Vuosi: 2023
Kulttuurituottajana museossa
Kansallismuseon torni on vaikuttava. Varsinkin, kun seisoo itse hölmistyneenä sekä tornin että oman edessä olevan elämän edessä. Olin juuri astumassa museoon tekemään itsenäistä projektiani ja jännitin, oliko vuosien haavekuva tuottajana museossa työskentelystä totta vai puuterimaista unikuvaa. Työnkuvani projektissa oli helposti lähestyttävä: avustava tuottaja Kansallismuseon tuottaja Viktor Sohlströmille. Projekti itsessään koostui useasta osasta. Kaksi ensimmäistä liittyi Kansallismuseossa avautuvaan Jaakko Heikkilän näyttelyyn Vaurauden filosofia. Sain tehtäväkseni suunnitella non-stop-työpajan näyttelyyn, jossa olisi tarkoitus tehdä pinssi tai rintaneula. Aihe kumpusi Heikkilän näyttelyn yhteyteen liitetyistä kokoelmateoksista, miniatyyrimaalauksista. Ne olivat aikansa luksustuote, joita kannettiin mukana matkoilla ja muisteltiin omia rakkaita. Pajassa sai tehdä oman ”miniatyyrimaalauksen”, jota sai kantaa mukanaan. Oli mielekästä olla käytännön pohdintojen parissa: mikä olisi hauskaa puuhaa niin lapsille kuin aikuisille, helppo toteuttaa, suhteellinen edullinen jne. Pajan lopullinen toteutus jäi avoimeksi, sillä oma osuuteni koski vain suunnittelua. Vaikka se ei olisi toteutunutkaan, sain paljon irti jo tästä vaiheesta. Toinen osa projektista liittyi Avaimia ajatteluun -keskustelutilaisuuksiin, joissa filosofi Sanna Tirkkosen johdolla pohdittiin Heikkilän näyttelyn teemoja eri aiheiden kautta. Heikkilän näyttelyssä oli henkilökuvia Suomen varakkaimmista ihmisistä. Homogeenisuus oli selvä: miesvoittoista ja valkoista. Avaimia ajatteluun -keskustelutilaisuuksissa oli mahdollisuus pohtia juuri näitä sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti kaivertavia kohtia ammattilaisajattelijan kanssa. Tilaisuudet olivat selkeitä: Tirkkonen alusti päivän aihetta filosofisesta näkökulmasta, josta sitten keskusteltiin osallistujien kanssa. Tilaisuudet striimattiin myös museon Facebookiin. Kolmas osa projektiani oli olla mukana Sibelius-Akatemian Kansallismuseossa järjestämissä konserteissa. Niitä oli kahtena päivänä, kolmessa eri museon tilassa. Tilaisuudet olivat avoimia kaikille, mutta ne järjestettiin museon aukioloaikojen ulkopuolella. Yksi tavoite opiskeluprojektissa oli se, että saisin jotain käryä siitä, haluanko työskennellä museossa. Mikä tuottajan rooli on siellä? Millaisia työtehtäviä hänellä on? Minulle valkeni se, että tuottaja on yksi yleisötyön tiimin jäsenestä, joka toteuttaa koko museon, mutta varsinkin yleisöntyön tavoitteita luoda enemmän kerroksia museon kävijäkokemukseen. Monet teokset voivat olla käsitteellisiä, vaikeasti avautuvia tai ne sisältävät yhteiskunnallisesti hankalia ja kipeitä aiheita. Yleisötyö tutkii ja toteuttaa erilaisia tapoja saada näyttely avautumaan katsojalle. Yleisötyön yksi suurimmista asiakaskohteista ovat lapset ja nuoret, joille erilaiset pajat sekä muut aktivoivat toiminnat sopivat erityisesti. Muutenkin yleisötyö tavoittelee sitä, etteivät museot olisi vain passiivisia tiedonantajia vaan paikkoja, joissa kaikenikäiset ja taustaiset ihmiset voivat oppia uutta, inspiroitua, viettää aikaa ja olla omina itsenään. Vuorovaikutteisuus tuo kävijälle tunteen, että on enemmän osa kokonaisuutta. Kuten Kansallismuseossa, voivat museot myydä myös omia palveluitaan ulos ja tuottaa asiakkaille kuratoitua ohjelmaa. Museon tuottaja voi siis tuottaa sisältöä, näyttelytiimin tai yleisötyötiimin eli museon sisäisiä toiveita, mutta myös myyntipalveluna ulkopuolisille tahoille. Tämä on hyvä tulonlähde museoille, joiden tilat saattavat olla ison ajan tyhjillään. Sain kokonaiskuvan, että tuottajan työ voi olla yllättävän monipuolinen museoissa. Tuottamisen tarpeita voi tulla monelta eri tiimiltä museon sisältä ja ulkopuolelta. Jännitykseni Kansallismuseon portailla haihtui ilmaan heti päästyäni kiinni hommista. Kun saa olla ja tehdä työtä rakastamassaan ympäristössä on yksi parhaimmista fiiliksistä ja sillä tiellä haluan pysyä. Terveisin Museotäti in the making, Johanna László
Kesä artistituotannon parissa – kolme tärppiä itsensä johtamiseen työelämässä
Fullsteam Agency on kotimainen ohjelmatoimisto, sekä vuosittain lukuisten kotimaisten ja ulkomaisten esiintyjien konserttien järjestäjä. Toimiston omaan rosteriin kuuluu artisteja laajalta genreskaalalta, JVG:stä ja Sannista Stam1naan ja Rytmihäiriöön. Olin kesän 2023 mukana Fullsteam Agencyn kotimaisen tuotannon tiimissä kesälomien tuuraajana jatkona kevään aikana suoritetulle työharjoittelulle. Otin harteilleni kunkin tiimissä olevan tuottajan projektien valvomisen heidän poissaolojen aikana. Päätin viimeisenä projektinani tutkia itseni johtamista oman käytännön toiminnan kautta. Työtehtäviä ja erilaisia vastaan tulleita tilanteita oli kattavasti, mistä oppia ja reflektoida. Alta löydät kesän kokemuksieni pohjalta kootut vinkit tuottajan työssä edistymiseen! 1. Tavoittele, älä suorita Avaatko viikonlopun jälkeen toimistolle maanantaiaamuna palattua sähköpostisi ja vastaamaan jokaiseen saapuneiden kansiossa olevaan heti, vai varaatko mieluummin aikaa näiden rauhassa lukemiselle ja tekemään päivällesi tavoitteita? Itselleen kevyiden, mutta konkreettisten tavoitteiden asettaminen työpäivän aikana auttaa hahmottamaan sekä itse työtehtäviä, että työn kokonaiskuvaa paremmin. Kokeile antaa itsellesi muutama pienempi ja jokin suurempi tavoite, ja aikatauluta päivääsi tämän mukaisesti. Tavoite voi olla vaikka kuinka yksinkertainen: Hae ennen minkään muun tekemistä kuppi kahvia ja teetä, jonka jälkeen istu rauhassa käymään sähköpostikansiota läpi Mitä sinuun täytyy saada tänään valmiiksi? Tee tilannekatsaus ja kirjoita nämä itsellesi auki. Mieti tärkeysjärjestystä ja priorisoi – onko jotain, minkä voit jättää myöhemmälle? Ota tavoitteeksi saada akuuteimmat asiat ensin pois alta. Pienet, konkreettiset tavoitteet auttavat hahmottamaan kaikkea tehtävää palasina. Mieti palapeliä: eikö olekin helpompi ensin etsiä reunapalat ja ne ärsyttävät yksiväriset omiin pinoihinsa, joita sitten käy läpi omillaan? Hyppäämällä ryminällä tekemisen ääreen ei ehdi arvostaa sitä, mitä on jo saanut aikaiseksi. 2. Työkaluille iso peukku, sillä ilman vasaraa on vaikeampi naulata Kaikilta löytyy omat tottumuksensa ja ajatuksensa järjestelmällisyyden suhteen. Joillekin riittää puhelimen muistio satunnaiseen käyttöön, kun jotkut taas kantavat mukanaan fyysistä kalenteria, johon kirjaavat kaikki päivän menot minuutilleen. Isomman työmäärän tullessa vastaan, kaikkea on vaikea lokeroida päässä ja tehdä ulkomuistista. Projektinhallinnan työkaluja löytyy vaikka mitä, mutta omaan käyttöön Trello oli kesän aikana oikein mahtava. Trellossa voit luoda taululle kortteja, joiden sisälle voit kirjata tehtäviä. Näitä voi siirrellä vapaasti kortista toiseen. Alla kuvakaappaus Trellon valmiista Project Management -mallista, jossa omat korttinsa muun muassa tehtäville ja valmiille asioille. Kortteja voi muokkailla vapaasti itselle sopivaksi. Oikealla työkalulla voit tehdä itsellesi omannäköisen visuaalisen aikajanan työlle. Erilaisia sovelluksia löytyy kattavasti verkosta (esim. Monday, Asana), tai työkaluna voi käyttää vaikkapa seinää, teippiä ja tarralappuja. Pienikin tähän käytetty aika näkyy työn sujuvuudessa, kun omalta aikajanaltaan voi poimia selkeästi lokeroiduista ja järjestellyistä työtehtävistä tilanteeseen sopivimmat! 3. Panosta myös itseesi Tällä tarkoitan sekä konkreettisia käytännön toimia, että kokonaisvaltaista asennoitumista. Työ ei kuitenkaan ole kaikki kaikessa, vaikka kuinka tärkeäksi sen kokee itselle. ”Tee työtä, jota rakastat” on lausahdus, jota näkee usein ympäri verkon oppaita hyvään työntekoon, mutta työhön myös kyllästyy, jos sen asettaa elämänsä kulmakiveksi. Käytännön toimet voivat olla niitä perinteisiä salilla käymistä ja terveellisesti syömistä. Kaikki kuitenkin lopulta riippuu siitä, mistä itse nauttii. Itse pidän keikoilla ja elokuvissa käymisestä sekä kavereiden kanssa hölmöjen supersankarikorttipelien pelaamisesta ja pyrin kesän aikana pyhittämään työn sivussa näille reilusti aikaa. Pyri olemaan ajattelematta, että pääasia elämässä on työ, jonka ohessa elät elämää. Eläminen on päähommasi, käy sen ohessa töissä. Nämä vinkit eivät suinkaan ole kaikille tärkeitä ja sopivia, mutta näillä eväillä kesäni artistituotannon parissa sujui antoisasti. Toivottavasti näistä on sinullekin hyötyä! Syysterveisin, Thomas Frankton Kulttuurituotannon 2019 vuosikurssin opiskelija
Voiko tuottajasta tulla sittenkin viestijä?
Olin kesällä 2023 Helsingin tapahtumasäätiöllä viestinnän harjoittelijana. Se, miten päädyin nimenomaan viestinnän harjoitteluun, oli monen asian summa. Ennen kulttuurituotantoa olen opiskellut kotimaista kirjallisuutta, ja harjaantunut kirjoittamaan myös erilaisia tekstejä. Viime keväänä sain vinkin siitä, että Tapahtumasäätiö hakee kesälle viestinnän harjoittelijaa. Niinpä hain paikkaa ja sain sen! Kiinnostava identiteettikokeilu En ollut osannut kuvitella itseäni markkinoinnissa ja viestinnässä ennen tätä työmahdollisuutta. Oikeastaan en ollut edes tullut ajatelleeksi, että kulttuurialalla voisi tehdä töitä nimenomaan viestintään keskittyen. Mahdollisuus työskennellä tämän tapahtuma-alan osa-alueen parissa tuntui kiinnostavalta identiteettikokeilulta: voisiko viestintä sittenkin olla minun juttuni tuottamisen sijaan? Viestinnässä yhdistyy itseasiassa moni asia, josta pidän. Monipuolisten kulttuuritapahtumien lisäksi siinä ollaan tekemisissä jatkuvasti myös tekstien ja kirjoittamisen kanssa. Viestinnässä ei myöskään tarvitse huolehtia joistakin sellaisista itselleni vieraammilta tuntuvista tuottamisen alueista, kuten esimerkiksi tekniikasta ja siihen liittyvistä laskelmista. Satoja tapahtumakuvauksia ja luovia somesisältöjä Tehtäväni liittyivät suurimmaksi osaksi Helsinki-päivään ja Taiteiden yöhön, joissa vastasin kaupunkitapahtumien tapahtumakuvausten koordinoinnista sekä Taiteiden yön sosiaalisesta mediasta. Lisäksi olin apuna Helsingin juhlaviikkojen somessa ja kirjoitin nettisivuille artikkeleita. Tehtäväni tapahtumakuvausten parissa vaativat järjestelmällisten työtapojen luomista, mutta työtapojen vakiinnuttua ne tuntuivat melko rutiininomaisilta. Kävin läpi yhteensä lähes 500 tapahtumakuvausta, joista jokainen vaati lisäksi useita uusia käsittelykertoja esim. käännösten ja muokkausten myötä. Olin myös aktiivisesti yhteydessä tapahtumajärjestäjiin ja käännöstoimistoon. Opin prosessissa erityisesti järjestelmällisyyttä ja tehokkuutta, sekä kommunikoimaan sähköpostitse ammattimaisesti ison organisaation edustajana. Taiteiden yön somen tekeminen puolestaan oli ensisijaisesti luovaa tekemistä, jossa kehityin kesän aikana paljon. Opin tapahtumien somemarkkinoinnin suunnittelusta ja aikatauluttamisesta sekä siitä, minkä tyyppiset sisällöt yleensä toimivat parhaiten. Somen tekeminen oli hauskaa erityisesti tapahtumien lähestyessä ja tapahtumapäivänä, jolloin sain olla jatkuvasti mukana tapahtumien kulussa. Kesän mieleenpainuvin hetki oli Taiteiden yönä, kun Kansalaistorilla esitettiin valtavalta screeniltä taiteilijakaksikko Tellervo Kalleisen ja Oliver Kochta-Kalleisen ohjaamia Katastrofielokuvien loppukohtauksia. Ennen esitysten alkua olin ollut Oodin kirjastossa työskentelemässä tehden Taiteiden yön somea. Kun astuin ulos Oodin ovista Kansalaistorille juuri ennen tapahtuman alkua, häkellyin ihmispaljoudesta edessäni. Tuntui äärettömän siistiltä, että niin moni ihminen oli kiinnostunut meidän tekemästä tapahtumasta ja löytänyt paikalle! Tässä hetkessä tunsin, että kaikilla tapahtumakuvausten parissa viettämilläni välillä puuduttavillakin tunneilla oli merkitystä. Eiväthän ihmiset olisi löytänyt paikalle ilman toimivaa viestintää. Entä miten sitten kävi? En kuitenkaan vielä tiedä vastausta kysymykseen siitä, voisiko minusta tulla sittenkin tuottajan sijaan viestijä. Sain kesän perusteella sellaisen vaikutelman, että markkinoinnin ja viestinnän tiimin työ tapahtuu lähes kokonaan tietokoneen välityksellä erilaisia tekstejä ja markkinointimateriaaleja suunnitellen ja luoden. Koin ajoittain jatkuvan toimistolla tai kotona etätoimistolla tietokoneen ääressä istumisen raskaaksi. Huomasin, että jaksoin työpäivät aina paremmin, jos ne sisälsivät myös jonkinlaista liikkumista toimiston ulkopuolella. Tapahtumasäätiön tuottajien työ vaikutti vierestä seurattuna sisältävän enemmän esimerkiksi asioiden hoitamista käytännössä tapahtumapaikoilla. He olivat myös viestintää enemmän suoraan yhteydessä esiintyjiin ja muihin yhteistyötahoihin. Tapahtumasäätiö oli kokonaisuudessaan todella antoisa ja opettavainen kesätyöpaikka, koska viestinnän ja markkinoinnin tehtävien lisäksi opin samalla myös muiden organisaation työntekijöiden tekemistä seuraamalla. Koin viestinnän tehtävät kiinnostaviksi ja merkityksellisiksi, mutta minuun jäi silti myös tuottajuuden kipinä. Haluaisin siksi vielä myöhemmin opintojeni aikana tehdä harjoittelun myös tuotannon puolella.
Brändikirja: Yrityksen sydän ja sielu – kokemukseni kauneusalan projektissa
Viime kuukauden aikana sain kiehtovan mahdollisuuden olla mukana projektissa, jossa asiakas valmistautui lanseeraamaan uutta kauneusalan yritystä. Projektiin kuului kattavan brändikirjan ja valmiiden some-päivityspohjien luominen. Brändikirja on yrityksen identiteetin kompassi. Se sisältää yrityksen tarinan, arvot ja visuaalisen ilmeen, jotka muodostavat yrityksen tunnistettavan ulkoasun. Eli yksinkertaisesti, brändikirja kuvaa ja sisältää kaikki asiat mistä brändi konkreettisesti kostuu ja tiivistää yrityksen identiteetin yhteen paikkaan. Se on kuin brändin sydän, joka ohjaa kaikkea mitä yritys tekee. Brändikirja palvelee ensisijaisesti yrityksen omaa henkilökuntaa mutta on myös auttava työkalu, kun yritykseen palkataan uusia työntekijöitä. Tiivis brändikirja takaa yhtenäisen ja tunnistettavan ilmeen, samalla taaten saavutettavuuden. Projekti on ollut silmiä avaava matka uuden kauneusalan yrityksen syntymisen äärellä. Brändikirja on keskiössä yrityksen identiteetin ja arvojen määrittämisessä. Projektissa loimme myös valmiita some-päivityspohjia, jotka tarjoavat tehokkaan välineen palvelujen viestintään ja markkinointiin vaivattomasti. Tämä projekti on ollut antoisa kokemus ja täydellinen esimerkki siitä, miten tiimityöllä ja avoimella viestinnällä voidaan saavuttaa hienoja tuloksia. Toivon, että uusi kauneusalan yritys menestyy ja löytää paikkansa markkinassa! Projektin menestys saavutettiin tehokkaan aikataulun hallinnan, motivoituneen ja omistautuneen tiimin sekä avoimen viestinnän kautta. Tiukan aikataulun noudattaminen onnistui taitavalla ajanhallinnalla ja resurssien allokaatiolla. Projektin haasteet ja satunnaiset takaiskut olivat olennainen osa oppimiskokemusta. Niiden voittaminen vaati tiimityötä, joustavuutta ja nopeita reagointeja. Kulttuurituotannon opinnot ovat toimineet porttina matkaan viestinnän ja markkinoinnin maailmaan. Koen luovan ongelmanratkaisun olevan yksi vahvuuksistani ja se on taito mitä saa markkinoinnin parissa hyödyntää jatkuvasti. Tämä projekti on antanut inspiraatiota myös jatkosuunnitelmille. Toivon pääseväni jatkossakin työskentelemään vastaavien innovatiivisten brändien parissa ja luomaan jotain ainutlaatuista yhdessä.
Oletko jo miettinyt omaa brändi-identiteettiäsi?
Tein kulttuurituotannon syventävän projektin henkilöbrändäyksestä ja tein sen pohjalta matkaoppaan. Matkaoppaan tarkoituksena on hyödyntää omaa osaamista matkailualalta sekä tuottaa julkaisuja, jotka esittävät pääkaupunkiseudulla olevia matkailukohteita. Projektin päätavoitteena ei kuitenkaan ollut sosiaalisen median julkaisujen tuottaminen, vaan brändihallinta. Matkaopas julkaistiin projektin aikana Instagramiin ja sitä käytettiin työkaluna sekä esimerkkinä, kuinka hyödyntää sosiaalista mediaa henkilöbrändäyksessä. Sain samalla mahdollisuuden tutkia sekä oppia enemmän vaikuttajamarkkinoinnista ja oman henkilöbrändin rakentamisesta sekä sen vertaamisesta asiantuntijabrändäykseen. Ennen projektia en ollut pohtinut tarkemmin henkilöbrändin sekä asiantuntijabrändin eroja. Opin, että kaikilla on oma henkilökohtainen brändinsä, vaikka sitä ei välttämättä jokapäiväisessä elämässä huomioi. Muun muassa läheisillämme on jo jonkinlainen käsitys meistä ihmisenä ja nämä mielikuvat rakentavat jo meistä henkilöbrändiä. Oman ammatillisen brändin rakentamisessa kannattaa miettiä esimerkiksi millainen oma jo olemassa oleva brändi-identiteetti on. Onko sinulla jokin harrastus tai taito, jossa olet hyvä? Esimerkiksi opetatko tai autatko esimerkiksi läheisiäsi ruoanlaitossa, meikkaamisessa tai urheilulajissa? Olemassa olevien taitojen kautta on helpompaa rakentaa omaa brändi-identiteettiä. Projekti oli todella riippuvainen oman innon ylläpitämisestä. Huomasin, että itsensä johtaminen sekä aikataulussa pysyminen vaati perusteellista projektisuunnitelmaa. Loppuraporttia kirjoittaessa opin, että projektisuunnitelma olisi voinut sisältää tarkemman aikataulun. Selkeys olisi ylläpitänyt myös omia tavoitteita. Syvennyin brändihallintaan mielenkiintoisten sekä kattavien lähteiden myötä. Opin valtavasti muun muassa oman henkilöbrändin suunnittelustrategioista ja henkilöbrändäyksestä yksilön sekä yrityksen näkökulmasta. Esimerkkinä haluan nostaa esiin kirjan: Henkilöbrändi: Asiantuntijasta vaikuttajaksi (2017) Kurvinen, J., Laine, T., & Tolvanen, V. ”Mieti minäkuvaasi: miten näet itsesi ja miten muut mielestäsi näkevät sinut ja persoonasi. Kirjaa ylös sanoja, jotka kuvaavat sinua, jotka voisivat kuvata sinua ja jotka eivät ole sinua. Kirjaa ylös myös, mitkä asiat ovat sinulle arvokkainta elämässäsi, niin pääset paremmin kartalle intohimojesi lähteestä. Pyri löytämään sinua parhaiten kuvaavat sanat miettien, kuka olet, mitä pidät arvossa, mitä haluaisit olla ja miksi. Keskustele näistä muiden kanssa: nähdäänkö sinut samalla tavoin, sillä sitä, mitä et julkisesti myönnä, et voi myöskään työstää. Näin löydät parhaiten persoonaasi vahvistavat tekijät ja tunnistat työstettävät alueet. (Henkilöbrändi: Asiantuntijasta vaikuttajaksi, Kurvinen, J., Laine, T., & Tolvanen, V.) Vaikuttajan identiteettiä voi lähteä rakentamaan oman minäkuvan kautta. Kannustan kaikkia pohtimaan omaa brändi-identiteettiänsä, mikäli sitä ei ole jo ennestään tehnyt. Omasta arjestansa voi mahdollisesti löytää uusia olemassa oleva taitoja sekä vahvuuksia. Malena / Tuottajat 20
Speksin huumaa tuottajan linssin läpi
Vuonna 2022 tuotin METKAn Speksin ”Hyvät, pahat & zombiet” yhdessä kahden opiskelukaverini kanssa. METKAn Speksi on Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden vuosittain tuottama interaktiivinen improvisaatioteatterinäytelmä, jonka rahoituksesta vastaa opiskelijajärjestö METKA. Lopputuloksena on joka vuosi viihdyttävä ja mukaansa tempaava esitys, jossa musiikki ja tanssi ovat isossa roolissa. Speksin työryhmään ovat tervetulleita hakemaan kaikki Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijat. Speksin yleisöllä on erityinen rooli, sillä se saa vaikuttaa esityksen kulkuun ”OMSTART”-huudoin, jolloin kyseinen kohtaus esitetään uudelleen yleisön toivomalla tavalla. Tämä luo jokaisesta esityksestä ainutlaatuisen ja yllätyksellisen kokemuksen. Vuoden 2022 projekti kesti kaiken kaikkiaan noin kymmenen kuukautta. Tuottajina meillä oli johdettavanamme lähes 90 opiskelijan työryhmä. Tehtäviini kuului muun muassa koko tuotannon aikataulun ja budjetin luominen, työryhmän johtaminen, sisäisestä viestinnästä huolehtiminen, tiedotteiden laatiminen sekä yhteistyö ja neuvottelut eri toimijoiden kanssa. Speksi opetti, että tuottaja ei koskaan voi olla liian ”etukenossa” suunnittelemassa tulevaa. Mitä aiemmin tulevat yhteiset harjoitukset ovat tiedossa, sen parempi. Myös tuottajan toiminnan läpinäkyvyys on tärkeää. On hyvä kertoa työryhmälle tasaisin väliajoin projektin kuulumisia ja missä mennään. Avoimuus luo lisää luottamusta puolin ja toisin. Speksi toi mukanaan monenlaista käytännön kokemusta ja kehitti ongelmanratkaisutaitoja, joista koen olevan hyötyä tulevaisuudessa. Olimme ylpeitä projektin lopputuloksesta ja myös katsojaluvut osoittivat, että yleisö viihtyi Speksin parissa. Oli ilo huomata, kuinka näin iso ja luova projekti yhdisti eri alojen opiskelijoita ja toi jännitystä sekä viihdettä opiskelija-arkeen. Tänä vuonna 2023 METKAn Speksi kulkee nimellä ”Kultistin kutsu”. Esitykset ovat syksyllä Arabiasalissa, Arabian kampuksella. Lähde ihmeessä katsomaan ja viihtymään!
One size does not fit all
Keväällä 2021 olin mukana Nuori Näyttämö -hankkeen 2019–2021 kierroksen Uudenmaan paikallisfestivaalilla ja hankkeen päätöskatselmuksessa. Nuori Näyttämö on valtakunnallinen teatterihanke, jossa ammattiteatterit eri puolilla Suomea työstävät alueidensa nuorten teatteriryhmien kanssa uusia näytelmiä. Hanke huipentuu viiteen paikallisfestivaaliin, joissa nuoret esittävät loppuesitykset oman alueen ammattiteatterin näyttämöllä. Hanke päättyy päätöskatselmukseen, johon raati valitsee esitykset. Vaikka työskentelin pääosin graafisen suunnittelun ja visuaalisen viestinnän parissa, tämän itsenäisen projektin syventymisalueeksi valitsin itsensä johtamista. Se on välttämätön taito olosuhteista riippumatta, ja projektin itsenäinen luonne tarjosi ihanteelliset olosuhteet sen kehittämiseen. Vaatii rohkeutta tehdä asiat itselleen parhaalla sopivalla tavalla. Tavoitteenani projektissa oli selvittää mitkä toimintatavat toimivat minulle parhaiten, tunnistaa omat tarpeeni ja oppia tulla paremmin toimeen niiden ehdoilla työolosuhteissa. Projektia varten tutustuin Satu Pihlajan kirjaan Aikaansaamisen taika sekä Sami Pajun, Tapani Riekin ja Virpi Oinosen Järki töihin! Parempien työtapojen kehittämisoppaaseen. Kirjat valitsin niiden käytännönläheisyyden vuoksi. Pääsin kokeilemaan uusia tekniikoita, sain konkreettisia vinkkejä parempaan itsensä johtamiseen sekä välineitä omien toimintatapojen tutkiskeluun. Projektin aikana vakiintui neljä toimintatapaa, jotka ovat tavalla tai toisella ristiriidassa yleisten suositusten ja kirjallisuuden kanssa, mutta toimivat minulle mainiosti: 1. Aika vs. asia Varaan tietyn verran aikaa työskentelylle ja siinä ajassa irtoaa mikä irtoaa. Ajalla on siis enemmän painoarvoa, kuin sen sisälollä. Jos varattu aika ei riitä, aika menee tavoitteen edelle. Tämä asettaa selkeät rajat työskentelylle ja poistaa paineet saavuttaa jotakin yhdellä istumalla. 2. Pidempi to do -lista Lisään listaan myös pienempiä tehtäviä, kuten sähköpostien lukeminen. Vaikka lista saattaa vaikuttaa alussa pelottavalta pituudensa takia, pienien tehtävien ansiosta koen onnistumisen tunteita säännöllisesti, ja näen jatkuvasti konkreettiset todistukset edistyksestä. 3. Pomodoro x2 Perinteisen Pomodoro mallin ajat, eli 25 minuuttia töitä, viiden minuutin tauko ja neljän kierroksen jälkeen pidempi 30 minuutin tauko tuntuvat minusta liian lyhyiltä. Tekniikka on minulle hyödyllisempi pidemmillä aikavälillä, kuten 45– 60 minuuttia töitä, 10–20 minuutin tauot, ja kolmen kierroksen jälkeen pidempi tauko. Pidennetyllä tekniikalla saan huomattavasti enemmän aikaan. 4. Epämääräisemmät suunnitelmat ja tavoitteet Tarkat suunnitelmat aiheuttavat minulle vain ahdistusta ja pettymystä, koska ne harvoin toteutuvat. Samoin tavoitteet toimivat minulle paremmin epämääräisimpinä. Tarkempi kuva toivotusta lopputuloksesta usein muodostuu vasta kun olen tehnyt tavoitteen eteen jo jonkin verran työtä. Suunnitelma selkeytyy työn edetessä. Tämä pitää paikkaansa etenkin luovissa tehtävissä, sillä luovuutta ei voi pakottaa. Kirjallisuus korostaa selkeyden tarvetta tehokkaalle aikaansaamiselle. Tarkat, konkreettiset ja mielellään aikaan sidotut tavoitteet, kokonaisuuksien pilkkominen pienempiin osiin, selvän lopputuloksen määritteleminen sekä huolellinen suunnitelma sen saavuttamiseksi tuovat selkeyttä. Olen itse hyvin tarkka ja huolellinen henkilö, mutta toiminnassani korostuu joustavuuden tarve ja mahdollisuus antaa asioille tilaa ja aikaa muodostua. Kirjallisuuden keskeisin viesti oli kuitenkin tämä: Olemme kaikki erilaisia ja se näkyy erilaisina itsensä johtamisen ja aikaansaamisen tapoina. On siis tärkeä, että oman työn suunnittelu on omissa käsissä aina kun mahdollista.
Helsinki Pride 2023: Nuorten Drop-in DJ-Workshop
Olen ensimmäisen vuoden kulttuurituotannon opiskelija Jasmin Anglén. Tein ensimmäisen syventävän projektini Nuorten Pride -viikon avausohjelmaan kuuluvan Nuorten Drop-in DJ-workshopin tuottamisesta. Taustaltani olen mm. nuoriso- ja koulukäynninohjaaja, joten minulle oli luontaista hakeutua nuoria koskevan projektityön pariin. Minulla on myös aikaisempaa kokemusta nuorten musiikkitapahtuman tuottamisesta (Soundgeist Helsinki / Nosturi, 2016). Nuorten DJ-tapahtuman tuottamisen taustalla on yhdeksän kuukauden mittainen työsuhde nuorten toiminnan projektikoordinaattorina Säröllä (Tyttöjen Rokkileiriyhdistys ry). Se tarjoaa trans- ja cissukupuolisille tytöille ja naisille sekä muille trans- ja muunsukupuolisille ihmisille mahdollisuuksia toteuttaa itseään musiikin keinoin. Työssäni projektikoordinaattorina koordinoin 13—19-vuotiaille Särön kohderyhmäläisille suunnattua bändi- ja musiikkiharrastustoimintaa. Nuorten Drop-in DJ-workshop on loppuhuipennus työskentelyjaksoni aikana aloitetulle Särön ja muiden nuorisopalveluita tuottavien tahojen yhteistyölle. Nuorten Pride -viikon tapahtumassa nostimme kohdeikäryhmää 29-vuoteen, jotta tapahtuma olisi saavutettavampi laajemmalle osalle Pride-viikon kävijäkuntaa. 26.6.2023 klo14–18 Oodin lipan alla järjestettävä Nuorten Drop-in DJ-workshop on Särön, DJ Academy Helsingin sekä Helsingin keskustakirjasto Oodin yhdessä Nuorten Pride -viikolle järjestämä tapahtuma. Särön DJ-pisteen myötä tytöt, naiset ja ei-binääriset nuoret on erityisesti huomioitu. Maksuttomassa työpajassa nuoret pääsevät kokeilemaan ja harjoittelemaan DJ-työskentelyä, aiempaa osaamista ei tarvita. Tapahtuman avoin formaatti kutsuu nuoria tutustumaan musiikkiharrastusmahdollisuuksia tarjoaviin tahoihin ja oppimaan uusia taitoja. Suomen kesäkelien oikukkuuteen varautuen olemme varmuuden vuoksi varanneet Oodiin Maijansalin käyttöömme tapahtuman ajaksi. Sekä nuorten musiikkiharrastushanke että DJ-tapahtuma Pride-viikolla rahoitettiin Helsingin kaupungin myöntämällä avustuksella, joten pääsin tekemään raportointia myös Helsingin kaupungille. Ensimmäisen vuoden opinnot antoivat hyvät mahdollisuudet hyödyntää lukuvuoden mittaan tulleita oppeja tapahtuman tuottamisessa. Sain välitöntä hyötyä esimerkiksi kirjallisen ja visuaalisen viestinnän, taloushallinnon kursseista. Ennen kaikkea merkitykselliseltä tuntuu olla mukana tekemässä Suomen suurinta ihmisoikeustapahtumaa. Tervetuloa paikan päälle aistimaan Nuorten Pride -viikon avauspäivän tunnelmaa ja fiilistelemään nuorten soittamaa musiikkia!
Elisaari – Veneilijöiden virkistyskohteesta kaupunkilaisten kulttuurikohteeksi
Elisaari on luonnonkaunis virkistäytymis- ja lomakohde, joka sijaitsee Inkoon saaristossa. Helsingin kaupunki osti vuonna 1969 Mellangårdin tilan ja perusti sinne Elisaaren ulkoilualueen. Alue on tunnettu satoja vuosia vanhasta luonnonvaraisesta tammimetsiköstä, joka on rauhoitettu ‘luonnonsuojelualueeksi vuonna 1994, ja nykyään sen läpi kulkee opastettu luontopolku. Saaressa on yli satapaikkainen vierasvenesatama monipuolisten palveluiden kera. Asiakkaiden käytössä on vuokrasaunoja, grillikatoksia, kuivakäymälöitä, vuokramökkejä, uimaranta ja runsaasti nurmikenttää piknikeille ja pihapeleille. Tällä hetkellä Elisaaressa vierailevat pääasiassa veneilijät, ja alue on aktiivisimmillaan kesäisin. Työskentelin Elisaaressa muutaman kesän viheraluevastaavana ja tein samalla itsenäisen projektin. Projektiin kuului muutaman pilottitapahtuman tuottaminen sekä Elisaaren imagon ja hengen analysoiminen kulttuurituotannon näkökulmasta. Elisaaren juhannus & LatoUG Tässä tapahtumassa oli ensin satamakahvilan terassilla yhden miehen bändi soittamassa ja laulamassa cover-biisejä. Esityksen jälkeen onnistuimme käynnistämään railakkaan open mic-session, johon osallistui kovia laulajia veneilijöiden keskuudesta. Yöllä pidimmen sisäsaaren ladossa LatoUG-bileet, joissa DJ:t soitti musiikkia ja kansa bailasi kuin festareilla konsanaan. Inkoolainen natsi oli saanut vihiä pirskeistä ja tuli paikalle aiheuttamaan merkittävän turvallisuusuhan. Lopulta hollolalainen nuorisojoukko onnistui alistamaan natsin perinteisessä alfa-urosten tuijotuskilpailussa ja häirikkö lähti kotiin. Totesimme, että turvallisuuteen olisi ihan järkevää panostaa, vaikka olemmekin saaressa omassa utopiassamme. Vuokrasin tapahtumaan yhden tolppakaiuttimen ja toin oman subbarin sekä DJ-laitteet. Näillä pärjättiin koko viikonloppu. Saunapäivä Tapahtumassa oli kolme saunottajaa vetämässä erilaisia saunotusseremonioita kolmella eri saunalla. Saunottajat olivat ammattilaisia ja sessiot intensiivisiä. Keskiluokkainen venekansa ei lämmennyt näin “hippimäiselle” touhulle. Tässä kohtaa havahduimme, että meidän idealistiset ajatuksemme Elisaaren tapahtumista voivat olla melko kaukana Elisaaren olemassa olevan asiakaskunnan toiveista. Jopa trendikäs “jooga”-sana aiheutti ihmetystä veneilijöiden keskuudessa. LaituriJazz Kauden päätteeksi kahvilan laiturilla jazz-trio soitti kasuaalia jazzia veneilijöiden juodessa olutta terassilla. Tapahtuma oli melko kallis järjestää, mutta tämä tapahtuma aiheutti melko vähän päänvaivaa. Juhannustanssit 2021 by Louhos ry Tässä tapahtumassa Louhos ry toi omat DJ-laitteet ja äänentoiston Maurin Majalle ja bailasi menemään parin päivän ajan. Tapahtuma oli rento, hyväntuulinen ja onnistunut. Totesimme, että tässä on se suunta, johon haluamme panostaa jatkossakin. Venekansaa on vaikea miellyttää kulttuuriohjelmalla siten, että se olisi mielekästä ja taloudellisesti järkevää myös järjestäjille. Sen sijaan tämän tapahtuman kaltainen matalan panostuksen juhla on järjestäjille helppo ja myös Elisaaren työntekijöille miellyttävä. EliötFest 2020 Suunnittelimme noin kahdenkymmenen hengen kanssa osallistavan festivaalipilotin Elisaareen syksyksi 2020. Ohjelmassa oli osallistavia tanssiesityksiä, kuumottavaa yöhiippailua luonnossa, live- sekä DJ-musiikkia, yhteisruokailua, taidetta homehtuneessa talossa, installaatioita, ruokaa, juomaa ja yhdessäoloa. Tarkoituksena oli testata vähän kaikkea kivaa rauhassa sesongin ulkopuolella ja koostaa näistä testeistä suunnitelmia suuremmille tapahtumille. Suunnitelma oli käytännön järjestelyineen valmis, mutta saaren yrittäjä sairastui tapahtumaviikolla koronaan ja jouduimme perumaan tapahtuman. Peruutus oli todella harmillinen, sillä uskon, että olisimme saaneet hyvän kokemuksen Elisaaren potentiaalista. Elisaaren työntekijät ja yrittäjät olisivat voineet kokea saareen tarjonnan ilman huolta asiakkaista ja liiallisesta käytännön säätämisestä. Hengen havainnointi ja määrittely Ensimmäisessä virallisessa kokouksessa määrittelimme Elisaaren ideaalin hengen orgaaniseksi luonnonläheiseksi harmoniaksi, joka vastaa nuorten aikuisten tarpeisiin stressaavan kaupunkielämän vastapainoksi. Lähdin hahmottelemaan Elisaaren ilmettä ja toimintaa tähän suuntaan, mutta yrittäjän realiteetit alkoivat ohjata toimintaa kuitenkin takaisin olemassa olevan asiakasryhmän palvelemiseen. Yrittäjällä on paljon lankoja käsissä ja kulttuuritoiminnan järjestäminen tuo ylimääräistä työtä jo muutenkin kiireiseen kesäsesonkiin. Tämä ohjaa toimintaa väkisinkin tuttujen ja turvallisten palvelujen äärelle, eikä innovatiiviselle kokeilukulttuurille jää tilaa. Helsingin merellinen strategia 2030 -dokumentissa todetaan, että tämä ongelma on havaittavissa myös Helsingin lähisaarissa. “Haasteena on tunnistettu myös se, että merellisten yrittäjien näkökulmasta toiminnan aloittamiseen tarvittavien lupien saaminen kestää kauan ja yhteiskehittäminen kaupungin kanssa on hidasta. Tällä on negatiivinen vaikutus merellisten alueiden virkistyskäytön ja palveluiden monipuolistumiseen sekä yrittäjien jaksamiseen. Helsingin merellisyyden toteutuminen edellyttää ennen kaikkea parempaa kaupungin sisäistä koordinaatiota ja merellisen toiminnan johtamista, merellisen resurssin omistajuuden vahvistamista sekä yhteistyön parantamista saariston eri toimijoiden välillä. Saaria voitaisiin myös kehittää aiempaa enemmän nopeilla kokeiluilla, joiden toimeenpanoon ei tarvittaisi raskasta lupaprosessia. Merellisyydessä kaivataan vetovastuun ottajaa palveluiden ja kokonaisuuden yhteiskehittämisestä ja hallinnasta.” - Helsingin merellinen strategia 2030. Tämänhetkisillä resursseilla yrittäjä ei pysty tuottamaan kulttuuritoimintaa ainakaan siten, että se olisi taloudellisesti ja ajankäytöllisesti kannattavaa. Siksi kannustaisin Elisaaren vakioasiakaskuntaa, lähialueen yrittäjiä, saaren asukkaita ja kulttuurisisältöjen tuottajia organisoitumaan esimerkiksi rekisteröidyksi yhdistykseksi. Tällöin kaikkea kulttuuritoimintaa ei tarvitsisi miettiä liikevoiton kautta, vaan voitaisiin keskittyä vain mielekkäiden elämysten mahdollistamiseen. Yhdistys voisi myös toimia Helsingin kaupungin kanssa suoraviivaisemmin ja saada kaupungilta rahoitusta kulttuuritoimintaan. Kulttuuritoiminta toisi Elisaareen kävijöitä ja se näkyisi myös yrittäjän liikevaihdossa ilman uusien palveluiden luomista. Elisaaren asukkaissa ja vakioasiakkaissa on paljon tietoa, taitoa ja intoa. Nämä resurssit voisi valjastaa Elisaaren kehittämiseen konkreettisemmin ottamalla kaikki halukkaat toimijat samaan organisaatioon ja antamalla mahdollisuuden luoda Elisaarta yhdessä. Tässä projektissa parasta on ollut potentiaalia pursuavassa paikassa oleminen ja vapaa ideoiminen. Hankalinta on ollut ideoiden survominen byrokratian ja talouden lainalaisuuksien läpi konkretiaan. Paljon on tehty ja paljon on vielä tehtävää.
Itsenäinen projekti 3: Toiminimen perustaminen, kevytyrittäjyys kulttuurialalla
Olen Topi Hämäläinen, kutu16 ja tein kolmannen itsenäisen projektini kulttuurituotannon koulutuslinjalla toiminimen perustamisesta. Olen työskennellyt yökerho-, festivaali- ja konemusiikkituotannoissa noin viisi vuotta ja viime vuonna ajankohtaiseksi aiheeksi nousi oman toiminimen perustaminen. Katsoin toiminimen perustamisen olevan ajankohtainen itsenäisen projektin aihe, koska se vaikutti sen hetkiseen työuraani suoranaisesti. Projektissa arvioin toiminimen perustamisen hyötyjä omaan kevytyrittäjyystoimintaani. Ennen projektia olin laskuttanut töitäni Ukko.fi palvelun kautta ilman toiminimeä. Projektin tavoitteena oli lopuksi perustaa toiminimi itselleni, mikäli sen hyödyt olisivat sen arvoisia. Tietoa toiminimen perustamisesta oli helppo löytää. Nykyään toiminimen perustamisen kynnys on madaltunut erilaisten palveluiden, kuten Op-kevyt-yrittäjä ja ukko.fi kautta. Kirjallisten lähteiden lisäksi näiden palveluiden nettisuvuilla on ilmaiseksi nähtävissä helposti esitettyä informaatiota toiminimen perustamisesta. Kirjallisen tiedon lisäksi tein kaksi haastattelua kevytyrittäjä kollegoilleni, jota kautta sain käytännön tietoa erilaisista tavoista harjoittaa toiminimiyrittäjyyttä. Projekti oli onnistunut ja sen seurauksena perustin itselleni toiminimen OP-kevytyrittäjä palvelun kautta. Projektissani totesin, että rahallisesti olisi ollut hyödyllistä hoitaa kirjanpito itse tai palkata kirjanpitäjä toiminimelleni, mutta aika on myös resurssi itsessään. Katsoin, että Op:n tarjoama palvelu säästää kiireisellä alalla työskentelevältä ihmiseltä paljon aikaa erilaisten verolaskelmien ja kirjanpidon kanssa. OP- kevytyrittäjä hoitaa ennakkoveroilmoitukset ja alv-laskutukset puolestasi, joka oli minulle sopiva diili. Syvennyin alan kirjallisuuteen ja verkkoartikkeleihin tutkimusta tehdessäni. Syventymisalueessani käsittelin muun muassa freelancereita, laskutuspalveluita ja kevytyrittäjyyden yksityiskohtia. Projekti opetti minulle paljon. Yrittäjyys-kurssista Metropoliassa oli jo pitkän aikaa projektia toteuttaessa. Kirjallisuuden läpikäynti, haastattelut ja eri palveluihin tutustuminen antoivat kokonaisvaltaisen kuvan toiminimiyrittäjyydestä ja kaikista siihen liittyvistä huomioitavista asioista ja tavoista.