Vuosi: 2019
UPWORTHY STUDY TRIP to Stuttgart, the Manufacturing Hub
A Nice and Welcoming City & Butterflies in our Tummies As Master’s students of Metropolia University of Applied Sciences, when we were told that the study trip this year would be to Stuttgart, we got truly excited. A study trip to Stuttgart meant a promise to visit some best innovative companies and discuss some of their interesting projects on the horizon. Stuttgart in May is full of green leaves and flowers! From the late and snowy spring of Helsinki, we immediately moved to a lush, almost summer vegetation of Stuttgart, with fountains, sculptures, museums, market places and a busy downtown where the host university, Stuttgart Hochschule fűr Technik (HFT) campus, was located. As a group of Master’s students, we represented 9 different countries and a mix of different educational background and job profiles. We were looking forward to two exciting days of workshops, industry visits, and cultural exposure. Day 1, University Campus The first day was scheduled as a Team and Organizational Development day together with the local students. Our partner university invited Business Psychology students to co-create with us. There was a lot of collaboration, and the energy was amazing. We managed to learn the things that we would never thought of before. Freytag's Pyramid - The Classic Theatre Way of Communication The classic theatre way of communication was discussed based on the German playwright Gustav Freytag’s nifty diagram, Freytag's Pyramid. It develops from exposition to denouement, which - as we learnt - can be spectacularly used for application in marketing and sales. This session was very well planned, engaging and fun-filled with group activities moderated by Business Psychology students. The team task was to develop a plot how an online store MiHaNi could partner with a traditional physical store LuSuBa. The online store wanted to enable customer services and support, while LuSuBa looked to increase their sales by including the online channel. Six different teams, combining both HFT and Metropolia students, were formed (with three roles for each team, the Management, Sales and Marketing) for creating a plausible scenario for this plot. Each team demonstrated special skills, and a few rose up to instant fame with terrific acting skills. We also found the creative side of individuals here! This was followed by a quick floor walk at the “Job fair” that was located at this moment on the campus. It was amazing to find so many top companies having opportunities for fresh graduates. Day 1, Industry Visits Later on Day 1, we had a unique opportunity to enjoy a session conducted by Daniel Deparis (Head of Smart Lab @ Daimler) on the topic of “Strategy and Innovation”. The session gave us insight into Daimler's way of working, a crisp forum that emphasized that, in order to be innovative, a strong foundation – "the Why, the Team, and the Sponsor" – becomes vitally important. We could almost feel a real customer centricity urge that must be the main atmosphere at Daimler. Bliss and pains of being a pioneer, the flops and tops of innovation and importance of attitude were all reviewed. We also learnt that a lean start-up culture is the way to be successful in innovation. Day 2, Visit to Bosch Day 2 started with a factory tour to Bosch that gave insight about the current trends in Industry 4.0. During the guided factory tour, we were given the first-hand information on versatile Industry 4.0 solutions - connecting digital and physical technologies, AI, the Internet of Things, Robotic Process Automation, etc. - and saw how they can help companies to make their production line more efficient. We also went through the action floor with its connected services, interactive dashboard, enabled personnel for making informed decision - everything possible was done to digitalize work and help the production floor to work and be managed efficiently. This was a place where value is definitely created. The action floor also gave us an overview that there are some amazing job vacancies out there for engineering graduates. To be engineers, graduates - is definitely worth it! Day 2, Visit to Mercedes Benz Consulting This session started with a tour over the Mercedes Benz Consulting office. For many of us, Mercides Benz has been a dream from an early age. Visiting their consulting office and interacting with product developers, researchers and business development folks fueled us with the top up energy. We had an opportunity to see the Virtual Retail Lab, Consumer experience lab with games and AR to engage customers and, an interactive whiteboard that can be used for conducting interactive meetings with clients and brainstorming new areas within the company. No doubt, as the world is heading to a digital transformation, innovation in retail at Mercedes Benz will sure continue and we will perhaps get to see some real disruption very soon! Golden Handshake If you happen to visit Stuttgart, buffer some time to visit their wonderful downtown restaurants. We consider ourselves lucky to have had a chance to visit all the industrial companies. But it was also a great moment to have an evening with our course advisors. There, we discussed many interesting topics including the comparison of industries, museums, and also beers - to what it was some time ago. As all good things must come to an end, we gathered many memories from Stuttgart to cherish for the days to come. As Metropolia students, we would like to thank both Metropolia instructors and our Stuttgart advisors Prof. Dr. Patrick Planing and Prof. Dr. Katrin Allmendinger for arranging this trip that gave a new dimension to our learning. From dusk to dawn, they kept us busy to explore. It helped also to socialize and know each other a bit more personally and professionally. While we discussed, visualized and experienced innovation and its management “at the desk” in class, the study trip brought these lessons to life. About the Authors Sudhindra and Satish Kumar - MBA students at Master’s programme in Business Informatics, Metropolia University of Applied Sciences. Both have 18+ years of industry experience in diversified roles and responsibilities and hail from India. They both have something in common: they are avid readers, love travelling, inquisitive and believe in food for thought. Both possess a passion to be entrepreneurs. They have been together during this whole trip and decided to co-author this blog. Sudhindra – Sudhindb@metropolia.fi; Satishkumar - Satish.MudigereKeshava@metropolia.fi Antti Hovi - Senior lecturer at Metropolia University of Applied Sciences, the instructor and inspirer of “Innovation and Renewal” course who organizes and nurtures students in their innovation efforts, including the study trips. Photos by the authors.
Older employees open up a new horizon in service work
Where to get help with children and house work, if you are a busy professional? Who to ask for help? Where to get reliable help? Where one can offer own help, if there is a wish to help others? - These questions were at the center of many student projects in “Service design” course held at the Summer Business School-2019 at Metropolia UAS. A Finnish service enterprise, Onnexi, was invited to the course as a successful example of an enterprise solving this puzzle. Challenges of a busy professional This summer Master’s students participated in “Service Design” course where student teams conceptualized own ideas for new or improved services. Not surprisingly, most of the students - who work as employees for companies and study alongside full-time work - were keen to explore and design daily services that they urgently need yet missing in their own lives. Young mothers proposed a service concept for a platform to contact other mothers for exchange of free babysitting services. Parents of school children proposed improvements to WILMA. Those who experienced long queues in hospitals proposed improvements to emergency visit notifications and queuing. The project that found most interest, however, was an imaginary service of “Buying & selling time”. The proposal was to launch a service platform where clients can ask for and find almost any services that a family may need - starting from organizing a children’s birthday, looking after a child or an elderly person, and up to lawn mowing, or carpenter work. Busy professionals admit that this type of service is highly needed yet missing in their lives! To address this interest, a special guest, Onnexi Oy, was invited to the course and share their know-how in this service area. Onnexi.fi - a Finnish example of solving a “busy professional” problem When looking for a real example of such a “buying and selling time” service, one can be surprised that it is almost missing or extremely scarce in Finland. This also struck attention of Ulla-Maija Soininen, now CEO of Onnexi Oy, when she herself was in search of a similar service. Ulla-Maija, not long ago an employee of KONE and a specialist in industrial process development, was in search of helping hands to look after her lonely mother who lived in Northern Finland, a long way away from Hyvinkää. No one in the family lived in the North anymore, and no search for a reliable aid could help Ulla-Maija to solve this puzzle. Ulla-Maija, with her background in process development, invested a great deal of her time to conduct a systemic search only to discover that there is no one to help her. It soon became evident that, if she wanted to get help, she would need to organize such a service herself. After some deep thinking and attending short-time entrepreneurial courses, Ulla-Maija decided to bravely try and start her own service enterprise, firstly in small steps, alongside her main work. As many other entrepreneurs, Ulla-Maija soon discovered that her project takes much more time that she expected, but it also started becoming more and more important to her as her true heart was put into the job. Knowing the global trends for ageing population (1), and the Finnish trend for more unemployment in the older groups (2), Ulla-Maija decided to match the needs with the demand - and base her service on the most reliable employee group, the older people themselves. Services by older employees As she tells herself, Ulla-Maija never previously suspected that there are so many active, motivated, physically well-fit retirees, who are looking for a meaningful job, which they can do excellently. Being a busy professional herself, she was on the other side of the puzzle for most of her life. Now, when she discovered her own new meaning in life, Ulla-Maija decided to focus fully on her service idea. She finds great joy in helping to match the right people - those who are full of energy, experience and motivation to help, with those who are in need of help and have multiple tasks at their hands. As for the client base, the picture has turned out to be not so black and white as it was initially expected. The older age groups also make a big client segment themselves - for the household routines, cheering-up visits, help with IT and use of tools, and nowadays even for professional medical services by the older nurses! This latest demand came as a surprise for Ulla-Maija as a client organization turned to Onnexi for help. Onnexi was able to provide them with older nurses. Following this success, more and more organizations are now turning for help to Onnexi’s older workers. Currently, Onnexi, a Finnish enterprise that operates in Kanta-Häme, Turku, Pori and Tampere, offers services provided by the older age groups to families and other elderly. In other words, Ulla-Maija was able to realize her dream and successfully launched a new service, where the support is provided only by the older-aged workers. The service offerings are now growing fast, and Onnexi started arriving also to other Finnish regions. Social entrepreneurship as a trend The trend for social entrepreneurship and business with meaning has grown visibly since early 2000s. It has become a popular topic in business literature, and the “social value” of business is now discussed by big business names such as Michael Porter (3). Business with a social meaning is now a well-recognized trend, and as an entrepreneurial activity it is often defined as “an innovative use of resources to explore and exploit opportunities that meet a social need in a sustainable manner” (Sud et al. 2009) (4). Social media and internet often serve as the main channels for promoting and selling such services, getting the word-of-mouth across, as well as for immediately publishing feedback and reviews, and thus providing a platform for both finding and offering social services. The business model by Onnexi seems to offer something that is yet new in Finland but somewhat familiar in other countries (such as a famous example of “German grandmothers”). In the case of Onnexi, the service seem to tap those sectors that previously were not considered for service work - the older workers domain, even for traditionally “younger” employment sectors such as nursing jobs. In addition to social entrepreneurship, this service idea can be considered from the perspective of Sharing economy, since it places the use of untapped resources at the heart. Offering better than Sharing economy: “Service Design” lessons of Master’s students Sharing economy is generally defined as a model to use the underused resources. “Sharing economy is the product of a new age where underutilized assets become peer-to-peer services for hire, enabled by the internet and smartphones”. (5) Thus, key ingredients in Sharing economy are: (a) identifying and creatively re-thinking the available resources for sharing, (b) use of service platforms. A though-provoking example from Onnexi shows how “the puzzle of a busy professional” can be approached via sharing of under-used resources. Moreover, another learning from Onnexi comes from solving “the Sharing economy puzzle”. (The Sharing economy puzzle is created by its two biggest concerns, trust and taxes, that come as a result of direct peer-to-peer sharing, and they bother potential customers very much). In both respects, Onnexi sets a unique example of solving these concerns and provider important learning for others in this sector. For Master’s students, the biggest learning came from inspiring deep reflection on the role of service design for conceiving successful services. While students in their imaginary projects had challenges in providing security for a free-access “Buying & selling time” service, Ulla-Maija approaches trust and security as the corner-stones of her service idea. Her service is designed in such a way that all workers at Onnexi are full-time employees, not volunteers. They make an indispensable part of the enterprise, all of them are well-known in Onnexi, and thus the clients can trust them. Ulla-Maija invests a lot of her time matching the talents and interests of her employees with the needs of the clients, with the aim of building long-lasting ties between the families and their aids. In other words, the sharing problems get solved! Regarding other learnings, this year’s service design projects showed a shift in student interest from developing industrial services towards testing out own service ideas, especially in social and shared services. As such, their service design projects focused on exploring the opportunities how to launch new service platforms, exchange baby-sitting services, make WILMA user-friendly, spent less times in hospital or hotel queues, and - especially frequently - how to get & offer reliable and safe help for homes and families. In Metropolitan area UAS universities, this growing trend has been recognized and recently turned into a new learning module “Sharing economy” based on 3AMK cooperation between Metropolia, Haaga-Helia and Laurea. (6) The learning journey will continue into a new, inspiring direction! ========================== About the authors Ulla-Maija Soininen is a CEO of Onnexi Oy that she founded to address a growing need for finding reliable help. Zinaida Grabovskaia is Metropolia’s instructor in Service Design and Head of Master’s programme in Business Informatics, who is welcoming innovative service businesses to share ideas with the students and learn together. References Bughin, J. and Woetzel, J (2019). Navigating a World of Disruption. McKinsey Online. Yle uutiset, Lahti, 28.8.2019. Väestö ikääntyy ja työttömyys kasvaa – Lahdessa huollettavien osuus väestöstä lisääntyy. Driver, M. (2012). An Interview with Michael Porter: Social Entrepreneurship and the Transformation of Capitalism. Academy of Management Learning & Education, Vol. 11, No. 3, 421–431. Sud, M., Van Sandt,C.V., and Baugous, A. (2009). Social Entrepreneurship: The Role of Institutions. Journal of Business Ethics, 85: 201-216. Paajanen, S. (2016). Business-to-Business Resource Sharing: White Paper. VTT: Business Innovation & Foresight. - Definitions of Sharing Economy. A New Learning Lane: Circular Economy for Sustainable Growth 15 credits (5.11.2019). Onnexi Oy Facebook LinkedIn Metropolia’s Summer Business School
Toimintatutkimus opinnäytetöissä
Sopiiko toimintatutkimus ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden lähestymistavaksi? osa 2/2 Tämä on toinen osa postaussarjasta, jossa käsittelemme toimintatutkimusta. Ensimmäisessä osassa tarkastelimme toimintatutkimusta tutkimuksen muotona ylipäänsä. Tässä toisessa postauksessa syvennymme siihen, miten toimintatutkimusta on käytetty ylemmän ammattikorkeakoulututkintojen (YAMK) opinnäytetöissä. Tarkastelemme aihetta satunnaisotannalla valitsemiemme opinnäytetöiden kautta. Työt on tehty liiketalouden ja terveysalan ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin (YAMK), useassa eri ammattikorkeakoulussa, eri vuosina ja niissä kaikissa menetelmänä on käytetty tai sovellettu toimintatutkimusta*. Tavoitteenamme kuvata ja antaa esimerkkejä, miten toimintatutkimusta on opinnäytetöissä käytetty ja millaista kehittämistyötä menetelmällä on toteutettu. Näin tuotamme ideoita ja vinkkejä toimintatutkimuksen hyödyntämisestä opiskelijoille ja ohjaajille. Opinnäytetöitä tarkastellessamme etsimme vastauksia alla olevaan kysymykseen Miten opinnäytetöissä määriteltiin toimintatutkimusta opinnäytetyön lähestymistapana? Miten opinnäytetöissä kuvattiin kehittämisen tarkoitus ja tavoite? Miten opinnäytetöissä tutkittiin todellisuutta? Miten opinnäytetöissä kuvataan opinnäytetyön tekijän positio? Miten opinnäytetöissä määriteltiin toimintatutkimus? Opinnäytetöitä kuvattiin tutkimuksellisiksi kehittämistöiksi, joissa käytettiin toimintatutkimuksellista lähestymistapaa (5 työtä). Kahdessa opinnäytetyössä nimettiin menetelmä osallistavaksi toimintatutkimukseksi. Lisäksi kahdessa opinnäytetyössä kuvattiin, että opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena. Yksi opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena toimintatutkimuksen keinoin. Kuudessa opinnäytetyössä kuvattiin prosessin etenevän syklisesti suunnittelun ja toiminnan syklinä tai useampien vaiheiden kautta. Kaikista toimintatutkimuksen määritelmistä nousee esille osallistujien voimaannuttaminen, yhteistoiminta osallistujien kanssa, tutkimuksellisuus ja muutokseen pyrkiminen. Miten opinnäytetöissä kuvattiin kehittämisen tarkoitus ja tavoite? Kaikissa opinnäytetöissä kuvattiin työn tarkoitus ja tavoitteet. Opinnäytetöiden tarkoituksena oli vahvistaa, kehittää, parantaa ja päivittää toimintaa, työtapaa, osaamista tai johtamista. Kehittämistyön tarkoitusta kuvattiin tarkastelemissamme töissä seuraavasti: vahvistaa työntekijöiden ymmärrystä asiakaslähtöisyydestä lähiesimiesten työn voimavaroja sekä kohtuullistaa työn vaatimuksia työelämän muutoksissa kehittää hoitotyön opettajan opetustyön toimintatapoja, toimintayksikön hyviä käytäntöjä, hoivakodin lyhytaikaishoidon toimintaa, nuorten työpajojen ohjauskäytäntöjä, vuodeosaston hoitotyön rakenteista kirjaamista, kehittää organisaatiolle missio yhdessä henkilöstön kanssa parantaa opetusjärjestelyjen suunnitteluprosessia ja lukujärjestyksen laadintaa sekä lukujärjestysten laatua päivittää kuntoutuskeskuksen laatukäsikirja ja asiakasprosessit sekä ottaa käyttöön vuosikello laadun johtamisen tueksi ja arvioida laadunhallinnan tilaa. Aina opinnäytetyön tarkoituksen ja tavoitteiden ero ei ole kovin selkeä, vaan ne kietoutuvat toisiinsa. Toimintatutkimuksellisten opinnäytetöiden tavoitteena oli tarkastelemissamme töissä: vahvistaa työntekijöiden asiakaslähtöisyyttä 1 yhdenmukaistaa ja selkeyttää opiskelijan työssäoppimisprosessiin liittyviä opettajien työkäytäntöjä 2 vahvistaa lähiesimiesten työn voimavaroja sekä kohtuullistaa työn vaatimuksia 3 lisätä työntekijöiden työhyvinvointia 4 lisätä ikäihmisen kuntoutukseen osallistumista 5 tuottaa kuvaus nuorten sosiaalista vahvistumista edistävistä ohjauskäytännöistä 6 parantaa asiakaslähtöisen kirjaamisen laatua, vahvistaa henkilöstön osaamista sekä lisätä kirjaamisen yhdenmukaisuutta ja hoidon jatkuvuutta 7 luoda organisaatiolle missio, joka olisi osa jokaisen työntekijän arkea ja valintojen ohjaaja 8 kehittää koulutuksen toteutuksen suunnitteluprosessia, yhtenäistää lukujärjestyksen laadinnan periaatteita, parantaa lukujärjestysten laatua ja varmistaa resurssien tehokas käyttö 9 yhtenäistää laatuajattelua osaksi arjen työtä 10 Miten opinnäytetöissä tutkittiin todellisuutta, jotta sitä voitaisiin muuttaa? Opinnäytetöissä käytettiin useimmiten kahta erilaista aineistonkeruu- tai kehittämismenetelmää. Menetelmistä ainakin toinen oli työyhteisön toimijoita ja/tai asiakkaita osallistava. Osallistavina menetelminä näissä tarkastelluissa töissä toimivat yhteissuunnittelu tai -kehittely ryhmätyönä (6 työssä), Learning cafe (4 työssä), työ-, inno- tai kehittämistyöpaja (3 työssä) sekä aivoriihityöskentely 6-3-5-menetelmällä tai tulevaisuusverstaana (2 työssä). Opinnäytetöissä aineistoa kerättiin myös kyselyillä (3 työssä) ja työntekijät pääsivät myös äänestämällä vaikuttamaan organisaation missioon (1 työssä). Monessa opinnäytetyössä aineisto oli laadullista ja se analysoitiin aineistolähtöisellä (6 työssä) tai teorialähtöisellä (1 työssä) sisällön analyysilla sekä teemoittelemalla (2 työssä). Kvantitatiivisten kyselyjen aineistojen analyysissa käytettiin frekvenssejä (2 työssä), ristiintaulukointia (1 työssä) ja kysymyskohtaisia tai kokonaiskeskiarvoja (1 työssä). Miten opinnäytetöissä kuvataan opinnäytetyön tekijän positio? Toimintatutkimuksessa opinnäyte työntekijä voi olla kehittämisessä aktiivinen toimija ja mukana tavoittelemassa muutosta. Tästä syystä hänen tulee pohtia omaa positiotaan, muun muassa tiedonintressiään ja tiedostamattomia motiiveita tai tutkimusmenetelmiä. Kaikissa tarkastelun kohteena olleissa töissä tätä ei selkeästi kuvattu. Opinnäytetyön raportteja lukiessamme saimme kuitenkin sen kuvan, että kahdeksassa työssä opiskelija työskenteli itse siinä organisaatiossa, jonka toimintaa opinnäytetyössä kehitettiin. Näin tekijä oli kehittämisen aikana sisäpiiriläinen eli oli kehittämässä omaa työyhteisöään. Kahdessa tapauksessa hän saattoi olla työyhteisön ulkopuolinen henkilö. Kaikissa kehittämistöissä opinnäytetyöntekijä toimi yhteistyössä työyhteisön edustajien kanssa. Ensimmäisessä tilanteessa tiedon intressi oli noussut kokemuksen kautta omasta työyhteisöstä. Jälkimmäisessä tapauksessa tiedonintressiä perusteltiin esimerkiksi kirjallisuuskatsauksen avulla. Muita huomioita opinnäytetöistä Kaikissa tarkastelluissa opinnäytetöissä kuvattiin toimintatutkimuksen teoriaa melko suppean kirjallisuuden avulla. Tämä saattoi osaltaan vaikuttaa myös toimintatutkimuksen etenemisen kuvauksiin. Ajoittain opinnäytetöissä oli vaikea hahmottaa, miten kehittämistyötä ja siihen liittyvää tutkimuksellisuutta yhdistettiin ja miten kehittämisprosessi eteni. Kaikissa lukemissamme opinnäytetöissä ei kuvattu selkeästi toimintatutkimuksen lähestymistapaa, mutta mielestämme niissä oli kyseessä emansipatorinen toimintatutkimus, jolla tarkoitetaan tasa-arvoisia käytänteitä kehittävää ja toiminnan muutokseen pyrkivää lähestymistapaa. Niissä kehitettiin käytänteitä osallistamalla ja tukemalla osallistujien kriittistä tietoisuutta sekä kannustamalla käytännön toimintaan muutoksen saavuttamiseksi. Vinkkejä opinnäytetyön tekijälle Toimintatutkimuksen lähestymistapa sopii hyvin opinnäytetyön viitekehykseksi YAMK:n opinnäytetöissä. Kannustamme opiskelijoita perehtymään riittävästi toimintatutkimuksen menetelmäkirjallisuuteen, artikkeleihin ja väitöskirjoihin. YAMK:n tasoisissa opinnäytetöissä opiskelijan kannattaa panostaa etenkin tutkimusmenetelmien, kehittämistyön etenemisen sekä osallistamisen ja ”tutkijan” position kuvaamiseen. Toimintatutkimuksellisen opinnäytetyön kautta opiskelija saa valmiuksia toimia työelämän kehittäjänä vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä. Hän oppii valmiudet seurata ja hyödyntää tutkimustietoa ja ammattikäytäntöjen kehitystä sekä kehittämään omaa ammattitaitoaan. Samalla opiskelijan viestintä- ja yhteistyötaidot kehittyvät. (vrt. Asetus 1129/2014.) Muistilista toimintatutkimuksellisen opinnäytetyön tekijälle YAMK-opinnot kulkevat vahvasti käsi kädessä aidon työelämän kehittämisen kanssa. Siksi toimintatutkimuksellinen lähestymistapa sopii hyvin opinnäytetyön viitekehykseksi YAMK:n opinnäytetöissä, kuten tämäkin tekemämme selvitys osoittaa. Kun lähdet tekemään opinnäytetyötä toimintatutkimuksellisella otteella, muista ainakin nämä asiat: Muista, että toimintatutkimuksessa sekä tutkitaan että yritetään muuttaa työelämän käytäntöjä. Mieti yhdessä työelämän edustajien kanssa kehittämisen aihe, tavoite ja tarkoitus. Valitse kehittämistyön eri vaiheisiin sopivat menetelmät ja muista osallistaa työyhteisön edustajia kehittämiseen. Etene kehittämisessä syklisesti ja dokumentoi työtäsi järjestelmällisesti. Huomioi, että jokaisessa syklissä vuorottelee suunnittelu, toiminta, havainnointi ja arviointi. Mieti oma positiosi osana kehittämistyötä, sanoita se ja keskustele siitä tarvittaessa tilaajan ja ohjaavan opettajan kanssa. Muista, että toimintatutkimuksessa korostuu käytännön ja teorian ja samalla toiminnan ja ajattelun välinen vuorovaikutussuhde. Hyödynnä substanssikirjallisuuden ja tutkimusten lisäksi riittävästi myös toimintatutkimusta kuvaavaa menetelmäkirjallisuutta. Panosta sekä prosessin että tulosten kuvaamiseen ja työn onnistumisen arviointiin - miten kehittäminen onnistui, mitä työn aikana opittiin, mitä voidaan tulevaisuudessa kehittää? * Tarkastelun kohteeksi valitut opinnäytetyöt oli tehty Metropolia Ammattikorkeakoulussa (4 kpl), Mikkelin ammattikorkeakoulussa (2 kpl), Kajaanin ammattikorkeakoulussa (1 kpl), Lahden ammattikorkeakoulussa (1 kpl), Laurea-ammattikorkeakoulussa (1 kpl) ja Satakunnan ammattikorkeakoulussa (1 kpl). Opinnäytetyöt oli tehty viidessä YAMK-tutkinto-/koulutusohjelmassa: kuntoutuksen, sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen, vanhustyön, liiketalouden ja yrittäjyyden sekä yrityksen kasvun ja johtamisen ohjelmissa. Tarkastelun kohteena olleet opinnäytetyöt Pitkänen, E. 2018. Treffipisteen (Treffi.) asiakas- ja palveluohjauksen kehittäminen osana ikääntyneiden palveluita Sipoossa : Asiakaslähtöisyyttä vahvistamassa. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Vanhustyö ylempi AMK. (Luettu 5.7.2019.) Kiljo-Leinonen, H. 2017. Opiskelijan työssäoppimisprosessin kehittäminen Kainuun ammattiopiston sosiaali- ja terveysalalla. Kajaanin ammattikorkeakoulu. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala. Kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma. (Luettu 5.7.2019.) Aalto, M. & Lintukangas, H. 2013. Lähiesimiesten työn voimavarojen vahvistaminen ja vaatimusten kohtuullistaminen työelämän muutoksissa. Lahden ammattikorkeakoulu. Sosiaali-ja terveysala, YAMK. Kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma. (Luettu 5.7.2019.) Engstrand, A. 2017. Työn hallinnan hyvät käytännöt. Metropolia ammattikorkeakoulu. Kuntoutuksen tutkinto-ohjelma. (Luettu 5.7.2019.) Myllymaa, A. 2018. Ikäihmisen kuntoutukseen osallistumista vahvistavien toimintatapojen kehittäminen lyhytaikaishoitoon. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Kuntoutuksen tutkinto-ohjelma. (Luettu 5.7.2019.) Seppälä, M. 2018. Nuorten sosiaalista vahvistumista edistävät ohjauskäytännöt työpajatoiminnassa. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Kuntoutuksen tutkinto-ohjelma. (Luettu 5.7.2019.) Korpela, J. 2019. Rakenteisen hoitotyön yhteenvedon kirjaamisen kehittäminen osaksi potilaan hoidon jatkuvuuden turvaamista. Satakunnan ammattikorkeakoulu. Vanhustyön koulutusohjelma. (Luettu 5.7.2019.) Hytönen, M. 2019. Monikulttuurisen asiantuntijaorganisaation mission luominen vuorovaikutuksessa henkilöstön kanssa. Laurean ammattikorkeakoulu. Yrityksen kasvuun johtaminen Liiketalouden YAMK. (Luettu 6.7.2019.) Vihanta, U. 2014. Opintojen suunnittelusta opetusjärjestelyjen toteutukseen. Mikkelin ammattikorkeakoulu. Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma. (Luettu 6.7.2019.) Hirvonen, M. 2014. Kohti yhtenevää laatuajattelua: Laadun kehittämishanke Herttuan Kuntoutuskeskuksessa. Mikkelin ammattikorkeakoulu. Sosiaali-ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen, YAMK. (Luettu 6.7.2019.) Kirjoittajat Pirjo Koski toimii Metropolia Ammattikorkeakoulussa hoitotyön lehtorina sekä TKI-toiminnan yhteyshenkilönä kätilötyön tutkinnossa, jossa muun muassa ohjaa opinnäytetöitä sekä opettaa terveyden edistämistä ja tutkimus- ja kehitystyön menetelmiä. Kosken väitöskirja aiheesta “Somaliperheiden perhevalmennuksen kehittäminen toimintatutkimuksen keinoin Suomessa” valmistui vuonna 2014. Marjatta Kelo toimii Metropolia Ammattikorkeakoulussa YAMK-tutkintojen kehityspäällikkönä. Hänen työnkuvaansa kuuluu kehittää YAMK-tutkintoja opiskelijalähtöisesti, edistää YAMK-tutkintojen tunnettuutta sekä YAMK-tutkintojen ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan välistä yhteistyötä. Hän luo myös edellytykset Metropolia Master’s verkoston monimuotoiselle yhteistyölle.
Mobile telecom internal processes can be improved by combining Lean and Agile
Establishing End-to-end virtual teams, if utilized according to Scrumban process framework, can allow for shorter delivery cycles for Telecom, - this is what the results of a recent Master’s thesis suggests. Faster Development-to-Delivery cycles are needed In the highly saturated Finnish telecom market, faster Development-to-Delivery cycles are urgently needed. In other words, Telecom is missing such processes that would allow to innovate new services rapidly and effectively. Such yet-unseen cycles should have high efficiency and yet, provide high-quality services to individual and corporate customers. But is it realistic to expect such rapid and effective development-to-delivery cycles? My home company, Elisa oyj, has set into its aim to achieve this level of speed and quality. For this end, it was seen necessary to improve internal process to make such deliveries possible. This has triggered my Thesis focused on improving one internal process for operating, maintaining and developing subscription services. My Master’s projects provided a good opportunity to take a look into the process-oriented way of managing of internal work with the aim to benefit my home company. Better organized work and better collaboration The study suggested that fast and effective development-to-delivery cycles can be achieved - by prioritizing work and limiting work-in-progress. In other words, we have the key to success already available, waiting to be utilized. The work of our experts just needs to be organized better and better collaboration between the teams and individuals need to be established. Although seemingly easily to do, the devil is - as always – in details. For example, for urgent work of several experts, the study suggests to use studio mode, where dedicated, recurring timeslots are allocated to allow several specialist work together. Better management and distribution of the workload for all specialists will allow for more predictable flow through the process. At the same time, the studio mode will allow for providing a fast lane for developing some urgently required new features to serve the customer's needs. This type of flexibility is best described as a combination of Agile and Lean. The Scrumban process framework, a combination of Lean and Agile practices, originates from software development for precisely this target - to be both reliable and fast where needed. Steps to reorganize internal work For achieving the faster development-to-delivery cycles, the study suggests several steps to reorganize internal work. First, it was recommended to improve process throughput by prioritizing work and limiting work in progress. Better management and distribution of the workload the specialists allow for more predictable flow through the process, while providing a fast lane for urgently required features to serve the customer's needs. Second, one important improvement would be to better synchronize the external dependencies with internal and external stakeholders. In other words, near-simultaneous actions for tasks involving multiple stakeholders are necessary. These together assist the company for more accurately estimating and keeping delivery schedules to its customers. Third, it is necessary to start organizing people along this new process by introducing virtual teams with end-to-end responsibility for a service or feature. This allows for quick adoption of the process without delay from changing the line organization. For it to be possible, it needs administrative freedom of reorganizing people for the tasks at hand. Additionally, it is necessary to have the freedom to bring together people from various parts of the line organization - for better visibility to planning, prioritization and implementation, and providing for longer-term agility. Combining Lean and Agile Interestingly, comparison between major telecom software and hardware providers found that they all had come up with the idea of combining Lean and Agile into their processes. Instead of just picking up and utilizing an existing process framework, they have ended up with selecting and combining for multiple existing frameworks to serve their individual needs. For the home company, to support fast and effective development-to-delivery cycles, the management needs, first, to recognize the differences in working practices and align KPIs (key performance indicators) over the line organizational borders according to the new practice. Second, it would need a logical, systematic adoption of the new Scrumban process, which can be helped by allocating a responsible owner for the Scrumban coordination to facilitate and involve the specialists across many lines. The proposal for a new Scrumban process aligns with the company's strategy towards adaptive organizations. In practical terms, it makes a step on the path towards increased agility on the company level. About the writer: Rauli Rautavuori graduated from Metropolia UAS as a Master of Industrial Management 2019.
Toimintatutkimus menetelmänä
Sopiiko toimintatutkimus ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden lähestymistavaksi? osa 1/2 Toimintatutkimusta hyödynnetään opinnäytetöissä Toimintatutkimusta hyödynnetään entistä enemmän myös ammattikorkeakoulun opinnäytetöissä. Havaintojemme mukaan opinnäytetyön ohjaajat ovat kuitenkin toimintatutkimuksen hyödyntämisestä opinnäytetyössä erimielisiä. Tämä on ensimmäinen osa kahden blogipostauksen sarjasta, jossa tarkastelemme toimintatutkimusta. Tässä ensimmäisessä postauksessa kuvaamme toimintatutkimusta menetelmänä ja toisessa - myöhemmin ilmestyvässä postauksessa - sitä, miten toimintatutkimus soveltuu ylemmän ammattikorkeakoulun (YAMK) opinnäytetöihin. Toimintatutkimus osallistaa, kehittää ja tutkii Kiteytettynä toimintatutkimuksen ytimessä on tiedon tuottaminen ja toimintojen kehittäminen aidoissa toimintaympäristöissä ongelmanratkaisun keinoin. Tyypillistä onkin toimiminen ryhmässä ja yhteisvastuullinen kehittäminen, jolloin kehittämisessä (ja siten myös tutkimuksessa) painottuu demokraattisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen (1). Toimintatutkimuksen hyöty tutkimus- / kehittämistapana perustuu siihen, että muutoksia tapahtuu parhaiten silloin, kun työntekijät itse osallistuvat toimintansa kehittämiseen ja siihen liittyvien ongelmien ratkaisuun (1). Tiedetään, että pelkkä arkiajattelu ei takaa laaja-alaista ymmärtämistä ja uusien ratkaisujen löytämistä. Toimintatutkimus auttaa tutkimukseen osallistujia teoretisoimaan toimintatapojaan, tarkastelemaan toimintaa kriittisesti ja muuttamaan työskentelytapojaan (2). Toimintatutkimuksen isänä pidetään Kurt Lewiniä (1890-1947) (3,4,5), joka ei kuitenkaan ollut ensimmäinen toimintatutkimusta käyttänyt tutkija, mutta ensimmäinen, joka kehitti toimintatutkimuksen teorian sosiaalitieteisiin (1,3). Lewiniläisessä toimintatutkimuksessa on viisi periaatetta (mukaillen 2): 1. Etsii ratkaisuja organisaatioiden / käytännön konkreettisiin ongelmiin. 2. Etenee syklisesti (ongelmien tunnistaminen, toiminnan suunnittelu, toiminnan ja tulosten arviointi), jotka etenevät spiraalisena kehänä. 3. Pyrkii muuttamaan osallistujien ajattelutapoja. 4. Kyseenalaistaa olemassa olevan käytännön ongelman / tilanteen. 5. Pyrkii edistämään tutkimiensa ilmiöiden teoreettista käsittämistä ja muuttamaan käytäntöä. Alla joitakin toimintatutkimusta käsittelevistä verkkolähteistä poimimiamme määritelmiä toimintatutkimuksesta, jotka mielestämme avaavat hyvin lähestymistavan luonnetta: Toimintatutkimuksessa sekä tutkitaan että yritetään muuttaa vallitsevia käytäntöjä. Toimintatutkimus on käytäntöön suuntautunutta ja ongelmakeskeistä. Tutkittava ja tutkija ovat aktiivisia toimijoita muutosprosessissa. Tutkittavien ja tutkijan suhteen perustana oleva yhteistyö. (6) Toimintatutkimus pyrkii tutkimusstrategiana käytännön toiminnan ja teoreettisen tutkimuksen vuorovaikutukseen. (2) Toimintatutkimus on tutkimusstrategia, jonka tarkoituksena on vaikuttaa tutkimuskohteeseen, sen toimintaan tai ympäristöön niitä kehittävästi ja parantavasti. Vaikuttaminen tapahtuu tutkijan osallistumisella tutkimuskohteen toimintaan. Vaikuttamisen ja kehittämisen perustana on tutkimus, jota tutkija tekee tutkimuskohteen ympäristössä. Kuvaavaa on tieteellisyyden ja käytännöllisyyden yhdistäminen. Toimintatutkimus sisältää runsaasti erilaisia näkökulmia ja sitä voidaan toteuttaa erilaisten analyysimenetelmien avulla. (7) Toimintatutkimus on filosofismetodologinen lähestymistapa - ei metodi - jota luonnehtivat toimintaorientaatio, käytäntöorientaatio, muutosorientaatio, prosessiorientaatio ja osallisuusorientaatio. (8) Toimintatutkimus on prosessi, joka tähtää asioiden muuttamiseen ja kehittämiseen entistä paremmiksi. Toiminnan kehittäminen ymmärretään tällöin jatkuvaksi prosessiksi. ( 9) Perinteinen tutkimus vai toimintatutkimus? Toimintatutkimuksen periaatteiden hahmottamisessa auttaa sen vertailu perinteiseen tutkimukseen. Keskeisimmät erot ovat siinä, että toimintatutkimus perustuu käytännön ongelmiin, joita ratkotaan käytännössä, tutkittavien ollessa aktiivisia toimijoita kaikissa tutkimuksen vaiheissa. Perinteinen tutkimus taas perustuu kirjallisuudesta kumpuaviin ongelmiin ja niiden ratkomiseen tutkittavilta koottavan tiedon avulla, vahvemmin ”tutkijan kammiosta” käsin. Oheinen taulukko kuvaa toimintatutkimuksen ja perinteisen tutkimuksen eroja (10). Arvioinnin kohde Toimintatutkimus Perinteinen tutkimus Ongelma Käytännön ongelma (suoranaisesti tai epäsuorasti tutkimukseen osallistujien määrittelemä) Kirjallisuuteen perustuva ongelma (löydetty perehtymällä kirjallisuuteen) Tavoite Kohdistuu käytännön ongelmaan ja tavoitteen parantaa ammattikäytäntöä Täyttää kirjallisuudesta esille noussutta aukkoa ja lisää tietämystä tutkimuskohteesta Osallistuminen Tutkittava aktiivisia toimijoita tutkimuksen alusta loppuun saakka Tutkittavat osallistuvat tiedon tuottamiseen Toimintatutkimuksessa on erilaisia lähestymistapoja Toimintatutkimuksessa on karkeasti jaoteltuna kolmenlaista lähestymistapaa (3): 1. Teknisessä tai teknisessä ja osallistavassa, tieteellisteknisessä ja positivistisessa toimintatutkimuksessa kommunikointi tapahtuu tutkijan ja tutkimusryhmän välillä. 2. Yhteistoiminnallisessa ja käytännönläheisessä, vapauttavassa toimintatutkimuksessa kommunikointi tapahtuu tutkimusryhmän jäsenten välillä sekä tutkijan kanssa. 3. Emansipatorinen toimintatutkimus kehittää tasa-arvoisia käytänteitä, koska se osallistaa toimijat, tukee osallistujien kriittistä tietoisuutta ja kannustaa käytännön toimintaan muutoksen saavuttamiseksi. Kolme erilaista toimintatutkimuksen lähestymistapaa eroavat toisistaan toimintatutkimuksen lähtökohtien ja osallistujien maailmankuvan perusteella. Näkökulmat vaikuttavat toimintatutkimuksen käytännön toteuttamiseen. Teknisessä toimintatutkimuksessa idean muutoksesta tuottaa tutkija, joka myös ohjaa tutkimusprosessia. Käytännönläheisessä toimintatutkimuksessa valta on jaettu ryhmän ja tutkijan kesken. Emansipatorisessa toimintatutkimuksessa valta on kokonaan ryhmällä, ei tutkijalla. (11,3) Toimintatutkimus pähkinänkuoressa 1. Toimintatutkimuksen kohde ja osallistujat. Toimintatutkimuksen kohteena on jokin sosiaalinen käytäntö, joka on altis muutoksille (3,12). Tutkimuskohdetta tarkastellaan ikään kuin sisältäpäin. Tämä näkyy siinä, että toimintatutkimusta voi toteuttaa organisaatioon tai laajempaan yhteisöön kuuluva henkilö yhteistyössä organisaatioiden edustajien tai laajemmankin yhteisön kanssa. (5) Toimintatutkimukseen osallistuvat ovat jokaisessa vaiheessa vastuullisia toiminnastaan ja sen intensiteetistä sekä itselleen että muille osallistujille (1,12). 2. Tutkijan rooli. Toimintatutkimukset eroavat toisistaan myös sen mukaan, mihin tutkimuksella pyritään, mikä on tutkijan rooli ja minkälainen on osallistujien ja tutkijan välinen suhde toimintatutkimuksen eri vaiheissa. Tutkijan positio voi vaihdella. Hän voi olla sisäpiiriläinen, toimia yhteistyössä sisäpiiriläisten tai ulkopuolisten kanssa tai toimia vastavuoroisesti sisäpiiriläisten ja ulkopuolisten kanssa. Tutkija voi olla myö ulkopuolinen, joka toimii yhteistyössä sisäpiiriläisten kanssa tai ulkopuolinen, joka tutkii sisäpiiriläisiä. (5) Toisaalta toimintatutkimuksessa “tutkija” ei välttämättä edes oleta olevansa ulkopuolinen ja neutraali vaan pyrkii ratkaisemaan ongelmia yhdessä tutkittavien kanssa. Osallistuvuus vaikuttaa sekä aineistoon suhtautumiseen että sen analysointiin. (5,13) 3. Toimintatutkimuksen eteneminen. Toimintatutkimusprosessi etenee syklisesti: suunnittelun, toiminnan havainnoinnin ja reflektion spiraalisena kehänä (1,3,5). Lewiniltä (14) on peräisin toimintatutkimuksessa käytetty malli tutkimus- ja kehittämisprosessista toisiaan seuraavina suunnittelun, toiminnan, arvioinnin ja uudelleensuunnittelun sykleinä. Toimintatutkimus on aina päätettävä johonkin, vaikka muutos ei päätykään koskaan. Raportointivaiheessa pyritään luomaan akateemisen ammattikielen ja arkisen ammattikielen välille rakentavaa vuoropuhelua. (13) Toimintatutkimus kuvataan myös itsereflektiiviseksi kehäksi, jossa toiminta, sen havainnointi, reflektointi ja uudelleensuunnittelu seuraavat syklisesti toisiaan (5,13). YAMK tarjoaa oivallisen mahdollisuuden kehittää työelämää toimintatutkimuksella Toimintatutkimus voidaan nähdä tutkimuksen ja kehittämistoiminnan risteyspaikkana. Toimintatutkimuksessa on keskeistä todellisuuden muuttaminen ja muutosprosessiin liittyvä tutkimus. Se etenee spiraalimaisesti toiminta- ja tutkimusvaiheiden vuorotteluna. Tarkoituksena on pyrkiä kehittää jatkuvasti toimintoja ja niiden ymmärtämistä. Siksi toimintatutkimus voidaan nähdä haastavana tutkimusmenetelmänä ja kehittämisen eteneminen syklisesti tekee toimintatutkimuksesta aikaa vievää. Toimintatutkimuksen tulee täyttää tieteen kriteerit (objektiivisuus, kriittisyys, autonomisuus ja edistyvyys). Tutkimukseen liittyy toiminnan taustateorioihin perehtyminen. Tutkimukselle asetetaan tutkimusongelmat tai -tehtävät ja valitaan tutkimusmenetelmät. Tutkimusprosessiin kuuluu kokemusten systemaattinen kerääminen, analysoiminen ja raportointi. Tutkija joutuu määrittämään suhteensa tutkimuskohteeseen ja tarkastelemaan tutkimuksen luotettavuutta. Toimintatutkimusta tehtäessä tutkija voi pohtia, ohjaako tutkimus kehittämistä vai kehittäminen tutkimusta. On myös hyvä huomioida, että työelämässä on paljon arvokasta kehittämistoimintaa, johon ei liity toiminnan systemaattista havainnointia, teoreettista pohdintaa, kokemusten kriittistä arviointia ja raportointia. Tällöin ei voida puhua toimintatutkimuksesta. YAMK-tutkinto on työelämälähtöinen tutkinto, jossa opinnäytetyö toteutuu työelämän kehittämistehtävänä ja tuottaa uutta tietoa ja osaamista. Opinnäytetyössä opiskelija soveltaa alansa asiantuntijatietoa sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan menetelmiä työelämän kehittämistarpeisiin ja ongelmien ratkaisemiseen. Tällaisessa tutkimuksellisessa kehittämistyössä tavoitellaan konkreettista muutosta, mutta samalla siinä pyritään tuottamaan luotettavaa tietoa. YAMK onkin oivallinen paikka tehdä kehittämistyötä, joka tulee kriittisesti myös arvioitua, raportoitua ja siten se tukee syvemmällä tasolla yritysten tai työyhteisöjen kehittämistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulussa toimintatutkimuksellinen lähestymistapa on keskeinen opinnäytetyön toteutusmuoto erityisesti kulttuurialan, liiketalouden ja tekniikan YAMK-tutkinto-ohjelmissa. Toimintatutkimus soveltuu myös sosiaali- ja terveysalan YAMK-tutkintojen opinnäytetöiden lähestymistavaksi. Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite ohjaavat myös opinnäytetyön menetelmävalintoja, mutta toimintatutkimus on varteenotettava menetelmä, kun pyritään muuttamaan todellisuutta. Kirjoittajat Pirjo Koski toimii Metropolia Ammattikorkeakoulussa hoitotyön lehtorina sekä TKI-toiminnan yhteyshenkilönä kätilötyön tutkinnossa, jossa muun muassa ohjaa opinnäytetöitä sekä opettaa terveyden edistämistä ja tutkimus- ja kehitystyön menetelmiä. Kosken väitöskirja aiheesta “Somaliperheiden perhevalmennuksen kehittäminen toimintatutkimuksen keinoin Suomessa” valmistui vuonna 2014. Marjatta Kelo toimii Metropolia Ammattikorkeakoulussa YAMK-tutkintojen kehityspäällikkönä. Hänen työnkuvaansa kuuluu kehittää YAMK-tutkintoja opiskelijalähtöisesti, edistää YAMK-tutkintojen tunnettuutta sekä YAMK-tutkintojen ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan välistä yhteistyötä. Hän luo myös edellytykset Metropolia Master’s verkoston monimuotoiselle yhteistyölle. Lähteet 1. Carr, W. & Kemmins, S. 1986. Becoming critical: Education, knowledge and action research. London: Routledge. 2. Suojanen, U. n.d. Toimintatutkimus ammatillisen kehittymisen välineenä. Metodix - Metoditietämystä kaikille. Verkkosivusto. (Luettu 22.8.2019.) 3. Masters, J. 1995. 'The History of Action Research' in I. Hughes (ed) Action Research Electronic Reader, The University of Sydney, on-line. (Luettu 22.8.2019) 4. Morton-Cooper, A. 2000. Action Research in Health Care. Oxford: Blackwell Science. 5. Herr, K. & Anderson, G. L. 2005. The Action Research Dissertation. A Guide for Students and Faculty. London: Sage. 6. Kuula A. 2006. Toimintatutkimus. Luku 5.4. kokonaisuudesta Saaranen-Kauppinen A. & Puusniekka A. 2006. KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto [verkkojulkaisu]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [ylläpitäjä ja tuottaja]. (Luettu 22.08.2019.) 7. Jyväskylän yliopisto. Avoimen yliopiston koppa. n.d. Toimintatutkimus. Verkkosivusto. (Luettu 22.8.2019 ) 8. Jyrkämä, J. Metodifestivaali 20.8.2015. Tampereen yliopisto. 9. Kajaanin AMK. Toimintatutkimus. Verkkosivusto. 10. Craig, D. V. 2009. Action research essentials (1st Ed.). San Francisco, CA: Jossey-Bass. 11. Grundy, S. 1988. Three Modes Of Action Research. as cited. Teoksessa S. Kemmis & R. McTaggert, (toim.) 1988. The Action Research Reader. 3. painos. Geelong: Deakin University Press. 12. Metsämuuronen, J. 2008. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. 3. laitos, 2. korj. painos. Helsinki: International Methelp. 13. Heikkinen, H., Rovio, E. & Syrjälä, L. (toim.) 2007. Toiminnasta tietoon: Toimintatutkimuksen menetelmät ja lähestymistavat. 2. tarkistettu painos. Helsinki: Kansanvalistusseura. 14. Lewin, K. 1948. Resolving Social Conflicts. New York: Herper & Brothers. Lisäksi lähteenä on käytetty taustatutkimusta, jota tehtiin toisen kirjoittajan väitöskirjaan: Koski, P. 2013. Somaliperheiden perhevalmennuksen kehittäminen toimintatutkimuksen keinoin. Terveyden edistämisen ja terveyskasvatuksen väitöskirja. Studies in Sport, Physical Education and Health numero 202, Jyväskylän yliopisto. Verkkosivusto. (Luettu 22.8.2019).
Investoi organisaation osaamispääomaan – Kehitä sisäistä liikkuvuutta
Kehitimme ja otimme käyttöön sisäisen liikkuvuuden toimintamallin työpaikallani. Meillä sisäinen liikkuvuus tarkoittaa liikkumista tehtävästä toiseen kulkematta rekrytointiprosessin kautta. Vastakohtana on tilanne, jossa työntekijä lähtee määräaikaisuuden päättyessä, ja samalla oven avauksella sisään astuu uusi työntekijä samoilla kompetensseilla. Kehittämiselle oli kaksi tavoitetta: osaamistarve ja -tarjonta saadaan kohtaamaan paremmin ja organisaation henkiset rakenteet eivät estä liikkumista roolien, tehtävien ja toimintayksiköiden välillä. Henkisiä rakenteita ovat johtamis- ja organisaatiorakenteet, kulttuuri, ilmapiiri ja arvot (Otala 2008). Liikkuminen voidaan toteuttaa monin tavoin. Voit lähteä hoitamaan avointa tehtävää tai osallistua projektiin. Voit mennä työpariksi kokeneemmalle asiantuntijalle tai ”vaihtaa paitoja” työkaverisi kanssa muutamaksi päiväksi. Liikkuminen voi olla laatutyötä: sinut kutsutaan arvioimaan toisen toimintayksikön toimintaa, tai vertaiskehität omaa toimintaasi benchmarkkaamalla muiden hyviä käytäntöjä. Liikkumisen kesto voi vaihdella yksittäisistä päivistä vuoden mittaiseen työskentelyyn. (Helsilä & Salojärvi 2009; Otala 2008.) Henkilöstön liikkuvuudesta on hyötyä monella tavalla. Työntekijän osaaminen ja verkostot laajenevat. Samalla yhteistyömahdollisuuksien tunnistaminen helpottuu. (Viitala 2015.) Työnantajan näkökulmasta henkilöstön käytettävyys paranee, kun työkuormaa ja rahoitustilannetta voidaan tasoittaa työntekijän liikkuessa hiljaisempaa vaihetta elävästä toiminnosta hektisempään. Toisaalta käytettävyys paranee, kun kaikkien osaaminen saadaan hyödynnettyä mahdollisimman monipuolisesti. Oppimista ja uudistumista tukeva kulttuuri syntyy tuella ja kannustuksella Liikkuvuus vahvistaa oppimista ja uudistumista tukevaa organisaatiokulttuuria. Samalla, kun liikkuminen vahvistaa työntekijän resilienssiä ja oppimiskykyä, se muovaa johtajuutta kohti palvelevampaa roolia. Esihenkilön tehtävä on tukea työntekijää kehittymisessä, vaikka vastuu itsensä kehittämisestä onkin työntekijällä itsellään. Tämä tuki ja kehittymismahdollisuudet sitouttavat työntekijää organisaatioon. Olen lojaali ja työskentelen työnantajani hyväksi, jos työnantaja vastineeksi panostaa osaamiseni kehittämiseen pitkällä tähtäimellä ja huolehtii näin työmarkkina-arvostani (Sydänmaalakka 2012). Esihenkilöiden tuki ja kannustava asenne ovat avainasemassa, jotta työntekijä voi liikkua luontevasti toimintayksiköiden välillä. Vertaa tilannetta perheeseen, jossa vanhemmat asuvat eri osoitteissa. Siirtyminen osoitteiden välillä on nähtävä positiivisena ja lisäarvoa tuottavana. Osaoptimoinnille ja kyräilylle ei ole tilaa. Ovella lähtiessä toivotetaan mukavaa reissua! Samalla tavalla vastaanottaja ottaa tulijan ilolla vastaan, vaikka visiitti olisikin väliaikainen. Yhteinen ymmärrys, sopiminen ja avoin keskustelu ruokkivat kokeilunhalua ja lisäävät uskallusta siirtyä epämukavuusalueelle kasvattamaan kyvykkyyttä. Näin työyhteisöstä saadaan turvallinen kokeiluympäristö, jossa työntekijä voi kokeilla erilaisia rooleja ja asiantuntemusaloja. Samalla työntekijän itseluottamus ja ammatillinen identiteetti kasvavat. Investoinnin hintalappu Liikkuvuus on aina investointi. Lähettävä yksikkö saa uutta osaamista ja vaihtelusta virkistyneen työntekijän. Työntekijä pääsee kasvattamaan ammattitaitoaan ja verkostojaan. Vastaanottava yksikkö saa töilleen tekijän. Liikkuminen on kuitenkin sijoitus, eli kääntöpuolella on hintalappu. Lähettävässä yksikössä joudutaan järjestelemään tehtäviä uudelleen. Työntekijä joutuu astumaan epämukavuusalueelleen. Vastaanottavassa yksikössä joudutaan perehdyttämään saapuva työntekijä. Tähän auttaa asenne. Tehtäviä järjestellään jatkuvasti projektien alkaessa ja päättyessä. Aika tuntuu aina olevan huono työntekijän lähtemiselle, oli kyse sitten sisäisestä liikkuvuudesta, perhevapaasta tai sairastumisesta. Sellaista (työ)elämä on. Ihmisiä tulee ja menee. Epämukavuusalueelle astuminen tuntuu vatsanpohjassa, mutta kasvukivut ovat kehittymisen merkkejä. Tämä jos mikä kehittää nykytyöelämän arvoihin kuuluvaa muutosjoustavuutta, oppimaan oppimista ja oman oppimisen reflektointia (Eurofound 2016). Perehdytykseen kuluu aina aikaa, mutta oppiminen ja kokemusten jakaminen on aina molemminpuolista ja siksi hedelmällistä. Organisaatiotasoisten hyötyjen on oltava kustannuksia suurempia. Katse on nostettava yksikön kuluista ja hyödyistä talotasoisiin kustannuksiin ja hyötyihin. Rahoitus otetaan loppupeleissä aina yhteisestä pussista. Samalla tavalla työntekijät ovat organisaation yhteinen voimavara. Investoinnista saadaan hyöty ainoastaan, jos liikkujan työtehtävät kehittyvät osaamisen mukana. Uusi osaaminen ja verkostot ovat hyödyttömiä, jos niitä ei voida hyödyntää ja kehittää työssä (Hakonen & Hakonen & Hulkko-Nyman & Ylikorkala 2014, 227). Osaamispääoma saadaan hyötykäyttöön ainoastaan, jos uudenlaiselle tekemiselle annetaan tilaa ja resursseja. Mitä tällä investoinnilla saa? osaamisen laajentuminen ja syveneminen (Otala 2008) verkostojen laajeneminen ja yhteistyömahdollisuuksien tunnistaminen (Viitala 2015) vaihtelu ja virkistyminen (Saske 2019) työsuhteen jatkuminen (Saske 2019) rahoitustilanteen tasapainottaminen ja töiden sujuvoittaminen (Saske 2019) näkökulman laajentuminen organisaation toiminnasta kokonaisuutena (Viitala 2015) arvostuksen kasvu muiden työtä kohtaan (Viitala 2015) kehittämisimpulssien leviäminen toimintayksiköstä toiseen (Viitala 2015) kehittymismahdollisuuksien positiivinen vaikutus työntekijän sitoutumiseen (2008) kehittymismahdollisuuksien positiivinen vaikutus työnantajakuvaan (Otala 2008) Tällainen mallistamme tuli Kehittämämme malli sisältää prosessin, ohjeet, pelisäännöt ja roolit liikkumiselle. Voit tutustua malliin Innokylässä. Yhteisillä ohjeilla ja roolikuvausten vastuilla edistetään ennakoivaa ja avointa viestintää osaajatarpeista ja -tarjonnasta. Suorien yhteydenottojen lisäksi tarpeita ja tarjontaa törmäytetään yhteisellä intrasivulla, jossa tehtävistä ja tekijöistä voidaan ilmoittaa. Oppimista ja uudistumista tukevaa kulttuuria rakennetaan arjen johtamisessa tukemalla ja kannustamalla työntekijöitä liikkumaan, kehittymään ja verkottumaan yhteisen kattomme alla. Kirjoittaja Saana Saske, tradenomi (ylempi AMK), on valmistunut Metropolia Ammattikorkeakoulun Liiketoiminnan kehittämisen tutkinto-ohjelmasta. Lähteet: Eurofound 2016. Changing places: Mid-career review and internal mobility. Hakonen, Anu & Hakonen, Niilo & Hulkko-Nyman, Kiisa & Ylikorkala, Anna 2014. Palkitse taitavammin: palkitsemistavat esimiestyön ja johtamisen välineinä. Sanoma Pro, Helsinki. Helsilä, Martti & Salojärvi, Sari 2009. Strategisen henkilöstöjohtamisen käytännöt. Talentum, Helsinki. Otala, Leenamaija 2008. Osaamispääoman johtamisesta kilpailuetu. WSOYpro, Helsinki. Saske, Saana 2019. Sisäisen liikkuvuuden toimintamalli. Toimintatapa työkiertojen ja tehtäväjärjestelyjen toteuttamiseen. Opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Sydänmaalakka, Pentti 2012. Älykäs organisaatio. Talentum, Helsinki. Viitala, Riitta 2015. Henkilöstöjohtaminen: strateginen kilpailutekijä. 4. uudistettu painos. Edita, Helsinki.
Live like a local – autenttisten kokemusten ja onnellisuuden jäljillä
Monet meistä tunnistavat tarpeen elää matkoilla kuten paikalliset, aitoja asioita kokien. Yksilöllisyys ja uniikit kokemukset, mutta samalla myös yhteisöllisyys ovat tämän päivän trendejä matkailussa. Hektisen elämänrytmin keskellä etsitään erityisesti luonnosta tasapainoa ja mielenrauhaa. Suomi tunnetaan hyvin kauniista luonnosta, mutta voiko siitä saada irti entistä autenttisempia kokemuksia yhdessä paikallisten kanssa? Entä voisiko myös merellisestä Helsingistä löytää kiinnostavaa ja paikallista kaupunkikulttuuria yhteisöllisesti kokien? Näistä kysymyksistä sai alkunsa oma opinnäytetyöni kulttuurimatkailun palvelun kehittämiseksi kansainvälisille matkailijoille. Voiko onnellisuudella markkinoida Suomea? Huomioni kiinnittyi keväällä Visit Finlandin hauskaan Rent a Finn -kampanjaan, jossa etsittiin tavallisia suomalaisia onnellisuusoppaiksi kansainvälisille matkailijoille. Pian tämän jälkeen Suomi valittiin YK:n teettämän onnellisuustutkimuksen mukaan jo toisen kerran peräkkäin maailman onnellisimmaksi maaksi. Kampanjan ajoitus oli siis täydellinen ja se sai maailmalla valtavasti positiivista huomiota. Mukaan haki tuhansia matkailijoita, jotka olivat kiinnostuneita oppimaan mikä on suomalaisten onnellisuuden salaisuus. Onnellisuus ja autenttisuus vastaavat kuluttajien tarpeisiin Suomen markkinoinnissa juuri nyt ja näen tästä trendistä hiljaisia signaaleja vähän joka puolella. Irti stressistä luonnossa yhdessä paikallisen onnellisuusoppaan kanssa Hiljaisuus ja rauhoittuminen luonnon äärellä ovat matkailussa nyt niitä juttuja, joille on kysyntää kaiken hälyn ja stressaavan elämän keskellä. Tuhansien järvien ja mökkien maana meillä on juuri tätä tarjota. Rent a Finn -kampanja vastaa myös erittäin vahvana näkyvään ns. ”live like a local” -matkustustrendiin, jossa etsitään nimenomaan autenttisia kokemuksia ja paikallista elämäntapaa. Mikä meille on arkea, voi vaikkapa aasialaiselle olla vähän outoa, mutta uniikkia luksusta. Mukaan valitut matkailijat pääsevätkin tänä kesänä vieraiksi onnellisuusoppaiden omiin rakkaisiin paikkoihin ja maisemiin kokemaan yhdessä tyypillistä mökkielämää, kuten kalastusta tai vaikkapa marjojen poimimista. Toimisiko Rent a Finn -tyyppinen palvelu kulttuurimatkailussa? Mietin, voisiko tämä sama ”live like a local” -ajatus toimia myös kulttuurimatkailussa? Olen kuunnellut kevään aikana monta kiinnostavaa puheenvuoroa Culture Tourism for City Breakers -hankkeen tapahtumissa Metropolian Arabian kampuksella. Siellä on pohdittu muun muassa sitä, miten kansainväliset matkailijat voisivat paremmin löytää monipuolisen ja kiinnostavan kulttuuritarjontamme äärelle? Voisiko yhtenä ratkaisuna olla kaupunkikulttuurin kokeminen yhdessä paikallisen kanssa esimerkiksi meidän merellisessä Helsingissä? Nyt puhutaan kulttuurista siis paljon laajemmassa mittakaavassa kuin mitä pelkästään korkeakulttuuri tarjoaa. Kulttuurikaveriksi kv-matkailijoille ja vaihto-opiskelijoille Sain kipinän lähteä kehittämään tähän tarpeeseen vastaavaa kulttuuripalvelua Helsinkiin saapuville kansainvälisille matkailijoille. Kulttuurimatkailun tuottaminen kurssi antoi minulle paljon eväitä idean jalostamiseen. Nyt palvelun suunnittelu on jo hyvässä vauhdissa. Asiakaskokemus ja vuorovaikutus paikallisen kanssa ovat siinä kaiken keskiössä. Tavoitteena on saada tästä valmis opinnäytetyö vuoden loppuun mennessä palvelumuotoilua hyödyntäen. Testaan palvelua syksyllä Metropolian uusien kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden kanssa. Onnistunko antamaan heille pienen maistiaisen siitä, miten kaupunkikulttuuri voi näyttäytyä mikrotasolla tietyssä kanta-kaupunginosassa vaikkapa perinteisessä Kotiharjun saunassa tai paikallisessa kahvilassa? Joskus on hyvä laittaa itsensä likoon. Kokemus on varmasti antoisa myös itselleni ja ehkäpä tulevaisuudessa löydän paikkani kulttuurimatkailuyrittäjänä. Nora Lappalainen opiskelee kulttuurituottaja (ylempi AMK) -tutkintoa Metropolia Ammattikorkeakoulussa. nora.lappalainen@me.com
Innovation is my focus
Positively busy at the moment at work and in winter sports, I am happy about rich snow this winter. I come from Lapland, close to the see, from Keminmaa. In professional life, my biggest interest is innovation, and Metropolia University of Applied Sciences helped on sharpen my focus. Here, in response to my alma mater’s request, I tell a story of my search and discovery. The Start of the Career After graduation as a Bachelor in IT from Turku University of Applied Sciences, I worked some time for Teleste Oyj in Turku. My history in Teleste started with a Bachelor’s thesis, which I successfully completed and continued my work for the company. After the company cost cutting and organizational change, I started looking for work in Telecom and very specifically in Ericsson. At that time, my friend who studied with me in Turku was working for Ericsson. He told such exciting stories about his assignments at Ericsson that I started to be envious. In 2009, I got a position in Ericsson. That was not an easy time to get an IT job. Wide networking with professionals, previous experience, and practical engineering knowledge helped to land my dream job. In Ericsson, we were building a 3G network. Our team delivered a very successful project that offered our customers early access to technology which for that time achieved massive data rates. At that time, our team within Ericsson was one of the first to work with this technology, and I was a Service Engineer. I traveled the world and worked for 9 years in this position, continuing as a Solution Architect. After 9 years, I decided to educate myself. I heard many of my colleagues talking of a Master’s degree in Metropolia, saying nice things, so I decided to look more precisely at this option. Studying Master’s Degree Program In daily work, I am closely working with innovation and innovation framework in Ericsson, as it is my ticket to something really interesting. Before I could make a decision if it would be best to work fully with innovation, or I can use a few hours every week, I decided to look for education. After googling all types of programs, my search always brought me the Master’s program in Industrial Management at Metropolia for studies in innovation. After reading a detailed description of the program, it was easy to decide. It explained well what this degree is about, where, who for, and what to do; even what the school day will be. When I looked at the content of the studies, I was very excited and decided to take this very program. It was precisely the thing! Before the Industrial Management curriculum, I was not sure if I should pursue a management role. But after my Metropolia classes, I realized that it is very interesting and something for me. Using my Networks to Test my Interest in Management Role The studies were tougher that I expected, in a demanding way; but I love challenge, it is very good for me as a person. After my Master’s graduation, I started to apply to the management roles inside Ericsson. At the time, I was the sports club chairman at Ericsson Finland as well as a company management employee representative in our local organization. So, I used my network to discuss this role. My activities help me to look at different angles at the business that I am working in: employee management, health and safety, sports clubs management, the company hobby clubs with social activities, etc. I went to my network and discussed with them that I am now interested and feel ready for a management role, and I am very serious about it. Soon after, we had a mentoring session with the top management in Finland, and after a while, they announced a position in Service Management. I got it. In this role, I have a wide responsibility in services delivery including budget, first hand customer negotiations, and developing customer experience and customer satisfaction. I can master all these areas (taught to us in Metropolia). This is a great leverage of many different types of positions. For Innovation You Need to Know the Substance As my next step, I need to maintain and develop the innovation understands and skills, and work on the substance. For innovation, if you discuss it with our instructor Thomas Rohweder, you need to know the substance. No matter how creative you are, a firm professional ground and understanding of real life is needed. In other words, you need to bring your own professional skills into innovation - it could be IT, machine learning, anything related to industrial mega-trends. Importantly, you also need to understand business and finance. So, before my next step upon the managerial ladder, I decided to develop operations excellence, take responsibility over the finances, and master the substance – all these efforts will bring results. When I started in Service Management, I remember how I was surprised with my service contracts. What is this service? How many customers do we have for it? It was a surprise to hear that this service exists for only one customer, and it was especially developed for this one customer, co-designed, co-created – through innovation, value creation, customer experience – all the topics from my studies! (Some departments, e.g. Sales, at that time did not even realize these concepts, but just made it happen). Now it is one of the foundations for successful service. That area is critically important to make customer dreams and wishes happen. On the personal side, since I came from Lapland, it is common there to go camping and hiking. This is simply my passion to go hiking, being in the nature. My other hobbies are sports and music. Before the engineering career, I was very excited about music. So, when I first heard about innovations, it sparked my interest. I realized this is the field where I can be creative to combine applied sciences, practice, engineering – and creation. In the past, it was common to combine science and creativity; the people of Renaissance all loved music, science and arts. Combining Innovation and Development I am interested in a role that allows a big degree of creativity and freedom to innovate. However, if it is purely innovation, such as full-time innovation coach, it creates a lot of costs. In any traditional company it is ‘no-no’, and it is tricky to have such position. So, I want to focus on combining innovation and development. Here, freedom to innovate is super important. It allows to think and create clever efficiency gains such as with automation or create value with targeted investments by validated innovation ideas. I believe that one can cut costs only within limits but with systematic innovation create value where only sky is your limit. In service delivery organization, we need to innovate on everything, even in Sales, as we need to sell good things. If there is an innovative idea, we make it happen. My dream job is to innovate and coach young professionals, as I was coaching PhD students from Aalto, it was wonderful, and PhD students from Stockholm in Ericsson Innovation Awards competition. I would also like to have a role in innovation management, and link innovation routinely to real life operational challenges, and make it work, and make good business out of it. There is a lot of creativity in this - very exciting! The Next Step? One more thing. All my instructors - Zinaida, Thomas, James - all suggested that I should go for a PhD. This is something that I am still thinking about. However, as I am very clear about what I want, innovation is my passion and an innovation management role is my focus. This is what truly makes me tick. Photos by Zinaida Grabovskaia Juho Vieruaho is currently a Service Delivery Manager at Ericsson who graduated as a Master’s of Engineering in Industrial Management from Metropolia University of Applied Sciences in 2018.
Hyvää palvelua ei nyhjästä tyhjästä
Mikä on palveluyrityksen tärkein resurssi? Prosessit, joilla palvelua tuotetaan? Työvälineet, joilla palvelua voidaan tarjota asiakkaille? Palvelukonsepti itsessään? Palvelu on prosessi, joka koostuu lukuisista eri tekijöistä ja usein monimutkaisesta palveluekosysteemistä. Palveluntarjoaja voi palvelunhallinnan, toisin sanoen erilaisten prosessien ja toimintojen avulla varmistaa, että sen tarjoamat palvelut todella tuottavat arvoa asiakkaille. Kuitenkin, koska palvelu syntyy useimmiten ihmisten välisenä toimintana, on palvelutuotannossa merkittävässä roolissa palvelua tuottavat ihmiset. Yritys voi panostaa vaikka kuinka paljon prosesseihin ja julistaa toimivansa asiakaskeskeisesti, mutta jos se unohtaa palvelua tuottavat ihmiset, tärkeimmän resurssinsa, jää yrityksen menestys puolitiehen. Tyytyväiset työntekijät, jotka asennoituvat työhönsä innostuneesti, tuottavat tutkitusti parempaa palvelua kuin työhönsä leipiintyneet kollegansa. Hyvä asiakaskokemus taas lisää asiakasuskollisuutta, mikä vuorostaan näkyy positiivisena tuloksena viivan alla. Asiakaskokemuksesta huolehtiminen on toki palvelualoilla oleellista, mutta oman henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen on kriittistä. Juha Tuulaniemi korostaa myös ihmisten merkitystä palvelukokemuksen muodostumisessa kirjassaan Palvelumuotoilu (Talentum 2011). Tuulaniemen mukaan ”asiakaspalvelu on vaikuttavin näyttö siitä, miten brändi kohtelee sinua”. Toisin sanoen brändi ei pelkästään näy, vaan se koetaan ja tämän takia olisi ensiarvoisen tärkeää huolehtia, että työntekijöillä on edellytykset palvella asiakkaita hyvin. Miten siis varmistaa, että työntekijöillä on edellytykset menestyä työssään? Suorituskyvyn edellytyksille ei ole olemassa mitään tyhjentävää määrittelyä, mutta sen voidaan katsoa olevan taso, millä työntekijät kokevat työtehtävässä menestymisen edellytysten olevan, ja miten työhyvinvointi koetaan. Kaikessa yksikertaisuudessaan, työn mielekkääksi kokemiseen vaikuttaa valtavasti työn sujuminen arjessa. Kun työntekijät ymmärtävät oman työnsä merkityksen osana kokonaisuutta ja saavat mahdollisuuden kehittää osaamistaan ja työtapojaan, ollaan jo pitkällä. Harvard Business Review’n artikkelin mukaan työssä erinomaisesti menestyvien työntekijöiden loiston taustalta löytyy kaksi tekijää: elinvoimaisuus ja oppiminen. Työntekijät, jotka kokevat olevansa elossa, intohimoisia ja innostuneita aikaansaavat energiaa itsessään ja toisissa. Ihmiset, jotka kehittävät osaamistaan, uskovat myös todennäköisesti enemmän omiin kasvumahdollisuuksiinsa. Työn mielekkyyttä voi itse systemaattisesti pyrkiä kasvattamaan, mutta mielekkyys, kuten ei myöskään hyvä palvelu, koskaan synny tyhjiössä, vaan on aina osana ympäristöä, työyhteisöä ja työtehtäviä. Keskittymällä työntekijöiden suorituskyvyn edellytysten parantamiseen ja innostuksen ruokkimiseen, yritys voi vaikuttaa positiivisesti myös palvelutuotannon laatuun sekä asiakastyytyväisyyteen. Tämän ei pitäisi olla mikään yllätys, mutta silti yllättävän harva yritys aidosti panostaa henkilöstönsä suorituskyvyn edellytyksiin. Henkilöstökustannukset palvelualoilla ovat yrityksen isoin kuluerä, joten miksi et huolehtisi, että suurin sijoituksesi tuottaa parhaalla mahdollisella tavalla? Panosta siis henkilöstökokemukseen ja tee työntekijöistäsi suurimpia fanejasi. Tunteet tarttuvat, joten avain erinomaiseen asiakaskokemukseen ja kasvavaan kassavirtaan piilee innostuneissa työntekijöissä. Silja Saviranta Kirjoittaja on valmistunut Metropolian Liiketoiminnan kehittämisen YAMK-tutkinto-ohjelmasta. Photo by Ian Schneider on Unsplash
The Dark Side of Statistics
“The dark side of statistics may become a trap, if the subject is not used professionally. Among the current wide use of data analytics and popularization of statistical tools, we need to know more about statistics and understand it deeper. It will help to avoid its dark side”, believes Prof. Dr. Patrick Planing from Stuttgart Hochschule für Technik, a partner University of Metropolia. He shared his views with the students of Master’s program in Business Informatics in a guest visit to Metropolia University of Applied Sciences. Traps of Statistics Typical of Media: Miscalculations Statistics has gained a lot of credibility is society over the years. Readers of newspapers and popular journals are used to reading unusual, sometimes shocking news, and get easily convinced as soon as statistics is mentioned. In practice, however, a sloppy use of statics can lead to even fake news, when the concussions are drawn superficially, but positioned as if based on careful statistical analysis. Consider this claim: “The proportion of suicides in all deaths is highest among the people under 20 years with 25%, compared with 10% among 30-40 year olds, and less that 2% among over 70 year olds”. Conclusion (wrong): “So, the decision to commit a suicide decreases more and more with the age”. Can we agree with this claim? If we look at it closer, there are many flows in this claim. First, there are no absolute numbers, which makes it unknown how many actually died in every age group. As a result, the current proportion cannot be correct since the death numbers in each groups are different. Also, there are no reasons indicated for the other deaths (they may be due to traffic accidents, diseases, etc), which makes the picture distorted, as there may be a growing number of other reasons for death in older age groups. If such news are published in press, they look scientific, but the public should not be deceived. If we read this claim slowly, think of the context, and consider if this is possible at all, we can see that it cannot be correct, and does not allow to judge reliably about the behaviors of different age groups. More Traps for Media: Misinterpretations There are many of such false news. One very famous example originated from a study conducted by Denmark, universities, that investigated which students complete and which drop their studies. The drop rate was up to 40% over the first year, so it was important to explore the reasons for this. The research group discovered a surprising and rather confusing result. They found a negative correlation between the drop rates and the drinking habits of students. But it was not the conclusions that comes immediately to mind (that drinking habits lead to drop outs), but the opposite. The surprise was that the regularly drinking students dropped less! All world media shared these unbelievable news: the more you drink, the more successful you are in your studies! “Sober students are more likely to drop off” were the headings in many media. But could we really draw such a conclusion form this statistical study? No, we cannot. First of all, this cannot be a conclusion but a hypothesis, as there may be other variables interfering into this correlation. In other words, it is not that “X correlates with Y”, but “X correlates with Z (a third variable), which correlates with Y”, and other variables may be missing from the analysis. For example, social occasions may contribute to completing the studies. Maybe, it is the active social life that helps success in the studies (the students, who did well, and did not drop, did not fear the exam, probably because they socialized with others). Since this statistical study did not look deeper into the habits, we just do not know. As statistics professionals know, correlation does not indicate any causality. In other words, the most likely explanation may not be the truth. True reasons may be many. A simple answer is to check carefully before making claims. Traps of Statistics for Professional Science: In Significance Level and Data Openness However, even the correct process of interpreting the data can lead to wrong results that are seemingly based on correct statistics. If we look beyond popular media, there are still many underlying reasons (not only the fake news) why statistics can be “lying with the numbers”. It may happens, for example, if someone is trying to make sense of statistics - in any science, in biology, chemistry, economy etc. - without awareness of specific flaws that may be awaiting. One of the reasons of flawed results in science, especially in the past, is the way how we do science. It often dictates wrong conclusions. The current statistical rates of measuring the acceptability of science results started in 1925, with the British statistician Ronald Fisher offered a cup of tea with milk to his colleague, Muriel Bristol. Muriel refused this cup saying that Fisher poured tea first and milk second into her cup, while she likes it the other way round. She also claimed that she can see it at a glance which liquid was poured first. Fisher arrange a special experiment for her, to check how many times she could correctly make such a prediction. Fisher concluded that "Bristol divined correctly more than enough of those cups into which tea had been poured first to prove her case". But how many cups are enough? Since Fisher’s influential 125 books, the statistical significance was accepted at the rate of 5% for scientific results to prove “true”. In 1925, Fisher’s believed that 6-8 cups were “well enough” (starting from Fisher’s statistical book), and since then a significance rate of 5% has been accepted by science as “well enough” for many disciplines, and often continues till now. In practice, however, statistical significance does is not equal to a real life significance. If we have a significantly large size of sample, even the smallest effect can be calculated as a significant result! By now, enough evidence is collected by statistics that argue against a blind adoption of the 5% significance level (and this is still the rate to get published in medicine, for example!) reliable results cannot be obtained. In 1925 it was probably ok, but it cannot be accepted any more, although it still happens today. If someone tests a new drug against 5% significance level, it simply does not make sense, as the significance level alone does not tell us anything about the effect of the drug.. This is clear to all who know statistics and its behavior. This is where “bad science” comes from that has come into light in recent years. The answer is to have a significant difference, and do not accept low levels with 5% of proof. This is not any more acceptable and there is a lot of discussion around it nowadays. How to Avoid These Traps in Science and Business? Therefore, good science needs to have, first of all, to pay attention to the significance levels and the size of the sample group. Next, good science will also absolutely necessary analyze the difference, measuring the true effect size. Good science should check all the factors carefully, by testing the same correlation in random groups, the bigger the groups, the better the ground! At the same time, professional scientists cannot rely only on correlation. The problem with correlation is that is does not say anything, it does not prove any causality. This is why there is a need to establish experiments. A good reading here is the book “Designing experiment” Fisher, 1943. My message to students is do not be fooled by media or “poor” science who do not understand the dark side of statistics. Also, for professional scientists, it is important to stop use “null” hypothesis tests, or testing the opposite instead of testing the actual phenomena. Such “null” tests lead to a lot of confusion (like in patient statistics developed in 19th century, instead of using significance testing). But the main issue for science is the absolute necessity to publish the data (instead of a 5-page note about conclusions, which can be drawn incorrectly). Give the raw data, show it, tell how much and what was measured; or if not publish, demonstrate the data to experts, similar to the practice in referenced journals. This initiative is called “Open data initiative”, there still could be flawed data, but this openness about the simple will increase reliability of science results. Management of organizations should also be aware of these effects. Management needs more educations in order to use the statistics produced by consultants and own staff more effectively. This is especially evident for Marketing research. There was a big discussion in “Spiegel” magazine recently, and some professionals even claim that all marketing research is flowed since consultants are not educated in statistical methods. This discussion shows that deeper knowledge of statistical methods is needed for professional in all fields, journalists, politicians, even scientists. A wide society also need to be more demanding and create pressure to prove the grounds for conclusions based on statistics. Without a careful check of the utilized data samples, the data analysis process and interpretation, no reliable conclusions are possible, even from such a precise discipline as statistics. ================================================= Prof. Dr. Patrick Planing - a guest speaker from Stuttgart Hochschule für Technik teaching Statistics and Statistics Models for big data. His interested include business psychology, future thinking, predictions, strategy scenarios, and many other interesting topics related to data. Zinaida Grabovskaia, PhL - a lecturer and Head of Business Informatics Master’s Program at Metropolia University of Applied Sciences. Zinaida is interested in inviting the latest and most important topics to professional discussion with Metropolia Master’s students.
The editorial team will provide the content of the Masterminds blog before publication.
The editorial team started its work at the beginning of 2022.
Pia Koirikivi, chief editor in Masterminds blog, Pedagogical Specialist
Minna Kaihovirta, Manager of Dialog
Iira Lankinen, Principal Lecturer
Riikka Wallin, Publications Specialist
Zinaida Grabovskaia, Senior Lecturer
Salla Kivelä, Principal Lecturer
asiantuntija yamk business informatics Business Informatics Master’s Program CERN Bootcamp Construction Business hankinnat hankintastrategia hankintatoimi ilmastonmuutos Industrial Management Industrial Management Master’s program johtaminen koulutus kulttuurituotanto Marjatta Kelo master Master's Thesis masterminds Masterminds blog Master of Engineering Master’s degree Metropolia Metropolia AMK Metropolia Master's Metropolia UAS metropolia YAMK opinnäytetyö osaaminen service design Sharing economy sosiaali-ja terveysala sosiaaliala study trip Sustainability talotekniikka terveyden edistäminen terveydenhuolto työhyvinvointi ura yamk YAMK-tutkinto YAMK opinnäytetyö ylempi AMK ylempi ammattikorkeakoulututkinto Zinaida Grabovskaia
