METKAn Speksi – vapaaehtoisia johtamassa

METKAn Speksi on Metropolian opiskelijoiden täysin vapaaehtoisvoimin tuottamaa musiikki-improvisaatio teatteria. Spekseihin kuuluu olennaisena osana omstart-huudot, jolloin edellinen kohtaus esitetään uudestaan. Jos omstart huudetaan määreen kera esimerkiksi dramaattisemmin, esitetään edellinen kohtaus uudelleen tämän määreen kera. METKAn Speksi täyttää tänä vuonna jo huimat kymmenen vuotta, ja minulla on ollut ilo ja kunnia toimia METKAn Speksin tuottajana 2020 ja vastaavana tuottajana vuonna 2021. Omiin vastuualueisiini kumpanakin vuonna kuului mm. rekrytointia, esityspaikan hankkimista, budjetin laatimista, sisäistä viestintää, kouluttamista ja yleistä organisointia. Näiden lisäksi isossa osassa METKAn Speksissä on vapaaehtoisten johtaminen ja koordinoiminen, sillä kuten sanottua, koko työryhmä koostuu vapaaehtoisista. Speksissä onkin viimeisten vuosien aikana ollut huima yli 80 henkilön porukka toteuttamassa yhdessä opiskelijateatteria. Tuottaja on ensimmäisiä Speksiin vuosittain rekrytoitavista henkilöistä. Tämän jälkeen tuottaja kokoaa tiimivastaavat, jotka valitsevat sitten omat jäsenensä tiimeihin. Näitä tiimejä ovat mm. lavastus, puvustus, tekniikka, markkinointi ja laulutiimi. Koska Speksissä toimitaan vapaaehtoisvoimin, ovat tietyt asiat erityisen tärkeitä, ja erityisesti tuottajan roolissa. On tärkeää pystyä innostamaan, tukemaan ja motivoimaan työryhmää. Täytyy pyrkiä ylläpitämään hyvää yhteishenkeä, antaa mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen ja kruunujalokivenä pitää kirkkaana mielessä yhteisiä tavoitteita. Yhteinen tavoite on mielestäni helppoa määrittä Speksiä tehdessä: tärkeintä on, että saadaan tehtyä lavalle yhdessä onnistunut, visuaalisesti miellyttävä teos, jota vielä tulee katsomaankin joku. Innostaminen, tukeminen ja motivointi voi olla haastavaa, mutta usein nekin löytyvät ryhmän sisältä. Parasta on tehdä yhdessä, kunhan kaikilla on selvillä mitä kukin tekee ja miten. Jos joku ei osaa, niin yhdessä opetellaan ja ylitetään itsemme. Tärkeää on myös, että saa ryhmän toimimaan hyvässä yhteishengessä. Tällä saavutetaan yhteinen tavoite. Speksissä tuottaja johtaa vapaaehtoisten lisäksi myös asioita. Asioiden johtamisella tarkoitetaan juoksevien asioiden hoitamista, kuten esitystilan hankkimista ja sisäistä viestintää. Kun vapaaehtoisten ja asioiden johtaminen toimii, saadaan onnistunut kokonaisuus niin tekijöille kuin yleisölle. Pitää muistaa, että kaikkea ei tarvitse tehdä yksin, eikä kaikkea tarvitse osata. Se mitä ei osaa, sitä voi myös opetella. Vaikka Speksin tuottajalta vaaditaan monenlaista osaamista, ei silti tarvitse olla super-ihminen. Riittää, että on halua oppia ja halua auttaa muita oppimaan. Aina ei voi onnistua, mutta sitten kokeillaan uudestaan. Useimmiten, tilanne ei onneksi ole niin vakava kuin miltä se sillä hetkellä tuntuu. Speksi on hyvä paikka myös tuottajalle kokeilla omia siipiään. Itselleni se oli paikka, missä on tullut eniten opittua niin itsestään, tuottajan työstä kuin vapaaehtoisten johtamisestakin. Lähteinä käytetty: Maarajärvi, Krista. (2017). Vapaaehtoisten johtaminen ja koordinointi. Pia Blomstén

Tuotantoharjoittelijana Kansallisoopperalla

22.3.2023
Kaisla Pohjolainen, v. 2020

Kuvassa itse Turandot antamassa teloituskäskyä kosijalleen. Video: Suomen Kansallisooppera ja -baletti   Pitkäaikainen haaveeni toteutui, kun pääsin tuotantoharjoittelijaksi Kansallisoopperaan. Paikka avautui vielä niinkin hienon oopperan kuin Giacomo Puccinin Turandotin parista.  Turandotin ohjausharjoitusperiodi alkoi joulukuussa 2022 ja noin seitsemän viikon aikana oli aamu- ja iltaharjoitukset kuutena päivänä viikossa joko päänäyttämöllä tai oopperatalon harjoitustiloissa.  Tuottaja on aloittanut työnsä teoksen parissa jo kaksi ja puoli vuotta ennen ensi-iltaa. Produktiopäätöksestä ensi-iltaan tuottaja asettaa esityksen raameja paikalleen ja työskentelee yhdessä ohjaajan, suunnittelijoiden ja talon ammattilaisten kanssa. Siitä suunnitelmat siirtyvät tuotantoon, pukuluonnokset ommellaan rooliasuiksi ja pienoismalli rakennetaan täysikokoisiksi lavasteiksi. Viimeisen kuuden viikon intensiivisellä harjoitusperiodilla teoksen parin vuoden työstö huipentuu: ohjaaja työskentee solistien kanssa harjoitussaleissa, kuoromestari kuorosalissa ja kapellimestari orkesterisalissa. Tämän jälkeen teos saatetaan valmiiksi näyttämölle tekniikan, valojen, pukujen ja kaikkien muiden osasten kanssa. Prosessiin osallistuu eri vaiheissa satoja ja satoja huippuammattilaisia suutareista näyttämötyöntekijöihin ja avustajista ammattioopperalaulajiin. Kansallisooppera on tunnetusti asiantuntijaorganisaatio ja kulttuurituotannon opiskelijana harjoittelu oli merkittävä ja tärkeä kokemus ja tiedostin sen arvon. En oikein osannut odottaa, mitä minun oli opiskelijana tarkotus tehdä, sillä usein avustavissa rooleissa tuotantopuolella työtehtävät ovat luokkaa mitä tahansa maan ja taivaan väliltä. Minulle annettiin oopperaan liittyviä tyypillisiä tuotantoassistentin tehtäviä. Opettelin lukemaan partituuria, minkä pohjalta loin kohtausluettelon, joka puolestaan on oopperatuottajan perustyökalu. Apuna oli partituuri sekä libretto, missä oli italiankielisen tekstin suomennokset, sekuntikello, vihko ja kynä. Kohtausluetteloon kirjataan järjestyksessä kohtauksen partituurin sivut, numero ja nimi, kohtauksen kesto, mitä tarinassa tapahtuu, mikä resitatiivi tai aaria on meneillään ja ketä solisteista, avustajista ja kuorosta, on ohjaajan vision mukaan näyttämöllä.  Sovin viikoittain puvuston tarpeiden mukaan solistien kanssa aikoja pukusovituksille, avustin koelauluissa, hain tietoa arkistoista toisen produktion taiteelliselle työryhmälle ja olin mukana kaikissa Kansallisoopperan viikottaisissa tuotantokokouksissa. Tärkein työtehtäväni oli kuitenkin läsnäolo. Pyrin olemaan henkisesti aina läsnä ja keskityin imemään alan tietoa itseeni kuin sieni. Yksi harjoittelun kohokohdista oli ensi-iltapäivänä uuden käsiohjelman avaaminen: osajaossahan lukee minunkin nimi! Alla muutamia havaintoja ja oppikokemuksia harjoittelustani: Tässä organisaatiossa tuottajan työssä on paljon ennakoivaa, käytännönläheistä ongelmanratkaisua, missä pyritään aina ensisijaisesti toteuttamaan taiteellisen työryhmän toiveet. Produktiot ovat kuin joukkueurheilulaji, jossa kaikilla on yhteinen päämäärä ja kaikki osastot tekevät parhaansa yhteisen tavoitteen eteen.  Oli erittäin mielenkiintoista seurata, miten 40 työryhmän ammattilaista pohtivat näitä ratkaisuja oman erityisosaamisensa puitteissa oopperan tuottaja Miia Lallukan johtamana. Haastattelin Miiaa ensimmäisenä kouluvuotenani ja oli hienoa nähdä, miten silloin puhutut asiat käytännössä nyt toteutuvat.  Opin Miialta erityisesti 360-astetta kattavasta ennakoivasta ajattelutavasta ja kuinka kaikilla pienilläkin muutoksilla on seurannaisvaikutuksia. Tuottajana hyvä ajattelutapa on muistaa, että hätiköidyt päätökset mitä luultavimmin luovat uuden ongelman esimerkiksi ihan toiselle osastolle. Miia usein ottikin jonkun käsitellyn aiheen esiin ja kysyi, miten tuottajana asiaa lähestyisin. Havainnoin harjoitteluni aikana, että esimieheni Miia toimii yhteistyössä taiteilijoiden kanssa. Kun työskentelee tiiviisti taiteellisen työryhmän kanssa, täytyy olla perillä siitä, mitä maailmassa ja yhteiskunnassa tapahtuu ja olla tässä ajassa elävä ihminen, jolla on näkemyksiä ja mielipiteitä. Taide ei ole oma saarekkeensa irrallaan muista, vaan se kuvastaa maailmaa ja aikaa, missä tapahtuu. Tuottajana Miia on proaktiivinen: hän kysyy, ehdottaa ja kyseenalaistaa asioita. Opin häneltä, että kun tuntee teoksen, on ihan luvallista ehdottaa asioita ystävällisesti taiteilijoille. Ymmärsin harjoittelustani, että tulevaisuuden tuottajana oman pääoman: tiedollisen, taidollisen ja kulttuurisen kerryttäminen on todella tärkeää. Kansallisoopperalla monilla on yleissivistävä humanistinen tutkinto. Tämä selkeästi auttaa heitä ymmärtämään miksi organisaatio on olemassa, mikä on sen perustehtävä, mitä se tekee ja miten. Lopputulos on nähtävissä talon taiteellisesti korkeatasoisissa esityksissä. https://oopperabaletti.fi/ohjelmisto-ja-liput/turandot/

Toisen roska on toisen ilo

Lähdin tekemään itsenäistä projektiani puoliksi kieli poskella ajatuksella, että helppoahan se on. Suuremmitta ongelmitta selvittiin, muttei ilman oppimatta uutta mikä oli positiivinen yllätys.  Tein kahden viikon ja yhden viikonlopun urakat Provinssille ja Flow festivaalille. Molemmissa festivaaleissa toimin periaatteessa Siivouksen päivystäjänä jonka työtehtäviin kuului muunmuassa vapaaehtoisten motivointi ja työtuntien kirjanpito.  Minulle henkilökohtaisesti oli avartava kokemus nähdä kaksi erityylistä musiikkifestivaalia samasta roolista mutta eri työtavoilla. Etenkin kun molempien festivaalien kulttuuri on erilainen, sekä työntekijöissä että asiakkaissa.  Provinssi on kulttuuriltaan enemmän kesän ryyppytelttailu musiikin kanssa ja hyvän seuran kanssa bilettämistä, Flow on kulttuuriltaan enemmän hyvää tunnelman luontia laittautumisen kanssa päiväksi ja yöksi pääsee kotiin tai hotelliin. Tämä näkyy mielenkiintoisesti myös vapaaehtoisten motivaatiossa työskentelyyn.  Isoimpana erona nousee vapaaehtoisten määrä. Vaikka molemmat festivaalit ovat suosittuja vuosi vuoden perään, se ei tarkoita, että etenkin näin koronakaranteenin jälkeen ihmiset haluavat vapaaehtoiseksi. Etenkin Provinssi ottaa osumaa tässä, sillä vapaaehtoiset useimmiten joutuvat yöpymään heille luvatussa yhteismajoituksessa, elleivät satu asumaan Seinäjoella. Tästä johtuen vapaaehtoisten motivointi on tärkeässä asemassa työnkuvassa.  Festivaalien jälkeen tekemäni jälkihaastatteluista nousi esiin puujalkavitsien ja yleisen hölmön huumorin tärkeys etenkin rankkoina työpäivinä. On myös tärkeää, että vapaaehtoiset eivät koe työtä stressaavaksi, joten päivinä, jolloin minä ja kollegani koimme kovaa stressiä kiireestä, yritimme parhaamme olla näyttämättä sitä tai vähätellen, että kyllä me tästä selvitään. Positiivinen asenne usein tarttuu vapaaehtoisiin. Huumori on arvokas asia etenkin tässä roolissa, jossa olimme vapaaehtoisten kanssa eli siivous ja kierrätys. Tunnetusti tämä on festivaalien roskaisinta hommaa, mutta ei huonointa. Roskien ja muiden jätteiden siivoaminen on nimellisesti kauhean kuuloista, mutta yllättäen se on myös musiikkifestivaalien yksi kiitollisimmista työtehtävistä.  Vessapaperikierroksen vapaaehtoiset usein adoptoivat identiteetin “Paskatiimi” heidän lähtiessä kierrokselleen. Työtehtävä kuulostaa likaiselta ja epähygieeniseltä, mutta tässä vaiheessa muistutamme, että tällä kierroksella ei olla jätöksiä siivoamassa, vaan katsomassa että bajamajoissa riittää vessapaperia. Varmuudeksi mukana on suojahanskat sekä työvälineet tarvittaessa. Etenkin vessajonossa asiakkaat ovat kiitollisia, kun bajamajoista on paperi loppu ja kaukaisuudessa siintää vapaaehtoiset vessapaperien kanssa suuntaamassa bajamajoille. Vastaavan oma asenne on avainasemassa muiden motivoinnissa. Oma henkilökohtainen suosikkikommenttini liittyi roskavuoreen yllä olevassa kuvassa Flow festivaalilta. Ristimme roskavuoristomme nimellä Mines of Moria, vanhan kirjasarjan haastavan vuoriston mukaan. Kerroin vapaaehtoisille että olin innoissani nähdessäni roskavuoremme. Se on meidän ensimmäinen prioriteetti - siivota roskat pois nähtäviltä.  Motivaation luominen vapaaehtoisille on tärkeää. Helpoin ratkaisu on huolehtia, että työnkuva on jokaiselle selkeä ja ylläpitää positiivista asennetta huumorin kanssa.  Toisen roska on toisen huumoria.   Kulttuurituottaja Jame Takala Tuottajat19 Projektityö 2 Musiikkifestivaalien vapaaehtoisten johtaminen