Rehablogi

Kuntoutuksen ja terveydenhuollon hyviä käytänteitä kehittämässä Tilaa RSS-syöte

Yhteistä ymmärrystä rakentamassa
30.11.2017
vierailija

Lasten kuntoutuksen ammattilaiset ovat kokemukseni mukaan keskimääräistä aktiivisempia ja kehittämishaluisempia oman työnsä suhteen. Koska lapsen kuntoutuminen jo itsessään rakentuu oppimiskokemuksista, on lapsen kuntoutuksen ammattilaisenkin suorastaan välttämätöntä uskoa jatkuvaan oppimiseen ja kehittymiseen – myös itsensä ja oman ammattitaitonsa kohdalla! Lapsilähtöisyydestä – kuten asiakaslähtöisyydestä koko kuntoutuksen kentällä, on puhuttu jo pitkään ja kaikkihan me teemme työtämme lapsen parhaaksi. Kuitenkin lapsen osallistuminen oman kuntoutuksensa suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin jää usein aikuisten sanoittamaksi ja varsin etäälle lapselle itselleen merkityksellisistä asioista. Lapsilähtöisyys saattaakin edelleen jäädä asiantuntijakeskeisyyden ja kiireen jalkoihin. Tietoisuuden ja ymmärryksen kasvattamista lapsilähtöisyyden ja lapsen osallistumisen mahdollisuuksista tarvitaankin sekä kuntoutuksen ammattilaisille että lapsille perheineen. Tarve erityisesti lapsen osallistumista ja toimijuutta, lapsen, perheen ja kuntoutuksen ammattilaisten yhteistoimijuutta sekä lapsen edun arviointia vahvistaville toimintatavoille ja välineille nousi esille LOOK-hankkeessa (Lapsen oikeus osallistua kuntoutukseensa, lapsen edun arviointi) toteutetuissa kirjallisuuskatsauksessa ja haastatteluissa. Hanke toteutettiin vuosina 2014-2017 Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Lastensuojelun keskusliiton yhteishankkeena, ja sen rahoittajana toimi Kela. Näiden tarpeiden pohjalta hankkeessa yhteiskehitettiin välineitä ja toimintatapoja, jotka nimettiin Lapsen Metkuiksi (merkityksellinen toiminta kuntoutumisessa). Hankkeen kehittämistoimintaan osallistui yli 400 lasten kuntoutuksen ammattilaista, lasta ja lasten vanhempaa – koossa oli siis melkoinen määrä lasten kuntoutuksen asiantuntemusta! Hankkeessa tapahtuneeseen uusien toimintatapojen kehittämiseen osallistuneet lasten kuntoutuksen ammattilaiset kuvasivat omissa ajattelu- ja toimintatavoissaan tapahtuneen muutosta sekä lapsilähtöisyyden vahvistumisen että oman asiantuntijuutensa vahvistumisen suhteen. Kehittämistoimintaan osallistumisen tuomat muutokset olivat monipuolisia ja esiin tuli myös kriittisiä mielipiteitä. Erityisen mielenkiintoisena esiin nousi tarve lasten kuntoutuksen perustan; teorian ja viitekehysten, toistuvalle avaamiselle yhteisen ymmärryksen rakentamiseksi. Parhaillaan tapahtumassa olevat muutokset kuntoutuksen rakenteissa ja kehittämistoiminnassa saattoivat näyttäytyä ristiriitaisina tai jopa uhkaavina, mikäli kuntoutuksen paradigman muutos, lapsen oikeudet ja osallistumisen mahdollisuudet olivat jääneet hahmottumatta. Sama yhteisen ymmärryksen rakentamisen tarve tulee eteen jokaisessa vuorovaikutus- ja verkostoyhteistyötilanteessa. On lähdettävä liikkeelle yhteisen ymmärryksen luomisesta, oli kyseessä sitten kohtaaminen yksittäisen ammattilaisen ja lapsen, ammattilaisen ja päiväkodin, tai moniammatillisen asiantuntijatiimin välillä. Ja mikä olisikaan hedelmällisempi lähtökohta aloittaa tämä yhteisen ymmärryksen rakentaminen, kuin lapsi ja hänelle merkitykselliset asiat – hänen maailmansa. Sieltä kumpuavat merkitys, motivaatio, sitoutuminen ja kuntoutumisen mahdollisuudet. Annu Huisman, opiskelija Kuntoutuksen tutkinto-ohjelma (yamk) Kirjoitus pohjautuu tutkimuksellisen kehittämistyön ’Metkuissa mukana - LOOK-hankkeessa tapahtuneeseen uusien toimintatapojen kehittämiseen osallistumisen tuomat muutokset lasten kuntoutuksen ammattilaisten ajattelu- ja toimintatapoihin’ tuloksiin. Lisätietoja: Lasten Metkuista.

Lue lisää

”Me eletään arkea yhdessä!” – yhteisöllisyyden voimaa!
24.11.2017
vierailija

Yhteisöllisyys. Arki. Yhteisöllinen arki. Palveluasumista parhaimmillaan. Kotimäen palvelukeskuksen asukkaat (ikäihmiset), heidän omaisensa sekä henkilökunta olivat yhteiskehittämässä asukkaan toimijuutta tukevaa toimintatapaa Kotimäen tuettuun ja tehostettuun palveluasumiseen. Toimijuus nähdään kirjallisuudessa ikäihmisen tilannekohtaisena toimintakyvyn käyttönä. Ikäihmisen toimintakykyä tarkastellaan hänen ominaisuuksista arjen toimintoihin, tilanteisiin ja toimintakäytäntöihin, siihen miten arki sujuu. Toimijuus ja sen eri muodot toteutuvat siis ikäihmisen elämäntilanteen ja ympäristön määrittelemänä. Iällä, elämänvaiheilla, ajankohdalla, paikalla ja tilalla on vaikutusta siihen, miten toimijuus mahdollistuu. Tutkimuksellisen kehittämistyöni tuotoksena kuvattiin asukkaan toimijuutta tukeva toimintapa Kotimäen tuetussa ja tehostetussa palveluasumisessa seuraavanlaisesti: 1. Sinä olet oman elämäsi asiantuntija! Asukaslähtöinen toimintatapa, jossa asukkaan yksilöllisyys, elämänhistoria ja persoonallisuus huomioidaan, asukkaan hoito- ja palvelusuunnitelma perustuu asukkaan omien tavoitteiden, toimintakyvyn voimavarojen, keinojen ja arvioinnin huomiointiin arjessa. 2. Sinä osaat, sinä pystyt, sinä kykenet, sinä voit! Toimijuutta vahvistava toimintatapa, jossa asukasta tuetaan toimijuuden ja toimintakyvyn käyttöön arjessa, omien mahdollisuuksien mukaan. Kannustavan palautteen ja osallistumista tukevan sekä välittävän ilmapiirin vaikutus ovat asukkaan toimijuutta tukevaa. 3. Yhteisöllisyys on arkeamme! Yhteisöllisyys toimijuutta tukevassa toimintatavassa näkyy samanvertaisina ryhminä, monipuolisena viriketoimintana ja asukkaiden mahdollisuutena olla mukana toiminnan järjestämisessä. Asukkaan toimijuutta tukevaa on yhdessä tekeminen, yhteinen arki ja toisten auttaminen arjessa omien voimavarojen ja mahdollisuuksien mukaan. 4. Yhteistyö on arjen hedelmä! Verkostotyö toimijuutta tukevana toimintatapana mahdollistaa verkoston yhteistyön kohti asukkaan tavoitetta, omaisten ja verkoston mukana olon arjessa sekä asukkaan ja verkoston hoitoneuvottelut. 5. Arki sujuu, kun me tiedämme! Tiedonkulun osalta asukkaan toimijuutta tukevana toimintatapana tiedonkulun sujuvuus ja saatavuus monipuolisesti ovat asukkaan toimijuuden kannalta tärkeitä asioita. 6. Turvallisuus on taattu! Turvallisuus toimijuutta tukevana toimintatapana huomioi asukkaan tukiasiat, ympäristön esteettömyyden ja turvallisuuden sekä mahdollistamisen asukkaan toimijuuteen arjessa. Yhteisöllisyyden voima ja vahvuus nousivat esille kaikissa toimijuuden tukemisen toimintatavoissa. Toimijuus on siis yhteisöllistä: Yhteisöllisyys tukee asukkaan toimijuutta ottaen huomioon asukkaan yksilöllisyyden ja persoonallisuuden. Yhteisöllisyydessä ilmapiiri kannustaa vahvasti toimijuuteen: kun toisten asukkaiden kanssa eletään samassa arjessa ja kannustetaan toinen toistaan sekä annetaan ja vastaanotetaan palautetta, harjoitellaan ja vahvistetaan samalla myös toimijuutta. Yhteisöllisyys mahdollistaa myös verkostotyön, verkoston mukana olemisen ja elämisen yhdessä arjessa. Yhteisöllisyys tukee toimijuutta tiedonsiirron näkökulmasta, jokainen omalta osaltaan yhteisön jäsenenä tukee sitä. Yhteisöllisyys tuo turvaa. Aina on joku tarvittaessa lähellä. Toimijuus voi olla yhteisöllistä myös jokaisen meidän arkielämän tilanteissa. Yhteisöllisyys perustuu jokaisen ihmisen toimijuuteen: on autonomiaan, itsemääräämisoikeuteen ja valinnanvapauteen perustuvaa. Yhteisöllisyys on siis parhaimmillaan jokaisen ihmisen toimijuutta tukeva ja valtaistava voimavara. Haaste kuuluukin meille kaikille; miten me osaamme olla osa yhteisöllisyyttä ja tukea toimijuutta omassa arjessamme. Katja Suursalmi, opiskelija Kuntoutuksen tutkinto-ohjelma (YAMK) Kirjoitus pohjautuu tutkimukselliseen kehittämistyöhön "Ikäihmisen toimijuutta tukeva toimintatapa Kotimäen tuetussa ja tehostetussa palveluasumisessa". Kehittämistyö julkaistaan Theseus- tietokannassa joulukuussa 2017.

Lue lisää

Monipuolinen arki edistää nuoren aikuisen työelämävalmiuksia
14.11.2017
vierailija

Polku työelämään voi mutkistua monesta syystä, eikä haaveammatissa tai ylipäätään työelämässä toimiminen ole tänä päivänä itsestään selvää. Nuorten aikuisten työelämään pääsyä pyritään tukemaan monin eri keinoin myös ammatillisella kuntoutuksella. On työelämään siirtymisen, työhön kiinnittymisen ja työelämässä toimimisen edellytys, että työelämävalmiudet ovat kunnossa. Työelämästä ja opinnoista sivuun jääminen voi rapauttaa jo olemassa olevaa osaamista ja heikentää yleistä työkykyä. Työkyvyn heikentyminen on huomioitu myös nykyhallituksen kärkihankkeessa, ja osatyökykyisiä pyritään aktiivisesti eri keinoin tukemaan työssä, mutta myös pääsemään kiinni työelämään. Työelämävalmiuksilla voidaan tarkoittaa niitä tietoja, taitoja ja henkilökohtaisia valmiuksia, joita yleisesti työelämässä tarvitaan. Työelämätaidot ovat käsitteenä yleisempi ja käytössä laajasti koulutuksen kentällä. Kuntoutuksen näkökulmasta on kuitenkin oleellista huomioida työelämätaitojen lisäksi työkyky ja sen vaikutukset työhön kiinnittymiseen ja työssä selviytymiseen. Työelämän kulttuurinen muutos tässä ajassa vaatii yksilöä pitämään huolta sekä osaamisestaan, taidoistaan sekä työkyvystään. Olisikin aika tomuttaa työkyvyn käsitettä ja miettiä työkykyä suhteessa laajempaan kokonaisuuteen kuin vain yksittäisestä työtehtävästä suoriutumiseen. Haastattelin tutkimuksellista kehittämistyötäni varten nuoria aikuisia pyrkien selvittämään, mikä heidän näkökulmasta edistää työelämävalmiuksia. Haastateltavat osallistuivat Kelan ammatilliseen avomuotoiseen kuntoutukseen Kiipulassa joko kuntoutuskurssille, työkokeiluun tai työhönvalmennukseen, ja olivat näin ollen osatyökykyisinä hakeutumassa työelämään ammatillisen kuntoutuksen tuella. Haastatteluun osallistui neljä nuorta aikuista, kaksi miestä ja kaksi naista. Haastattelussa käytiin läpi työhön liittyviä kokemuksia sekä pohdittiin, mikä arjessa voisi palvella työelämässä toimimista. Teemat käsittelivät elämänhallintaa, vuorovaikutustaitoja, ihmisten ja tehtävien johtamisen taitoja, muutososaamista sekä työkykyä. Nuoret aikuiset kokivat arjessaan olevan useita työelämävalmiuksia tukevia tekijöitä. Joillakin tekijöillä tunnistettiin olevan sekä työkykyä edistäviä että rajoittavia vaikutuksia. Nuoret aikuiset myös kuvasivat joillakin arjen tekijöillä olevan vaikutus useampaan työelämävalmiuksien osa-alueeseen. Omasta työkyvystään huolehtiminen oli nuorten aikuisten mielestä tärkeää taitojen ja omien vahvuuksien ylläpitämisen lisäksi. Työtä tai opiskelupaikkaa vailla olemisella on nuoriin aikuisiin moninaisia vaikutuksia, jotka saatavat heijastua pitkälle. Monipuolisen arjen tukeminen on ehkä ensimmäinen, pieni, mutta merkityksellinen askel nuoren työelämävalmiuksien edistämiselle. Tämän päivän työelämässä korostuvat sosiaaliset taidot ja vuorovaikutustaidot, mutta myös omasta työkyvystä ja osaamisesta huolehtiminen, joten näiden vahvistaminen myös kuntoutuksessa on tärkeää. Kaisu Nurmikolu, opiskelija Kuntoutuksen tutkinto-ohjelma (YAMK) Kirjoitus pohjautuu tutkimukselliseen kehittämistyöhön ”Nuorten aikuisten työelämävalmiuksia tukevat arjen tekijät”. Kehittämistyö julkaistaan Theseus-tietokannassa marraskuussa 2017.  

Lue lisää
Uudemmat postaukset Vanhemmat postaukset