Kulttuurituottaja klassisen musiikin konsertti-instituution ravistelijana
”Mitä puen päälleni konserttiin? Miksi aina tulee istua hiljaa paikoillaan ja taputtaa…tai milloin edes kuuluu taputtaa? Entä saako yskiä jos yskittää?” Ystävät hyvät, mitäpä jos vain loikoiltaisiin ja keskityttäisiin olennaiseen, eli musiikista nauttimiseen. Eiköhän laiteta verkkarit jalkaan ja ruvetaan joogaamaan orkesterin ympäröimänä viiniä siemaillen! Vuosi sitten keväällä toimin tuotantoassistenttina klassisen musiikin kansainvälisessä tuotannossa. Pari kuukautta tuotannon päättymisen jälkeen sähköpostiini kilahti työhaastattelukutsu. Helsinki Sinfonietta orkesteri halusi palkata riveihinsä 10-vuotisen historiansa ensimmäisen tuottajan. Onnistuin saamaan paikan ja aloitin työt elokuussa. Työtehtäviini kuului orkesterin tuotannoista vastaaminen, viestintä, markkinointi, yritysyhteistyö, aikataulutus, verkkosivujen rakentaminen, lisärahoituksen hakeminen, sopimukset, sekä tulevan konserttiviikon veto. Helsinki Sinfonietta on nuorten muusikoiden hallinnoima muusikkokollektiivi, jonka konsertit toteutetaan orkesterin omin ehdoin tai tilaustyönä. Orkesterin olemassaolo on tärkeää, sillä se täydentää musiikinopiskelijoiden koulutuksessa määrällisesti vähentyneen yhteismusisoinnin aukkoa. Helsinki Sinfoniettan säännöllisesti järjestetty konserttiviikko on aiemmin kulkenut nimellä SE-festivaali ja se haluttiin toteuttaa nopealla aikataululla marraskuun lopulla 2019. Orkesterin hallituksen toiveena oli löytää uusia kohdeyleisöjä klassisen musiikin pariin. Sisältöön haluttiin tuoda jotain uutta. Haasteena oli uusien kohdeyleisöjen löytämisen klassiselle musiikille. Toisena merkittävänä haasteena oli, ettei orkesterilla ollut pysyvää rahoitusta tai harjoittelutiloja. Siksi suurempien konserttien järjestäminen näin tiukalla aikataululla vaati hyviä kontakteja, kaupungin konserttitilojen tuntemusta ja lukuisia yhteydenottoja potentiaalisiin harjoittelutiloihin. Konserttiviikon nimi vaihdettiin ja jatkossa se kulkee nimellä Helsinki Sinfonietta Promener. ”Promener” sana on ranskaa ja tarkoittaa ”kävellä, kuljeskella”. Tämän ajatuksen johdattelemana lähdimme pois orkesterille tavanomaisista konserttisaleista ja jalkauduimme sinne, missä ihmiset ovat. Konserttien kohderyhmäksi oli määritelty taidemusiikista kiinnostuneet ammattilaiset ja kokeilunhaluiset ”fiilistelijät” - Ihmiset jotka eivät normaalisti lähtisi klassisen musiikin konserttiin. Viikon ensimmäinen osa oli Sinfoninen viinijooga Musiikkiteatteri Kapsäkissä. Se syntyi ideastani poistaa turhaa vakavuutta ja sosiaalisia esteitä niin klassisen musiikin, kuin joogankin ympäriltä̈. Kävijän ei tarvinnut stressata konserttietiketistä tai joogaliikkeiden haastavuudesta. Elämys kesti noin tunnin. Sen aikana aisteja avattiin joogaohjaajan ohjeistuksessa, tehden kaikille sopivia liikkeitä sekä nauttien upean Helsinki Sinfoniettan sinfonisen äänen värähtelystä ja hyvästä viinistä. Näin yleisö pääsi pelkän vastaanottajan roolista poiketen kokemaan yhteenkuuluvuuden tunnetta esitettävään teokseen. Sinfonisen viinijoogan lisäksi klassinen musiikki viestiin kierrokselle Kallion kuppiloihin. Kamarimusiikkisarjan ensimmäisenä̈ teoksena kuultiin Tarrodin toisen jousikvarteton, sekä Schnittken jousitrio Tenho Restobarissa. Tämän jälkeen siirryimme Ravintola Oivaan tulkitsemaan Georg Otsin rakastetuimpia hittejä̈ sovitettuna baritonilaulajalle ja käyrätorvikvartetille. Ilta huipentui Piazzollan Buenos Airesin neljä̈ vuodenaikaa -sävellykseen ravintola Harju 8:ssa. Näissä kolmessa ilmaiskonsertissa oli paikalla paljon varta vasten niin konserttiin saapuneita kävijöitä kuin satunnaisia ihmettelijöitäkin. Tuotannon edetessä yllätyksiltä tai epäonnen hetkiltä ei vältytty. Kommelluksia riitti niin yhteiskuntaamme vaikuttavien lakkojen, kuin sosiaalisen median kanavien kaatumisen kautta. Opin, että kaikkiin tilanteisiin ei todellakaan voi aina varautua tai vaikuttaa. Siksi tuottajalla tulee olla kyky hyväksyä tilanne ja improvisoida ratkaisu. Yhdistyksen ainoana palkallisena työntekijä, koin ajoittain painetta tuotannon etenemisestä. Vapaalle vaihtaminen oli aluksi vaikeaa ja olin jatkuvasti tavoitettavissa. Luin itsensä johtamisen näkökulmaan liittyvää lähdekirjallisuutta ja se antoi minulle rohkeutta siihen, etten jättänyt omaa hyvinvointiani kokonaan toissijaiseksi. Projektin haasteellisuus kiinnosti minua ja olen iloinen, että sain tilaisuuden kokeilla mihin taitoni tässä vaiheessa opintoja riittävät. Vahvuutena projektissa pidin myös sitä, että työryhmä luotti osaamiseeni ja näkemyksiini koko projektin ajan. Tarkoitukseni on valmistua kulttuurituottajaksi tänä keväänä. Projekti antoi itsevarmuutta ja hyviä eväitä työelämään. Tekemäni verkkosivut löytyvät osoitteesta: www.helsinkisinfonietta.fi
Tuotantoassistenttina Warnerilla
Työskentely edes jollain tapaa musiikin parissa on ollut tavoitteeni opintojeni alusta asti. Aikaisempien projektien ja työharjoittelun jatkoksi sain ajatuksilleni lopullisen vahvistuksen: sain paikan tuotantoassistenttiharjoittelijana Warner Music Livellä. Ja kyllä – musiikki on juttuni! Warner Music Live on ohjelmatoimisto, jonka listoilla on noin kuusikymmentä kotimaista artistia. Ohjelmatoimisto hoitaa näiden artistien live-keikkojen tuotantoa; muun muassa yhteydenpitoa keikkapaikkojen kanssa, ja erilaisten järjestelyiden kuten esimerkiksi majoitusten hoitamista. Artistien genret vaihtelevat aina rockista poppiin, iskelmään ja danceen. Warner Music Live on vahvassa yhteistyössä levy-yhtiö Warner Music Finlandin kanssa, ja nämä ovat osa kansainvälistä Warner Music Groupia. Tuotantoassistenttina toimin tuottajien apuna erilaisten tehtävien parissa. Tähän kuului muun muassa yhteydenpitoa ja asioiden selvittelyä keikkapaikkojen kanssa, majoitusten ja kulkuvälineiden varaamista, ja esimerkiksi julisteiden valmistelua ja postittamista. Pääsin näkemään, miten suuri tapahtumatoimisto toimii. Opin paljon talon sisäisestä toiminnasta, millaista yhteistyötä livepuoli tekee levypuolen kanssa, miten talon toiminta näkyy talon ulkopuolelle ja mitä kaikkia liikkuvia osia keikan toteutumiseen kuuluu. Tämä on ollut erittäin mielenkiintoista, opettavaista ja olen saanut tästä erittäin arvokasta kokemusta. Luin projektiini liittyen itsensä johtamisen teoriaa. Ajanhallinta ja priorisointi olivat ja ovat ehdottomasti tärkeimpien itsensä johtamisen piirteiden joukossa. Oli mielenkiintoista seurata, oppisinko itsestäni vielä jotain uusia puolia, vai vahvistuvatko jo huomaamani piirteet entisestään. En löytänyt itsestäni uusia puolia, mutta olen yhä varmempi vahvuuksista ja heikkouksista, mitä minulta löytyy tuottajana. Syksyn mittaan sain vahvistuksen sille, että olen oikealla alalla. Olen varmempi myös siitä, että olen valmis valmistumaan keväällä, ja siirtymään työelämään. // Riina Koponen
Solstice Festival – matka tunturin huipulle
Vaatii aikamoista rohkeutta lähteä tuotantopäälliköksi festivaalille joka järjestetään ensimmäistä kertaa, uuden tapahtumakonseptin ympärille, uuden työryhmän kanssa ja ennen kaikkea - tunturin huipulle. Solstice Festival - maailman pohjoisin elektronisen musiikin ja modernin taiteen festivaali, järjestettiin ensimmäisen kerran juhannuksena 2019. Kolmipäiväinen festivaali kokosi Rukan uniikin luonnon äärelle 30 kotimaisen ja kansainvälisen artistin musiikkiohjelmiston sekä 7 visuaalisen artistin installaatiot. Työryhmän tavoite oli tuottaa klubimusiikkiin keskittyviä tapahtumia ennennäkemättömissä ja yllättävissä tapahtumapaikoissa. Samalla Ruka-Kuusamon alueella saatiin kehitettyä matkailualueen toimintaympäristöä sekä lisättyä alueen kansainvälistä ja kansallista vetovoimaisuutta ja tunnettavuutta. Päädyttiin tuomaan teknoa tunturin huipulle - ja sehän toimi. Harvoilla elektronisen musiikin festivaaleilla sitä saa syödäkseen poron käristystä. Tunturimaisemaan rakennettu festivaalikylä tarjosi taide- ja musiikkikattauksen lisäksi yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa laadukkaita ravintolapalveluita. Festivaalipäivien päätteeksi ei suinkaan tarvinnut kömpiä telttaan yöksi, vaan lämmittää sauna ja kutsua vaikkapa naapurimökin porukka kylään. Mökit ja huoneistot Rukatunturin läheisyydessä tarjosivat suuren ja monipuolisen majoituskapasiteetin. Festivaalin markkinointi keskitettiin Suomen lisäksi muualle Eurooppaan – erityisesti Englantiin, Saksaan, Hollantiin, Ruotsiin ja Italiaan. Juhannusyön aurinkoa ihmettelemään saapuikin festivaalikävijöitä yli kymmenestä eri maasta sekä kaikkialta Suomesta. Itselleni hyvän pohjan tekemiselle antoi kokemus muista festivaalituotannoista. Olin Solstice Festivalia ennen työskennellyt muun muassa Provinssin ja Flow Festivalin riveissä jo muutaman vuoden ajan. Kun yhtäkkiä käsissä on kokonaisen tuotannon ja työryhmän ohjat, muodostui yhtä merkittäväksi tuotannollisen osaamisen rinnalle johtamisen taidot. Perehdyin projektissa itseni johtamiseen. Se on kokemukseni mukaan kaikkein vaikeinta ja samalla tärkeintä esimiehen työssä. Oppimisen kannalta Solstice Festival oli loistava. Aloitin työni tekemällä etätöitä eri maasta käsin kuin muu työryhmä. Näin Minulle tarjoutui mainio tilaisuus tarkastella vahvasti sitä, miten johtaa omaa työskentelyä ilman tarkkoja parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi. Muutettuani takaisin Suomeen, muuttui tekeminen itseni johtamisesta esimiestyöksi. Vastuullani oli tuotannon kokonaisvaltainen luotsaaminen, koko tiimin kannustaminen ja työn etenemisen seuraaminen. Itseni johtaminen ja ryhmän johtaminen kulkivatkin käsi kädessä. Katsoessani keskellä yötä tunturin huipulta loppumatonta auringonpaistetta, ihmisiä tanssimassa kolmella eri tanssilattialla ja henkeäsalpaavaa maisemaa, en olisi voinut olla ylpeämpi itsestäni ja tiimistämme. Saimme aikaan jotain ainutlaatuista mitä kukaan ei aiemmin ollut tehnyt. Se vaati satoja työtunteja ja useiden ihmisten uskomattomia ponnistuksia, mutta lopputulos oli ehdottomasti kaiken vaivannäön arvoinen. Kokonaisen festivaalituotannon onnistunut johtaminen antoi minulle valtavan määrän itsevarmuutta, sekä syvensi ammattitaitoani. Osaamista karttui myös yllättävistä asioista - nyt tiedän, että porot eivät väistä vaikka kuinka kovaa tööttäisit, on vain odotettava.