Avainsana: projektityö
Ensimmäistä kertaa Arabian katufestivaalilla
Suomen suurin katutaide- ja kierrätystapahtuma Arabian katufestivaali järjestetään vuosittain Hämeentiellä Arabian kaupunginosassa Helsingissä. Tänä vuonna 11. kertaa järjestettävä tapahtuma toimii katutaiteen suunnannäyttäjänä ja tarjoilee yleisölle katutaiteen lisäksi myös esimerkiksi kierrätystä, kirppiksiä, livemusaa sekä tanssi- ja teatteritaidetta. Vuonna 2017 Arabian katufestivaali rikkoi kävijäennätyksiä keräten huimat 30 000 kävijää yhden päivän aikana. Vuonna 2018 festivaali palaa juurilleen kestävän kehityksen teemalla. Teema tuo paikalle kantaaottavaa taidetta ja innovatiivista kierrätystä ja tulee näkymään ekologisuutena niin aluesuunnittelussa kuin ravintolavalikoimassakin. Olen mukana järjestämässä Arabian katufestivaalia, ja vastaan tanssi-, sirkus- ja performanssitaiteesta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että olen yhteydessä esiintyjiin ja minun vastuullani on ohjelmakokonaisuuden luominen sekä esiintyjien tarpeista huolehtiminen. Tämä on ensimmäinen kertani tapahtumassa, ja odotan innolla tulevaa paitsi itse festivaalin vuoksi, myös tuotantoryhmässä toimimisen kannalta. Olemme pitäneet muutaman palaverin tuotantoon liittyen, ja voinkin jo sanoa, että meillä on kasassa hieno työryhmä, jonka kanssa on ilo työskennellä. Linkki tapahtuman sivuille: http://www.artova.fi/tapahtumat/arabian-katufestivaali Henna Tikkanen
Vapaaehtoisvoimin Suomen suurimmaksi katutaidetapahtumaksi
Arabian Katufestivaali täyttää jälleen alkukesästä pätkän Helsingin Hämeenkatua taiteella, kirpputoreilla ja ruokarekoilla. Kesän odotetuin katutaidetapahtuma järjestetään tänä vuonna toukokuun 19. päivä ja tapahtuman suunnittelu on kovassa vauhdissa. Lastenohjelmavastaava Ella-Rosa Harmanen kirjoitti aikaisemmin lisää itse festivaalista ja siihen liittyvistä odotuksista. Blogiteksti löytyy täältä. Oma roolini vuoden 2018 tapahtumassa on toimia vapaaehtoiskoordinaattorina. Käytännössä tämä tarkoittaa vapaaehtoisten hankkimista sekä heidän tehtäviensä organisointia ja ohjaamista. Festivaalin suunnittelu ja toteutus pohjautuu täysin vapaaehtoistyöhön, joten tämä luo hyvälle onnistumiselle pienet paineet. Itselläni ei ole aikaisempaa kokemusta vapaaehtoiskoordinoinnista, joten tulen todennäköisesti ottamaan oppia paljon etenkin edellisten vuosien vapaaehtoismateriaaleista sekä hyödyntämään omaa kokemustani vapaaehtoistyöstä. En vielä täysin itsekään tiedä, mitä kaikkea tämän tyyppisessä tehtävässä tulisi ottaa huomioon, joten lähden innolla oppimaan uutta! Miksi lähteä vapaaehtoiseksi? Olen tehnyt paljon ajatustyötä sen suhteen, mikä voisi saada ihmiset hakeutumaan vapaaehtoiseksi Arabian Katufestivaaleille. Tapahtuma antaa tekijöilleen loistavan mahdollisuuden suunnitella ja toteuttaa uusia ideoita, sillä kaikilla tuottajilla on mahdollisuus vaikuttaa tapahtuman sisältöön. Olen itse huomannut tämän tuotantotiimin yhteisissä palavereissa, joissa jokaisen mielipide todella kuunnellaan. Festivaali on loistava väylä myös verkostoitumiseen, sillä tapahtuman ympärillä häärää laaja joukko tuottajien lisäksi myös musiikki-, sirkus-, tanssi-, teatteri- ja performanssitaiteilijoita. Kulttuuria opiskelevat tietävät, että verkostoituminen on erityisen tärkeää tällä alalla, joten uskon tämän mahdollisuuden innostavan mukaan etenkin alasta kiinnostuneita sekä jo alalla olevia. Toivon vapaaehtoiseksi hakeutuvan monipuolisesti myös muita kuin kulttuurialan opiskelijoita tai siitä erityisesti kiinnostuneita. Artovan sivuilla tapahtuman vapaaehtoisten kuvaillaan “toteuttavat yhteistä visiotaan tasa-arvoisesta ja ekologisesta kaupunkitilasta”. Halukkaita vapaaehtoisia voisivat hyvin siis olla myös lähialueen (Arabianrannan, Toukolan ja Vanhankaupungin) asukkaat, jotka haluavat olla mukana kehittämässä ja tekemässä alueen omaa festivaalia ja samalla edistää ympäristöasioita ja ihmisten ympäristötietoutta. Toivon hakemuksia tulevan myös nuorilta, sillä vapaaehtoistyö on loistava työkokemus ja lisä cv:hen. Varsinainen vapaaehtoisten hankkiminen alkaa todennäköisesti muutamaa kuukautta ennen tapahtumaa, joten siihen saakka olen auttamassa ohjelmapuolella. Monipuolisia työtehtäviä on siis luvassa ja uskon, että edessä on kiireinen, mutta todella antoisa ja opettavainen kevät! Julia Keinänen
Kallio Kukkii
Ensimmäiset tuotantoprojektit ovat herättäneet luokassamme monenlaisia tunteita innostuneisuudesta kauhunsekaisiin. Minusta tuntuu, että olen itsekin ehtinyt jo tässä vaiheessa käymään tunnelmia vuoristoradan lailla rakkaudesta vihaan ja takaisin. Valitsimme luokkakaverini Joonaksen kanssa Kallion Kulttuuriverkoston järjestämän Kallio Kukkii -festivaalin. Emme kumpikaan tuntenut tapahtumaa entuudestaan kovin hyvin ja saimmekin alkuun tutustua tähän monta vuotta vanhaan kaupunginosatapahtumaan. Tapahtuman juuret ovat 1990-luvulla ja se onkin pisimpään yhtäjaksoisesti järjestetty kaupunginosatapahtuma Helsingissä! Näimme yhdistyksen jäsenten kanssa ensimmäistä kertaa jo joulukuun puolella, jolloin ihmettelimme kaikki yhdessä, että mitähän me alkaisimme tekemään. Koska Kallion Kulttuuriverkosto ei itse järjestä Kallio Kukkii -festivaaleilla muita tapahtumia kuin mahdolliset avajaiset, alkoi tehtävämme muodostua muutaman palaverin jälkeen liittymään pääosin juuri avajaistapahtumaan sekä sen suunnitteluun ja järjestämiseen. Olemme myös mukana seuraamassa aika lailla kaikkia muitakin festivaaliviikkoon liittyviä tuotannon asioita ja tarkoituksenamme on käydä myös tapaamassa muutamia yhteistyökumppaneita. Olemme aloittaneet avajaisten suunnittelun pienryhmässä miettimällä päivän sisältöä ja tapahtumapaikkaa. Tavoitteena on järjestää koko perheen tapahtuma, jossa on jotain kaiken ikäisille. Kohderyhmän ikähaarukan ollessa laajin mahdollinen on sisällön oltava monipuolinen. Tarkoituksenamme on saada paikalle monenlaista esiintyjää ja toimijaa. Yksi parhaista asioista projektissamme tähän asti on ollut töiden tekeminen mahtavien persoonien kanssa, jotka oikeasti haluavat kuulla myös meidän ajatuksiamme ja ideoitamme. Oma mieli on myös saanut opetella kestämään sen, ettei kaikki aina mene niin kuin on suunnitellut ja tapahtumakentällä asiat muuttuvat jatkuvasti. Jännityksellä odotamme toukokuuta, jotta näemme, millainen tapahtumastamme lopulta tulee! -Noora Kokko
Peltotiekeskustelu 22.2.-3.3.2018
Ensimmäisen vuoden projektini eli työskentely koreografi Veli Lehtovaaran esityksen ”Peltotiekeskustelu” parissa on tullut päätökseen. Ensi-ilta oli 22.2. ja esityskausi jatkui 3.3. saakka. Toimin sosiaalisen median ja markkinoinnin vastaavana tuotannossa. Esityksessä oli kolme tanssijaa sekä Eija-Liisa Ahtilan tekemän videot, jotka näytettiin suurilta led-screeneiltä. https://vimeo.com/255621076 Kaikki sujui projektissa hyvin ja nautin työskentelystä Zodiakilla ja työryhmässä. Sain omaa vastuuta, mutta myös tukea ja apua tarvittaessa. Esityksiä oli yhteensä seitsemän ja yleisöä riitti niihin kaikkiin kohtuullisen hyvin, vaikkei yksikään esitys myynyt kokonaan loppuun. Olen iloinen, että sain ensimmäiseksi projektikseni näin hyvin ohjatun tuotannon ja vielä itseäni kiinnostavalta alalta! Riina Laine
Kanditeatterin alkutaipaleet
Kanditeatteri on teatterikorkeakoulun kandidaattiopiskelijoiden eli kolmannen vuosikurssilaisten näytelmäprojekti. Opiskelijat ovat vastuussa taiteellisesta toteutuksesta, ääni- ja valotekniikasta sekä projektinhallinnasta. Koko projektin aikana on mahdollisuus saada avustusta opettajalta. Tänä vuonna näytelmiä tulee neljä: Käsittelyaika, Helmikuun 13, Leipäkorin muotoinen tyttö sekä Jessikan pentu. Esitysten ensi-ilta on huhtikuun puolessa välissä. Oma roolini tuotannossa Tuottajaharjoittelijana istumme vielä tässä vaiheessa toimistossa harjoittelijakaverini Anna Kovácsin kanssa. Työmme on sisältänyt kokouksia, kokouskutsujen lähettelyä, käsikirjoitusten kopioimista sekä muiden juoksevien aikojen hoitamista. Esitysten lähestyessä vastuunamme on myös aikatauluttaminen, sillä esitystilat tuottavat haastavuutta. Esitykset pidetään studioissa, joilla on yhteisiä välitiloja. Välitiloja käytetään muun muassa vaatteiden vaihtoon ja maskeeraukseen. Tämä synnyttää meteliä, jonka takia aikataulutuksen tulee olla tarkkaa. Fiilikset tuotannon alussa Olen innoissani tuotannosta, sillä se vaikuttaa selkeältä mutta tarpeeksi haastavalta. Oma rooli on vielä hakusessa, sillä teatterin tuotanto ei ole kovin tuttua alaa. Odotan, että työt lähtevät kunnolla käyntiin, jolloin pääsee konkreettisesti töihin näytelmien tiimoilta. Vastaanotto teatterikorkeakoululla on ollut hyvä, joten työskentelyilmapiiri on motivoiva. - Iida Meronen
Arctic15 verkostoitumistapahtuman tuotannossa – alku fiiliksiä
Arctic15 on yritystapahtuma, jossa on ideana tuoda sijoittajat sekä start up -yrittäjät yhteen ja luoda mahdollisuus verkostoitumiseen sekä diilien syntymiseen rennossa ympäristössä. Tapahtuma kestää kaksi päivää ja järjestetään Helsingin Kaapelitehtaalla. Ohjelmassa on ennalta sovittuja tapaamisia Deal Roomissa, kansainvälisiä puhujia, start up –yritysten pitchauskilpailu ja totta kai verkostoitumista muiden yritysten ja henkilöiden kanssa. Kaksi kulttuurituotannon opiskelijaa pääsi tänä vuonna mukaan tapahtuman tuottamisprosessiin. Odotamme innolla ja jännittyneenä, mitä tuleman pitää. Toivottavasti keräämme paljon tietoja ja taitoja kevään projektin aikana. Alku tohinoissa Ensimmäinen palaveri on pidetty ja nyt on ideointi päällä. Meidän vastuulla on järjestää bisnespolku tapahtumaan. Vielä ei ole tietoa tai rajoja vedetty, mitä polku pitää sisällään. Meillä on vapaat kädet ideoida. On toisaalta mahtavaa päästä tekemään itse alusta asti ja antaa omien ideoiden pursuilla. Kuitenkin paineet ja vastuu kasvavat samaa tahtia kuin vapaus. Olemme kuitenkin luottavaisin mielin lähdössä työntouhuun. Meiltä halutaan uutta ja tuoretta näkökulmaa tapahtuman sisältöön. Bisnespolkua ei ole koskaan aikaisemmin tehty, joten mitään valmista konseptia meillä ei ole. Yritys haluaa jotakin erilaista ja odottamatonta eli meidän tehtävänä on keksiä, mitä se voisi olla. Millainen bisnespolku? Polku tullaan järjestämään ulkona Kaapelitehtaan ympäristössä. Suunnitteilla polulle olisi erilaisia rastipisteitä, jotka sisältävät yhdessä tekemistä ja aktiivisuutta, mutta joiden aikana on helppo keskustella bisneksistä. Aluksi on tärkeää heitellä ilmaan mahdollisimman paljon ideoita, myös ne hulluimmat. Mitä enemmän ideoita syntyy, sitä varmemmin päästään täydelliseen lopputulokseen. Olisiko polulla smoothie baari tai sisha lounge? Valokuvausta, sirkusta vai askartelua? Laitetaanko asiakkaat pyöräilemään tai hevoskärry ajelulle? Meidän tehtäviin kuuluu ideoinnin ja suunnittelun lisäksi: budjetointi, materiaalien hankinta, mainonnan suunnittelu ja itse radan toteuttaminen ja siihen vaadittavat toimenpiteet. Joutuu miettimään todella paljon erilaisia asioita. Kuinka kauan aikaa menee mihinkin ja paljonko tarvitaan henkilökuntaa sen toteuttamiseen? Mitä tehdään, jos sataa? Mistä kaikki kalusteet ja materiaalit hankitaan? Mihin hintoihin tarvitsee lisätä ALVi? Paljon asioita ja vähän kokemusta, mutta tekemällä oppii! Innolla jäädään odottamaan, millaiseksi bisnespolku muodostuu! Lisää postauksia meidän projektista on tulossa kevään aikana. Pysy kuulolla! -Neea Järvinen
Sometyöskentelyä Zodiakilla
Toimin Sosiaalisen median viestijänä Zodiakilla Veli Lehtovaaran Peltotiekeskustelu-nimisessä teoksessa osana ensimmäisen vuoden kulttuurituotannon opintoja. Käytössäni oli Zodiakin kanavista Instagram ja tanssijan oma Facebook-sivu, jolla pystyin julkaisemaan myös Zodiakin tekemään Facebook-tapahtumaan. Tehtäväni oli raikastaa Zodiakin sosiaalisen median ilmettä ja herättää henkiin käytännössä täysin toiminnasta pois ollut Facebook-sivu. Miten tällaisesta tilanteesta pitäisi lähteä liikkeelle? Alkuun pääseminen tuntui hankalalta, sillä en ole aiemmin tehnyt sosiaalista mediaa tavoitteellisesti tai markkinoinnin näkökulmasta, vaikka koenkin olevani sulava sosiaalisen median käyttäjä. Keskustelin vastaavan tuottajan kanssa ja päätimme aloittaa kattavan suunnitelman tekemisestä. Minulle annettiin käyttöön valokuvaajan ottamia kuvia ja videoita teoksesta, joiden ympärille lähdin rakentamaan sisältöä päiväkohtaisesti. Instagramiin halusin lisätä visuaalisesti hienoja julkaisuja vähemmällä tekstimäärällä ja Facebookiin informatiivisempaa sisältöä. Käytössäni oli onneksi kuvien lisäksi runsaasti tekstimateriaalia ja koreografin haastattelu, jota sain hyödyntää vapaasti. Markkinointiprojektini oli kokonaisuudessaan onnistunut, sillä sain Facebook-sivulle lisää tykkäyksiä ja esitykselle näkyvyyttä. Hiljaiseloa elänyt sivu sai myös uutta tuulta alleen. Instagramissa otin käyttöön Zodiakille uutena ominaisuutena tarinat-osuuden, johon voi lisätä kuvia tai videoita, jotka näkyvät seuraajille vuorokauden ajan. Tämä osoittautui hyväksi markkinointikeinoksi, sillä tarinoille kertyi paljon katsojia ja tarinan löytäminen Instagramin tietotulvassa on helpompaa kuin varsinaisen julkaisun. Opin projektista sosiaalisen median suunnittelua. En ollut aiemmin ymmärtänyt kuinka paljon hyvään somejulkaisuun saa käytettyä aikaa ja kuinka suunnitelmallista puuhaa se on. Facebookissa opin myös käyttämään uusia ominaisuuksia kuten julkaisun ajastusta ja sivun moderointityökalua. Kaiken toiminnan siirtyessä yhä enemmän nettiin, on tuottajan erityisesti hyödyllistä osata vastata haasteeseen. Zodiakin Facebook Zodiakin Instagram Riina Laine
Kansallismuseolla videoidaan näyttelyt varttiin
KULTTUURITUOTANNON OPISKELIJAN ENSIMÄINEN PROJEKTI PROJEKTIN VALITSEMINEN Ammattikorkeakoulussa työelämään lähdetään pian. Jo ensimäisen vuoden syksyllä, meille tultiin esittelemään tuotantoja, joista saimme valita oman 1. vuoden projektin. Tuotannot ja niiden luonteet vaihtelivat laidasta laitaan. Kansallismuseon esitellessä omaansa, huomasin olevani käsi pystyssä kyselemässä lisätietoa projektista. Kansallismuseo tarjosi harjoittelupaikkaa usealle, sisällöntuottamisen merkeissä. Budjettia löytyisi ja voisimme palkata ammattilaisia projektiimme. Kolme muutakin luokastani kiinnostui. Istuimme miettimään, riittäisikö projektissa töitä meille kaikille. Riitti ja projekti sai alkaa. PROJEKTI ALKAA Ensimäiseksi otimme yhteyttä Kansallismuseoon ja kerroimme keitä me olemme. Mitä oppimistavoitteita kullakin on, sekä jokaisen henkilökohtaiset osaamiset projektiin nähden. Sovimme ensimäisen tapaamisen Kansallismuseon museolehtorin Hanna Korhosen kanssa. Ensimäisessa palaverissa käytiin läpi perusasiat tuotannosta, sekä seuraavien viikkojen palaverit sovittiin. Tapaisimme museolla kerran viikossa ja tiimin kanssa vähintään kerran kahdessa viikossa. MITÄ PROJEKTIA TÄÄLLÄ TEHDÄÄN? Lähdimme ideoimaan projektia ryhmämme kanssa vauhdilla. Keksimme villejä teemoja "Night at the museumista" ja olimme täpinöissämme toistemme luovuudesta. Harmi vain, että olimme ymmärtäneet projektin täysin pieleen.. Toisella tapaamiskerralla museon kanssa asia selvisikin heti. “Ei, tämä ei ole mainos”. Sanoi museolehtori Hanna Korhonen vääntäen meille rautalangasta. “Teemme 15 minuutin opastusvideon, joka toimii johdantona näyttelyyn. Video on suunnattu niille asiakkaille, joille ei ole mahdollista tarjota opasta. Videolla esittelemme kaikkien näyttelyiden kohokohdat ja niiden tarinat. Video on siis lisäpalvelu vieraskielisille kävijöille tai suurille parinsadan opiskelijaryhmille.” Projektin luonne selvisi viimein, meille jokaiselle. Alku takkuilun jälkeen, hommat lähtivät hyvin käyntiin. Työnjako sujui kuin luonnostaan ja pian huomasinkin olevani vastuussa mm, esineiden valokuvauksesta sekä kuvakäsikirjoituksesta. Pääsimme joka tapaamiskerralla eteenpäin ja projekti oli lähtenyt hyvin pyörimään.
Kulttuurituottaja rikkomassa perinteisen messuosaston rajoja
Marraskuussa minulle annettiin, osana ensimmäisen vuoteni kulttuurituottajan opintojani, tehtäväksi suunnitella ja toteuttaa vuoden 2018 Sairaanhoitajapäiville Metropolia Ammattikorkeakoulun oma messuosasto, TerveysCasino. Paineet lyötiin pöytään heti, mutta onneksi sain työparikseni luokkalaiseni Laura Lajusen. Tehtäväksemme tuli kehittää ja toteuttaa innovatiivinen ja tavanomaisesta poikkeava casinomainen messuosasto, jossa messukävijät pääsevät pelaamaan Metropolian tieto- ja viestintätekniikan peliopiskelijoiden kehittämiä pelejä. Pelit hyödyntävät VR-tekniikkaa ja ovat terveysala-aiheisia. Sairaanhoitajapäivät järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 22.-23.3.2018. Messut ovat Suomen suurin sairaanhoitajien täydennyskoulutustapahtuma. Tahdomme TerveysCasinolla tuoda messumaailmaan jotain uutta ja innovatiivista. Osastomme tulee rikkomaan perinteisen messuosaston rajoja ja toivottavasti saa messukävijät näkemään, mihin kaikkeen tietotekniikkaa voidaan hyödyntää tulevaisuuden hoitotyössä. TerveysCasinon visuaalinen ilme on kaikki kaikessa En itse ennestään tiedä juuri mitään pelitekniikasta tai messuosaston rakennuksesta, mutta olen aikaisemmin tehnyt töitä luomassa visuaalisesti kiinnostavia ja myyviä kokonaisuuksia. Uskon olevani siis hyvin omassa elementissäni rakentaessani visuaalisesti houkuttelevaa tilaa Messukeskukseen. Tuottajana vastuullani on tuottaa tila, jossa on mahdollista pelata pelejä halutulla tavalla. TerveysCasinon pitää jo kaukaa herättää messukävijöiden mielenkiinto tulla osastolle ja pelata innovatiivisia pelejämme. Messuihin on enää vajaa pari viikkoa ja jännitys tiivistyy. Suunnitelmat TerveysCasinoa varten on tehty ja kaikki näyttää hyvältä. Nyt odotankin mielenkiinnolla, miten pystyn uusia kulttuurituottajaopiskelijan oppeja ja omaa visuaalista tietämystäni käyttämään hyväksi TerveysCasinon rakennuksessa 21.3., päivää ennen h-hetkeä. Joka päivä teemme Lauran kanssa töitä tuotannon eteen ja saamme luotua Messukeskukseen Sairaanhoitajapäiville jotain ennennäkemätöntä. Stay tuned! - Ella Tähtinen
Katufestivaalien lastenohjelman uudistamista
Kuka olen, mitä teen? Ella-Rosa Harmanen Kulttuurituotannon opiskelija Metropoliasta Arabian katufestivaalin lastenohjelman vastaava tuottaja UUTTA JA VANHAA Arabian katufestivaali on katutaidetapahtuma, joka järjestetään yhdettätoista kertaa tänä keväänä. Vuoden teema on kestävä kehitys. Lastenohjelman vastaavana tuottajana haluan uudistaa perheen pienimmille suunnattua konseptia. Viime vuosina kyseinen ohjelma on järjestetty syrjässä muusta toiminnasta. Siksi haluan viedä lapsille suunnattuja esityksiä ja aktiviteetteja ympäri tapahtuma-aluetta. Näin vanhemmat pystyvät osallistumaan heitä kiinnostaviin juttuihin ja pitävät lapsensa lähellään. Perheiden festivaalikokemus kärsii, jos pienten perheenjäsenten ohjelma on syrjässä kaikesta muusta. Tapahtuman tavoitteena on tuoda ihmisiä yhteen, olla yllättävä ja lisätä tietoisuutta kestävästä kehityksestä. Yhteisöllisyyttä pyrin lisäämään aktiviteeteilla, joista aikuiset ja lapset innostuisivat. Glitternisti olisi uusi tekijä Arabian katufestivaaleilla ja voisi tarjota kimaltavan glittermeikin kaikille asiasta kiinnostuneille. Siksi olen ottanut yhteyttä heihin, sillä he tekevät Eco glitterkeikkoja ja ovat kiertäneet festivaaleja aiemmin. Kun tarjolla on vihdoin luonnossa hajoava vaihtoehto, on tärkeää markkinoida sitä glitterin suurille faneille. Mikä olisi parempi paikka tälle, kuin Arabian Katufestivaali? Glitterin lisäksi uutena ideana oli hankkia mittatilaustyönä tehty maskottipuku. Puvut ovat kuitenkin kalliita ja niiden teettäminen kestää liian kauan. Myöhemmin sain tietää luokkalaiseltani Adelina Korkalalta Roskisnallesta: ympäristötietoisesta ja kierrätystä kannattavasta maskottimaisesta hahmosta. Roskisnalle eli Birgitta Wulf oli onneksi valmiiksi kiinnostunut tapahtumasta, joten sain hänet mukaan heti. Vaikka Arabian katufestivaali ei saa tänä vuonna virallista maskottia, niin Roskisnalle toimii hyvänä vaihtoehtona. Kestävän kehityksen teema herätti ajatuksen myös 3D tulostamisesta. Mitä jos 3D tulostimen värinauhoja tehtäisiin lasten muovileluista? Homma toimisi periaatteella: kierrätä lelusi, tulostetaan uusi! Projekti on vielä alkutekijöissään, eikä sen toteutuminen ole täysin varmaa. Lisäksi muovilelujen murskaamiseen tarvittavaa konetta ei ole. Se pitäisi rakentaa. Yhden isomman lelun tulostaminen kestää tunteja ja siksi leluja tulostetaan luultavasti yksi, ja se arvotaan osallistujien kesken. Eli jos 3D-idea toteutuu, kehotamme lapsia tuomaan vanhat lelunsa tai roskansa kierrätyspisteelle lajiteltaviksi, niiden murskaamisen sijaan. Tämän jälkeen he voivat osallistua 3D-tulostimella tehdyn lelun arvontaan. MIKSI YHTEYDENOTTO ESIINTYJIIN TUNTUU NIIN VAIKEALTA? Ensimmäinen yhteydenotto on kuulemma helppoa. Aloittaminen tuntuu silti maailman vaikeimmalta asialta. Mitä jos viesti ei ole tarpeeksi selkeä tai asiallinen? Mitä jos kukaan ei kiinnostu, koska ei osaa ilmaista asiaansa tarpeeksi hyvin? Esimerkiksi sähköpostin muotoilu tuntui aluksi älyttömän haastavalta. Kaikki sanamuodot vaikuttivat teennäisiltä, jopa väkinäisiltä. "Olisi mahtavaa/huippu juttu/antoisaa/megasuperupeeta saada teidät mukaan!" Vaikka alussa tämän tyylinen kirjoitustapa ei todellakaan tuntunut luonnolliselta, niin nyt se sujuu. Vinkki niille jotka stressaavat yhteydenottamisesta esiintyjiin tai ylempiin tahoihin: aloita kirjoittamalla edes jotain. Muotoile teksti asialliseksi ja innostavaksi. Haluat saada sähköpostin vastaanottajan ajattelemaan, että kyseessä on ainutkertainen tarjous. Tee tästä sähköpostipohja, jota voit käyttää myös muiden tahojen kanssa. Pyydä toista henkilöä tiimistäsi lukemaan sähköpostipohjasi. Paina lähetä ja anna olla. Lisää infoa Arabian katufestivaalista: http://www.artova.fi/tapahtumat/arabian-katufestivaali