Vuosi: 2023
Kokouksien ja juhlien tulevaisuuden palveluvalikoimaa värittää laadukas palvelukokemus
Oletko pohtinut tapahtumajärjestämistä museoiden kontekstissa? Tuoreessa opinnäytetyössäni keskityn selvittämään kokous- ja juhlapalveluita käyttävien asiakkaiden tulevaisuuden palvelutarpeita erityisesti tapahtumajärjestämiseen museoympäristössä. Palvelutarpeita kerättiin kahdessa työpajassa sekä kyselyn avulla erityyppisiä kokouksia ja juhlia järjestäviltä yritysasiakkailta sekä tapahtumajärjestämisen ammattilaisilta. Opinnäytetyöni on esiselvittävä kehittämishanke, jossa etsittiin myös palvelukokemukseen vaikuttavia tekijöitä. Opinnäytetyön tuloksista nousi huomio, jossa tulevaisuuden palvelutarpeita siivittää poikkeuksetta myös laadukas palvelukokemus. Laadukkaan palvelukokemuksen aikaan saamisessa yhdistyvät tulevaisuuden palvelutarpeet aina kokoustamisen peruspalveluista merkityksellisiin, kestäviin sekä asiakkaat huomioiviin vaivattomiin palveluratkaisuihin. Kokonaisvaltaisella palvelukokemuksella on tärkeä merkitys asiakkaalle Esiselvittävässä kehittämishankkeessa käy selväksi, että palvelukokemus vaikuttaa voimakkaasti asiakkaan haluun järjestää tilaisuus itselleen mieluisassa tapahtumapaikassa. On todennäköistä, että tapahtumapaikkaan palataan uudestaan, jos aiempi kokemus tapahtuman järjestämisestä on ollut hyvä. Kokonaisuus on kunnossa kun puitteet, palvelun taso ja hinta vastaavat asiakkaan vaatimustasoa. Esiselvittävän kehittämishankkeen tuloksista voi todeta, että moni kokee tulevaisuudessa kestävän kehityksen raamien määräävän entistä enemmän tapahtumien suunnan. Kun tapahtumapaikka viestii selkeästi omasta arvomaailmastaan, on asiakkaan mahdollista tehdä valintoja arvopohjaisesti. Palvelukokonaisuuden toivotaankin tulevaisuudessa olevan linjassa asiakkaan arvojen kanssa. Palvelun arvoa lisää, kun asiakas tuntee olevansa osana erityistä kokonaisuutta mahdollistaen merkityksellisiä kohtaamisia muille. Kokonaisvaltaisuus toteutuu muun muassa sen kautta, että palvelut saadaan helposti saman katon alta ja palvelut toimivat sujuvasti. Mahdollisuus osallistua tapahtumiin paikkariippumattomasti ja mahdollisuus valita ohjatun tai itsenäisesti kulutettavan palvelun väliltä, parantavat palvelukokemusta. Ammattitaitoinen henkilökunta vaikuttaa palvelukokemukseen positiivisesti Asiakkaat toivoivat, että kokous- ja juhlapalveluiden henkilökunnasta löytyy edustaja, jonka kanssa tapahtuma organisoidaan alusta loppuun. Henkilöltä kaivataan ideoita, näkemystä ja tukea tapahtuman toteuttamiseen. Opinnäytetyön tietopohja nostaakin esiin, että aito kiinnostus asiakkaaseen on äärimmäisen hyvä tapa erottua. Sopivien palveluratkaisujen ehdottaminen asiakkaalle helpottuu, kun henkilökunta on sitoutunut asiakkaaseen ja ymmärtää tilaisuuden luonteen. Asiakas on saatava tuntemaan, että hänestä välitetään ja hän on turvallisissa käsissä. Työntekijöillä onkin palvelukokemuksen onnistumisen kannalta tärkeä rooli ja asiakkaat arvostavat kokenutta henkilökuntaa. Merkityksellisen ja luottamuksellisen yhteyden luominen palveluita tarjoavan yrityksen asiantuntijaan myös sitouttaa asiakkaan. Asiakas haluaa järjestää tilaisuutensa myös jatkossa paikassa, jossa se on vaivatonta itselle entuudestaan tuttujen henkilöiden kanssa. Tapahtumapaikka pystyy myös suunnittelemaan palveluita paremmin asiakkaalle, koska tuntee hänen tarpeensa ja tyylinsä. Tapahtumapaikan on kuitenkin hyvä tarjota asiakkaalle vaihtelevuutta ja uusia mahdollisuuksia tapahtumien toteutuksen osalta. Onnistunut palvelukokemus on monen tekijän summa Palvelukokemuksen arviointi alkaa jo ensimmäisestä kontaktista yritykseen ja kestää asiakkuuden loppuun asti. Asiakkaalle mieluista palvelukokemusta vahvistaa, kun tietoa on kätevästi saatavilla esimerkiksi nettisivuilla helposti ymmärrettävässä muodossa. Tämä voi edellyttää esimerkiksi esittelyvideoita, joihin asiakkaat voivat tutustua ennen käyntiä paikan päällä. Henkilökohtaisesti saatu esittely paikan päällä sinetöi usein päätöksen siitä järjestetäänkö tilaisuus tapahtumapaikassa ja siksi sen onnistumisella on merkittävä rooli. Käynnin jälkeen palvelukokemukseen vaikuttaa se, kuinka ripeästi asiakas saa vastauksia kysymyksiinsä. Yleisesti asiakkaat toivovat helppoa prosessia tapahtuman järjestämiseen. Palvelukokemuksen kannalta on tärkeää, että asiakas kokee saavansa tapahtumaan sijoittamalleen rahalle, ajalle ja vaivalle vastinetta ja tapahtumapäivälle asetetut odotukset lunastetaan. Esiselvittävästä kehittämishankkeesta käy ilmi, että on aiheellista tarjota valmiita pakettiratkaisuja, jotka ovat kuitenkin muotoiltavissa joustavasti asiakkaan tarpeisiin. Näissä tilanteissa korostuu erityisesti se, että henkilökunnan edustaja on innostunut ja perillä asiakkaan tarpeista, ehdottaen tarvittaessa uutta ja yllättävää ratkaisua peruspalveluiden lisäksi. Ratkaisu toteutukseen voi löytyä myös museon monipuolisilta kumppaneilta, jotka otetaan mukaan toteuttamaan laajempia palvelukokonaisuuksia tapahtumapaikkana toimivan museon koordinoimana. Kulttuurituotannon YAMK-tutkinnon suorittaneen Carita Elkon työtausta on tapahtumatuotantojen suunnittelun ja toteutuksen parissa. Asiakasrajapinnassa työskentely loi kipinän palvelukokonaisuuden kehittämiseen. Laadukkaan palvelukokemuksen mahdollistavia työkaluja hän soveltaa onnistuneen kohtaamisen toteutumiseen myös resurssoinnin parissa tämän hetkisessä työssään Creative Technology Finland Oy:lla. Lue lisää opinnäytetyöstäni Elko, Carita (2023). Kansallismuseon kokous- ja juhlamyynnin palveluiden kehittäminen ja tulevaisuuden palveluvalikoima Metropolia ammattikorkeakoulu, kulttuurituottaja (YAMK) opinnäytetyö.
Kiinnostavan henkilöbrändin luominen
Opiskelen kolmatta vuotta Kulttuurituotantoa ja keväällä 2023 tein kolmannen eli viimeisen itsenäisen projektin opintoihini. Tein projektin kokonaan itsenäisesti, koska halusin projektille aiheen, josta voin hyötyä itse tulevaisuudessa. Kulttuurituottajan näkökulmasta valitsin tämän aiheen, koska olen opintojen aikana ollut hyvin kiinnostunut erilaisten tapahtumien brändeistä. Halusin tutkia brändin luomista kokonaisuudessaan sekä prosessina, koska uskon että voin hyötyä tästä tulevaisuudessa myös tuottajan töissä. Projektissa määrittelin itselleni henkilöbrändin ja tein suunnitelman sosiaalisen median kanavaan Instagramiin sisällön luomista varten. Niin kauan kuin muistan, olen ollut hyvin kiinnostunut muodista ja kauneudesta. Olen aina innoissani tutustumassa uusin muoti- ja kauneustrendeihin sekä uusiin ilmiöihin. Projekti alkoi oman henkilöbrändin suunnittelulla sekä määrittelyllä, jonka jälkeen siirryin Instagramia varten tehtävään suunnitelmaan, jossa keskityin muoti- ja kauneusmarkkinoinnin sisällön luomiseen. Projektissa syvennyin henkilöbrändäykseen ja erityisesti henkilöbrändiin Instagramia varten. Jokaisella meistä on henkilöbrändi, mutta sen tulee olla määritelty, jotta sitä voi hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Henkilöbrändin tulee olla samaistuttava, aito, trendikäs ja siinä pitää tuoda esiin myös oma persoona. Uskon henkilöbrändin olevan avain asemassa, jos teet töitä ”omalla naamallasi”. Jos henkilöbrändi on määritelty ja sitä hyödynnetään oikein, on paljon suurempi todennäköisyys herättää asiakkaiden, yrityksien tai brändien kiinnostuksen. Vinkkini omaan henkilöbrändäykseen: Ota aikaa oman henkilöbrändin muodostumiselle Pohdi, milloin tunnet olevasi luovimmillasi ja parhaimmillasi Ole oma itsesi, äläkä mieti liikaa mitä muut ajattelevat Uskalla tavoitella omia unelmiasi Panosta henkilöbrändissä niihin osa-alueisiin, joista haluat jäädä mieleen Ymmärrä että henkilöbrändi saattaa muuttua elämän eri vaiheissa Annika / Kulttuurituotannon opiskelija 20
Kuuselan kulttuurikoulu uutta yhteisöllisyyttä luomassa
Minun ja mieheni käsiin tupsahti pieni kyläkoulu keväällä 2022. Koulun ympärille oli syntymässä Porvoon ensimmäinen minitalokylä ja alueen keskellä sijaitsevaan Kuuselan vanhaan kouluun toivottiin yhteisöllistä toimintaa. Hain Metropolian kulttuurituotannon yamk opintolinjalle syksyllä -22 ja pääsin opiskelemaan hyvässä ohjauksessa ja seurassa itselle kokonaan uutta ammattia. Perustimme lähipiirissä pian myös yhdistyksen, jonka puitteissa toimintaa Kuuselan koulussa voisi alkaa tuottaa. Nimeksi tuli tietenkin Kuuselan kulttuurikoulu ry. Ei vain koulu, vaan askel kestävämpään huomiseen Kun uutta yhdistystä ja kulttuurikoulua on perustamassa kaksi opettajataustaista ihmistä, ei voi välttyä kansansivistystyöeetokselta. Yhdistyksen toiminnan tausta-ajatuksena on, että ihmiset osaavat ja haluavat elää ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävää elämää. Toiveissa on, että planetaarinen ajattelu leviää laadukkaan ja monipuolisen kulttuurisen toiminnan siivittämänä toimintaan osallistuvien ihmisten arkeen ja elämään. Ihmiskunnalla on IPCC:n vuoden 2022 raportin mukaan 10-15 vuotta aikaa muuttaa elintapansa ekologisesti kestäviksi, jotta ilmastomme pysyy elinkelpoisena ja luonnon moninaisuuden köyhtyminen saadaan pysäytettyä. Nopean elintapamuutoksen toteuttaminen on mahdollista, mikäli se toteutetaan yhtäaikaisesti kaikilla yhteiskunnan toimintasektoreilla. Talkoiden avulla pelastetaan koulu ja samalla rakenentaan yhteisöllisyyttä Yksi ihminen ei voi tehdä paljon, yhdessä voimme vaikuttaa laajemmin. Ilmastoystävällisen elämän ei tarvitse olla niukkaa apeata synkistelyä. Kuuselan kulttuurikoulu osallistuu ilmastotalkoisiin tekemällä taiteita edistäviä aloitteita, edistää Kuuselan koulurakennuksen säilymistä käyttökelpoisena ja terveenä rakennuksena, järjestää kulttuuri-, keskustelu- ja koulutustilaisuuksia ja juhlia, järjestää taidenäyttelyitä, suunnittelee ja järjestää kursseja ja muuta taidekoulutusta, harjoittaa tutkimus, tiedotus- ja julkaisutoimintaa sekä järjestää kulttuuritilaisuuksia. Kuuselassa on jo järjestetty vanhanajan talkoita, joissa rakennuksen kunnostusta edistetään ja syödään yhdessä. Talkoisiin osallistuneet ovat olleet hyvin ilahtuneita koulun piirissä vallitsevasta yhteisöllisestä hengestä ja meiningistä. He ovat valitelleet, että talkoita järjestetään nykyään liian vähän. Talkoolaiseksi voi ilmoittautua kulttuurikoulu.fi tai kuuselan_kulttuurikoulu instatilin kautta. Kuuselan kulttuurikoulun toimintasektorina on kansalaisyhteiskunta ja yksittäiset ihmiset ja heidän jokapäiväinen arkensa. Tutkimustyön myötä vahvistui ajatus yhteisöllisyydestä, yhdessä tekemisestä ja osallistamisesta. Kehityksen suuntiin selvyyttä opinnäytetyön avulla Opinnäytetyöhöni haastatelluilla henkilöillä oli monia samansuuntaisia toiveita ja ajatuksia. Lähialueiden koululaiset, opiskelijat, lapsiperheet, sekä ikäihmiset saavat vaikuttaa toiminnan muotoutumiseen ja toimintaa pyritään järjestämään molemmilla kotimaisilla kielillä, myös muut kieliryhmät huomioidaan. Kuuselan kulttuurikoulu pyrkii tarjoamaan vaihtoehtoja ympäristöä ja elämänpiiriä kaventavalle toiminnalle ja ajattelulle. Yhteisöllisyydessä on voimaa, yhteisöistä löytyy hyödyllistä tietotaitoa mitä voidaan jakaa eteenpäin sopivassa ympäristössä ja kontekstissa esimerkiksi jossakin monipuolisessa kulttuuriperinnön huomioivassa ympäristöhankkeessa. Pyrimme tarjoamaan konkreettista tekemistä ja vaihtoehtoja kestävän elämäntavan toteuttamiseksi. Monica Lindström on juuri valmistumassa Kulttuurituottaja (YAMK) tutkinnosta. Hänen opintonsa ovat kiinnittyneet Kuuselan vanhaan kouluun. Koulu on keskellä Porvoon ensimmäistä minitalokyläaluetta, jolle toivotaan yhteisöllistä toimintaa. Lue lisää: Lindström, M. (2023). Yhteisöllisen kulttuurikeskuksen käynnistäminen Metropolia ammattikorkeakoulu, kulttuurituottaja YAMK opinnäytetyö.
Tuottajan työssä Suomen Partiolaisissa
Finnjamboree Kajo oli Suomen Partiolaisten kahdeksas kansallinen suurleiri, joka järjestettiin vuoden 2022 heinäkuussa Evon metsissä. Leiri keräsi lopulta noin 13 000 partiolaista niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Olin mukana tekemässä Kajon yhteisohjelmia, jotka koostuivat leirin avajaisista, keskiäisistä sekä päättäjäisistä. Toimin osana event-tiimiä. Event-tiimin tehtävänä oli tuoda yhteisohjelmien tiimin suunnitelmat käytäntöön ja toimia rajapintana leirin eri osa-alueiden ja yhteisohjelmien välillä. Event-tiimi vastasi yhteisohjelmien tiedotuksesta ja mainostuksesta yhteistyössä viestinnän ja markkinoinnin kanssa. Lisäksi tiimi vastasi yhteisohjelmien aikataulutuksesta, yhteisohjelmien eri osa-alueiden yhteistyöstä (valo, ääni, screen, siirtymät, turva, saavutettavuus, KV, esiintyjät, musiikki) ja yhteistyöstä ohjelmalaaksojen ja alaleirien kanssa (tiedottaminen yhteisohjelmista). Avajaiset sekä päättäjäiset olivat Kajon päälavalla tapahtuvia ohjelmia, jotka koostuivat näytelmällisistä osuuksista, yhteislauluista, bändin esiintymisestä sekä interaktiivisista ohjelmanumeroista. Päättäjäisissä esiintyi myös upea VIIVI. Keskiäiset olivat avajaisiin ja päättäjäisiin verrattuna aivan omanlainen spektaakkeli, jonka ohjelma koostui ensin koko leirin osallistavasta maastopelistä. Teimme yhteistyötä Action Track -nimisen pelifirman kanssa ja loimme tarpeisiimme sopivan ja kustomoidun maastopelin keskiäisiin. Peli ohjasi osallistujat suorittamaan erilaisia tehtäviä ja GPS-paikantimen avulla yhdisti pieniä ryhmiä aina suuremmiksi ja suuremmiksi. Lopulta applikaatio ohjasi kaikki 13 000 leiriläistä niemen rantaan, jossa keskiäisten loppuohjelma tapahtui. Rakennutimme niemeen järvessä kelluvat lavat, jossa leirin näytteljät esittivät huikean tarinallisen osuuden. Aloitimme tiimini kanssa työskentelyn vuoden 2021 marraskuussa ja saimme projektin päätökseen syyskussa 2023. Finnjamboree Kajon yhteisohjelmakymppinä toimiminen oli todella opettavainen kokemus ja antoi runsaasti avaimia tuottajantyöhön. Kehitin esimerkiksi johtamistaitoja, ongelmanratkaisukykyjä, aikataulutusta sekä paineen alla työskentelyä. Oli hienoa saada yhdistää rakas partioharrastus sekä tämä upea ala. <3 Linkkinä Finnjamboree Kajon aftermovie, jonka avulla pääsee sukeltamaan huikeaan suurleiritunnelmaan! https://youtu.be/nRzAsPHhdDQ
VR-, AR- ja MR-sisällöt osana fyysistä tapahtumaa – Mitä tapahtumajärjestäjän tulisi tietää XR-sisällöistä
Kun aloitin opintoni kulttuurituotannon tutkintolinjalla vuonna 2018, en osannut arvata, että tieni tulisi johtamaan XR:n maailmaan jo opintojeni ensimmäisenä vuotena. Olen työskennellyt Helsinki XR Centerillä osa-aikaisesti keväästä 2019 lähtien markkinointituottajan roolissa, ja näiden vuosien aikana olen edennyt kokoaikaiseksi Helsinki XR Centerin viestintä- ja tapahtuma-asiantuntijaksi. Helsinki XR Center on Metropolia Ammattikorkeakoulun alainen kansainvälinen toimija, joka edistää Suomen XR-alaa monella tavalla, esimerkiksi osallistumalla erilaisiin kehityshankkeisiin, järjestämällä verkostoitumistapahtumia, pyörittämällä hubitoimintaa ja jakamalla tietoisuutta XR-alasta. (Lue lisää: Helsinki XR Centerin verkkosivut) Jos tässä kohtaa mietit, mitä ihmettä tarkoittaa XR, niin avaan asiaa vähän. Termi XR juontaa juurensa sanasta Extended Reality eli laajennettu todellisuus. XR on kattotermi laajennetun todellisuuden teknologioille, kuten virtuaalitodellisuudelle (VR) ja lisätylle todellisuudelle (AR). XR-sisällöt koetaan aina joko kokonaan tai osittain virtuaalisesti. Käytännössä XR-sisällöt voivat olla vaikkapa virtuaalitodellisuutta hyödyntäviä koulutussisältöjä, immersiivisiä sirkus- ja taidekokemuksia tai lisättyä todellisuutta hyödyntäviä kännykkäpelejä ja -sovelluksia. XR-laitteiden ja -sovellusten kirjo on hyvin moninainen. Kesätapahtuma euroopanlaajuiselle XR-verkostolle Keväällä 2023 Helsinki XR Center päätti järjestää XR4Europen kanssa kesätapahtuman, joka kokoaisi yhteen XR4Europen jäsenet Suomeen, Helsinki XR Centerille. Tapahtuman oli tarkoitus olla noin sadan hengen kaksipäiväinen tapahtuma, ja sen ideana oli esitellä Suomen XR-osaamista livenä kokeiltavien XR-sisältöjen kautta ja auttaa osallistujia verkostoitumaan yli maiden rajojen. Tapahtuma kuitenkin jouduttiin perumaan resurssipulan vuoksi. Minun tehtävänäni oli suunnitella kyseiselle tapahtumalle aluesuunnitelma Helsinki XR Centerin tiloihin, ja ehdin tehdä tämän ennen tapahtuman perumista. Esiintymislavan, yleisön ja matchmaking-verkostoitumiselle tarkoitetun alueen lisäksi aluesuunnitelmaan tuli mahduttaa myös mahdollisimman monta erilaista XR-sisältöä. Koska olin työskennellyt pitkään XR:n parissa, tiesin, että XR-sisältöjen sisällyttäminen tapahtuma-alueeseen ei ole niin yksinkertaista kuin luulisi. En kuitenkaan tiennyt varmuudella, mitä kaikkea aluesuunnitelmassa tulisi ottaa huomioon XR-sisältöjen kannalta, joten päätin tutkia asiaa ja tehdä aiheesta kolmannen itsenäisen projektini. Projektin syventymisalueeksi muodostui XR-sisältöjä sisältävän live-tapahtuman (eli fyysisen tapahtuman) aluesuunnittelu. XR-sisältöjen erityispiirteet aluesuunnittelijan näkökulmasta Projektin alussa käytin hurjasti aikaa tiedon metsästämiseen: googlailin aihetta monia tunteja erilaisilla hakusanoilla sekä kyselin vinkkejä kirjallisiin lähteisiin kollegoiltani ja monilta muilta XR-alan ammattilaisilta. Vaikka kuinka yritin etsiä, mistään ei yksinkertaisesti löytynyt kattavaa tietoa tai vinkkejä XR-sisältöjen käyttämisestä live-tapahtumassa. Jouduin näin ollen käyttämään pääasiallisena tiedonlähteenä kollegoitani sekä testaamaan itse erilaisia laitteita käytännössä, jotta saisin jonkinlaisen kuvan XR-sisältöjen erityispiirteistä aluesuunnittelun näkökulmasta. XR-sisältöihin ja -laitteisiin liittyvien haastattelujen, keskustelujen, käytännönkokeilujen ja aihetta jotenkuten sivuavien artikkelien pohjalta päätin toteuttaa yhdistetyn muistilistan kaikesta kokoon haalimastani tiedosta oman työni tueksi, mutta myös muiden vastaavassa tilanteessa olevien aluesuunnittelijoiden avuksi. Tutkimukseni aikana oli nimittäin käynyt ilmi, että XR-sisällöt vaikuttavat omalla tavallaan melkeinpä jokaiseen tapahtuma-alueen suunnittelun osa-alueeseen, eikä näitä osaa suorilta käsin huomioida, ellei omaa syvällistä ymmärrystä XR-laitteista ja -sovelluksista. Koin, että muistilista voisi kiteyttää hyvin sen, mitä kaikkea XR-sisällöt vaativat tapahtuma-alueelta toimivuuden ja parhaan mahdollisen käyttökokemuksen saavuttamiseksi. On kuitenkin huomioitava, että jokainen XR-sovellus ja -laite omaa aina omat erityispiirteensä, ja nämä erityispiirteet tulee aina kysyä erikseen siltä taholta, joka tarjoaa XR-sisällön tapahtumaan. Vain tällä tavalla onnistutaan luomaan varmuudella sellainen ympäristö, missä XR-sisältö voidaan kokea täydessä potentiaalissaan. Suosittelenkin tästä syystä, että XR-sisällön tarjoaja, tekijä tai esittelijä osallistetaan aluesuunnitteluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tämä ei kuitenkaan aina ole mahdollista, ja tällaisissa tilanteissa on hyvä aloittaa aluesuunnittelu yleisimpien XR-sisältöjen erityispiirteiden, eli niin sanottujen yleismaallisten ohjeiden perusteella. On siis pidettävä mielessä, että tämä muistilista antaa vain yleismaallisia vinkkejä ja ohjeita XR-sisällöistä, eli voi olla mahdollista, että tapahtumassa käytettävä XR-sisältö ei tarvitse kaikkia listassa mainittuja asioita. Listan ajatus on tuoda ilmi ne asiat, mihin aluesuunnittelijan kannattaa varautua (vähintäänkin henkisesti) jo varhaisessa vaiheessa suunnitteluprosessia, jos tapahtumaan sisältyy XR-sisältöjä. XR-sisällöt live-tapahtumassa -muistilista tapahtumajärjestäjille Huomioi, että jokaisella XR-sovelluksella ja -laitteella on omat ominaispiirteensä. Nämä tulee aina selvittää erikseen XR-sisällön tarjoajalta mahdollisimman aikaisin, mielellään ennen tapahtuma-alueen suunnittelun aloittamista. XR-sisällöt tarvitsevat runsaasti tilaa. Tästä syystä XR-sisällölle tulisikin luoda erikseen: Käyttöalue, minkä sisällä XR-sisältöä käytetään. Laitteistoalue, missä XR-laitteen toimimiseen vaadittava laitteisto sijaitsee ja missä laite lepää aina kun sitä ei käytetä. Yleisön alue, mihin yleisö saa pysähtyä rauhassa ihastelemaan XR-sisältöä ja sen kokijaa. Ohituskaista, mitä pitkin muu ihmismassa pystyy kulkemaan vaivatta XR-sisällön ohi. Tapahtumapaikalla on oltava mahdollisimman nopea kaistanleveys ja internetyhteys, johon myös XR-sisällöntarjoajilla on oltava vapaa pääsy. Jokaisen XR-käyttöalueen välittömästä läheisyydestä tulee löytyä pistokepaikat vähintään kolmelle pistokkeelle. Tapahtumatilan tulee olla hyvin valaistu. Tapahtumatila ei saa sisältää suuria heijastavia pintoja kuten peilejä tai suuria määriä ikkunoita. XR-laitteet eivät saa kastua. XR-laitteet eivät saa olla suorassa auringonvalossa. XR-sisällön käyttöalueen lattiapinnan tulee olla tasainen. XR-sisällön käyttöalueeseen ei saa sisältyä minkäänlaisia fyysisiä esteitä kuten pöytiä, tuoleja tai kattovalaisimia. Pääsy XR-sisällön luokse tulee olla esteetön. XR-laitteiden johdot olisi hyvä nostaa pois käyttöalueen lattialta tapaturmien ehkäisemiseksi, esimerkiksi ohjaamalla ne kulkemaan katon rajaa pitkin ripustuskoukkujen avulla. XR-sisällön käyttöalue on hyvä rajata selkeästi esimerkiksi lattiateipillä selkeästi omaksi alueekseen. XR-sisällön käyttöalueen keskipiste (eli lähtöpiste) on hyvä merkitä lattiaan esimerkiksi teipillä. XR-laitteilla olisi hyvä olla siisti säilytysratkaisu tapahtuman ajaksi, esimerkiksi seinäkoukku tai muu teline. XR-sisällön esittelypisteeseen on hyvä sisältyä itse XR-sisällön lisäksi vähintään: Näyttö Pöytä Tuoli Roskis Jatkojohto Tapahtuma-alueella tulee olla alueita lepäämistä varten, sillä XR-sisältöjen käyttö voi aiheuttaa mm. pahoinvointia, päänsärkyä tai tapaturmia. Kannattaa myös harkita, tarvitsisiko tapahtuma-alue oman ensiapupisteen. XR-laitteet tulee puhdistaa tasaisin väliajoin taudinaiheuttajien leviämisen ehkäisemiseksi, mielellään mahdollisimman helposti ja vaivattomasti. Tapahtuman henkilöstö tulee perehdyttää tapahtumassa käytettävien XR-sisältöjen erityispiirteisiin. Varaa XR-sisällön kokemiselle tarpeeksi aikaa tapahtuman kokonaisaikataulusta. Usein tapahtumaan sopii parhaiten suhteellisen lyhyessä ajassa alusta loppuun koettavat sisällöt. Tällaiset sisällöt vähentävät jonotus- ja ruuhkatilanteita. Tapahtumajärjestäjän tulee olla tasapuolinen jokaista XR-sisällöntarjoajaa kohtaan, esim. tarjoamalla jokaiselle keskenään samanlaisia ja -laatuisia kalusteita ja muita välineitä tapahtuman ajaksi. (mikäli tapahtumassa on useita XR-sisällöntarjoajia samanaikaisesti, eikä toisin ole sovittu esim. sponsoriyhteistyön vuoksi) Listan tavoitteena on jakaa tietoa tapahtumanjärjestäjille XR-sisältöjen erityispiirteistä ja estää sellaisia tilanteita, missä XR-sisältöjä sisältävän tapahtuman aluetta on lähdetty jo alusta alkaen suunnittelemaan XR-sisällöille epäsopivaan suuntaan. Hyödynsin itse tätä muistilistaa projektiin kuuluvan tapahtuma-aluetta suunnitellessani, ja toivon hartaasti, että kyseisestä listasta on apua myös muille tapahtumatuottajille. XR-sisällöt sopivat hyvin monenlaisiin tapahtumiin, sillä niitä on tarjolla laidasta laitaan. Parhaimmillaan XR-sisällöt voivat tarjota unohtumattomia elämyksiä tapahtumakävijöille. Kannustaisin siis jokaista tapahtumatuottajaa pohtimaan: voisiko XR-sisällöt tuoda lisäarvoa minun tapahtumalleni? XR-terkuin, Meeri Lehto Kulttuurituotannon 2018 vuosikurssin opiskelija
Jalkapalloa hyvän asian puolesta
Harrastukset ovat erittäin tärkeässä osassa lasten ja nuorten henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Se tuottaa Suomessa iloa vuosittain yli 100 000 pelaajalle ja muille lajin intohimoisille seuraajille. Minullekin tärkeä harrastus on jalkapallo, siksi itsenäisen projektini aiheeksi valikoitui sopivasti jalkapallo ja sen harrastamismahdollisuuksien edistäminen hyväntekeväisyysottelun muodossa. Toimin vuoden 2022 Stadi Cupissa koordinaattorina hyväntekeväisyysottelussa, jonka järjestimme tapahtuman avajaisten yhteydessä, yhdessä Hope Ry:n ja Punainen Kortti Rasismille -hankkeen kanssa. Kaikki varat ohjattiin lasten ja nuorten harrastamisen tukemiseen Suomessa. Päädyin mukaan projektiin, koska olin ollut myös aikaisempina vuosina mukana luomassa hyväntekeväisyysottelun konseptia Stadi Cupille. Stadi Cup ry:n perimmäinen tavoite jo vuodesta 1985 lähtien on ollut vahvistaa tyttöjen jalkapallokulttuuria Suomessa ja tarjota tytöille parhaat mahdolliset järjestelyt, upeita elämyksiä sekä erityistä näkyvyyttä neljän unohtumattoman päivän aikana. Tasa-arvo urheilussa on mielestäni tärkeä asia, joten työskentely Stadi Cup Ry:n kanssa oli hieno kokemus. Hyväntekeväisyystapahtuman koordinaattorina tehtäväni oli vastata ottelun kokonaiskuvasta sekä luoda Stadi Cupin järjestelytoimikunnan nähtäväksi opas hyväntekeväisyysottelun järjestämistä̈ varten. Tavoitteena oli, että ottelusta muodostuu toimiva konsepti, jonka perinnettä voidaan jatkaa Stadi Cupissa myös tulevaisuudessa. Työskentely yhdistyksessä̈, jolla ei ole suurta budjettia tapahtuman ja hyväntekeväisyysottelun järjestämiseen ei ole aina helppoa. Koska Stadi Cup on turnaus, jolla on pitkä̈ historia ja hyvä̈ maine, oli sille työskentely ja sen edustaminen mukavaa ja suuri kunnia. Etenkin otteluun osallistuneilta julkisuuden henkilöiltä̈, sekä̈ heidän vastustajanaan toimineelta juniorijoukkueelta tuli positiivista palautetta onnistuneesta ottelutapahtumasta ja sen tärkeästä̈ missiosta. Valitsin projektin syventymisalueeksi itsensä johtamisen ja projektin aikana opin paljon omasta tuottajaidentiteetistäni sekä̈ omista vahvuuksista ja heikkouksistani. Päällimmäisiä tavoitteita oli kehittää̈ aikataulujen laadintaa ja niissä̈ pysymistä̈ sekä̈ hyvän sisäisen viestinnän hallintaa. Projektin aikana sain kehitysideoita näiden asioiden parantamiseen ja opin esimerkiksi paljon siitä, miten voin itse vaikuttaa projektin kuormittavuuteen laatimalla itselleni selkeät työajat. Uskon, että̈ valitulla projektilla oli merkitystä̈ ammatti- identiteettini rakentumisen kannalta, koska vastaavat projektit urheilun sekä hyväntekeväisyyden parissa vaikuttavat tulevaisuuden kannalta hyvin mielenkiintoisilta
Espoonlahden kesätapahtumat – yhteisö etusijalla
Työskentelin kesällä 2022 Espoon tapahtuma- ja kulttuuripalveluissa tuotannon assistenttina. Työtehtäviini kuului Espoonlahden eri kesätapahtumissa avustaminen viestinnän ja tuotannon tehtävissä. Vastuualueistani suurin oli Espoonlahden alueella sijaitsevassa Hanikassa järjestetty viikoittainen tapahtuma, Hanikan kesätiistait. Hanikan kesätiistait on vuosittainen paikallisen naapuruston järjestämä tapahtuma, joka oli minun liittyessäni mukaan vasta siirtynyt Espoon kaupungin kanssa yhteistyössä tuotetuksi tapahtumaksi. Tapahtuman tehtävänjako toteutettiin niin, että Espoon kaupunki tarjoaa tapahtumapaikan sekä viikottain vaihtuvan ohjelman ja naapurusto tarjoaa samana pysyvän ohjelman, johon kuului makkaranpaisto, saunominen sekä hyvä seura. Vaihtuvassa ohjelmassa nähtiin muun muassa joogaa, kukkakimppujen sidontaa sekä savitöitä. Olin itse vastuussa Tapahtuma-alueen markkinoinnista, yhteistyökumppanien kanssa viestinnästä, tapahtuma-alueen avaamisesta sekä satunnaisista juoksevista tehtävistä tapahtuman aikana sekä sen ulkopuolella. Päivitin sosiaaliseen mediaan muistutuksia tapahtuma-ajoista sekä vaihtuvasta ohjelmasta ja postasin satunnaisia tunnelmakuvia tapahtuman ajalta. Tapahtuman tuotantoon osallistuneet yksilöt ja järjestöt loivat monipuolisen tapahtuman, jonka vaihtuva sisältö toi niin uusia kuin vanhojakin osallistujia viikoittain. Työjaksoni päätyttyä olin ylpeä Hanikan kesätiistait -tapahtuman tuloksesta, omasta ja järjestäjien paneutumisesta hyvän yhteishengen ylläpitoon sekä kiitollinen yhteistyökumppaneille heidän tekemästään työstä ja intohimosta tapahtumaa kohtaan. Kävijöiltä saadun palautteen perusteella kesän viikoittainen tapahtuma oli ylittänyt odotukset. Hanikan kesätiistait toi tarpeellista yhteisöllisyyttä alueelle, joka koostuu suurilta osin vanhemmasta sukupolvesta sekä lapsiperheistä, jotka kaipaavat juuri kyseisen tapahtuman kaltaista yhteisöllistä tekemistä. Makkaranpaiston ja saunan lisäksi tarjottu monipuolinen viikottain vaihtuva tarjonta houkutteli paikalle väkeä laajasti eri ikäluokista. Ei kestänyt kauaa ennen kuin sana oli jo kiertänyt Hanikan naapurustoaluetta kauemmaksi ja kävijöitä saapui laajalti Espoonlahden alueelta. Tapahtuma oli onnistunut ja uskon, että sillä on potentiaalia kasvaa tulevina vuosina entisestään, jos tänä vuonna todetuille ongelmille pystytään tekemään jotain. Samaa tapahtumakaavaa voitaisiin käyttää myös muissakin naapurustoissa, joissa kaivataan kesäaikaan koko perheelle suunnattua toimintaa, johon pääsee mukaan matalalla kynnyksellä. Useilta alueilta löytyy luovia tekijöitä, jotka mielellään toisivat panoksensa alueen elävöittämiseen. Oman kokemukseni perusteella pienikin yhteisöllinen toiminta merkitsee paljon syrjäisemmillä alueilla asuville lapsiperheille sekä senioreille.
Digimarkkinointia yläasteikäisille
Tein toisen kulttuurituotannon projektityön pitkäaikaiselle työpaikalleni, jossa olen viimeisen kuuden vuoden ajan tehnyt töitä varhaisnuorisotyöntekijänä. Projektissa tein töitä kesän ajan kesätoimintamme parissa. Tarkoituksena on mahdollistaa yläasteikäisille nuorille turvallinen tila, johon he voivat tulla ystäviensä kanssa viettämään aikaa hauskan ja ilmaisen tekemisen äärellä. Työmme ytimessä on ajatus siitä, että haluamme olla edesauttamassa uusien ystävyyssuhteiden synnyn pyrkien vähentämään nuorten yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Samalla syvennyin sosiaalisen median markkinointiin, jonka takia minun vastuulleni tuli muun muassa kesätoiminnan visuaalisen ilmeen luominen, sekä toiminnasta tiedottaminen. Projektin edetessä huomasin mitä kaikkea voisin itse työn johtajana tehdä paremmin, jotta voisin olla auttamassa ja tukemassa vapaaehtoisista koostuvaa mediatiimiä, joka kesäkauden ulkopuolella vastaa viikoittaisen toiminnan markkinoinnista, sekä tiedottamisesta. Kesän aikana opin yläasteikäisille suunnatusta digimarkkinoinnista paljon käytännön tekemisen kautta, sekä hyvien lähteiden avulla. Opin muun muassa seuraavat asiat: 1. Tärkein tehtävä on erottua lukuisten mediaviestien joukosta, sekä löytää oma tie potentiaalisten kuluttajien somealustoille 2. Trendit ja ilmiöt kiinnittävät nuorten huomion 3. Digimarkkinointia tulisi tehdä monilla eri kanavilla 4. Digimarkkinoinnin avulla toimija luo suhteen ruudun toisella puolella oleviin kuluttajiin 5. Digimarkkinoinnin tunnistettavuus ja brändäys on erittäin tärkeää Jäin pohtimaan projektityön jälkeen, että millähän tavoin sosiaalisen median kanavissa tapahtuva digimarkkinointi tulee muuttumaan seuraavien vuosien aikana. On myös mielenkiintoista nähdä minkälaiset trendit tulevat nousemaan pinnalle. Kesän jälkeen pystyin kuitenkin todeta, että yläasteikäisille suunnattu digimarkkinointi on sitä, mitä koko varhaisnuorisotyö kiteytettynä on henkilökohtaista ja hauskaa! Mira / Kulttuurituotannon opiskelija 18
Toimiva viestintä on jokaisen tuotannon A ja O
Tutkin projektissani kotimaisen artistituotannon parissa sisäisen viestinnän ja artistituotannon välistä suhdetta. Siirryin keväällä uuteen työpaikkaan itselleni uuteen organisaatioon. Tavoitteenani oli kolmen viikon tarkastelun avulla kehittää omaa toimintaani artistituottajana ja kehittää sisäistä viestintää niin itseni kuin organisaation näkökulmista. Projektin aikana huomasin, että toimiva sisäinen viestintä on edellytys työni onnistumiselle. En ollut ennen edes kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka suuri osuus työstäni on pohjimmiltaan pelkkää sisäistä viestintää. Jos jokin osa sisäisestä viestinnästä ei toimi tai on vajavaista, vaikuttaa se suoraa kaikkien osapuolien työn lopputulokseen. Huomasin myös korostuneen tarpeen sille, että jokaisessa tilanteessa on tarvittaessa pystyttävä ottamaan itse vastuu viestinnän onnistumisesta, sillä kaikki työssäni kohtaamani henkilöt tai organisaatiot eivät selkeästi aina priorisoi kiireen keskellä sisäisen viestinnän toimivuutta ja johdonmukaisuutta. Asian tarkempi tarkastelu sai aikaan myös sen, että omassa työskentelyssäni toimivasta viestinnästä huolehtiminen nousi omalla prioriteettilistallani sen kärkeen. Sisäiseen viestintään (ja myös ylipäätään viestintään kokonaisuudessaan) keskittyminen osana artistituotannon työtehtäviä sujuvoitti joitakin työtehtäviä huomattavasti, kun viestinnän eri osa-alueet olivat itsellä hyvin hallussa ja niiden vaikutuksen toisiinsa ymmärsi hyvin. Useat työtehtävät sai helposti kerralla purkkiin, kun osasi kiinnittää itse huomiota siihen, kuinka toimivalla ja avoimella viestinnällä pystyi estämään väärinymmärryksiä ja kaikki pysyivät tuotantojen suhteen samalla sivulla. Esimerkiksi huolellinen tuotantosähköpostien koostaminen ja niihin valmiin muokattavan pohjan luominen vähensi sähköpostirumbaa huomattavasti ja saatujen aikataulujen ja muiden speksien koostaminen artisteille Master Touriin hyvissä ajoin säästi useilta lisäkysymyksiltä kiireisten työpäivien aikana. Päädyin lopputulemaan, että nimenomaan viestinnän suhteen monella alan ammattilaisella on parantamisen varaa. Koen, että liian usein peräänkuulutetaan ja arvostetaan vain suorasti alaan liittyvää osaamista ja kokemusta ja ajatellaan, että kuka tahansa osaa viestiä ja ilmaista asiansa ilman sen kummempaa opettelua.
Loistavan vapaaehtoispäivän johtaminen
Olen ollut kiinnostunut vapaaehtoisten johtamisesta jo pidemmän aikaa ja olen itse tehnyt paljon vapaaehtoistyötä tapahtumissa ja yhdistys- ja järjestötoiminnassa. Mielestäni parhaimmat vapaaehtoiskokemukset ovat syntyneet silloin, kun olen päässyt tekemään minulle itselleni mieluisia tehtäviä, kun minuun on luotettu ja annettu hieman enemmän vastuuta, kun tekemiseni on huomioitu ja olen saanut siitä kiitosta ja kun yleinen hyvä fiilis on huokunut muista tyypeistä ja on syntynyt yhteisöllisyyden tunteita. Vapaaehtoiset ovat aivan äärettömän tärkeä osa monille tapahtumaorganisaatioille, eikä tapahtumia voitaisi järjestää ilman heitä. Kokemusteni mukaan koronapandemian jälkeen vapaaehtoisten määrät ovat huomattavasti pienentyneet useilla festivaaleilla, joten olisi tärkeää sitouttaa jo olemassa olevia vapaaehtoisia sekä saada mahdollisesti heidän puskaradionsa avulla lisää vapaaehtoisia tuleville vuosille. Minulle itselleni on aina ollut tärkeää, että vapaaehtoiset saavat tuntea olevansa merkityksellisiä ja heidän panoksensa on huomioitu tärkeänä kokonaisuudessa. Olen siinä mielessä onnekas, että omaan hyvän nimimuistin ja opettelenkin aina päivän aluksi vapaaehtoisteni nimet. Nimeltä puhutteleminen ja nimen muistaminen saavat henkilön tuntemaan olonsa huomatuksi. Mikäli nimimuisti on aivan surkea, voi yrittää keksiä muita tapoja huomioida yksilöitä joukosta pelkän vapaaehtoisryhmän sijaan. Tällaisia keinoja voivat olla esimerkiksi juttelu ja kiinnostus henkilöitä kohtaan esimerkiksi pienissä ryhmissä tai kahden kesken tehtävien tekemisen lomassa. Huomioimista ovat myös henkilökohtaiset kiitokset ja kehut hyvin hoidetuista hommista. Vapaaehtoisten motivaatiota nostavat sellaiset tehtävät, joissa he saavat käyttää omia vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan hyödyksi. Siksi onkin hyvä kysyä jo päivän aluksi heidän taitojaan ja jakaa tehtävät niiden perusteella. Tämä jouduttaa myös tehtävien suorittamista. Mikäli vapaaehtoiset ovat osoittautuneet hyviksi ja luotettaviksi, voi heille antaa myös hieman enemmän vastuuta esimerkiksi antamalla itsenäisesti suoritettavaksi pieniä kokonaisuuksia. On tärkeää huomioida myös vapaaehtoisten jaksaminen. Muista pitää taukoja ja kertoa niistä selkeästi. Kaikki vapaaehtoiset eivät välttämättä uskalla kysyä niistä itse. On hyvä sopia aina tauon alkaessa sen päättymisaika ja tapaamispaikka, jotta kaikki osaavat tulla takaisin tauon jälkeen. Taukojen pitäminen ja veden juominen on erityisen tärkeää kuumalla säällä. Helteellä taukoja on pidettävä vielä tiheämpään ja mielellään paikoissa, joissa pääsee varjoon. Helteellä uupuminen voi tapahtua hyvinkin äkkiä. Vapaaehtoispäivästä tekee loistavan hyvä ja kannustava ilmapiiri, hymyilevät kasvot ympärillä ja ehkä jopa uusi vapaaehtoistuttavuus, jonka kanssa on saanut hengailla koko päivän. Vapaaehtoisten johtaja luo käyttäytymisellään ja puhetavallaan fiilistä, joka tarttuu koko tiimiin. Hyvällä fiiliksellä jaksaa tehdä paremmin ja se jää päälle jopa päivän jälkeen. Hyvä fiilis myös helposti muistetaan seuraavana vuonna, kun vapaaehtoishaut taas aukeavat. Omat vinkkini vapaaehtoisten johtamiseen ovat seuraavat: Huomioi yksilöt ja heidän tehtävänsä. Muista kiittää ja kehua. Kysy ja hyödynnä vapaaehtoisten vahvuuksia ja osaamista. Mikäli sinulla ei ole juuri nyt mitään tehtäviä annettavaksi, selvitä, olisiko jollain muulla. Mikään ei ole tylsempää, kuin istua tyhjänpanttina pitkään vailla tekemistä. Muista tauot, myös omasi! Oma hyvä fiilis ja esimerkki tarttuu!
Arabian katufestivaali artistituotanto cultural management festivaali festivaalituotanto hanke itsensä johtaminen itsenäinen projekti johtaminen kansainvälisyys Kansallismuseo Kulttuurialan projektityö kulttuurintuotanto kulttuurituotanto Kulttuurituottaja Kulttuurituottaja 2016 kulttuurituottaja 2017 kulttuurituottaja 2019 kulttuurituottaja 2020 kulttuurituottajat kulttuurituottaja YAMK Kutu15 kutu16 Kutu17 kutu18 markkinointi Metropolia metropolia ammattikorkeakoulu näyttely vartissa opastusvideo opiskelija projekti projektityö some sosiaalinen media tanssi tanssitaide tapahtumatuotanto Tuottajat18 Tuottajat20 tv-tuotanto vapaaehtoisten johtaminen vapaaehtoistyö viestintä yhteishaku