Rehablogi

Kuntoutuksen ja terveydenhuollon hyviä käytänteitä kehittämässä Tilaa RSS-syöte

Kuntoutuja keskiössä – koulutusta kehittäen
25.10.2017
vierailija

Valtakunnallinen kuntoutusalan osaamiskeskittymän käynnisti toimintansa vuoden 2017 alusta idealla kehittää kuntoutuksen osaamistarpeita yhteistyössä eri ammattikorkeakoulujen kanssa. Erityisesti on ollut ideana varmistaa yhteisiä kuntoutuksen koulutuksen laatutyön käytänteitä ja levittää verkostolle hyviä käytänteitä. Osaaminen keskiössä on varmasti teema, joka on kaikkien koulutusorganisaatioiden samoin kuin Opetusministeriön agendalla. Mitä sitten on vahva ja tulevaisuuteen suuntautunut kuntoutuksen osaaminen? Onko se monialaisuutta vai moniammatillisuutta, voi kysyä.  Keskiössä on varmasti pohdinta, mitä on eri ammattien oma ja toisaalta kuntoutusalan yhteinen osaaminen. Työntekijän ja kuntoutujan suhde ja positio vaikuttavat varmasti, miten asia näyttäytyy. Yhteistä on toimintakyvyn edistäminen ja toimijuuden vahvistaminen. Tulevaisuuden kehityskohteina on tunnistettu asiakaslähtöisyys, palvelumuotoilu-, verkosto- ja yhteistyö osaaminen. Teknologia-, digi-, yrittäjyys- ja konsultaatio-osaaminen ovat alueita, joiden tarve tulee tulevaisuudessa korostumaan. Kun uudistuvaa sote työtä tehdään, niin eettisen osaamisen tarvetta ei voi unohtaa.  Julkisuudessa on voimallisesti tuotu esille palveluohjausta ja siihen liittyvää osaamista, joka on varmaan kaikkien sosiaali- ja terveysalalla toimivien yhteinen haaste. Monialaisuuden lisäämisen ja tärkeyden varmasti jokainen allekirjoittaa, on vain haaste lähteä sitä aidosti ja systemaattisesti koulutuksen aikana toteuttamaan, kun opiskelijan silmissä on arvokasta oman ammattialan substanssiosaaminen, se ainoa oikea osaaminen. Varmaan voi kysyä, että pystytäänkö näillä osaamisen alueilla vastaamaan sote uudistuksen tavoitteisiin hyvinvointi ja terveyserojen kaventamisesta ja kustannusten hallinnasta, niin että kuntoutuksen palvelut olisivat osa koko palvelukokonaisuutta moninaisessa rakenteessa. Jännittyneinä odotamme Kuntoutusalan uudistamiskomitean työn tulosta, joka pitäisi näinä päivinä tulla julkiseksi. Korkeakoulujen yhteistyötä ja yhteistä työskentely haastaa Korkeakoulujen visiotyö 2030, jonka tavoitteena on osaajien tuottaminen, uudenlainen osaaminen, saavutettava koulutus ja kilpailukyvyn tuottaminen globaaliin maailmaan. Visiotyö haastaa vahvasti rakentamaan joustavaa liikkumista korkeakoulujen välillä sekä tuottamaan digitaalisin välinein osaamista yhdessä. Kuntoutuksen koulutuksen avaaminen kansainvälistymisen suuntaan on kovaa vauhtia menossa. Kuntoutusalan osaamiskeskittymällä onkin siis haasteelliset ajat monien muutosten keskellä. Yhteistyötä tulisi suunnata myös toisen asteen ja yliopiston suuntaan. Ajassa jossa toisen asteen reformi on menossa, eikä vielä tiedetä, millaista osaamista tullaan tulevaisuudessa tuottamaan. Kun tähän kaikkeen työskentelyyn lisätään tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen ja volyymin kasvattaminen, ei voi kuin todeta, että vauhtia ja haasteita riittää.   Johanna Holvikivi Kehityspäällikkö, Kuntoutusalan osaamiskeskittymä Metropolia Ammattikorkeakoulu OsKu osaamista kuntoutukseen

Lue lisää

Hyvän etsiminen toisesta tekee onnelliseksi
5.10.2017
vierailija

Metropolia Master’s Alumni Event osallistui Nordic Business Forum -liveen 2.10.2017 ja saimme kuulla miljardööri Sir Richard Bransonin maanläheisen ja avaruuteen ulottuvan esityksen vastuullisuudesta, tarkoituksesta ja johtamisesta. Branson kuvasi menestyksensä moottoriksi uuden oppimisen, uudet haasteet ja uudet ihmiset. Hänelle saa pitchattua ideansa, jos osoittaa positiivisuutta ja halua nähdä hyvää –  ”look best from the people”. Idea, jolla toisen ihmisen elämä tehdään paremmaksi, on bisnesidea, Branson totesi. Bransonin ajatukset sopivat erinomaisesti kuntoutumisen ytimeen, yksilön ja ympäristön väliseen muutos-, oppimisprosessiin hyvän elämän tavoittelussa. Siinä yhteistoiminnan rakentuminen perustuu hyvän tahtomiseen toiselle (ks. Harra 2014: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-484-772-8). Saimme kuntoutusalalla olla ylpeitä, kun alumnitapahtumassa palkittiin parhaita Metropolia Master’s opinnäytetöitä ja yksi palkinnon saajista oli Taina Tolonen. Tainan työ ”Tsemppasi vieressä pikkuhiljaa eteenpäin”: osallisuutta mahdollistava nuorten aikuisten palvelu Nurmeksessa, löytyy verkkojulkaisuna: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112918107. Tainan työ ja puhe ilmensi alumnitapahtuman ydinviestiä toista ihmistä arvostavasta kohtaamisesta. Tapahtuman keynote-puhuja, kestävän hyvinvoinnin asiantuntija Arto O. Salonen korosti sitä, että merkityksellisyys yksilölle syntyy aina suhteessa ympäristöön. Arto kysyikin esityksessään, onko kukoistavan yhteisön idea siinä, että paras meistä saa muut loistamaan ja yltämään omaan parhaaseensa? Toivon, että kuntoutuksen koulutuksen tulevaisuudessa innostumme uuden oppimisesta kuten Branson, ja kuntoutumisen käytännöissä toimimme yhdessä kuten Litmanen, joka Arton esityksen mukaan pelaa muiden erinomaisuudet esiin. Taitaakin olla niin, että onnen hetket kohtaa, kun huomaa auttaneensa toista ihmistä hänelle tärkeissä asioissa – kiitän Tainaa tästä. Ja kiitos innostavan tapahtuman järjestäjille – nähdään ensi vuonna uudestaan! Salla Sipari FT, yliopettaja Kuntoutus ylempi amk tutkinto-ohjelma Kuvassa: Taina Tolonen pitämässä puhetta, Metropolian tukisäätiön hallituksen puheenjohtaja Yrjö Blåfield ja Metropolian YAMK-tutkintojen kehityspäällikkö Marjatta Kelo kuulijoina.

Lue lisää

Taitoryhmä käyttöön päihdekuntoutujien käyttäytymisen taitojen vahvistamiseksi
12.9.2017
vierailija

Helsingin kaupungin psykiatriassa on jo vuosia sovellettu dialektista käyttäytymisterapiaa (DKT) eri potilasryhmien hoidossa. DKT on kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan perustuva hoito-ohjelma, jota käytetään yleisesti tunne-elämältään epävakaiden henkilöiden hoidossa. Sen soveltuvuutta myös muille potilasryhmille on tutkittu ja kehitetty hyvin tuloksin. Esimerkiksi omassa työyksikössäni Etelän psykiatria- ja päihdekeskuksen päiväsairaalassa hoito-ohjelmaan kuuluu DKT-taitojen opettelu kahdesti viikossa. Taitoryhmään osallistuvat kaikki päiväsairaalan potilaat diagnoosista riippumatta. Taitojen opettelemisen tavoitteena on pystyvyyden parantaminen ja vaikeuksia aiheuttavien ajatusten, tunteiden sekä käyttäytymisen taitojen ja vuorovaikutuksen muuttaminen. Helsingin kaupungin psykiatrian ja päihdepalveluiden integraation myötä DKT:stä sovellettu taitoryhmätoiminta haluttiin ottaa käyttöön myös Etelän päihdepoliklinikalla päihdekuntoutujien käyttäytymisen taitojen vahvistamiseksi. Toiminnan kehittäminen uusia toimintatapoja, käytäntöjä ja malleja käyttöönottamalla on tullut sosiaali- ja terveysalalla osaksi perustyötä. Käyttöönotosta on kertynyt paljon hiljaista tietoa, joka ohjaa käyttöönottoprosesseja huomaamattamme. Harvoin kuitenkaan asettaudumme pohtimaan, miten käyttöönottoa voidaan edistää, millä toimilla voitaisiin varmistaa paras mahdollinen hyöty kuntoutujille. Kuntoutuksen ylempään AMK-tutkintoon liittyvässä tutkimuksellisessa kehittämistyössäni annoin käyttöönotolle aikaa ja selvitin aktiivisten kehittäjäkumppanien kanssa DKT-taustaisen taitoryhmän käyttöönottoon liittyviä tekijöitä Etelän päihdepoliklinikalla. Kehittämistyötä varten kutsuin koolle kolmenlaisia asiantuntijoita: Etelän päiväsairaalassa aiemmin hoidossa olleita potilaita, Etelän päihdepoliklinikan työntekijöitä sekä taitoryhmäsovelluksen käyttöönottoon osallistuneita työntekijöitä muista psykiatrian yksiköistä. Yhteiskehittelystä ja antoisista keskusteluista syntyi aineisto, jonka analysoimalla tiivistin taitoryhmän käyttöönoton keskeiset tekijät kuvaukseksi. Kuvaus antaa uudenlaisen rakenteen taitoryhmän käyttöönottoon vaikuttavien tekijöiden huomioimiselle ja siltä osin helpottaa toiminnan käyttöönottoa. Mikä sitten osoittautui tärkeäksi? Tulokset koostuvat organisaatioon, työntekijöihin ja työyhteisöön, ryhmän ohjaajiin ja kuntoutujiin, sekä näiden toimintaan liittyvistä tekijöistä käyttöönoton eri vaiheissa. Ennen taitoryhmäprosessia pohditaan tavanomaisia ryhmäkäytäntöjä, kuten ryhmän rakenteita, kuntoutujan yksilöllisiä tavoitteita, osallistumisen oikea-aikaisuutta ja ohjaajan kokemusta sekä osaamista. Ryhmäprosessin aikana keskitytään erityisesti kuntoutujan toimintaan ja kokemukseen sekä taitojen opettamiseen ja oppimiseen. Ryhmäprosessin jälkeen oleellista on taitojen saaminen osaksi kuntoutujan elämää ja taitoryhmätoiminnan vakiinnuttaminen osaksi yksikön kuntoutustoimintaa. Taitoryhmän käyttöönoton keskeiset tekijät korostavat kuntoutujan osallisuutta omassa kuntoutuksessaan, ryhmänohjaajan rooliinsa asettumista ja asettumisen vaatimuksia työntekijälle, sekä työyhteisön osallistumisen ja myönteisen ilmapiirin merkitystä.   Minna Savisalo, opiskelija Kuntoutuksen tutkinto-ohjelma (YAMK) Kirjoitus pohjautuu tutkimukselliseen kehittämistyöhön ”Taitoryhmän käyttöönotto päihdepoliklinikalla”. Kehittämistyö julkaistaan Theseus-tietokannassa syyskuussa 2017. Lähteenä käytetty: What is DBT? Behavioral Tech.

Lue lisää
Uudemmat postaukset Vanhemmat postaukset