Kategoria: Opiskelijat
Kaksoisvoittoon palvelumuotoilulla
Sain työtehtäväkseni kehitellä kaupan alan toimijalle tapahtumakonseptin. Koin työn hyvin mielenkiintoiseksi, mutta myös haastavaksi. En ollut aiemmin miettinyt, mitä kaikkea tulisi ottaa huomioon suunnitellessa yrityksen brändin mukaista tapahtumaa, joka toisi uudenlaisia kävijöitä, sitouttaisi vanhoja ja ylipäätään olisi yritykselle kannattava. Taloudellisten mittareiden lisäksi yksi projektin tavoitteista oli luoda tilaajalle vahvempaa jalansijaa alan toimijana ja eräänlaisena riman asettajana. Lähtökohtana projektille haluttiin ajatella konseptia asiakaslähtöisesti ja keskittyä hyvään asiakaskokemukseen. Konseptista haluttiin asiakaslähtöinen ja hyvään asiakaskokemukseen keskittyvä. Tutustuin Juha Tuulaniemen Palvelumuotoilu (2011) teokseen ja törmäsin termiin kaksoisvoitto. ”Kaksoisvoitto tarkoittaa iloista asiakasta ja tyytyväistä organisaatiota” Kaksoisvoitto, eli miten otetaan huomioon sekä asiakkaan, että organisaatioin tarpeet ja huolehditaan molempien tyytyväisyys. Näitä tavoiteltavia ominaisuuksia voidaan mukaan pohtia kysymällä seuraavat kysymykset: Hyödyllisyys – Kuinka hyvin palvelumme vastaa asiakkaiden tarpeisin? Saatavuus – Mitkä jakelukanavat toimivat parhaiten? Käytettävyys – Kuinka vaivatonta palvelua on käyttää? Kokemus – Millainen on käyttäjäkokemus? Erottuminen – Kuinka tehdä palvelusta erottuva, ainutlaatuinen ja mieleenpainuva? Lisäksi asiakkaat haluavat palvelun olevan yksilöllinen, mieleenpainuva, vaivaton, lopputulokseltaan luotettava, enemmän kuin hän itse saisi aikaan ja jotakin mahdollistava. ”Yrityksen näkökulmasta tuloksellinen palvelu on silloin, kun se tuottaa lupaamansa. Palvelu on tehokas silloin kun resurssit ovat järkevästi käytettyjä eli kokonaistaloudellisesti tuotettuja.” Vastaamalla näihin kysymyksiin ja huomioimalla molempien näkökulmat, palvelun voidaan olettaa johtavan kaksoisvoittoon. Mikäli haluat tutustua enemmän palvelumuotoiluun esimerkiksi jonkin projektin tiimoilta, voin suositella tämän Tuulaniemen kirjan lisäksi Palvelumuotoilun bisneskirja (2019) kirjoittajina Koivisto, Säynäkangas ja Forsberg.
Amisten asialla – kiertuetyöntekijänä Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitolla
Tein opiskeluprojektin Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry:n valtakunnallisella opiskelijakorttikiertueella, joka järjestettiin elo-lokakuun aikana. SAKKI on vuonna 1987 perustettu valtakunnallinen ammattiin opiskelevien, tutummin amisten, etuja ja oikeuksia ajava liitto. SAKKI:n toiminta on laaja-alaista: toimintaa tehdään niin paikallisesti yhdessä opiskelijatasolla kuin myös ministeriötasolla ja kansainvälisesti. Työskentely SAKKI:lla kiinnosti minua, sillä koen koulutuksen tärkeäksi osaksi kasvua ja yksilön mahdollisuutta toteuttaa itseään. SAKKI:n toiminta resonoi minussa, vaikka en olekaan taustaltani amis. SAKKI:n opiskelijakorttikiertueella matkataan ympäri Suomea ammatillisissa oppilaitoksissa kertomassa SAKKI:n toiminnasta sekä tekemässä jäsenhankintaa myymällä opiskelijakorttia. Kiertue oli tänä vuonna ensimmäistä kertaa jaettu kahteen osaan: Uudenmaan ja maakunnan kiertueisiin. Kahtiajaon ajatuksena oli tavoittaa entistä laajempi joukko opiskelijoita ja ammatillisia oppilaitoksia, sekä saada kiertue pakettiin ennen koulujen syyslomaviikkoja. Työtehtäväni kiertueella koostuivat oppilaitosten kontaktoinnista, matkojen ja majoitusten suunnittelusta, kiertueauton ajamisesta ympäri Suomen, jäsenhankinnasta oppilaitoksilla sekä kiertueen raportoinnista. Ajomatkat veivät ehdottomasti eniten aikaa ja energiaa, erityisesti kiertueen alussa, jolloin ajomatkoihin kuluu lähes kokonainen päivä. Kuluneen vuoden poikkeuksellinen tilanne heijastui kiertueeseen. Joitakin oppilaitosvierailuja jouduttiin perumaan kokonaan. Kaikkia opiskelijoita ei ollut mahdollista tavoittaa, sillä he eivät koronatilanteen takia olleet kiertuepäivinä paikalla. Tästä huolimatta kiertue oli kokonaisuudessaan hyvin onnistunut ja jäsenhankinta ylitti kaikkien odotukset. Vaikeasta tilanteesta huolimatta monet oppilaitokset ottivat meidät avosylein vastaan, koska SAKKI:n tekemä työn opiskelijoiden hyväksi nähtiin tärkeänä. Olen itse toiminut Metropolian kulttuurialan opiskelijayhdistyksessä koko opiskeluaikani ja siksi oli hienoa nähdä, kuinka tärkeäksi opiskelijoiden edunvalvonta koettiin.
Itsensä johtaminen – matka täydestä kalenterista tyhjiin sivuihin
Mitä on itsensä johtaminen? Aikatauluttamista, stressitöntä arkea, työn ja vapaa-ajan välistä tasapainoa? Näiden kysymysten äärellä pyörin aloittaessani kolmatta ja viimeistä itsenäistä projektiani, syventymisalueena itsensä johtaminen. Tein projektin hyvin itseohjautuvasti työharjoitteluni ohella. Aloitin tammikuussa 2020 tuotantoassistenttina Cirko – Uuden sirkuksen keskuksella. Harjoittelun oli tarkoitus loppua kesäkuussa 2020, mutta eräänä (varmasti kaikkien mieleen painuneena) maaliskuisena perjantaina kaikki muuttui. Minä, niin kuin varmasti moni muukin, jouduin tilanteeseen, jossa työt loppuivat seinään koronapandemiasta aiheutuneen tapahtuma-alan pysähtymisen myötä. Olin päässyt projektissani jo pitkälle opiskelemalla teoriaa ja kirjoittamalla päiväkirjaa mm. aamusivut-metodilla. Tämän takia en halunnut pistää pillejä pussiin, vaan jatkoin projektiani – tosin näkökulma muuttui hieman. Kiireinen harjoittelu muuttui yhtäkkiä kotona oleiluun ja arjen uudelleen rakentamiseen. Koen, että projekti sattui mitä parhaimpaan ajankohtaan, sillä jos jostain niin itsensä johtamisen taidoista on apua tällaisessa kriisitilanteessa. Alun järkytyksen laannuttua aloin täyttämään päiviäni verkkokursseilla ja kotona opiskelulla. Opin projektin aikana sen, että itsensä johtaminen ei todella ole pelkkää aikatauluttamista ja stressitöntä arkea. Se on valtava paketti erilaisia teorioita, toimintamalleja ja noh, myös sitä tasapainoisen elämän löytämistä. Eniten oppia toi ehdottomasti päiväkirjan kirjoittaminen ja se, että onnistuin löytämään omille pohdinnoilleni taustoja ja selityksiä lähdekirjallisuuden avulla. Nyt voisinkin suositella kaikille, siis ihan kaikille, aamusivujen kirjoittamista. Jos konsepti ei ole sinulle vielä tuttu, niin lukaise tämä pieni ohjenuora, jonka jaan nyt projektini kohokohtana. Aamusivut Aamusivut, The morning pages, on Julia Cameronin kirjasta The Artist’s Way lähtöisin oleva harjoite, jonka tarkoituksena on avartaa omia näkemyksiä, kirjata ylös päässä pyörivät sekalaiset ajatukset ja löytää luovuutta. Tehtävä on yksinkertainen: Kirjoita joka aamu kolme sivua tekstiä. Sisällöllä ei ole sinänsä mitään merkitystä, ajankohdalla taas on. Aamuisin mieli on tyhjempi arjen tuomista ajatuksista ja näin ollen se on oivallinen hetki dumpata ajatukset paperille. Kirjoita käsin paperille ja riittävän suurille sivuille (tarralappu on liian pieni, A4 taas vallan hyvä). Älä palaa lukemaan sivuja – ainakaan ihan heti seuraavana päivänä. (Itse tein tässä pienen poikkeuksen, sillä tarvitsin sivuilta löytyvää dataa projektissa etenemiseen.) So simple. Heti herättyäsi, kolme sivua, käsin paperille. Vahva suositus! - Saana , Kutu17
Hanketuottamisen salat
Mitä on hanketuottaminen? Millaista työtä kulttuurituottaja tekee hankkeissa? Lähdin haastattelemaan hankkeissa työskennellyttä alan ammattilaista Elina Ala-Nikkolaa selvittääkseni hanketuottamisen saloja. Elina Ala-Nikkolalla on pitkä, laaja ja monipuolinen tausta kulttuurituottajana. Hän on valmistunut Mikkelin ammattikorkeakoulusta 2005 Kulttuurituottajaksi ja opiskellut myöhemmin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon Metropoliassa. Elina on työskennellyt tähänastisella työurallaan muun muassa ammattikorkeakoulujen opiskelijajärjestöissä pääsihteerinä, Helsingin Ammattikorkeakoulu Stadiassa (nykyään Metropolia Ammattikorkeakoulu) teatterituottajana, koulutussuunnittelijana, TKI-suunnittelijana sekä hanketuottajana ja julkaisukoordinaattorina. Nykyisin hän työskentelee asiantuntijana Metropolia Ammattikorkeakoulussa osallistavan prosessisparrauksen Parru-tiimissä. Oma matka hankkeiden parissa Hanketuottajan tehtävissä Elina Ala-Nikkola on työskennellyt kolmessa eri hankkeessa. Jokainen hanke on ollut erilainen ja antanut Ala-Nikkolalle paljon uusia ja tärkeitä näkökulmia oman osaamisen kehittämiseen. Erittäin tärkeää Elina Ala-Nikkolalle on aina työssään ollut vaikuttaminen, ihmisten äänten kuuleminen, osallistaminen ja toimintatapojen kehittäminen. Tämän vuoksi Ala-Nikkola onkin päätynyt työskentelemään erilaisiin hankkeisiin. Hankkeissa työskennellessä näitä on päässyt toteuttamaan. Kohti luovaa arkea -tutkimushankkeessa (2015—2017) tutkittiin luovuuden ja osallistavuuden merkitystä vanhustyössä. Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallisessa kehittämishankkeessa (2015—2018) tutkittiin, miten luova työote edistää sosiaalista kuntoutusta. Teiniminnotalkoot -hankkeessa (2016—2018) puolestaan kehitettiin monialaista ja moniammatillista toimintamallia, jossa tuotiin yhteen korkea-asteen ja toisen asteen opiskelijoita eri aloilta ratkomaan yritysten antamia aitoja työelämän haasteita. Tuottajan on hyvä osata nähdä kokonaisuuksia Tärkeänä hanketuottamisessa Ala-Nikkola pitää mukautumista erilaisiin työympäristöihin, ihmistuntemusta, hyvää soveltamiskykyä, viestintätaitoja sekä kykyä itsenäiseen ajatteluun. Myös eri projektipäälliköiden kanssa työskentely on erilaista jokaisessa hankkeessa. Hän kokeekin yhdeksi hanketuottamisen keskeisimmistä asioista projektipäällikön työparina työskentelyn. Ala-Nikkola on halunnut hankkeissaan olla projektipäällikölle sparripari ja peilipinta, jonka kanssa voi pohtia mitä ja miten tulisi seuraavaa asiaa lähteä tekemään. Samalla hän on tuottajana hoitanut käytännön asioita muun muassa koordinointi- ja tiedotustyötä. Tuottajan on hyvä osata nähdä kokonaisuuksia, mutta osata myös huomioida yksityiskohtia, joita ne sisältää. “Hyvä tuottaja tekee hyvät suunnitelmat, mutta pystyy soveltamaan niitä tilanteessa toisin” Minustako hanketuottaja? Hanketuottajan työpäivät ovat erittäin vaihtelevia ja hankkeesta riippuvia. Usein hankkeessa pääseekin hyödyntämään omia vahvuuksiaan ja aikaisempaa kokemustaan. Ala-Nikkola on päässyt esimerkiksi vetämään työpajoja ja havainnoimaan tutkimushankkeissa tutkimustilanteita. Hanketuottajalle tyypillisiä tehtäviä ovat esimerkiksi sisäinen ja ulkoinen viestintä, tapahtumien järjestäminen, aikataulutus, ongelmien ratkaisu, kokonaiskoordinointi ja raportointi. Hanketuottamisessa Ala-Nikkolan mukaan on tärkeää olla halu muuttaa nykyistä maailmaa. Tuottajan tehtävät hankkeissa ovat laajat ja monen tuottajan haasteeksi saattaakin tulla täydellisyyden tavoittelu. Ala-Nikkola kannustaa keksimään omia tapoja saada itsensä relattua ja muistaa nukkumisen, syömisen ja liikunnan merkityksen. Avoimuus ja jakaminen työyhteisössä on myös tärkeää. Asioiden kanssa ei kannata jäädä yksin. Elina Ala-Nikkola kokee, että hanketuottaminen on ollut hänelle itselleen todella antoisaa ja mukavaa. Hankkeet mahdollistavat työskentelyn monenlaisten asioiden äärellä ja ne ovat tuottajalle todella hyvä oppimisen paikka. Ala-Nikkola kannustaa tuottajia ehdottomasti lähtemään kokeilemaan hanketuottamista. Itse kiinnostuin hankkeista haastattelun aikana ja haluaisin ehdottomasti päästä kokeilemaan hanketuottamista urani aikana. Hanketuottajan työtehtävät ovat mielestäni omalla tavallaan erilaisia ja kiinnostavia. Ne haastavat tuottajaa minulle uudella tavalla. Haastattelussa 15.9.2020 Elina Ala-Nikkola, kulttuurituottaja YAMK Haastattelijana Wilhelmiina Palovaara, kulttuurituotannon 1. vuoden opiskelija Metropolia Ammattikorkeakoulusta.
Yhdistyksen apurahat haussa
Tein projektin Inspis Lahti ry:lle, jossa suuntautumisalueenani oli apurahat. Projektin aikana perehdyin yhdistyksen erilaisiin rahoitusmahdollisuuksiin ja pääasiassa säätiöiden myöntämiin apurahoihin. Projektin tavoitteena oli kartoittaa erilaisia mahdollisuuksia ja sen pohjalta luoda apurahahakemukset sopiville tahoille. Yhdistysten rahoitus koostuu usein hyvin monesta eri lähteestä. Projektissani perehdyin apurahojen maailmaan, joita yhdistykset voivat hakea muun muassa kunnilta, seurakunnilta, eri ministeriöiltä ja säätiöiltä. Apurahojen hakemiseen, siihen mistä haetaan ja mitä haetaan, vaikuttaa vahvasti yhdistyksen aatteet, toimintakenttä ja tavoitteet. Eri toimijat myöntävät avustuksia erilaiselle toiminnalle, joten niihin kannattaa varata reilusti aikaa tutustuakseen. Hakemukset Usein apurahahakemukset ovat sähköisiä lomakkeita, joissa on valmiit alaotsikot ja kysymykset. Käytännössä ne on siis melko helppo täyttää, mutta sisältöä kannattaa miettiä tarkasti. Hakemuksiin kuuluu projektin suunnitelma ja budjetti ja projektin tavoitteet on tärkeä miettiä ajatuksella ja haettavan tahon tavoitteita ja arvoja tukemaan. Jokaisen säätiön sivulla on ohjeet hakemuksen täyttämiseen tai laatimiseen. Tähän olen koonnut yleisiä ohjeita apurahahakemuksen tekemiseen, jotka tulivat ilmi projektini aikana. Kartoita aluksi eri säätiöt ja niiden hakuajat. Tutustu huolella säätiön tavoitteisiin ja kuvaile hakemuksessa, miten oma projektisi edistää säätiön tavoitteita. Laadi rahoitussuunnitelma. Budjetoi tarkasti mistä rahoitus koostuu ja mihin rahaa tarvitaan. Projektin tavoitteet on mietittävä tarkkaan ja tavoitteita tulee tarkastella monesta näkökulmasta, (paikallinen, valtakunnallinen, yhteisö, osallisuus, työllisyys) mitä kaikkea projektisi saa aikaan? Projektisuunnitelma on jopa tärkein osa hakemusta. Käytä sen miettimiseen reilusti aikaa. Toimita hakemus ja liitteet ajoissa! Omasta mielestäni oli hyvin mielenkiintoista perehtyä yhdistysmaailmaan ja toiminnan rahoittamisen mahdollisuuksiin. Suomessa kolmannen sektorin toiminta on hyvin yleistä ja sinne tarvitaan ammattitaitoisia henkilöitä kehittämään toimintaa vielä paremmaksi ja laadukkaammaksi palveluiden tuottajaksi. Neea Järvinen Kulttuurituottaja 2017
Aloittamisen vaikeus ja itsensä johtaminen
Aloittamisen vaikeuteen törmää usein, oli sitten kyse isosta tai pienestä tehtävästä. Tekosyitä on helppo keksiä, vaikka tietäisi etteivät ne ole oikeita syitä lykätä tehtäviä. Erityisesti etätyön ollessa uusi normi, halusin selvittää, miten voisin paremmin johtaa itseäni. Luin Satu Pihlajan teoksen Aikaansaamiseen taika, joka inspiroi minua kovasti. Satu Pihlajan vinkkejä työn aloittamiseen ja rytmittämiseen: 1) Aloita pienestä asiasta. Esimerkiksi esseetä kirjoittaessa voi aloittaa kirjoittamalla tiedoston otsikon, kirjoittaa alustavaa runkoa tai lainata kirjastosta tarvittavia kirjoja. Näinkin ns. mitättömien asioiden tekeminen saa aikaan aikaansaamisen tunteen ja lisää energiatasoja. 2) Työskentele ainoastaan 15 minuuttia, esimerkiksi 15 minuuttia päivässä. On helpompi aloittaa tehtävä tietäen, että sitä tarvitsee tehdä ainoastaan vartin ajan, jolloin saa itsensä niin sanotusti huijattua työskentelyyn. 3) Vaikuta omaan tunnetilaasi. Ideana on muistella jotain aiempaa onnistumista: mitä muistoja se tuo ja miltä se tuntui kehossa? Onnistumista ennakoiva olotila helpottaa työskentelyn aloittamista, kun taas epäonnistumisten miettiminen ei motivoi työhön. 4) Työn rytmittäminen. Kokeile Pomodoro-menetelmää, jossa tekeminen pilkotaan 25 minuutin jaksoihin, joiden välissä on 5 minuutin tauot. Neljän työjakson jälkeen pidetään pidempi tauko, 15-30 minuuttia, jonka jälkeen jatketaan taas uudella työjaksolla. 5) Pidä kiinni rutiineista. Vaihda aamuisin päivävaatteet päälle, käy aamukävelyllä ikään kuin suorittaisit työmatkan ja palaa kotiin työskentelemään tai vaihtoehtoisesti mene kirjastoon tai kahvilaan. Työskentelyä voi helpottaa hakeutuminen ympäristöön, jossa on muitakin työskenteleviä ihmisiä. 6) Muista tauot. Tauon aikana tulisi syödä, juoda ja irrottaa ajatukset työstä, jolloin mieli pääsee lepäämään ja kehon ravitsemustila pysyy hyvänä. Aloittamista ja rytmittämistä helpottavia keinoja on monia, tärkeää onkin löytää itselleen sopivia tapoja. Jos haluat oivaltaa lisää itsestäsi ja oppia uusi tapoja johtaa itseäsi, suosittelen Satu Pihlajan Aikaansaamisen taika: näin johdat itseäsi kirjaa erittäin lämpimästi. Tsemppiä kaikille etätyöskentelyyn ja -opiskeluun! Maija Luoma, kutu16
Hanketuottaja rakentaa ihmiselle merkityksellistä kulttuuritoimintaa
Haastattelin Mai Salmenkangasta, sosiaalialan lehtoria ja CONNEXT for inclusion –hankkeen projektipäällikköä, hanketuottamisesta sekä hänen monipuolisesta ihmisläheisestä urastaan. Salmenkangas ei ole tuottaja, mutta on kuitenkin työskennellyt useiden hankkeiden parissa. Salmenkangas kertoi omin sanoin hänen toimenkuvansa olevan “hajanainen ja hirmu monimutkainen”, joten keskityin tässä haastattelussa saamaan irti juuri projektipäällikön työstä hankkeessa. CONNEXT for inclusion CONNEXT for inclusion –hankkeen tavoitteena on edistää nuoria maahanmuuttajia löytämään opiskelupaikan peruskoulun jälkeen ja kiinnittymään niihin opintoihin. Hankkeessa tuotetaan monipuolista ohjausmateriaalia, joiden avulla pyritään saamaan nuoria maahanmuuttajia tekemään ja oppimaan aktiivisesti esimerkiksi peleillä ja leikeillä. Hanke vaikuttaa todella mielenkiintoiselta ja hyödylliseltä, sillä siitä on varmasti paljon apua maahanmuuttajataustaisille nuorille. Mai Salmenkangas kertoi työskentelevänsä hankkeessa projektipäällikkönä. Hänen monipuoliseen työalueeseensa hankkeessa kuuluu esimerkiksi raportointi, budjetit, viestintä, nettisivut, uutiskirjeet ja markkinointi. Salmenkankaan mukaan työn hyvät puolet ovat luovuus sekä se, että pääsee kehittelemään asioita, joista on oikeasti hyötyä ja joilla pystyy vaikuttamaan. Hyvä puoli on myös se, että projektipäällikkönä pääsee itse vaikuttamaan omaan työhönsä ja voi ehdottaa muillekin mitä ja miten tehdä asioita. Narujen omissa käsissä pitäminen kuulostaa mielenkiintoiselta ja houkuttelevalta. Projektipäälliköllä on kuitenkin paljon vastuuta, minkä takia työn voisi kuvitella olevan melko stressaavaakin. Hankkeessa työskentelyn huonoja puolia ovat Salmenkankaan mukaan lyhyet projektit, sillä hankkeiden parissa tulevaisuus voi olla epävarmaa ja aika on rajallista. Pitää pystyä nopeasti tutustumaan projektissa työskenteleviin ihmisiin ja heidän tapoihinsa toimia. Ajanhallinta on Salmenkankaalle haastavaa. Sen uskon, että kun tekee paljon itse, se vie aikaa ja voi olla vaikea hahmottaa paljonko pitää tehdä mitäkin tunnissa, päivässä tai viikossa. Polku hanketyöhön ja tulevaisuuden suunnitelmat Salmenkangasta alkoi jo opiskeluaikoina kiinnostamaan monikulttuurisuus. Hän matkusteli maailmalla, tutustui ihmisiin ja verkostoitui. Opinnäytetyön tekemisen kautta Salmenkangas päätyi hankkeeseen töihin ja sen jälkeen onkin työskennellyt useissa hankkeissa monikulttuurisuuden parissa sekä tehnyt erilaisia kehittämishankkeita. Hän on työskennellyt hankkeiden lisäksi myös järjestöissä, työministeriössä ja YK:lla Turkissa. Suurimpia ja mieleenpainuvimpia saavutuksia urallaan Salmenkangas kertoo olevan eräs projekti Turkissa, jossa he pystyttivät pakolaisleiriä ja hankkivat sinne erilaisia tarvikkeita lyhyessä ajassa. Tulevaisuudessa Mai Salmenkangas haluaisi saada toimenkuvaansa vielä jotain uutta, sillä hän kaipaa lisää haastetta urallaan. Seuraava haaste hänelle voisi olla syksyllä 2020 alkava CRASH Creativity and Arts in Social and Health Fields ylempi AMK-tutkinto, jonka yhteyteen hän kaavailee jo uusia hankkeita. Työn merkityksellisyys on Salmenkankaalle tärkeää, joten hän aikoo jatkaa samantyyppisissä tehtävissä, mitä nyt tekee. Kulttuuri- ja sosiaalialan hankkeiden erot Kulttuuri- ja sosiaalialan hankkeet poikkeavat Salmenkankaan mukaan siinä, että niiden painopisteet ovat erit. Kulttuurialalla pyritään hallitsemaan tuotantoprosessi ja viestintä hyvin sekä tapahtumat tuotetaan ammattimaisesti alusta loppuun. Sosiaalialalla tavoitteena on päästä lähelle ihmisiä. Heidät kohdataan, heitä tuetaan ja kannustetaan sekä heidän rinnalla kuljetaan. Tässä on mielestäni melko suuri ero, sillä opintopaikkaa hakiessa on varmasti tietoinen kumpi kiinnostaa enemmän. Sosiaalialalle hakeneiden ihmisten suurin mielenkiinto yleensä on juuri ihmisten auttaminen ja heidän kanssaan työskenteleminen. Itseäni kiinnostaa nimenomaan tapahtumien tuotanto ja koko prosessi sen takana, mikä onkin syy siihen, että päädyin opiskelemaan kulttuurituotantoa. Sosiaalialankin hanketyössä on monia itseä kiinnostavia asioita, kuten ihmisläheisyys ja juuri Main erikoisala eli monikulttuurisuuteen liittyvät hankkeet. Olin yläkoulussa tukioppilaana koulumme valmistavan opetuksen luokalle, jossa oli ikäisiämme turvapaikanhakijoita. Se oli mielestäni palkitsevaa, kun näki miten he tykkäsivät pelata meidän kanssamme ja oppia uutta. Olisi myös työelämässä mahtavaa, jos näkisi työn merkityksellisyyden ihan käytännössä. Monilla kulttuuritapahtumillakin on sosiaalista ja terveydellistä merkitystä, yksi esimerkki on ihmisten syrjäytymisen ehkäiseminen. Ehkä itselle sellainen työ olisi unelma, jossa saa työskennellä kulttuuritapahtumissa, joilla on merkitys ihmisille. Haastattelussa Connext-hankkeen projektipäällikkö Mai Salmenkangas, Metropolia Ammattikorkeakoulu. Haastattelijana Veera Palmu, Metropolia Ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon ensimmäisen vuoden opiskelija.
Untuvikosta Suomen suurimman XR-tapahtuman tuottajaksi
Hankkeissa tuottajana toimiminen voi olla hyvinkin erilaista ja vaihtelevaa työtä. Haastattelin aiheesta Mira Simsiötä, joka toimii tällä hetkellä Helsinki XR-Centerissä koordinaattorina viestinnän, markkinoinnin ja palveluiden parissa. Aloittaessaan hankkeessa, Mira toimi aluksi tuottajana. Haastattelussa pääset tutustumaan Mira Simsiön polkuun untuvikosta Suomen suurimman XR-tapahtuman tuottajaksi, ja myöhemmin vielä koordinaattoriksi viestinnän, markkinoinnin ja palveluiden pariiin. Ensimmäisenä Mira kertoi Helsinki XR Centeristä, hankkeesta, jossa hän työskentelee. Helsinki XR Centeriä rahoittavat Metropolia Ammattikorkeakoulun lisäksi Helsingin kaupunki ja Business Finland. Hanketta operoi Metropolia yhdessä Finnish Virtual Reality Associationin kanssa. Helsinki XR Center on Pohjoismaiden suurin virtuaalitodellisuuteen keskittyvä keskus. Mira on ollut tässä hankkeessa töissä vuodesta 2019 asti, jolloin hän aloitti tuottajana, mutta nyt tekee markkinointia, viestintää ja palvelumuotoilua. Kerro lyhyesti työstäsi. Millainen on työnkuvasi? Olen viestintä- ja markkinointivastaava, vedän viestintä- ja tapahtumatiimiä sekä vastaan palveluista ja palveluiden kehittämisestä. Lisäksi toimin myös Arabian kampuksen kampuskoordinaattorina eli vastaan kampuksen kehittämisestä sekä kampukseen liittyvistä palveluista. Mitä hyvää on olla tuottajana hankkeessa? Entä mitkä ovat huonompia puolia? Hyvää hankkeessa olemisessa on se, että on todella monipuolinen toimintakenttä, eikä ole pelkästään tapahtumantuotantoa. Huonoimpia puolia on se hektisyys, joka on aika yleistä tuottajan työssä, pitää saada nopeasti asioita kasaan. Mikä työssäsi on vaikeinta? Vaikeinta oli, kun tuli teknologiapainotteiseen hankkeeseen töihin ihan untuvikkona. Täytyy tunnustaa, etten oikeastaan tiennyt XR-alasta mitään. Mun on pitänyt omaksua todella paljon tietoa ja opiskella koko ala alusta loppuun. Mutta siitäkin selvittiin. Mikä työssäsi on parasta? Ihan parasta on tietysti meidän monipuolinen tiimi ja työkaverit. Mä oon sellainen ihmisihminen. Millainen on tavanomainen työpäiväsi? Siihen kuuluu paljon sähköpostien purkamista, kysymyksiin vastailua, tulee paljon kyselyjä mm. tiloista ja tapahtumista. Sitten on erilaisia tapaamisia ja kehittämispalavereja liittyen XR Centeriin ja kampukseen. Lisäksi vielä nettisivujen ja somen päivitystä sekä viestinnän suunnittelua. Miten päädyit alalle ja juuri kyseiseen hankkeeseen? Päädyin hanketuottajaksi vuonna 2018 opintojen kautta, kun opiskelin myös kulttuurituottajaksi Metropoliassa. Ennen valmistumista kirjoitin opinnäytetyön Höntsä - Silta eteenpäin -hankkeessa, jossa sitten tein ison jäähallitapahtuman. Siihen aikaan olin Metropolia Ammattikorkeakoulun TKI-yksikön (tutkimus,- kehittämis ja innovaatio -yksikkö) kanssa samoissa tiloissa töissä ja he pyysivät tuottajaksi alkavaan uuteen hankkeeseen, eli Helsinki XR Centeriin. Eli siis työt poikivat töitä. Ensin tein hankkeessa tuottajan töitä vuoden verran ja sitten siirryin kampuskoordinaattoriksi. Mitä haluat tehdä tulevaisuudessa? Haluaisin tehdä viestinnän ja markkinoinnin kanssa enemmän töitä. Luultavasti suoritan maisterinopinnot jossakin kohtaa. Haluaisin jatkaa teknologiapainotteisella alalla. Kuvaile itseäsi kolmella sanalla. Oon sellainen kaikkien kaveri, eli ystävällinen, sydämellinen ja kova tekemään töitä. Mikä on yksi urasi huippuhetkistä? Kyllä mun uran yksi huippuhetkistä on ollut tässä hankkeessa, meidän viimevuotinen Match Up 2019 tapahtuma Arabian kampuksella. Olin vastaava tuottaja, mukana oli kymmeniä yhteistyötahoja, sekä monia kansainvälisiä puhujia. Se oli Suomen suurin virtuaalitodellisuuteen keskittyvä tapahtuma. ESR-hankkeiden ohella Metropoliassa on paljon muitakin projekteja ja ulkopuolisella rahalla tehtävää toimintaa. Millaisia asioita tuottajan osaamiskansioon pitäisi kerätä, jotta niihin pääsee kiinni? Silloin kun itse opiskelin niin ei juurikaan käyty hankkeisiin liittyviä asioita läpi. ESR-hankkeissa ei voi muuta kun oppia paljon, niissä on todella paljon paperitöitä. Osaamiskansioon tulisi kerätä ymmärrystä rahoittajista, ketkä myöntää rahoituksia, miten prosessi toimii alusta loppuun. Sekä rahoitusinstrumentit, mistä haetaan rahoitukset ja milloin. Hankekieli ja sanasto on erilaista, niitä kannattaa kerätä tietoon, kuten esimerkiksi ESR (=Euroopan sosiaalirahasto) ja EAKR (Euroopan aluekehitysrahasto) ja muita erilaisia lyhenteitä. Olisiko sulla antaa tähän loppuun vielä jotain vinkkejä juuri aloittaneelle kulttuurituottajalle? Älkää ikinä polttako itseänne loppuun! Hyvä työtekijä pitää itsestään huolta. Pitää osata sanoa ei silloin kun on liikaa. Kaikkeen ei tarvitse sanoa joo. Hyvä tuottaja pistää myös oman hyvinvoinnin edelle. Kun huolehtii itsestään, huolehtii myös töistään. Me riitämme tällaisina, kun me olemme. Kiitos paljon Mira Simsiö haastattelusta! Haastattelussa koordinaattori Simsiö, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Arabian kampuskoordinaattori. Haastattelijana Veera Lindgren, Metropolia Ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon ensimmäisen vuoden opiskelija.
Sukellus hanketuottajuuden maailmaan
Itselleni hanketuottaminen käsitteenä on vieras ja uusi. Onneksi on olemassa alan konkareita, kuten Riikka Wallin, joilta voi selvittää asiaa. Jututin häntä pidemmän tovin ja sainkin selville, mitä hanketuottamisella tarkoitetaan. Riikka on valmistunut vuonna 2010 kulttuurituottajaksi Yrkeshögskolan Novia:sta ja opiskellut myöhemmin kulttuurituotannon ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon Metropoliassa. Uraa kulttuurituottajana on viitoittanut nuorten hyvinvoinnin edistäminen, kulttuurialan kehittäminen sekä kulttuurikentän työmahdollisuuksien parantaminen. Tällä hetkellä Riikka työskentelee Metropolian julkaisukoordinaattorina. Ensiaskeleet EU-hankkeiden pariin Hankkeiden pariin Riikka on päätynyt jo opintojensa alussa vuonna 2008 järjestämällä EU-hankkeeseen liittyvää tapahtumaa. Ensimmäiset kosketukset EU-byrokratiaan ovat jääneet hänelle mieleen hauskoina yksityiskohtina. ”Kukkia ei saanut erikseen ostaa tapahtumaa varten, mutta tarvittavat kukat saatiin lahjoituksen kautta tapahtumaan. Onnistuin myös sponsoreiden kautta hankkimaan tapahtumaan tarjoiltavaksi skumppaa. En tiedä miten siinä onnistuin”, Riikka kuvasi naurahtaen. Osumaa tuottamassa Jatkoa EU-hankkeille Riikka sai työskennellessään hanketuottajana Osuma – Osallistamalla osaamista -hankkeessa helmikuuhun 2020 saakka. Osuma on valtakunnallinen nuorten hyvinvointiin keskittyvä koordinaatiohanke, jossa on kaiken kaikkiaan mukana noin 20 hanketta. Osuman tehtävänä on koordinoida tätä EU:n sosiaalirahaston rahoittamaa hankekokonaisuutta ja tuoda esille hankkeissa saavutettuja tuloksia. ”Hanketuottajalla tulee olla halu vaikuttaa ja kehittää uutta.” Työnkuva Osuman hanketuottajana oli laaja ja työtehtävissä näkyi vahvasti Riikan aiemmin hankkima osaaminen. Työtehtävät painottuivat viestinnän kokonaisuudesta vastaamiseen ja hankkeiden sparraamiseen viestintäasioissa. Lisäksi Wallin toimi sihteerinä ohjausryhmässä, vastasi kaksikielisyytensä ansiosta hankkeen ruotsinkielisestä toiminnasta, käänsi materiaaleja eri kielille (englanti ja ruotsi), oli tuottamassa ohjelmaa nuorille suunnatuissa tapahtumissa sekä aiemmin hankitun osaamisensa ansiosta taittoi hankkeen julkaisuja. Työn yksi parhaimmista puolista olikin Wallinin mukaan sen monipuolisuus ja mahdollisuus päästä vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin. ”Työn sisällön tulee olla merkityksellistä itselle.” Riikka pitää omalla kohdallaan tärkeänä, että aihe, jonka parissa työskentelee on itseä kiinnostava. Kysyessäni hanketuottajan hyödyllisistä ominaisuuksista Riikka puhui viestintäosaamisesta, ihmisläheisyydestä, kärsivällisyydestä ja byrokratian sietokyvystä. Oli antoisaa kuulla kokemuksia hanketyöskentelystä ja siitä, miten oma kiinnostus nuorten hyvinvointiin on ohjannut Riikkaa urallaan. Ei sitä tullutkaan ajatelleeksi, että myös tällaista työtä kulttuurituottaja voi tehdä! Mikäli hanketuottaminen kiinnostaa, kannustaa Riikka kokeilemaan työtä käytännössä. ”Oma juttu” löytyy parhaiten käytännön kokemuksen kautta ja siihen annetaan hyvät mahdollisuudet myös Metropoliassa. Paljon kiitoksia haastattelusta Riikka Wallin! Haastattelussa Riikka Wallin, Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisukoordinaattori. Haastattelijana Katariina Kankkunen, Metropolia Ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon ensimmäisen vuoden opiskelija.
Hanketuottaminen on paljon enemmän kuin vain tuottamista
Yhä useampia kulttuurituottajia tekee töitä hanketyön parissa. Yksi heistä on helsinkiläinen kulttuurituotannon opiskelija Juhana Salminen, 29, joka työskentelee tuottajana Osuma-hankkeessa. Mutta mitä on hanketuottaminen? Näin kulttuurituotannon fuksina hankkeet ja hanketuottajan rooli ovat hyvin hämärän peitossa, joten lähdetään selvittämään. Tutkimusmatkalle mukaan vie kulttuurituotannon ensimmäisen vuoden opiskelija Anni Huomolin. Olen kerennyt tutustumaan lyhyesti Juhanaan juuri alkaneiden opintojeni aikana, mutta nyt ensimmäistä kertaa juttelemme kahden kesken. Jää rikkoutuu, kun puhumme alkuun hetken yhteisestä viulu-harrastuksesta ja sen vaikeudesta. Mutta nyt aika vakavoitua ja perehtyä Juhanan työnkuvaan. Hanketuottamiseen hän sai alkukosketuksen opintojensa kolmannen vuoden Hanketoiminta kulttuurialalla 5op -syventävällä kurssilla. Kurssilla Salminen pääsi tutustumaan EU-hanketoimintaan. Opintojakson aikana hän selätti hankejargonian ja pääsi sisään mitä hanketuottaminen oikeasti on. Opetuksen piti Osuman projektipäällikkö ja kulttuurituotannon yliopettaja Katri Halonen. Metropolia Ammattikorkeakoulu tekee vahvasti yhteistyötä lukuisien hankkeiden kanssa ja useat Metropolian opettajat ovat mukana myös hanketoiminnassa. “Virkamiestekstin takana on oikeasti työpaikkoja, rahaa ja osaamista. Tuntuu aina, kun joku sanoo hanke, että “mitä ihmettä, en minä, hyi jotain politiikkahommia.” Niin ei se ihan sitäkään ole.” Salminen naurahtaa ja nyökyttelen ymmärtävästi, sillä aihe kuulostaa minusta vaikealta. Osuma toimii kattojärjestönä muille hankkeille Osuma-hanke koordinoi ja kehittää muiden hankkeiden toimintaa. Teema kaikissa hankkeissa on osallistamalla osaamista, joissa keskitytään nuorten osallistamiseen ja hyvinvointiin. Hankkeet ovat jaettu neljään eri kategoriaan: liikunta, kulttuuri, opintojen keskeyttämisen ehkäiseminen ja työelämään siirtyminen. “Olen paljon yhteyksissä hankkeisiin ja kyselen miten menee. Meillä on myös paljon erilaisia tapaamisia ja työpajoja hankkeille. Jos jollakin hankkeella on jokin ongelma, me yhdessä porukalla mietimme mitä voisimme tehdä.” Osumaa Salminen kutsuu sattuvasti “hankkeiden isoveljeksi”, jonka tehtävä on auttaa muita hankkeita eteenpäin. Itsellenikin alkaa samalla avautua samalla kuva, mitä Osuma oikeastaan tekee, vaikka heidän nettisivuihin olenkin jo tutustunut. Mukaan projektiin Salminen lähti alkuvuonna 2020. Hanke on saanut alkunsa vuonna 2016 ja se pyörii tämän vuoden loppuun EU-rahoituskausien mukaisesti. Hankkeen loppuvaiheen työ on lisääntyvissä määrin raportteja ja koostamista, mitä Osuman koordinoivat hankkeet ovat saaneet aikaan. Tavoite on saada hankkeiden aikaansaannokset elämään, jotta niistä olisi hyötyä tulevaisuudessakin esimerkiksi uusissa projekteissa. Muutakin kuin vain tuottaja Mitä sitten Juhana oikeastaan tekee? Hänen työnimike Osuma-hankkeessa on tuottaja, mutta Juhana, heti kysyessäni hänen työstään, toteaa kokee olevansa enemmänkin koordinaattori. “Tuottaja yleensä heti yhdistetään, että hän tekee tuotantoja.” Työssään Salminen kuitenkin myöntää hoitavansa myös tuotannon tehtäviä kuten kilpailutusta ja suunnittelua. Vallitseva korona-tilanne on erityisesti muuttanut hänen työnkuvaansa entisestään monipuolisemmaksi. “Koronan aikana olen keskittynyt enemmän julkaisuihin ja sisällöntuotantoon.” Salminen on päivittäin muiden hankkeiden kanssa tekemisissä ja seuraa heidän sosiaalista mediaa ja julkaisuja. Sisällöntuotantoa hän pääsee tekemään mm. uutiskirjeiden muodossa, jonka hän kertoo olevan hyvin suosittu. Uutiskirjeiden keskeinen sisältö ovat Osuman alla olevat hankkeet. Jos esimerkiksi jokin hanke julkaisee oppaan tai lehden, jakaa Osuma-hanke näitä uutiskirjeen lisäksi omissa medioissaan ja somessaan eteenpäin. Tuottajan rooli on laaja, mutta tiivistettynä Salminen sanoo työnkuvansa olevan avustamista, viestintää ja tuottamista. Hyppy tuntemattomalle työkentälle “Kun lähdin tähän mukaan, en ollut mukavuusalueellani. Lähdin koordinoimaan sisältöä, jota en oikeastaan edes tuntenut.” Salminen kertoo, kun kysyn miltä työ on tuntunut. Aikaisemmin Salminen kertoo tehneensä paljon töitä tapahtuma- ja musiikkipainotteisella kulttuurikentällä. Useat Osuman alla olevat hankkeet toimivat nuorten parissa, mihin hän ei kokenut suurta kosketusta etukäteen. Myös työyhteisö tuntuu erilaiselta kuin ennen. Monet hankkeen työntekijät ovat oman alansa asiantuntijoita, esimerkiksi opettajia. Tätä Salminen pitää kuitenkin vain plussana ja hän on oppinut paljon kollegoiltaan. “Rohkeasti kohti uusia haasteita!” Salminen kehottaa kaikkia kulttuurituottajia. Työ kuulostaa korvaani hyvin erilaiselta, mitä olen tottunut kulttuurituotannon parissa. Juhana kuitenkin lohduttaa ja toteaa, että tuottajan taidoista on moneksi. “Tuottajan perustaitoja ovat organisointi, projektinhallinta, viestintä ja some. Hankkeetkin ovat tietyllä tavalla pieniä tapahtumia, joissa on alku- ja loppukohta.” hän toteaa ja jatkaa: “Mutta tärkeintä on luottaa itseensä. Mitä enemmän tekee erilaisia töitä, sitä helpompaa on omaksua uusi työnkuva eikä ajattele enää, en ole tehnyt tätä, en osaa. Kynnys madaltuu kokeilla uutta.” Miksi sitten lähteä juuri hanketuottajan töihin? Ensimmäisenä Salminen nostaa esiin vakaan työpaikan mahdollisuuden varsinkin tämän hetkisen korona-kriisin keskellä. “Jos haluaa vakaata duunia kuukausipalkalla selkeille ajanjaksoille, silloin hanketyö on hyvä vaihtoehto. Monet työskentelevät hanketyössä supistetuilla työajalla, esimerkiksi 70% viikkotyöajasta, joten aikaa jää myös muulle.” Hankkeita on paljon monenlaisia, Metropolian alla pelkästään on yli 260 eri hanketta. Tärkeimpänä Salminen nostaa hankkeiden mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan. “Hankkeet tekevät paljon hyvää. Rahaa syydetään nykyään joka paikkaan, mutta jos haluaa edistää muiden hyvinvointia ja yhteiskunnallisia asioita, hanketyössä niitä pystyy tehdä.” Työhön liittyy paljon rutiinitehtäviä kuten raportteja ja palavereja. EU tuo oman byrokratiansa mukaan, joten on tärkeää, että on hyvä johtaja. Työajat ovat myös hyvin perinteisiin virka-aikoihin sijoittuvat. Salminen ei kuitenkaan koe näitä huonoina puolina, työ vaatii yleensä kuitenkin paljon luovuutta ja on hyvin tyytyväinen työhönsä. Ainoana kunnon miinuksena hän toteaa pilke silmäkulmassa, ettei työssä pääse paljoa kokemaan vauhtia tai vaarallisia tilanteita. Lähden haastattelusta pää täynnä uutta tietoa ja hyvin paljon viisaampana. Hankemaailma alkaa itselle pikkuhiljaa avautuu ja näyttämään mahdollisuutensa. Toivottavasti myös sinulle. Teksti ja kuvat: Anni Huomolin
Arabian katufestivaali artistituotanto cultural management festivaali festivaalituotanto hanke itsensä johtaminen itsenäinen projekti johtaminen kansainvälisyys Kansallismuseo Kulttuurialan projektityö kulttuurintuotanto kulttuurituotanto Kulttuurituottaja Kulttuurituottaja 2016 kulttuurituottaja 2017 kulttuurituottaja 2019 kulttuurituottaja 2020 kulttuurituottajat kulttuurituottaja YAMK Kutu15 kutu16 Kutu17 kutu18 markkinointi Metropolia metropolia ammattikorkeakoulu näyttely vartissa opastusvideo opiskelija projekti projektityö some sosiaalinen media tanssi tanssitaide tapahtumatuotanto Tuottajat18 Tuottajat20 tv-tuotanto vapaaehtoisten johtaminen vapaaehtoistyö viestintä yhteishaku