Avainsana: projektityö
Puistojuhlaa tuottamassa – Helsinki Pride 2019
Helsinki Pride on vuosittain kesäkuun viimeisellä viikolla järjestettävä ihmisoikeustapahtuma. Se on luotu muistuttamaan yhtäläisten oikeuksien kuulumisesta kaikille seksuaalisesta suuntautumisesta tai sukupuolesta riippumatta. Helsinki Pride on järjestetty vuodesta 2000 asti ja se on vuosien saatossa kasvanut Suomen suurimmaksi yleisötapahtumaksi, keräten vuonna 2019 noin 100 000 kävijää. Tapahtuman järjestää Helsinki Pride -yhteisö, joka toimii seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien yhteiskunnallisen aseman parantamiseksi Uudellamaalla. Helsinki Pride 2019 oli viikon kestävä sateenkaarijuhla, joka koostui noin 120:sta eri pientapahtumasta lukuisissa eri lokaatioissa. Viikko huipentui perinteiseen Pride -kulkueesen ja Kaivopuistossa järjestettävään Puistojuhlaan. Itse työskentelin Helsinki Pridella Puistovastaavana. Vastuualueitani olivat mm. alihankkijoiden tilausten koordinointi, erilaiset tarjouspyynnöt ja sähkö- ja vesisopimusten teko, nettisivujen tapahtumakalenterin päivitys, Facebook -tapahtumien päivitys, tapahtuman teknisten karttojen piirtäminen ja kävijöiden opastaminen Puistojuhlassa. Syvennyin projektissa yleisötapahtuman tekniikkaan ja infrastruktuuriin, sillä minulla oli kyseisistä alueista melko vähän aikaisempaa kokemusta. Projektin kuluessa termistö ja sisältö tulivat tutuimmiksi. Opin työtehtävieni ja teorian kautta mitkä ovat tärkeimpiä seikkoja Priden kaltaisen suurtapahtuman tekniikan ja infrastruktuurin tuottamisessa. Opin kuinka tärkeää on tehdä infrastruktuuriin liittyvät kartoitukset tarpeeksi ajoissa, ettei tule turhia yllätyksiä tapahtuman hektisinä edeltävinä viikkoina. Lisäksi opin, kuinka tärkeää tapahtuman turvallisuus on ja kuinka se linkittyy jokaiseen pienenpäänkin osa-alueeseen. Kesäkuu Helsinki Pride -yhteisössä oli onnistunut kokemus, joka selkeytti myös omaa suuntaani kulttuurituottajana. Päällimmäisenä projektista jäi tunne tapahtuman luomasta avoimesta ja kannustavasta ilmapiiristä, jossa jokainen kävijä otetaan huomioon ilman ennakkoluuloja. Yli 100 000 kävijää kertoo myös siitä, että kysyntää Priden kaltaiselle tapahtumalle on. Pride nähdään sateenkaarikansan ja sen tukijoiden keskuudessa tärkeänä tapahtumana. Tapahtumalla voidaan vaikuttaa ja sinne on mukava mennä. Pridessa tapaa ihmisiä samojen aatteiden parista.
Tutkimusmatkalla XR:n maailmassa!
Miltä suomalainen XR-kenttä* näyttää vuonna 2019? Onko kentällä relevantteja työmahdollisuuksia tuottajalle? Entä miltä näyttää XR:n ja kulttuurin suhde? Lähdimme tutkailemaan asiaa kolmen kulttuurituottajaopiskelijan voimin keväällä 2019, kun siltoja kulttuuri- ja teknologia-alojen välille rakentava Creathon-hanke värväsi minut sekä Julia Keinäsen tuottamaan informatiivista videopakettia tukemaan syksyllä 2019 starttaavaa “XR - uutta todellisuutta” -verkkokurssiaan. Kolmas kutulainen löytyi, kun keksimme värvätä Laura Madetojan toimittajaksemme ja kasvoiksemme. Laurahan päätyikin sitten tekemään opinäytetyönsä täysin keräämiimme haastattelumateriaaleihin perustuen. Työ löytyy netistä ja vastaa kysymyksiin tuottajan työmahdollisuuksista tällä saralla, suosittelen vilkaisemaan mikäli aihe kiehtoo. Työnkuvaani kuuluivat tuotannolliset- ja organisointitehtävät sekä erityisesti kuvauskaluston operointi ja videomateriaalin raakaeditointi. Veikkaanpa, että näistä jälkimmäisistä tehtävistä karttuneet taidot tulevat olemaan yllättävän hyödyllisiä tulevaisuudessa itselleni ja uskoakseni lähes kelle tahansa tuottajalle. Pidin kameroiden ja mikkien kanssa puljaamista hauskana ja nautin sommittelusta, hauskaa vaihtelua normaaleihin läppäri- ja puhelinhommiin siis. Ideana oli tuottaa rentoa, reportaasihenkistä materiaalia tietyllä pedagogisella pohjavireellä. Jotain, joka kohentaa verkkokurssia käyvän mielenkiintoa kaiken tuhdimman infon keskellä ja samalla täydentää opittua. Kyselimme kenttää tuntevilta parhaat vinkit keihin henkilöihin ja mihin firmoihin kannattaa ottaa yhteyttä ja saimmekin säädettyä tapaamiset yllättävän helposti yhteistyötahojen ollessa uskomattoman avuliaita. Päädyimme lopulta vierailemaan kahdeksassa alan yrityksessä ympäri pk-seutua. Erilaista otantaa ja lähestymistapaa alaan löytyi paljonkin, kirurgian opetuksesta VR-teatterin kautta arcade-peleihin. Kiinnostavaa on se, että vaikka kulloinenkin aihe ei itsessään olisi kovinkaan kiinnostava, niin laadukkaasti sovellettu XR tuntuu tekevän siitä helposti vähän mielenkiintoisempaa. Kenties niin kutsuttu (arjen) pelillistäminen on tulevan päivän sana? Jos haastatelluilta haluttaisiin hakea jotain yhtä vahvaa konsensusta, liittyisi se varmasti siihen, miten XR-teknologian potentiaaliset käyttötarkoitukset ovat niin laajat, ettei meillä ole vielä suurtakaan ymmärrystä niistä. Mielikuvitus ei vain riitä. Myös klisee siitä, että elämme suurta murroksen aikaa, oli vahvasti mukana haastatteluiden sanastossa. Tällä kertaa se näyttää kuitenkin pitävän paikkansa! Varsinkin maailmalla alan firmoihin sijoitetaan pääomaa avokätisesti, ja se yhdistettynä huippuosaajiin näyttää poikivan tuloksia nopeutuvaan tahtiin. Erityisesti kolmelta jututtamaltamme erityisasiantuntijalta saimme kuitenkin myös tasapainottavia lausuntoja: kehitettävää kyllä riittää ennen kuin todellinen saumaton immersio* voidaan saavuttaa ja teknologioiden potentiaalia ulosmitata. *XR = extended reality, siis VR- ja AR-teknologiat sekä muut samanhenkiset niin kutsutun todellisuuden jatkeet *Immersio = uppoutuminen, eläytyminen
Tiimityötä TV-tuotannossa – Suurin pudottaja Suomi
Vietin kiireisen kevään ja alkukesän Suurin pudottaja Suomi -TV-tuotannon parissa. Suurin pudottaja on yhdysvaltalaiseen The Biggest Loser -formaattiin perustuva tositelevisiosarja, jonka ensimmäinen tuotantokausi nähtiin Yhdysvalloissa vuonna 2004. Suomessa sarjaa on tehty kolme tuotantokautta. Ohjelman osallistujat kilpailevat keskenään tavoitteenaan pudottaa mahdollisimman paljon painoa asiantuntevan valmennuksen avulla. Kilpailun runko koostuu viikoittain toistuvista haasteista, tehtävistä̈ sekä̈ punnituksesta. Kilpailun lopussa prosentuaalisesti eniten painoaan pudottanut kilpailija voittaa kisan. Tällä̈ kaudella mukana oli seitsemän julkisuudesta tuttua henkilöä̈; Riitta Väisänen, Juhani Tamminen, Pertti Neumann, Michele Kaulanen, Nina Mikkonen, Niina Kuhta ja Akseli Herlevi. Kuvaukset järjestettiin kesällä 2019 Vantaalla Hämeenkylän kartanossa. Toimin tuotannossa pääasiassa tuotantokoordinaattorina. Lisäksi tuurasin hetken ajan tuotantopäällikköämme. Vastuullani oli muun muassa kuvausten aikataulutus, yhteistyökumppaneiden hankinta sekä kuvausjärjestelyt. Tämän ohella saatoin punnita berliininmunkkeja, pestä pyykkiä tai maalata pingispalloja. TV-tuotannossa ei kahta samanlaista päivää näe! Syvennyin projektissa tiimityöhön, sillä halusin oppia lisää tiimien dynamiikasta ja sisäisistä rooleista. Luin teoriaa aiheesta, mikä auttoi minua analysoimaan tiimin toimintaa ja huomioimaan tiimin jäsenten vahvuuksia jakaessani työtehtäviä. Opin teorian kautta myös lisää itsestäni ja omista vahvuuksistani ja heikkouksistani. Pystyin tunnistamaan itsestäni asioita, joita en ollut aikaisemmin tiedostanut. Kun tunnet itsesi, pystyt edistämään tiimin tavoitteita. Myöntämällä heikkoutesi saatat oppia tiimin jäseniltä lisää, mikä tekee tiimistä entistä vahvemman. Mielestäni esimiesten olisi tärkeää puhua tiimien kesken avoimesti jäsenien rooleista sekä heidän vahvuuksistaan ja heikkouksistaan. Kesäni oli kiireinen, mutta antoisa. Käteen jäi lisää itsevarmuutta ja -tuntemusta, ammattitaitoa, verkostoja sekä hauskoja muistoja!
E-urheilu – tuottajana tutkimassa uutta kasvavaa ilmiötä
Elektroninen urheilu eli e-urheilu tai esport on videopelien kilpapelaamista. Nuorten pelaamiseen liittyy paljon ennakkoluuloja ja se on yksi vanhempien huolenaihe. Yleinen käsitys lajista on perustunut mielikuvaan tietokonenörteistä, jotka ovat energiajuomien suurkuluttajia. Nyt E-urheilu on esillä viikoittain mediassa, ja pelaamisesta on tullut merkittävää liiketoimintaa maailmalla. Kaavin kunta halusi lähteä tukemaan tätä nuorten keskuudessa suosittua harrastusta. Tammikuussa 2019 Kaavin nuorisotalolla järjestettiin lanit (= verkkopelitapahtuma) iltakahvilan yhteydessä. Nuorisotalo tarjosi innokkaille pelaajille tilan, jonne nuoret saivat tuoda omat pelikoneensa. Ilta oli suosittu. Lukuisten kyselyiden tuloksena päätettiin kesällä 2019 järjestää uusi ja isompi tapahtuma: KAAVIESPORT. Tapahtuman tarkoituksena oli koota yhteen paikkakuntalaisia nuoria viettämään aikaa mieluisen tekemisen parissa. Tapahtumaan osallistuminen ei edellyttänyt pelaamista, joten se ei sulkenut osallistujia pois tapahtumasta. Nuoret kokivat tärkeänä sen, että he saivat tuoda itse omat laitteensa ja rakentaa itselleen oman pelipaikan. Pelipaikat olivat hyvin näyttäviä ja nuorten näköisiä. Tapahtumaa ei ollut aikataulutettu muuten kuin tapahtumassa pelattujen CS:GO ja Rocket League -turnausten osalta, jotta ne saatiin vietyä läpi suunnitellusti, ja nuoret saisivat riittävästi vapaata peliaikaa. Projektin alkuvaiheessa tutustuin lajiin lukemalla alan kirjallisuutta ja nettiuutisia. E-urheilu näkyy mediassa koko ajan enemmän, esimerkiksi Telia Esports Seriesin televisioinnin myötä alan mediatunnettavuus on kasvanut räjähdysmäisesti. Sarjassa pelataan Counter Strike: Global Offensive -tietokonepeliä, eli CS:GO:ta, ja palkintopottina on yhteensä 40 000 euroa. Yhtenä projektin suurimmista haasteista oli tapahtuman kohderyhmäsegmentin tavoittaminen, sillä tapahtuma oli uusi ja ilmainen. Tapahtumamarkkinointi päätettiin keskittää sosiaaliseen mediaan. Tapahtumalle perustettiin oma Instagram-profiili sekä Kuavin Kuhinoiden Facebook-tilille luotiin tapahtuma. Some-markkinoinnissa hyödynnettiin myös Kaavin nuorisotalon omaa IG- ja Snapchat-tilejä. Vastasin tapahtuman some-markkinoinnin suunnittelusta. Tuotan työkseni sisältöjä erään urheiluseuran some-kanaviin, joten tästä kokemuksesta oli minulle hyötyä. Markkinointi onnistui hyvin. Tapahtumaan osallistui lähes 150 ihmistä, ja 48 konepaikkaa varattiin ennakkoilmoittautumisen yhteydessä. Ilahduttavaa oli nähdä, että nuorten vanhempia oli paikalla tapahtumassa. He olivat selkeästi kiinnostuneita siitä, mitä nuoret tekevät. Tapahtuman tulevien vuosien jatko sai kyselyitä jo tapahtuman jälkeisenä aamuna. E-urheilutapahtuman järjestäminen oli toimiva keino tavoittaa nuoria kunnan nuorisotoimen näkökulmasta. Kunnassa nuorten harrastusmahdollisuudet ovat rajalliset, joten e-urheilun harrastamismahdollisuuksille on varmasti kysyntää. Laura L. / Kutu17
Vilkaisu hankemaailmaan
Olimme mukana järjestämässä Audience Segmentation System in European Theatres eli ASSET-hanketta. ASSET on EU-hanke, joka on suunniteltu teatterialan ammattilaisille. Siinä on mukana 20 maata ja tarkoituksena on opettaa teatterialan ammattilaisia hyödyntämään yleisötutkimuksen koulutuksessa kerättyä dataa. Jokaiseen maahan järjestetään seminaaripohjainen koulutus alan ammattilaisille, jonka jälkeen he alkavat hyödyntää oppimaansa datan käsittelyssä ja raportoivat siitä takaisin hankkeelle. Projekti tulee itsessään päätökseen vasta vuonna 2021, joten olimme mukana vain järjestämässä Suomen seminaaripäivän. Seminaaripäivää varten järjestimme kahvituksen sekä laitoimme Arabian kampuksen tilat päivään sopiviksi. Seminaariin osallistui 25 teatterialan ammattilaisista. Päivä koostui kolmesta koulutusosiosta, jotka sisälsivät luentoja ja pienryhmissä tehtäviä harjoituksia yleisötyöhön liittyen. Seminaarin kouluttajat, Jonathan Goodacre ja Daniel Cowley saapuivat Suomeen Lontoosta. Tehtävämme oli opastaa ja huolehtia kansainvälisistä vieraista heidän ollessaan suomessa. Selvitimme esimerkiksi valmiiksi julkisen liikenteen aikatauluja ja hankkeen budjettiin sopivat hostellit. Olimme kouluttajiin yhteydessä sähköpostin välityksellä ennen ja jälkeen tapahtuman ja huolehdimme että kaikki sujuu aikataulussa ja hyvin. Saimme paljon positiivista palautetta tapahtumapäivästä. Myös kansainväliset vieraamme olivat erittäin tyytyväisiä järjestelyihin. Mirka Olkkola & Maaria Sainio
Tapiola Sinfonietta – kaupunginorkesteri kiertueella
Viime vuoden elokuussa Espoon kaupunginorkesteri Tapiola Sinfonietta lähti päiväksi tien päälle ja soitti maksuttomat pop up -konsertit neljässä eri kauppakeskuksessa. Kiertueen tarkoituksena oli paitsi juhlistaa Espoo-päivää, myös tuoda Sinfonietta ulos konserttisaleista esiintymään kaupunkilaisten keskelle. Konsertit Isossa Omenassa, Entressen kirjastossa, kauppakeskus Sellossa sekä kauppakeskus Ainoassa keräsivät suuren joukon kiinnostunutta yleisöä kuulemaan Mozartin, Beethovenin sekä Leonard Bernsteinin musiikkia. Konserttikiertue oli Tapiola Sinfoniettan panostus Espoo-päivän ohjelmaan. Espoo-päivä on vuosittain elokuun viimeisenä lauantaina järjestettävä kaupunkitapahtuma. Sen ohjelma koostuu kymmenistä kaupunkilaisten, yhteisöjen, yritysten ja kaupungin tekemistä tapahtumista ympäri Espoota. Kaikkiin Espoo-päivän tapahtumiin on aina vapaa pääsy. Orkesterin pop up -kiertueen idea oli syntynyt halusta kokeilla jotain uutta ja olla näkyvästi esillä kaupunkitapahtuman aikana. Kiertuetta olikin erittäin mielenkiintoista lähteä toteuttamaan. Aloitin työni pop up -konserttikiertueen tuotantokoordinaattorina huhtikuussa 2018. Työ alkoi kiertueen tarkemmalla suunnittelulla ja jatkui tapahtumapäivän aikatauluttamisella sekä yhteydenpidolla kauppakeskuksiin, Espoo-päivän järjestäjiin sekä muihin yhteystyökumppaneihin. Tein käytännön järjestelyjä ennen tapahtumaa ja sen aikana. Lisäksi huolehdin tapahtuman näkyvyydestä esimerkiksi Espoo-päivän materiaaleissa ja pääkaupunkiseudun tapahtumakalentereissa. Lopputulos oli ainutlaatuinen ja mieleenpainuva tapahtumapäivä, joka keräsi satoja kuulijoita klassisen musiikin äärelle. Kauppakeskuksessa orkesteri ja yleisö pääsivät ilahduttavan lähelle toisiaan. Konserteissa oli välitön ja mukava tunnelma. Erityisesti konsertti Sellossa jäi mieleeni hienona kokemuksena. Oli upeaa katsella monisatapäistä yleisöä neljässä eri kerroksessa, kaikki kuuntelemassa Beethovenin seitsemännen sinfonian finaalia. Pop up -konserttikiertue osana Espoo-päivän ohjelmaa oli erittäin hyvä tapa rakentaa ja tukea Tapiola Sinfoniettan imagoa kokeilevana ja ennakkoluulottomana kaupunginorkesterina. Lähtemällä rohkeasti kiertueelle yleisön keskelle Tapiola Sinfonietta viesti olevansa orkesteri kaupunkilaisia varten, ja onnistui tuomaan musiikkinsa myös sellaisille kuulijoille, joille klassinen musiikki ja konsertit voivat tuntua vierailta. Minulle tuottajana pop up -kiertue oli erittäin onnistunut kokemus. Tapahtuma oli ilo toteuttaa yhdessä ammattimaisten muusikoiden ja orkesterin henkilökunnan kanssa. Projektin aikana pääsin tutustumaan orkesterin toimintaan ja syvensin tapahtumatuotannon osaamistani sekä klassisen musiikin kentän ja toimijoiden tuntemustani. Ennen kaikkea vahvistin käsitystäni siitä, että haluan tulevalla tuottajan urallani jatkaa töitä klassisen musiikin kentällä sekä mahdollistaa taidemusiikkielämyksiä myös uusille yleisöille. Hanna Kokkonen, kulttuurituotannon opiskelija, Kutu15
Tuotantosuunnittelun merkitys teatterituotannossa
KOM-teatteri on vuonna 1971 perustettu ryhmämuotoinen teatteri. Teatterin tavoitteena on vaikuttaa yhteiskuntaan ja tehdä korkeatasoista, taiteellisesti kunnianhimoista sekä monimuotoista teatteria. Teatteri sijaitsee Helsingin Ullanlinnassa, jossa sillä on kaksi näyttämöä. KOM-teatterin tuotantojen volyymi on kasvanut viime vuosina. Monipuolistunut tuotantorakenne on luonut painetta tuotantoprosessin kehittämiselle ja tuotanto-osaamisen vahvistamiselle. Tämän projektin tavoitteena oli luodaKOM-teatterille tuotantomanuaali, joka sanoittaa hiljaista tietoa ja kuvaa teatterin nykyistä tuotantoprosessia. Suomen teatterikenttä on hyvin moninainen. Teattereiden organisaatiorakenteet ja toimintatavat vaihtelevat suuresti ja tuotantoprosessi muodostuu yksilöllisten tarpeiden pohjalta. Esimerkiksi laitosteattereiden ja vapaan kentän tarpeet eroavat suuresti toisistaan. Yleispätevää tuotantomallia ei ole olemassa ja kunkin teatteriorganisaation tuotantoprosessiin pääsee parhaiten kiinni käytännön toimintaa havainnoimalla. Aloitin työt KOM-teatterin tuotantokoordinaattorina syksyllä 2018, ja havainnoin teatterin tuotantoprosessia perehtyessäni uuteen työhön syksyn 2018 ja kevään 2019 harjoitus- ja näytäntökaudella. Tuotantoprosessin kuvaaminentoimii pohjana tuotantosuunnittelulle, sillä se kirkastaa ja konkretisoi teatterin tavan toimia. Tuotantosuunnittelun merkitys korostuu laajan ja monipuolisen tuotantorakenteen ylläpidossa. Suunnitteluun panostaminen mahdollistaa teatterin resurssien optimoinnin ja tehokkaan käytön, tavoitteiden asettelun ja tuotannon etenemisen seurannan, sekä riskien ennakoinnin ja ennaltaehkäisyn. Tuotantosuunnittelu auttaa myös hahmottamaan eri tuotantojen suhdetta tosiinsa, sillä se selkiyttää tuotantojen aikataulua sekä työn- ja vastuunjakoa, ja sitouttaa työntekijöitä tuotantoon. Tämän projektin aikana kokoamani tuotantomanuaali havainnollistaa KOM-teatterin nykyistä tuotantorakennetta. Manuaali toimii pohjana syksyllä 2019 alkavalle kehityshankkeelle. Hankkeen tavoitteena on kehittää nykyistä tuotantomallia niin, että se vastaa teatterin tuotantojen uusiin tarpeisiin ja mahdollistaa taiteellisen työn tukemisen entistäkin paremmin. Tämä projekti tuki siirtymistäni kulttuurituotannon opinnoista teatterialan töihin. Koen, että oma asiantuntemukseni vahvistui tämän projektin aikana. Sain uusia oivalluksia ja syvällistä näkökulmaa työhöni, ja uskallan nyt kutsua itseäni teatterituottajaksi. Rosa Frauenknecht, Kutu16
Hankemaailmaan salsatanssin tahdissa
Höntsä – silta eteenpäin! on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama hanke, joka tekee työtä syrjäytyneiden ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten, pääosin 16–25-vuotiaiden hyväksi. Osallisuutta ja hyvinvointia tuetaan nuorten omista lähtökohdista lähtevällä matalan kynnyksen toiminnalla, joka voi olla mitä tahansa maan ja taivaan väliltä. Viime vuonna Helsingin jäähallissa järjestetty Höntsäfest-tapahtuma oli monessa mielessä jättimenestys, joten hanke oli hyvässä vauhdissa astuessamme mukaan toimintaan. Oma tuotantomme keskittyi Höntsäklubeihin ja Höntsä Coach -koulutuksiin, eli vapaamuotoiseen harrastustoimintaan ja ilmaisiin vertaisohjaajakoulutuksiin. Päädyimme järjestämään salsatanssia Kalasatamassa sijaitsevan TribalTanssiKeskuksen tiloissa. Projektin parasta antia olivat monipuoliset työtehtävät ja sopiva määrä omaa vastuuta. Päivitimme yhdessä hankkeen kotisivuja ja sosiaalista mediaa, mutta muuten työnkuvamme vaihtelivat paljonkin. Kerromme seuraavaksi henkilökohtaisista kokemuksistamme projektin aikana. Tärkeää oppia hankemaailmasta ”Tein yhteistyökyselyitä julkimoille, jotka voisivat edustaa hankkeen arvoja luontaisesti. Otin selvää, mitä lupa-asioita pitää hoitaa tuntien järjestämiseen ja sain Teemun kanssa kevään ensimmäisen Höntsäklubin aluilleen, joka jatkui toukokuun puoleenväliin asti. Järjestin salsaklubillemme opettajan ja kilpailutin tilat, joista päädyimme Kalasatamassa sijaitsevaan Tribal TanssiKeskukseen. Klubien järjestämiseen liittyi myös paljon hankelomakkeiden täyttämistä ja keräämistä kävijöiltä. Lomakkeiden tarkoituksena on osoittaa olemmeko tavoittaneet halutun kohderyhmän sekä hyväksyttää kuvausluvat tunneilla dokumentoidun materiaalin käyttöön markkinointitarkoituksessa. Internet-markkinointi oli yksi asia, mitä halusin oppia paremmin ja sain siihen koulutusta Höntsä-hankkeen tuottaja Mira Simsiöltä. Pääsin ylläpitämään ja päivittämään hankkeen kotisivuja sekä sosiaalisen median sisältöä. Sain samalla pintaraapaisun siitä, miten markkinointi analytiikkaa voi hyödyntää ja seurata esimerkiksi kampanjoissa. Koen tämän erityisen hyödylliseksi taidoksi tuottajalle.” - Jesse Lagus ”Hankemaailman osaamista arvostetaan kentällä todella paljon, joten tuntui suorastaan etuoikeutetulta tutustua siihen jo ensimmäisessä tuotannossa. Hankintojen, kuten paitatilauksen kilpailuttaminen kehitti luovaa ja loogista ajattelua, josta on hyötyä missä tahansa tehtävässä. Pääsin syventämään osaamista verkkosivujen päivittämisessä sekä tuottamaan sisältöä sosiaaliseen mediaan. Uskon, että saamani oppi digimarkkinoinnissa tulee vielä hyvään käyttöön. Olin odottanut ensikosketusta videon kuvaamiseen ja muokkaamiseen. Tuottaja Mira Simsiö opasti GoPron käytössä ja pääsin ikuistamaan salsaklubien mahtavaa tunnelmaa. Tein klubeista mainosvideon ja tutustuin muutamien muokkaussovellusten perusteisiin. Tuottajan on mielestäni hyvä tietää, minkä verran resursseja mikäkin visuaalinen tuote vaatii.” - Teemu Esko Rentoa tanssia ja ikimuistoisia hetkiä Lähdimme salsaklubilla liikkeelle alkeista ja pistimme pian omat ruedat eli tanssiympyrät pystyyn. Rennossa ja yhteisöllisessä ilmapiirissä koettiin monia hauskoja hetkiä vailla mitään suorituspaineita. Salsa on helposti lähestyttävä laji, joten yhtälö oli lähes täydellinen. Uudet liikkeet otettiin haltuun yhdessä nauraen opettaja Niko Karppisen johdolla. Etenkin Niko ja Jesse olivat vanhoina salsakonkareina aina tukemassa. Tunneillamme vieraili myös Topi Tateishi, joka on tunnettu hahmo Suomen tanssipiireissä jo 90-luvulta saakka. Salsaa hän on opettanut vuodesta 2010 alkaen omalla tanssikoulullaan. Hänen hyväntuulinen otteensa ja pitkä kokemuksensa kohotti tunnelmaa entisestään. Moni tuntui löytävän sisäisen tanssigurunsa – ja mikä tärkeintä, käteen jäi paljon ikimuistoisia hetkiä. Höntsä – silta eteenpäin! antoi meille paljon eväitä tulevaisuuteen. Pääsimme kokemaan, miten työ voi olla samanaikaisesti hauskaa, antoisaa sekä yhteiskunnallisesti tärkeää. Suuri kiitos tanssinopettajille, kävijöille sekä koko upealle tiimille! Teemu Esko & Jesse Lagus, Tuottajat 18
XR Roadshow – kulttuurituottajat lisätyn todellisuuden sanansaattajina
Metropolia Ammattikorkeakoulun Arabian kampuksen käytävillä käy kuhina. Toisesta kerroksesta kantautuu letkeä musiikki DJ:eiden soittamana, ensimmäisessä kerroksessa ihmiset kävelevät jännittyneenä lankkua pitkin virtuaalilasit päässään, ja kerrosta alempana tutkitaan monenmoisia lippulappuja älylaitteiden avulla sekä hämmästellään uusia, lumoavan taiteellisia virtuaalitodellisuuksia. Helsinki XR Centerin kiertue – XR Roadshow – on saapunut kampukselle. Helsinki XR Center on vuoden 2019 alussa Metropolian kulttuurikampuksen yhteyteen perustettu keskus, jonka lähtökohtana on nostaa Suomi kärkimaaksi lisätyn todellisuuden teknologioiden ja toteutusten kentällä. Keskus toimii tutkimus-, startup-, ja yritysyhteistyön keskiössä: XR Centerissä kohtautetaan luovia tiimejä, startup-yrityksiä sekä suurempia XR-toimijoita ja rahoittajia. Tavoitteena on tarjota myös opiskelijoille ja muille toimijoille verkostoitumismahdollisuuksia XR-alan asiantuntijoiden, yhteistyökumppaneiden, yritysten ja vierailijoiden kesken. Projekti, jonka me – eli Meeri ja Ossi – saimme toteuttaa Helsinki XR Centerille, oli neljän kampuksen mittainen XR Roadshow, jonka ideana oli jalkauttaa Helsinki XR Center Metropolia Ammattikorkeakoulun viidelle kampukselle: Myyrmäkeen, Leppävaaraan, Viertotielle, Myllypuroon sekä Arabiaan. Koska Helsinki XR Centerin toimintaa operoi Metropolia Ammattikorkeakoulu, oli XR Roadshown missiona tuoda Helsinki XR Centerin olemassaolo ja sen toiminta nimenomaan Metropolian opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilökunnan tietoisuuteen. Kiertueella oli mukana runsaasti messumateriaaleja giveaway-tarroista näyttävään messuseinään asti, ja kiertueen sisältöinä toimivat erilaiset kiinnostavat VR ja AR -demot, sekä pääasiassa opettajille suunnatut workshop-sessiot. Demosisällöt valittiin vastaamaan mahdollisimman tarkasti juuri kyseessä olevan kampuksen opiskelijoiden intressejä, jotta mahdollisimman moni voisi löytää näistä teknologioista yhtymäkohtia omaan tekemiseensä. XR Roadshow oli uunituoreen Helsinki XR Centerin ensimmäinen tapahtuma, joten kaikki siihen liittyvä luotiin ja keksittiin alusta alkaen tyhjästä, mutta tiiviisti yhdessä. Lähtökohtana tapahtumakonseptin luomiselle oli se, että sen voisi siirtää paikasta toiseen helposti ja nopeasti, pop-up tyyppisesti. Tekemistä riittää XR Roadshown toteuttamisessa oli luonnollisesti mukana koko Helsinki XR Centerin silloinen seitsenhenkinen porukka, mutta projektin ydintiimiin kuului ainoastaan kolme henkilöä: upea ja ammattitaitoinen ohjaajamme Mira Simsiö, joka vastaa koko Helsinki XR Centerin viestinnästä ja tapahtumista, sekä me kaksi, jotka toimimme projektituottaja-tittelillä. Projektin alussa työnjako oli jakautunut tasaisesti meidän kolmen kesken, jolloin “jokainen teki vähän kaikkea”, mutta projektin edetessä meille muodostui selkeät omat vastuualueet, ja vieläpä omien kiinnostuksen kohteiden mukaisesti! Ossin työnkuva muodostui lähinnä käytännön asioista kuten kampusten yhteyshenkilöiden kartoittamisesta ja kontaktoinneista, tapahtumatilojen suunnittelemisesta, tilavarauksista, logistiikasta, laiteselvityksistä, video-, ääni- ja valolaitteiden hankkimisesta, musiikillisen ilmeen rakentamisesta, videokuvaamisesta ja editoinnista. Meerin työnkuva taas painottui enemmän viestintään ja markkinointiin. Hän vastasi pääasiassa sosiaalisesta mediasta: Instagramin, Facebookin, Linkedinin ja Twitterin päivittelystä ja sisällöntuottamisesta. Somettamisen lisäksi Meeri valokuvasi tapahtumissa, sekä avusti markkinointimateriaalien ja muiden graafisten elementtien suunnittelussa ja toteuttamisessa. Luonnollisesti Meeri pysyi mukana luupissa myös tapahtuman suunnittelun suhteen, ja auttoi roudaamisessa ja kasaamisessa. “Onko nää teknologiat sulle ennestään tuttuja?” Tapahtuman aikana oli äärimmäisen mielenkiintoista tarkkailla ihmisten reaktioita XR-teknologioita kohtaan. Vastaanotto vaihteli kampuskohtaisesti. Toisilla kampuksilla näki nopeasti, että teknologiat oli suurimmalle osalle täysin tuttu juttu, kun taas toisella kampuksella kohtasi useita, jotka eivät olleet koskaan kokeilleet virtuaalilaseja tai AR-teknologiaa. Erilaiset kokemukset herättivät erilaisia reaktioita. Etenkin Richie’s Plank Experience -peli, jossa käyttäjä kävelee virtuaalitodellisuudessa pilvenpiirtäjän ylimmässä kerroksessa lankkua pitkin kaupungin yllä, herätti vahvoja reaktioita. Oli mielenkiintoista kuunnella ihmisten hämmästelyjä ja kokemuksia: ruudulta pelin tarkkailu ei saattanut tuntua missään, mutta heti kun lasit laittoi itse päähän, oli kokemus heti eri ja monelle liiankin aito. Iso osa ei uskaltanut astua lankulle ollenkaan. Kaiken kaikkiaan XR Roadshow oli monelle hyvin kallisarvoinen kokemus ja mahdollisesti se ainoa väylä päästä käsiksi esimerkiksi VR-laseihin, ja kokemaan jotain aivan uutta. Tapahtuma oli monelle hauskaa vaihtelua tavallisen kouluviikon keskelle. Saimme konseptista paljon kiitosta etenkin Metropolian päästä, ja muut ammattikorkeakoulut ja yliopistot lähestyivät meitä toivoen samanlaista kiertuetta omalle kampukselleen. XR-teknologiat ovat selkeästi kuuma juttu, mutta silti monelle vielä hyvin kaukainen asia. Kiertue oli oiva tapa tuoda teknologia lähelle ihmisiä, ja kertoa, miten eri koulutusalat ja työntekijät voivat näistä teknologioista hyötyä. Mutkat suoriksi ja menoksi Näin tuottajan näkökulmasta tapahtuma meni moitteettomasti: kävijöitä riitti, pysyimme budjetissa, demot olivat toimivia ja kiinnostavia, mahduimme ja sijoituimme kampuksien tiloihin hyvin. Ennen kaikkea saimme olla mukana luomassa jotain täysin uutta ja vieläpä jatkuvaa, sillä roadshown kevyttä pop-up -konseptia tullaan käyttämään jatkossakin. Yksi yllättävä käänne projektissa kuitenkin oli, sillä Leppävaaran kampus jouduttiin sulkemaan hieman ennen kyseiselle kampukselle suunniteltua XR Roadshow päivää. Onneksi tapahtumamme oli sama jokaisella kampuksella ja näin ollen hyvin joustava kokonaisuus, joten tämä tilanne ei vaatinut muita toimenpiteitä kuin kyseisen tapahtumapäivän poistamisen kaikesta markkinoinnista. XR Roadshown rakentaminen oli meille kaikin puolin erittäin opettavainen kokemus, sillä saimme tämän yhden projektin aikana mahdollisuuden toteuttaa oikeastaan neljä tapahtumaa. Jokaisesta tapahtumasta pystyimme oppimaan jotain uutta, ja tekemään seuraavasta taas hieman paremman. Työn jäljestämme ja asenteestamme tykättiin lopulta niin paljon, että meidät molemmat palkattiin Helsinki XR Centerille osa-aikaisiksi työntekijöiksi opintojemme oheen! Tämä oli jotain, mitä emme osanneet kumpikaan edes toivoa, mutta tarkka työnjälki ja innostunut asenne tuotti jälleen kerran tulosta. Voimme ylpeänä seistä tämän projektin ja koko Helsinki XR Centerin takana. Nähdään seuraavassa tapahtumassa! Kirjoittanut, Meeri Lehto ja Ossi Hynönen Kulttuurituotannon 2018 vuosikurssilta Seuraa Helsinki XR Centeriä! Facebook: https://www.facebook.com/helsinkixrcenter/ Twitter: https://twitter.com/HelsinkiXR LinkedIn: https://www.linkedin.com/company/35524774/ Instagram: https://www.instagram.com/helsinkixrcenter/ www.helsinkixrcenter.com
Hankkeen sponsorimaailmaan syventymässä
Meidän projektimme lähtökohta oli molempien kiinnostus esittäviä taiteita kohtaan. Etsimme ja laitoimme viestejä eri organisaatioille, kunnes lopulta nappasi. Pääsimme Zodiak - Uuden tanssin keskuksen kautta mukaan juuri alkaneeseen hankkeeseen! Hankkeen lähtölaukaukset ammuttiin ilmoille tammikuussa 2019, kun kaikki neljä toimijaa kokoontuivat saman katon alle. Zodiakin lisäksi hankkeessa on mukana: Helsingin kaupunginteatteri, Teatteri Tuike sekä Pohjois-Helsingin bändikoulu. Hanke sai myös nimen: Valokeilassa Koillinen. Valokeilassa Koillinen -hanke on Helsingin mallin mukaista hanketoimintaa. Toiminnalla pyritään aktivoimaan toimijoita siirtymään omien perinteisten esityspaikkojen ulkopuolelle Helsingin eri kaupunginosiin tuoden sinne erilaista taide- ja kulttuuritoimintaa. Helsingin mallin mukaisella toiminnalla on myös tarkoitus lisätä alueen yhteisöllisyyttä sekä osallistaa ihmisiä mukaan tekemään taidetta ja kulttuuria. Ja kuten nimestäkin voi jo päätellä, hanke jossa olimme mukana toimii Koillis-Helsingin alueella. Kun aloitimme hankkeen parissa niin emme vielä tienneet, mihin projektiin sijoitumme, joten aluksi toimimme hankkeen tuottajan antamien tehtävien parissa. Hankkeessa kun on monta projektia käynnissä yhtä aikaa. Hankkeen aikataulujen selvittyä, selvisi myös meidän tehtävämme. Pääsimme mukaan Kehoni on huvipuistoni -leirin tuotantoryhmään. Tanssipainotteinen Kehoni on huvipuistoni -leiri on suunnattu kaikille ikään ja sosioekonomiseen taustaan katsomatta. Leirillä tehdään yhdessä ruokaa, erilaisia tanssiharjoitteita sekä osallistutaan Tapulikaupungin kirjaston kehollisuuteen keskittyvään lukupiiriin. Leiri järjestetään 1-9.7.2019 Tapulin nuorisotalolla, ja on kävijöilleen maksuton. Leirille voi osallistua myös vain osaksi aikaa. Leirillä ohjaajina toimivat tanssitaiteilija Anna Koskela, koreografi Nina Mamia ja tanssin ammattiopiskelija Inka Pohjonen. Leirin tarkoituksena on mahdollistaa maksutonta tekemistä kaikille leirille osallistuville kesän vilkkaimpana loma-aikana. Sen tarkoitus on myös luoda yhteisöllisyyttä läpi sukupolvien sekä tutustua omaan kehollisuuteen tanssin ja kirjallisuuden johdattelemana. Leirin sisällössä painottuukin omassa kehossa viihtyminen sekä kehon kyvyistä riemastuminen. Leirille ei tarvitse minkäänlaista tanssitaustaa, vaan leirille saa mennä niillä taidoilla, mitä omistaa. Leirin aikana tutustutaan myös omaan asuinympäristöön, sekä vietetään aikaa sellaisissa tiloissa, missä kaikki eivät ehkä ole tottuneet käymään. Projektissa roolimme oli kartoittaa yhteistyökumppaneita ja kirjoittaa heille sponsorointikirjeet. Lähdimme liikkeelle ajankäytön suunnittelusta ja ruokakauppojen kartoituksesta. Tämän jälkeen aloimme pohtimaan sponsorointikirjeiden sisältöä ja näihin luimme myös kirjallisuutta. Kirjallisuudessa keskityimme perinteisiin sponsorointitaitoihin sekä arvosponsorointiin. Arvosponsorinnissa kyse on muun muassa siitä, että yritys pyrkii sponsoroimaan tahoja joilla on samanlaiset arvot kuin mitä heillä itsellään on. Eli siis arvoihin perustuvaa sponsorointia. Myös pitkälti tämän mukaan kirjoitimme meidän sponsorointikirjeemme. Myös jonkun verran pohdimme ja kirjasimme ylös, että millaista somesisältöä leirillä voisi olla yhteistyökumppaneiden kera. Listasimme myös, millaista sisältöä kannattaa tehdä kullekin alustalle. Saimme osuutemme projektista valmiiksi kesäkuun alussa, vaikka itse leiri tapahtuukin vasta heinäkuussa. Projekti antoi meille paljon työkaluja sponsorointiin, sekä sponsorointikirjeiden laatimiseen. Opimme myös, miten hanke etenee ja miten se itsessään toimii. Viimeisessä palaverissa saimme myös kuulla, että hanke on jo nyt saanut kiitosta alueen asukkailta mm. siitä, että miten hanke on alueella näkynyt alueen asukkaille. Työskentelimme projektin aikana paljon kahdestaan, ja se sujui meillä hyvin. Olemme luonteeltamme hyvin erilaiset, mutta alkujännityksen jälkeen kaikki on sujunut kuin vettä vain. Tästä on hyvä jatkaa syventymistä sponsoroinnin ja hankkeiden maailmaan! Pia & Tiiu