatta sain projektista paljon ammatillista hyötyä. Kuinka ollakaan, työskentelen nykyisin YouTuben parissa e-urheiluammattilaisen kanavalla. Nykyinen roolini YouTuben parissa on muuttunut ”sekatuottajasta” editoriksi, mutta YouTube alustana on sitäkin tutumpi. Pystyn teknisen osaamiseni lisäksi myös keskustelemaan asiakkaani kanssa sisällöllisistä valinnoista. Pyrin jatkamaan myös samoissa hommissa tästä eteenpäin ja tietyllä tapaa projektin jälkeen löysin oman juttuni, vaikkei se ollutkaan sitä, mitä alun perin kuvittelin.
Mikä Mitäs Mitäs Mitäs?
Mitäs Mitäs Mitäs -festivaali eli tuttavallisemmin Mitäkset on ennakkoluuloton ja rajoja rikkova taiteiden juhla, joka järjestetään 14.-16.7.2023 Urjalan Nuutajärvellä ja sisältää lähes 100 ohjelmanumeroa, viisi lavaa ja aamukuuteen jatkuvat juhlat. Festivaalin ja sen oheistapahtumien tuottajana on Mitäs ry niminen voittoa tavoittelematon yhdistys ja tämän vuoden festivaali on jo kahdeksas laatuaan! Oma matkani Mitäksillä alkoi kevättalvella 2022 markkinointiviestinnän harjoittelijan roolissa. Kun vanha ohjaajani vei kaljalle ja pyysi minua vuoden 2023 ydintiimiin olin pudota tuolilta. Mitäkset ovat siitä omalaatuinen festivaali, että kukaan tuotantotiimistä ei saa palkkaa (ei edes perustajat) vaan kaikki tehdään vapaaehtoistenvoimin rakkaudesta lajiin. Tämän takia tuotantotiimin välinen ystävyys ja luottamus toisiinsa, yhteinen usko onnistumiseen ja motivaation ylläpitäminen ovat erityisen tärkeitä läpi kevään ja kesän. Samaan aikaan täytyy myös muistaa tehdä ”oikeita töitä” elättääkseen itsensä ja huolehtia omasta hyvinvoinnista, jotta hauskanpidoksi tarkoitettu työ ei vie kaikkia mehuja ja aja ennenaikaiseen burnouttiin. Ydintiimin jäsenten tehtävä on ensisijaisesti varmistaa, että tuotanto pysyy budjetissa sekä aikataulussa. Tämän lisäksi ydintiimin jäsenillä on omia vastuualueita. Minun pääsääntöisiin tehtäviini kuuluu markkinointi, sosiaalinen media, ennakkotapahtumien suunnitteluun ja toteutukseen osallistuminen, nettisivujen pyörittäminen, pari yhteistökumppania ja graafisen suunnittelun tehtäviä. Kevään edetessä otin myös vastuun myyntikojujen organisoinnista, lupasin hoitaa akkreditoinnin ja loin festivaalille turvallisemman tilan toteutussuunnitelman. Kalenteri, To Do -laput ja aamuyöhön asti tietokoneella istuminen tuli taas osaksi arkea, joten ohessa muutama vinkki miten johtaa omaa työskentelyään. Eisenhowerin matriisi auttaa hahmottamaan asioiden tärkeyden ja kiireellisyyden Eisenhowerin matriisissa asiat jaotellaan kiireellisyyden ja tärkeyden mukaan neljään kategoriaan ja jokaiselle kategorialle on luotu oma toimenpidesuosituksensa, mutta päädyin muokkaamaan näitä sopimaan omaan persoonallisuuteeni. Alkuperäisessä matriisissa ei tärkeät ja ei kiireelliset asiat kuului deletoida ja ei tärkeät mutta kiireelliset delegoida. Lisää To Do -listaan pienimmätkin tehtävät Mikään ei ole ihanampaa kuin laittaa raksi ruutuun, joten omalle tehtävälistalle voi kirjoittaa myös yksittäiset sähköpostit ja puhelinsoitot. Valmiin listan tarkastelu auttaa myös silloin kun takaraivoon ilmestyy mörkö, joka sanoo laiskaksi ja aikaansaamattomaksi. Katso mörkö tätä listaa! Ennakoi ja suunnittele! Itse nautin vanhasta kunnon kalenterista, johon saa piirrellä eri väreillä ja liimata jälkikäteen viikon varrelta kerättyjä muistoja. Pitkäaikaista suunnittelua teen niin että merkkaan ylös kaikki tulevat deadlinet ja siirrän nämä tehtävät edellisen viikon ”isoiksi tehtäviksi”. Kun viikko lähestyy ja alan suunnittelemaan pienempiä tehtäviä eri viikonpäiville minun on helppo pohtia paljonko, saan viikolle mahdutettua isojen tehtävien ympärille. Tällä varmistan, että vaikka elämä yllättäisi niin minulla on reilusti aikaa ja normaalisti olen valmis pari päivää ennen deadlinea. Esimerkiksi viikolle 11, jolloin julkaisimme ohjelmistosta 2/3 osaa, en merkannut pienempiä tehtäviä lainkaan. Koska ohjelmistojulkistusviikko on aina kiireinen, suunnittelin myös etukäteen palkkatyöni työvuorot lyhyiksi sekä lähdin sosiaalista elämääni karkuun maalle. Ennakointia! Tunne itsesi Itse aloitin tutustumisen työskentelypäiväkirjalla, johon kirjoitin kaikki turhautumiseni, hymyni ja onnistumiseni, itkuni ja aggressioni. Opin paljon siitä, miten työskentelen ja missä yleensä alkaa menemään mönkään ennen kuin koen tarpeelliseksi ottaa vuorokauden kestävät unet. Päiväkirjaani myöhemmin lukiessa huomasin esimerkiksi, että arvottomuudentunteeni johtaa siihen, että kiukuttelun ja itsesäälin jälkeen yritän todistella tärkeyttäni tekemällä kaiken työn mitä vaan löydän. Tunnistettuani ongelman siihen oli myös helpompi keksiä ratkaisu; Yritä muistaa muiden kehut ja kiitokset. Riittämättömyydentunteen iskiessä muistele mitä kaikkea olet oikeasti tehnyt, ja miltä tilanne näyttäisi, jos et olisi. Mitäs Mitäs Mitäs -festivaali on vielä edessäpäin ja töitä riittää, mutta heinäkuuhun hengissä selviäminen tuntuu paljon helpommalta, kun itsensä johtamisesta on nyt jonkunnäköinen haisu. Oma tavoitteeni on pitää itsestäni sen verran hyvää huolta, että vielä festareiden viimeisenä yönä jaksan tanssia aamukuuteen saakka. Toivottavasti nähdään Mitäs Mitäs Mitäs -festivaaleilla! Kirjoittanut: Anna ”Misku” Meller / Kutu18 Ps. Seuraa meitä @mitasmitasmitas tai tsekkaa suoraa meidän ohjelmisto osoitteesta mitasmitasmitas.fi
Shadowplay – 40-vuotta – Indie-pioneerin juhlavuosi
Suomalaisesta indie rockista ja erityisesti sen pioneereista puhuttaessa, on mahdotonta sivuttaa kulttilegendaksi muodostunutta Shadowplayta. Ulkomaita myöten arvostusta keränneen yhtyeen muun muassa jazzia ja post-punkkia yhdistelevää musiikkia onkin saatu kuulla jo 40-vuoden ajan ja tämän kunniaksi oli tietenkin järjestettävä juhlat. Tästä muodostuikin kulttuurituotannon opintojeni viimeinen itsenäinen projekti. Maaliskuussa 2023 olin mukana järjestämässä Shadowplay-yhtyeen 40-vuotis juhlakonsertteja. Tapahtumat pidettiin 24.3. Helsingin Ääniwallissa ja 25.3. Tampereen Pakkahuoneen Klubilla. Näiden tapahtumien järjestäjänä toimi Stupido Productions Oy, jolle olen tehnyt töitä muutaman vuoden ajan. Päädyin mukaan tuotantoon loppuvuodesta 2022, kun etsin sopivaa ja mielenkiintoista projektia koulutyöksi. Päätin kysyä työnantajaltani vinkkiä ja hän kertoi minulle tästä tapahtumasta. Pian olinkin jo mukana suunnittelemassa maaliskuun toteutuksia! Suunnitelmana oli järjestää kaksi juhlakonserttia, sekä samalla uudelleen julkaista yhtyeen klassikkoalbumi ”Eggs & Pop” vuodelta 1993 ensi kertaa vinyylillä. Tarkoituksena oli, että uudelleen julkaistu LP olisi ehtinyt painosta myyntiin keikkojen merchandise-pisteille, mutta monen mutkan jälkeen näin ei valitettavasti käynyt. Tämä oli kaikille pienoinen pettymys, mutta onneksi tapahtumien sydän oli kuitenkin Shadowplayn live-esiintyminen. Yhtye on tunnettu koko uransa ajan pitkistä toimintatauoista ja nämä konsertit olivat ensimmäinen mahdollisuus nähdä yhtye livenä lähes kymmeneen vuoteen. Tarjolla oli siis varsin harvinaista herkkua faneille ja musadiggareille! Toimin itse projektissa yhtenä tuottajista ja työtehtäviini kuului suunnittelun lisäksi muun muassa tiedottamista, viestintää ja markkinointia. Markkinoinnissa hyödynsimme mediatiedottamisen ja maksettujen mainosten lisäksi myös muun muassa Stupidon omaa postituslistaa, mikä vaikutti toimivan hyvin. Muuten konserttien järjestely eteni hyvin perinteisten rock-konsertin valmistelujen merkeissä, sopiessa käytännön järjestelyistä yhtyeiden ja venueiden kanssa. Kaikkiaan tapahtumat onnistuivat oikein hyvin ja saimme hyvin täytettyä asettamamme tavoitteet illoille. Helsingin Ääniwallin keikka oli lähestulkoon loppuunmyyty, eikä Tampereen Klubin tapahtumassakaan ollut mitään moitittavaa! Mielestäni tämä oli oikein mielekäs produktio ja lopetus itsenäisille projekteille! Ilkka N / Tuottajat 17
Klassisen konserttituotannon pyörteissä
Toimin tuotantoharjoittelijana PianoEspoo festivaaleilla loka-marraskuussa 2021. PianoEspoo festivaali on joka toinen vuosi järjestettävä Suomen ensimmäinen pianomusiikkiin keskittyvä festivaali, jonka järjestää Espoon musiikkifestivaalit yhdistys ry. Vuoro vuosin PianoEspoo-festivaalin kanssa järjestetään yhdistyksen toinen päätapahtuma, VocalEspoo-festivaali. Festivaalia on järjestetty Espoon kulttuurikeskuksella vuodesta 1991 alkaen, mutta vuonna 2007 vastuu festivaalin järjestämisestä siirtyi kulttuurikeskukselta yhdistykselle. Festivaalilla on vuosien aikana ollut useita taiteellisia johtajia, mutta tällä hetkellä taiteellisena johtajana toimii pianisti Emil Holmström. Omana vastuualueenani oli olla mukana tuottamassa Nuorten Pianoakatemian konserttia Oopperalle sekä festivaaliviikolla nuorten lounaskonsertteja Espoon kulttuurikeskuksen Tapiolasalin lämpiöön. Teemana konserteissa oli Itämeren maiden säveltäjät ja heidän teoksensa. Työhöni kuului paljon konserttien koordinointia ja organisointia. Päivät kuluivat sähköpostin ja puhelimen ääressä. Tämä oli itselle ensimmäinen kerta, kun olin tekemisissä klassisen musiikin konsertin tuotannon kanssa mutta koen, että kulttuurituotannon koulutus antaa hyvän pohjan tämän kaltaiselle työskentelylle. Kun kyseessä on näinkin spesifi aihe kuin klassisen musiikin konsertit on tuotannossa ehdottomasti hyötyä siitä, jos tuntee klassista musiikkia, sen säveltäjiä ja teoksia ennakkoon. Itsellä oli musiikkitaustaa, mutta enemmän rytmimusiikin puolelta. Se auttoi jonkin verran, mutta paljon sain harjoitteluni aikana opetella eri säveltäjien ja heidän teoksiensa nimiä. Toimin myös festivaaliviikon aikana jonkin verran juontohommissa. Silloin oli tärkeää, että säveltäjien nimet menivät kutakuinkin oikein. Aina ennen juontoja sain onneksi apua nimien lausuntaan minua kokeneemmilta. Uskon siihen, että aina voi oppia, ja niin minäkin opin! Ainakin jotain. Joten, jos klassinen musiikki ja niiden konserttien tuottaminen kiinnostaa niin suosittelen kyllä ehdottomasti kokeilemaan myös vähän eri genren tuotantoa, kuin mitä meillä ehkä yleensä lähdetään tuottamaan. Pääset varmasti kokemaan, näkemään ja oppimaan uutta. Ja saatat löytää itseäsi kiinnostavia uusia uramahdollisuuksia. PianoEspoo tarjoaa aina myös paljon ilmaisia konsertteja ja ne ovat saavutettavissa hyvin julkisilla kulkuvälineillä. Esimerkiksi kaikki konsertit mitä itse tuotin tuolloin 2021 olivat ilmaisia. Joten suosittelen menemään kokeilemaan jotain itsellekin uutta, niin saatat yllättyä. Seuraava PianoEspoo järjestetään 16.-30.9.2023.
METKAn Speksi – vapaaehtoisia johtamassa
METKAn Speksi on Metropolian opiskelijoiden täysin vapaaehtoisvoimin tuottamaa musiikki-improvisaatio teatteria. Spekseihin kuuluu olennaisena osana omstart-huudot, jolloin edellinen kohtaus esitetään uudestaan. Jos omstart huudetaan määreen kera esimerkiksi dramaattisemmin, esitetään edellinen kohtaus uudelleen tämän määreen kera. METKAn Speksi täyttää tänä vuonna jo huimat kymmenen vuotta, ja minulla on ollut ilo ja kunnia toimia METKAn Speksin tuottajana 2020 ja vastaavana tuottajana vuonna 2021. Omiin vastuualueisiini kumpanakin vuonna kuului mm. rekrytointia, esityspaikan hankkimista, budjetin laatimista, sisäistä viestintää, kouluttamista ja yleistä organisointia. Näiden lisäksi isossa osassa METKAn Speksissä on vapaaehtoisten johtaminen ja koordinoiminen, sillä kuten sanottua, koko työryhmä koostuu vapaaehtoisista. Speksissä onkin viimeisten vuosien aikana ollut huima yli 80 henkilön porukka toteuttamassa yhdessä opiskelijateatteria. Tuottaja on ensimmäisiä Speksiin vuosittain rekrytoitavista henkilöistä. Tämän jälkeen tuottaja kokoaa tiimivastaavat, jotka valitsevat sitten omat jäsenensä tiimeihin. Näitä tiimejä ovat mm. lavastus, puvustus, tekniikka, markkinointi ja laulutiimi. Koska Speksissä toimitaan vapaaehtoisvoimin, ovat tietyt asiat erityisen tärkeitä, ja erityisesti tuottajan roolissa. On tärkeää pystyä innostamaan, tukemaan ja motivoimaan työryhmää. Täytyy pyrkiä ylläpitämään hyvää yhteishenkeä, antaa mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen ja kruunujalokivenä pitää kirkkaana mielessä yhteisiä tavoitteita. Yhteinen tavoite on mielestäni helppoa määrittä Speksiä tehdessä: tärkeintä on, että saadaan tehtyä lavalle yhdessä onnistunut, visuaalisesti miellyttävä teos, jota vielä tulee katsomaankin joku. Innostaminen, tukeminen ja motivointi voi olla haastavaa, mutta usein nekin löytyvät ryhmän sisältä. Parasta on tehdä yhdessä, kunhan kaikilla on selvillä mitä kukin tekee ja miten. Jos joku ei osaa, niin yhdessä opetellaan ja ylitetään itsemme. Tärkeää on myös, että saa ryhmän toimimaan hyvässä yhteishengessä. Tällä saavutetaan yhteinen tavoite. Speksissä tuottaja johtaa vapaaehtoisten lisäksi myös asioita. Asioiden johtamisella tarkoitetaan juoksevien asioiden hoitamista, kuten esitystilan hankkimista ja sisäistä viestintää. Kun vapaaehtoisten ja asioiden johtaminen toimii, saadaan onnistunut kokonaisuus niin tekijöille kuin yleisölle. Pitää muistaa, että kaikkea ei tarvitse tehdä yksin, eikä kaikkea tarvitse osata. Se mitä ei osaa, sitä voi myös opetella. Vaikka Speksin tuottajalta vaaditaan monenlaista osaamista, ei silti tarvitse olla super-ihminen. Riittää, että on halua oppia ja halua auttaa muita oppimaan. Aina ei voi onnistua, mutta sitten kokeillaan uudestaan. Useimmiten, tilanne ei onneksi ole niin vakava kuin miltä se sillä hetkellä tuntuu. Speksi on hyvä paikka myös tuottajalle kokeilla omia siipiään. Itselleni se oli paikka, missä on tullut eniten opittua niin itsestään, tuottajan työstä kuin vapaaehtoisten johtamisestakin. Lähteinä käytetty: Maarajärvi, Krista. (2017). Vapaaehtoisten johtaminen ja koordinointi. Pia Blomstén
Tuotantoharjoittelijana Kansallisoopperalla
Kuvassa itse Turandot antamassa teloituskäskyä kosijalleen. Video: Suomen Kansallisooppera ja -baletti Pitkäaikainen haaveeni toteutui, kun pääsin tuotantoharjoittelijaksi Kansallisoopperaan. Paikka avautui vielä niinkin hienon oopperan kuin Giacomo Puccinin Turandotin parista. Turandotin ohjausharjoitusperiodi alkoi joulukuussa 2022 ja noin seitsemän viikon aikana oli aamu- ja iltaharjoitukset kuutena päivänä viikossa joko päänäyttämöllä tai oopperatalon harjoitustiloissa. Tuottaja on aloittanut työnsä teoksen parissa jo kaksi ja puoli vuotta ennen ensi-iltaa. Produktiopäätöksestä ensi-iltaan tuottaja asettaa esityksen raameja paikalleen ja työskentelee yhdessä ohjaajan, suunnittelijoiden ja talon ammattilaisten kanssa. Siitä suunnitelmat siirtyvät tuotantoon, pukuluonnokset ommellaan rooliasuiksi ja pienoismalli rakennetaan täysikokoisiksi lavasteiksi. Viimeisen kuuden viikon intensiivisellä harjoitusperiodilla teoksen parin vuoden työstö huipentuu: ohjaaja työskentee solistien kanssa harjoitussaleissa, kuoromestari kuorosalissa ja kapellimestari orkesterisalissa. Tämän jälkeen teos saatetaan valmiiksi näyttämölle tekniikan, valojen, pukujen ja kaikkien muiden osasten kanssa. Prosessiin osallistuu eri vaiheissa satoja ja satoja huippuammattilaisia suutareista näyttämötyöntekijöihin ja avustajista ammattioopperalaulajiin. Kansallisooppera on tunnetusti asiantuntijaorganisaatio ja kulttuurituotannon opiskelijana harjoittelu oli merkittävä ja tärkeä kokemus ja tiedostin sen arvon. En oikein osannut odottaa, mitä minun oli opiskelijana tarkotus tehdä, sillä usein avustavissa rooleissa tuotantopuolella työtehtävät ovat luokkaa mitä tahansa maan ja taivaan väliltä. Minulle annettiin oopperaan liittyviä tyypillisiä tuotantoassistentin tehtäviä. Opettelin lukemaan partituuria, minkä pohjalta loin kohtausluettelon, joka puolestaan on oopperatuottajan perustyökalu. Apuna oli partituuri sekä libretto, missä oli italiankielisen tekstin suomennokset, sekuntikello, vihko ja kynä. Kohtausluetteloon kirjataan järjestyksessä kohtauksen partituurin sivut, numero ja nimi, kohtauksen kesto, mitä tarinassa tapahtuu, mikä resitatiivi tai aaria on meneillään ja ketä solisteista, avustajista ja kuorosta, on ohjaajan vision mukaan näyttämöllä. Sovin viikoittain puvuston tarpeiden mukaan solistien kanssa aikoja pukusovituksille, avustin koelauluissa, hain tietoa arkistoista toisen produktion taiteelliselle työryhmälle ja olin mukana kaikissa Kansallisoopperan viikottaisissa tuotantokokouksissa. Tärkein työtehtäväni oli kuitenkin läsnäolo. Pyrin olemaan henkisesti aina läsnä ja keskityin imemään alan tietoa itseeni kuin sieni. Yksi harjoittelun kohokohdista oli ensi-iltapäivänä uuden käsiohjelman avaaminen: osajaossahan lukee minunkin nimi! Alla muutamia havaintoja ja oppikokemuksia harjoittelustani: Tässä organisaatiossa tuottajan työssä on paljon ennakoivaa, käytännönläheistä ongelmanratkaisua, missä pyritään aina ensisijaisesti toteuttamaan taiteellisen työryhmän toiveet. Produktiot ovat kuin joukkueurheilulaji, jossa kaikilla on yhteinen päämäärä ja kaikki osastot tekevät parhaansa yhteisen tavoitteen eteen. Oli erittäin mielenkiintoista seurata, miten 40 työryhmän ammattilaista pohtivat näitä ratkaisuja oman erityisosaamisensa puitteissa oopperan tuottaja Miia Lallukan johtamana. Haastattelin Miiaa ensimmäisenä kouluvuotenani ja oli hienoa nähdä, miten silloin puhutut asiat käytännössä nyt toteutuvat. Opin Miialta erityisesti 360-astetta kattavasta ennakoivasta ajattelutavasta ja kuinka kaikilla pienilläkin muutoksilla on seurannaisvaikutuksia. Tuottajana hyvä ajattelutapa on muistaa, että hätiköidyt päätökset mitä luultavimmin luovat uuden ongelman esimerkiksi ihan toiselle osastolle. Miia usein ottikin jonkun käsitellyn aiheen esiin ja kysyi, miten tuottajana asiaa lähestyisin. Havainnoin harjoitteluni aikana, että esimieheni Miia toimii yhteistyössä taiteilijoiden kanssa. Kun työskentelee tiiviisti taiteellisen työryhmän kanssa, täytyy olla perillä siitä, mitä maailmassa ja yhteiskunnassa tapahtuu ja olla tässä ajassa elävä ihminen, jolla on näkemyksiä ja mielipiteitä. Taide ei ole oma saarekkeensa irrallaan muista, vaan se kuvastaa maailmaa ja aikaa, missä tapahtuu. Tuottajana Miia on proaktiivinen: hän kysyy, ehdottaa ja kyseenalaistaa asioita. Opin häneltä, että kun tuntee teoksen, on ihan luvallista ehdottaa asioita ystävällisesti taiteilijoille. Ymmärsin harjoittelustani, että tulevaisuuden tuottajana oman pääoman: tiedollisen, taidollisen ja kulttuurisen kerryttäminen on todella tärkeää. Kansallisoopperalla monilla on yleissivistävä humanistinen tutkinto. Tämä selkeästi auttaa heitä ymmärtämään miksi organisaatio on olemassa, mikä on sen perustehtävä, mitä se tekee ja miten. Lopputulos on nähtävissä talon taiteellisesti korkeatasoisissa esityksissä. https://oopperabaletti.fi/ohjelmisto-ja-liput/turandot/
Toisen roska on toisen ilo
Lähdin tekemään itsenäistä projektiani puoliksi kieli poskella ajatuksella, että helppoahan se on. Suuremmitta ongelmitta selvittiin, muttei ilman oppimatta uutta mikä oli positiivinen yllätys. Tein kahden viikon ja yhden viikonlopun urakat Provinssille ja Flow festivaalille. Molemmissa festivaaleissa toimin periaatteessa Siivouksen päivystäjänä jonka työtehtäviin kuului muunmuassa vapaaehtoisten motivointi ja työtuntien kirjanpito. Minulle henkilökohtaisesti oli avartava kokemus nähdä kaksi erityylistä musiikkifestivaalia samasta roolista mutta eri työtavoilla. Etenkin kun molempien festivaalien kulttuuri on erilainen, sekä työntekijöissä että asiakkaissa. Provinssi on kulttuuriltaan enemmän kesän ryyppytelttailu musiikin kanssa ja hyvän seuran kanssa bilettämistä, Flow on kulttuuriltaan enemmän hyvää tunnelman luontia laittautumisen kanssa päiväksi ja yöksi pääsee kotiin tai hotelliin. Tämä näkyy mielenkiintoisesti myös vapaaehtoisten motivaatiossa työskentelyyn. Isoimpana erona nousee vapaaehtoisten määrä. Vaikka molemmat festivaalit ovat suosittuja vuosi vuoden perään, se ei tarkoita, että etenkin näin koronakaranteenin jälkeen ihmiset haluavat vapaaehtoiseksi. Etenkin Provinssi ottaa osumaa tässä, sillä vapaaehtoiset useimmiten joutuvat yöpymään heille luvatussa yhteismajoituksessa, elleivät satu asumaan Seinäjoella. Tästä johtuen vapaaehtoisten motivointi on tärkeässä asemassa työnkuvassa. Festivaalien jälkeen tekemäni jälkihaastatteluista nousi esiin puujalkavitsien ja yleisen hölmön huumorin tärkeys etenkin rankkoina työpäivinä. On myös tärkeää, että vapaaehtoiset eivät koe työtä stressaavaksi, joten päivinä, jolloin minä ja kollegani koimme kovaa stressiä kiireestä, yritimme parhaamme olla näyttämättä sitä tai vähätellen, että kyllä me tästä selvitään. Positiivinen asenne usein tarttuu vapaaehtoisiin. Huumori on arvokas asia etenkin tässä roolissa, jossa olimme vapaaehtoisten kanssa eli siivous ja kierrätys. Tunnetusti tämä on festivaalien roskaisinta hommaa, mutta ei huonointa. Roskien ja muiden jätteiden siivoaminen on nimellisesti kauhean kuuloista, mutta yllättäen se on myös musiikkifestivaalien yksi kiitollisimmista työtehtävistä. Vessapaperikierroksen vapaaehtoiset usein adoptoivat identiteetin “Paskatiimi” heidän lähtiessä kierrokselleen. Työtehtävä kuulostaa likaiselta ja epähygieeniseltä, mutta tässä vaiheessa muistutamme, että tällä kierroksella ei olla jätöksiä siivoamassa, vaan katsomassa että bajamajoissa riittää vessapaperia. Varmuudeksi mukana on suojahanskat sekä työvälineet tarvittaessa. Etenkin vessajonossa asiakkaat ovat kiitollisia, kun bajamajoista on paperi loppu ja kaukaisuudessa siintää vapaaehtoiset vessapaperien kanssa suuntaamassa bajamajoille. Vastaavan oma asenne on avainasemassa muiden motivoinnissa. Oma henkilökohtainen suosikkikommenttini liittyi roskavuoreen yllä olevassa kuvassa Flow festivaalilta. Ristimme roskavuoristomme nimellä Mines of Moria, vanhan kirjasarjan haastavan vuoriston mukaan. Kerroin vapaaehtoisille että olin innoissani nähdessäni roskavuoremme. Se on meidän ensimmäinen prioriteetti - siivota roskat pois nähtäviltä. Motivaation luominen vapaaehtoisille on tärkeää. Helpoin ratkaisu on huolehtia, että työnkuva on jokaiselle selkeä ja ylläpitää positiivista asennetta huumorin kanssa. Toisen roska on toisen huumoria. Kulttuurituottaja Jame Takala Tuottajat19 Projektityö 2 Musiikkifestivaalien vapaaehtoisten johtaminen
Tuottajat ekologisen Web3:n toimijoina
Toteutin artikkelin Web3:n ekologisista haasteista VIHTA-hankkeelle (ESR). Artikkelissa pyrin tarkastelemaan kestävän kehityksen vaihtoehtoja, joihin luovan alan toimija saattaa kohdata operoidessaan Web3:n innovaatioiden parissa. Web3:lla viitataan hajautettuun online-ekosysteemiin, jonka lohkoketjupohjainen toimintaympäristö pyrkii rakentamaan tulevaisuuden internettiä ajatuksella, jossa alustojen ja palvelujen käyttäjillä olisi suurin äänioikeus niiden toiminta- ja käyttömalleista. Web3:a voidaan tarkastella ikään kuin päivitettynä versiona Web2:sta. Web2:lla viitataan tämänhetkiseen käsitykseemme internetistä ja siihen kuuluu muun muassa eri sosiaaliset mediat, kuten Facebook ja TikTok. Web3:n alle voidaan sijoittaa Web2:n tavoin tuhansittain eri käsitteitä. Artikkelissani rajasin kuitenkin aihealueen koskettamaan kolmea eri Web3:n innovaatiota, jotka ovat ajankohtaisia luovan alan toimijoille. Nämä ovat lohkoketjut, NFT:it ja metaversumit. Kulttuurituottaja voi napata haltuunsa vihreät tärpit työskennellessään näiden digitaalisten ratkaisujen parissa. Lohkoketjut ja niiden konsensusmekanismit Kulttuurituottajan kannattaa lohkoketjua valitessaan kiinnittää huomiota sen konsensusmekanismiin. Kaksi yleisintä vaihtoehtoa ovat Proof of Work (PoW) ja Proof of Stake (PoS). Ensimmäisessä vaihtoehdossa sähkönkulutus on huomattavasti suurempaa, sillä lohkoketjun validoijina toimii louhijat. Niin kutsuttuun louhimiseen vaaditaan valtavasti laskentatehoa, joka johtaa automaattisesti korkeaan energiankulutukseen louhijoiden välisen kilpailun ollessa kovaa. PoW-lohkoketjuista tunnetuin on Bitcoin. Proof of Stakessa, lohkoketjun validoijina ovat steikkaajat. Steikkaajilta ei vaadita laskentatehoa validoimiseen, jolloin lohkoketjun toiminta perustuu hallussa pidetyn lukitun kryptovaluutan määrään. PoS-lohkoketjuista tunnetuin on tällä hetkellä Ethereum, joka teki siirtymänsä PoW:ista PoS:en syksyllä 2022. Ethereumin suosion johdosta se on myös hyvä vaihtoehto kulttuurituottajalle, sillä energiatehokkuutensa lisäksi se tarjoaa monia käyttötarkoituksia ja -palveluita luovan alan toimijoille. Muita Proof of Stake -konsensusmekanismilla toimivia lohkoketjuja ovat muun muassa Tezos ja Cardano. NFT:it NFT, eli Non-Fungible Token on digitaalista dataa, joka elää lohkoketjun sisällä tokenina. NFT voi olla käytännössä mitä vain digitaalisessa muodossa ja sellaisen voi luoda koskettamaan omistajuutta esimerkiksi taideteoksesta, musiikista tai pääsylipusta. NFT:eiden kohdalla ekologisen kestävyyden edistämistä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla: - Korvaako NFT jonkin fyysisen maailman esineen tai palvelun? - Kuka on NFT:in takana? - Miksi NFT on olemassa? - Missä lohkoketjussa/kauppapaikassa NFT on mintattu, eli julkaistu? Pikamuotia karttavan tuottajan tuskin kannattaa olla tekemisissä esimerkiksi tähän assosioitujen yritysten NFT:eiden kanssa, sillä raha saattaa päätyä suoraan alun perin kartettavan asian edistämiseen ja ylläpitoon. Metaversumit Kulttuurituottajat eivät ole pelkästään metaversumien käyttäjiä, vaan myös niiden toteuttajia. Virtuaalimaailmojen voidaan nähdä NFT:eiden tapaan korvaavan fyysisen maailman asioita, mutta sen toteutumiseksi jo pelkällä metaversumin rakentamisella on hintansa. Hiilidioksidipäästöjä syntyy jo muun muassa suunnittelusta, hyödynnettävästä teknologiasta ja sähkönkulutuksesta. Tuottajan olisikin osattava suosia ympäristön kannalta vähiten kuormittavia vaihtoehtoja, operoidessaan metaversumien parissa. Ristiriitaisuuksilta ei siis vältytä, sillä onnistunut metaversumi voi parhaimillaan korvata osan esimerkiksi turhista matkusteluista tai fyysisistä tiloista, täten laskien ympäristökuormitusta. Toisaalta samaan aikaan näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, on lähes mahdotonta työskennellä täysin hiilineutraalisti nykyisessä metaversumi-kontekstissa. Suositeltavaa olisikin hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja tarkastella kehitystä pidemmällä aikatähtäimellä: Kuinka nykyistä toimimista voidaan enenevissä määrin suunnata ympäristöystävällisemmäksi ja kuinka tekemämme päätökset edesauttavat kestävämmän tulevaisuuden toteutumista? Lopuksi Kulttuurituottajan työskennellessä Web3:ssa, edellä mainittujen kohtien lisäksi on syytä kiinnittää huomiota ajankohtaiseen toimintaympäristöön. Teknologian jatkuva kehitys luo koko ajan uusia haasteita, joita tulisi pitää aktiivisesti silmällä. Ratkaisukeskeisyys ja uudenoppiminen onkin olennainen osa ekologisempaa toimimista Web3:ssa.
Kuinka tehdä agentuurista kiinnostava somessa?
Olin viime syksynä Fullsteam Agencylla markkinoinnin harjoittelijana. Fullsteam Agency on yksi Suomen johtavista musiikkialan keikka-agentuureista. Yritys järjestää vuosittain satoja musiikkiin liittyviä tapahtumia aina festivaaleista pieniin klubikeikkoihin. Agentuuri tarkoittaa käytännössä yritystä, joka edustaa ja hoitaa asiakkaidensa asioita, eli tässä tapauksessa kyse on artistien keikkamyynnin ja -tuotantojen hoitamisesta. En usko, että olen ainut, joka on alkanut kiinnittää huomiota musiikkialan agentuurien sometileihin ja etenkin niiden vähäiseen kiinnostavuuteen. Esimerkiksi Live Nationilla on ”oikealla” tilillään miltei 20 tuhatta seuraajaa Instagramissa, mutta Live Nation Agencylla vain vähän päälle 3 000. Fullsteamin somekanavien kanssa työskennellessäni huomasin myös, etteivät postaukset kerrytä kovinkaan paljon kommentteja tai tykkäyksiä, eli sitouta niiden näkijöitä tiliin ja tilin sisältöihin. Mitä sitten voisi tehdä? Kuinka musiikkiagentuurista saisi houkuttelevan somessa? Agentuurien somekanavien ydintehtävänä on tiedottaa tulevista keikoista ja toimia tietopankkina siitä, mitä on tulossa milloinkin minnekin. Tiedotustyötä on paljon, joten jo menneiden keikkojen fiilistely ja behind the scenes -materiaalien julkaisu tuntuu jäävän siksi minimiin. Tämä on sääli, sillä tässä mielestäni on yksi ydinasioista siihen, kuinka agentuurit saisivat erottauduttua muista musiikkialan toimijoista ja tarjottua seuraajilleen kiinnostavaa sekä exclusiivista sisältöä. Muita oleellisia tekijöitä ovat mielestäni: Vuorovaikutus Todella yksinkertainen ja itsestään selvä asia, mutta nostan sen silti esiin: mitä aktiivisempi organisaatio itse on luomaan vuorovaikutusta, sitä helpompi myös seuraajien on siihen tarttua. Sama pätee myös asiakkaiden ja muiden alan organisaation somekanaviin. Aktiivisuus ruokkii aktiivisuutta ja myös esimerkiksi Instagramin algoritmit tuntuvat siitä pitävän. Ihmiset ja tunteet tekevät sisällön Asiat ovat kiinnostavia, mutta niin myös ihmiset asioiden takana. En edes tiedä kuinka monesta markkinointiin liittyvästä kirjasta olen lukenut lauseen: Ihmiset kiinnostavat organisaatioita enemmän, mutta se on täysin totta. Livemusiikki herättää myös ihmisissä paljon tunteita. Mikä olisikaan parempi tapa markkinoida sitä, kuin näyttää ne tunteet ja reaktiot, joita keikat ovat aiemmin aiheuttaneet. Selkeys, fokus informaatiossa Agentuurin ydintehtävä on siltikin toimia tiedotuskanavana eikä tämä saa kärsiä muita sisältöjä mietittäessä. Esimerkiksi edellisten keikkojen videomateriaalit toimivat varmasti paremmin seuraavan keikan markkinoinnissa, kuin pelkästään uuden keikkaleiskan postaaminen. Eri tekijöiden tulisikin tukea toisiaan, eikä ajautua sivuraiteille ja sivuuttaa ydintehtävää. Toivon, että eri agentuurien työharjoittelijat/työntekijät pääsevät kehittämään somekanavien sisältöjä tälläisestä näkökulmasta. Potentiaalia kiinnostavan somesisällön tuottajaksi agentuureista nimittäin on, mutta se potentiaali tulisi valjastaa käyttöön. Keikkamarkkinoinnin ei tarvitse olla pelkkää keikkaleiskojen tuputtamista, vaan siihen voi keksiä luovempia toimintatapoja, jotka ajan mittaa rutinoituvat eivätkä enää tunnu sen työläämmiltä kuin muidenkaan sisältöjen teko.
Arabian katufestivaali artistituotanto cultural management festivaali festivaalituotanto hanke itsensä johtaminen itsenäinen projekti johtaminen kansainvälisyys Kansallismuseo Kulttuurialan projektityö kulttuurintuotanto kulttuurituotanto Kulttuurituottaja Kulttuurituottaja 2016 kulttuurituottaja 2017 kulttuurituottaja 2019 kulttuurituottaja 2020 kulttuurituottajat kulttuurituottaja YAMK Kutu15 kutu16 Kutu17 kutu18 markkinointi Metropolia metropolia ammattikorkeakoulu näyttely vartissa opastusvideo opiskelija projekti projektityö some sosiaalinen media tanssi tanssitaide tapahtumatuotanto Tuottajat18 Tuottajat20 tv-tuotanto vapaaehtoisten johtaminen vapaaehtoistyö viestintä yhteishaku