Kategoria: Opiskelijat
Etätöihin sopeutuminen
Viime keväänä minulle tarjoutui mahdollisuus osallistua Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaan hankkeeseen. Tehtävänä oli tehdä kyselytutkimus kulttuurituottajaopiskelijoille. Kyseessä oli jo moneen kertaan opiskelujen aikana vilahtanut Höntsä – Silta eteenpäin! -hanke, joka tukee nuorten osallisuutta tarjoamalla yhdenvertaisempia harrastusmahdollisuuksia. Kyselytutkimuksella haluttiin selvittää, onko kulttuurituottajaopiskelijoilla kiinnostusta ja taitoja työskennellä tulevaisuudessa harrastetoiminnan ohjaajina oppilaitosympäristössä. Tarjolla voisi olla uudenlainen julkisen sektorin tarjoama työnkuva. Tein projektia keväästä loppusyksyyn. Alussa olin yhteydessä oppilaitoksiin hakemalla tutkimusluvat. Siinä sivussa rakentelin jo runkoa kysymyksille. Ohjaajani kanssa pidimme välipalavereita, joissa tsekattiin, että pysytään asian ytimessä ja mitkä ovat projektin seuraavat etapit. Koko aihepiiri oli vielä itselleni tuntematon, eli opettelin sitä samaan aikaan kun tein kyselyä. Se antoi sopivasti haastetta. Vaikka kaikki opiskelu oli jo siirtynyt verkkoon ennen kuin ryhdyin tekemään projektia ja olin tottunut etätyöskentelyyn, itsensä johtaminen korostui kuitenkin enemmän tässä projektissa. Määrittelin itselleni välietappeja niin, että loogisesti eteneminen olisi helpompaa ja näkisin konkreettisesti missä mennään. Projektin eteneminen oli vain itsestäni kiinni, joten koitin keksiä tapoja helpottaa etätyöskentelyä ja tehdä siitä mieluisaa. Parhaiten minulle toimi etukäteen aikataulutetut kahvilahetket, jolloin keskityin pelkkään projektin tekoon. Kaikista kiinnostavinta projektissa oli olla osa ESR-rahoitteista hanketta, soveltaa omaa osaamista, hypätä tuntemattomaan projektiin, ottaa sen kokonaisuus haltuun ja sen pohjalta luoda kysely omille opiskelijatovereille – ja huomata onnistuneensa! Vinkkejä itsenäisten projektin tekijöille: Tartu rohkeasti uusiin projekteihin, vaikka se ei olisikaan sinun ykköskiinnostuksen kohteesi. Opit paljon uutta! Pidä oppimispäiväkirjaa. Se auttaa raportointia myöhemmin. Taulukoi työtunnit, niin pysyt kärryillä omasta ajankäytöstäsi. Aikatauluta myös vapaapäiviä! Varaa tarpeeksi aikaa taustatyölle. Luetuta teksti tarpeen tullen ulkopuolisella. Omalle tekstille saattaa sokeutua, joten ylimääräisitä silmäpareista on hyötyä. Terkuin, Emmi / kutu18
Data-analyysia kulttuurituottajalle
Tein opiskeluprojektin samaan aikaan ja samalle taholle, kuin opinnäytetyöni ja siksi puhun tahosta tilaajana. Tilaajani oli Game Makers of Finland, joka toimii pelialan ammattiyhdistyksenä. Tilaajani tekee vuosittain pelialan työntekijöille suunnatun palkkakyselyn, jonka analysointi ja tuloksista viestintä kuului projektiini. Otin palkkakyselyn tuloksista tiedottamisen projektikseni kummemmin ajattelematta. Vasta sitä tehdessä tajusin tehtäväni sisältävän data-analyysiä, jota sivutaan vain hieman koulussa. Melko iso osa projektistani meni siis siihen, että opettelin lukemaan valtavia määriä numeraalista dataa, löytämään sieltä merkittävät kohdat ja vertaamaan eri vuosien tuloksia toisiinsa. Kuulostaa helpolta, mutta tottumattomana oli helppo eksyä numeroiden sekaan. Siksi kasaan tähän muutaman helpon vinkin data-analyysin tekoa ja viestintää varten. Selaa koko materiaali läpi Lue kaikki kysymykset läpi ja kirjaa ylös millaisia teemoja kyselyssä esiintyy. Esimerkiksi palkkakyselyssä yksi teema voi olla työttömyys. Kirjoita ylös ne tilastot joihin kiinnostuksesi tarttuu Aiempi teemoittaminen voi helpottaa tätä vaihetta. Millaisia tilastoja työttömyyteen liittyen kyselystä löytyy? Suoria kysymyksiä voi olla esimerkiksi kauan työttömyys on kestänyt ja mistä syistä. Lisäksi voit selvittää kohdistuuko teema tiettyyn ihmisryhmään, jota rajaa ikä tai työkokemuksen määrä. Kirjoita itsellesi lyhyesti kyseiset tilastot. Vertaile kohtiasi muuhun materiaaliin Jos käytössäsi on dataa useammalta vuodelta, katso nyt teemoittain millaisia muutoksia tilastoissa voi huomata. Lisää tämä tieto omaan muistioosi. Pohdi mikä on tiedotteesi rakenne Kun tiedossasi on valitsemasi teemat ja niihin liittyvät tilastot, mieti mikä on tiedotteesi tai raporttisi rakenne. Missä järjestyksessä teemat on loogista käsitellä. Kirjoita auki tulokset Viimeisenä mieti, millaista tekstiä tiedotteen tulee olla. Jos teet tulkintoja tilastoista, erota se selkeästi raportoiduista tilastoista. Mieti, milloin on tärkeää mainita tarkat luvut ja milloin voidaan numerot ohittaa esimerkiksi termein puolet tai suurin osa, jotta teksti olisi helposti luettavissa.
A project abroad
What can I a group of students do for a big media festival to strengthen its position as an national or even international platform? A lot, I can tell you that! I was an exchange student in Netherland last spring. I studied Art and Economics in the University of the Arts Utrecht. There I took part in a project where the idea was to solve a problem using design thinking method. My team’s client was a Dutch media festival called Dutch Media Week. They struggled with finding more partners for their festival, especially on an international level. That’s where a group of student’s came to the rescue! Three out of four of our team members were international students. From time to time it was challenging to work with different communication habits and ways of working. It definitely gave me an opportunity to learn something new about intercultural sensitivity. I highly recommend everyone to work with a group of international people if you ever get a change for that. About the project itself. We got the assignment from our client, but we as a team made the decision how to move forward. In design thinking method you follow five different phases. The first step was to come up with our research questions before we could actually start the research. It was an interesting journey, especially the empathize phase. That was the phase where we gathered all the information we needed, for example by interviewing other similar companies. It was exciting to talk with people from events, such as Dutch Design Week and Ars Electronica. After empathizing, defining and ideating we came up with a prototype as a part of a solution for our client’s issue. We created something called “Dutch Media Week Academy”. The basic idea behind that was to create a platform for the amateur artists to learn from professionals about different topics in media. Before the project I didn’t have a clue how does the design thinking method work. Throughout that journey I learned so much about researching, project managing and most importantly about working in a multicultural environment. If you have a change to do a project abroad, DO IT! -Vilma, kutu17
Tuottajasta Twitch-striimaajaksi
Toteutin elokuusta 2019 elokuuhun 2020 itsenäisen projektin siitä, olisiko minusta sisällöntuottajaksi Twitchissä. Jos pelimaailma ei ole tuttua, Twitch.tv on noin 10 miljoonan striimaajan livestriimaus-alusta, jota erityisesti pelaajat käyttävät suoratoistaakseen ja katsoakseen haluamiaan pelejä tai muita lähetyksiä. Striimin ohessa on myös chat, jonka kautta striimaaja on vuorovaikutuksessa katsojiin. Olin itse jo parin vuoden aikana viettänyt paljon aikaa muiden striimaajien chateissa. Siitä lähti ajatus oman striimin perustamiseen. Vaikka pelimaailmaa ja sen työllistämismahdollisuuksia ei välttämättä opinnoissa juuri korostettu, itselleni se aukesi suurena mahdollisuutena. Striimaus oli yksi oman urani aloituspiste, missä luoda kontakteja ja tuoda esille omaa osaamista. Striimaaminen ei ole pelkkää pelaamista ja rupattelua, vaan se vaati jonkin verran myös teknistä osaamista toimivan videokuvan lähettämiseen. Tietokone tarvitsee tietyt ominaisuudet, eikä se sinänsä välttämättä ole helpoin harrastus aloittaa. Samalla striimaus voi toimia myös pienenä lisätulona, vaikka Suomessa myös ammatikseen striimaavia löytyy. Itselleni tulot mahdollistivat muun muassa tietokoneen osien päivittämisen parempiin. Twitch perustuu pitkälti katsojien 5€/kk suuruisiin tilauksiin, millä kanavaa tuetaan. Tällä tilauksella katsoja saa käyttöönsä muun muassa mainoksettoman lähetyksen ja striimaajan personoidut emotet eli hymiöt. Näin kulttuurituottajan graafisen suunnittelun taidotkin pääsivät käyttöön. Itselleni striimaaminen toimi hyvänä sisällöntuotannon ja itsensä johtamisen -oppikurssina. Katsojia ei voinut pitää itsestään selvänä, joten pyrin luomaan kanavalleni vaihtelevaa sisältöä, vaikka se peleihin perustuikin. Striimaaminen ei myöskään nojaa mihinkään työaikoihin, vaan sitä teki silloin kun halusi, niin paljon kuin halusi. Mitä enemmän striimasi, sitä enemmän kanava oli esillä ja sille löytyi uusia katsojia. Aikataulutus auttoi rajan vetämisessä työn ja vapaa-ajan välille. Vaikka korona-aika ei striimaamiseen vaikuttanut sen ollessa siisti sisätyö, näkyi se heti keväällä 2020 katsojalukujen nousuna. Striimaaminen tuli elämääni jäädäkseen. Se on harrastus ja lisätienesti, paikka jonka kautta olen haastanut itseäni, tutustunut uusiin ihmisiin ja saanut oikeita ystäviä. Toivon, että tulevaisuudessa kulttuurituottajia löytyy paljon pelimaailmasta. - Anniina, kutu15
Opettajana korona
Suurin osa suomalaisista siirtyi etätyöskentelyyn maaliskuussa 2020. Se loi täysin uudet raamit ja haasteet yrityksille työskennellä. Ensimmäisten viikkojen kokoukset olivat täynnä ”Kuuluuko mun ääni nyt”, ”Näättekö te tämän”, ”Miten mä jaan mun näytön” –kaltaista sekasortoa. Usealla hermot olivat kireänä, mutta tiesimme kaikkien olevan samassa tilanteessa. Kuluneen vuoden aikana olen huomannut sen, miten suuri vaikutus ympäristöllä on työntekooni. Olen aina ollut rutinoitunut toimistolla kävijä. Minulle työnteko oli ennen pandemiaa aika lailla paikkasidonnaista: menen aamulla töihin, teen työt ja toimiston oven sulkeuduttua alkaa vapaa-aika. Yksi suurista haasteista itselleni etätyöskentelyssä on itsensä johtaminen. Miten aikatauluttaa työpäivä, olla tehokas ja olla välittämättä ärsykkeistä. Kotona neljän seinän sisällä oleilu, työn tekeminen sängystä ja vapaa-ajan rajoitukset ajoivat rakentamaan arjen uudelleen, priorisoimaan asioita sekä suorastaan pakottivat olemaan parempi itsensä johtamisessa. Alkuun etänä työskennellessä koin, etten ollut yhtä tehokas kuin toimistolla enkä oikein saanut mitään aikaiseksi. Tämän vuoksi aloin reflektoida omia itsensä johtamisen taitoja. Suurena parannusaskeleena koin itselleni tavoitteiden asettamisen. Silloin tiesin selkeämmin, mitä kohden työskentelin. Konkreettiset tavoitteet auttoivat minua keskittämään huomion olennaiseen, vaikka työympäristö olikin erilainen. Usein myös tavoitteiden toteutuessa motivaatio ja päättäväisyys kasvavat. Päivätasolla tämä tarkoitti sitä, että kirjoitin konkreettisesti sen päivän aikana tehtävät ja saavutettavat asiat ylös ja yliviivasin niitä sitä mukaan, kun sain tehtävät suoritettua. Tämän avulla näki sen, että oli oikeasti saavuttanut työpäivän aikana jotain. Pääsin myös eroon itseni soimaamisesta sen suhteen, etten ollut muka saanut aikaiseksi yhtään mitään. Viimeisen vuoden aikana oppimani tärkeimmät vinkit itsensä johtamiseen etätyöskentelyssä: Aseta tavoitteita Tämä pätee niin työelämään kuin arkeenkin. Mieti, mitä sinä todella haluat? Aseta tavoitteet ja mene päättäväisesti niitä kohti. Aseta itsellesi tavoitteita niin tiedät selkeämmin, mitä kohden työskentelet ja elät. Konkreettiset tavoitteet auttavat myös keskittämään huomion olennaiseen, vaikka työympäristö olisikin erilainen. Usein myös tavoitteiden toteutuessa motivaatio ja päättäväisyys kasvavat. Tavoitteet voivat olla niin pitkä- kuin lyhytaikaisiakin. Pitkän tähtäimen tavoitteet on tärkeää pilkkoa välitavoitteisiin, jottei haukkaa liian suurta palaa kerrallaan. Ole armollinen Ole itsellesi armollinen. Vaikka elämme suorittamisen aikakautta ja ympärillämme on pilvin pimein tehokkaita multitaskaajia, jotka juovat viherpirtelöitä ja juoksevat puolimaratoneja, tärkeää on olla joustava ja keskittyä itseensä. Vaikka joku tekisikin enemmän ja paremmin, keskity omaan elämääsi ja suorittamiseen. Tee arjestasi merkityksellistä ja etene omaa tahtia tavoitteitasi kohti. Älä vertaa itseäsi muihin. Tiedosta onnistumisesi Tavoitteiden saavuttaminen antaa mielihyvää ja motivaatiota saavuttaa yhä enemmän. On ihan ok sanoa joskus itselleen yksin (tai miksei muidenkin kuullen) "Hyvä minä". Voit myös asettaa itsellesi välitavoitteita ja saavuttaessasi ne, palkitse itsesi. Voimaa kaikkien korona-arkeen ja uuteen normaaliin toivottaen, Katariina / Kutu17
Liikkeellä marraskuussa 2020 – yksi vuoden ainoista livefestivaaleista
Liikkeellä marraskuussa on yksi Suomen merkittävimmistä tanssifestivaaleista, joka vuonna 2020 päätti rajoituksista huolimatta järjestää livetapahtuman. Taiteellinen johto oli ehdoton siinä, ettei tapahtumasta tulisi tehdä virtuaalista, joten reilu kuukausi aikaisemmin alettiin toteuttaa vaihtoehtoista suunnitelmaa, jotta saataisiin luotua mahdollisimman turvallinen mutta eheä festivaalikokemus. Suoritin festivaalin tuottajana opiskeluun liittyvän itsenäisen projektin, näkökulmana tapahtumatuotanto poikkeusaikana. Festivaali osoittautui loistavaksi näköalapaikaksi aiheelleni. Se osoitti, että tapahtumia voi järjestää vastuullisesti ja turvallisesti, sekä kuinka elintärkeää ihmisille on päästä kokemaan yhdessä. Kapasiteetin pienennyksillä, maskeilla, käsideseillä ja karanteeneilla saatiin aikaan aito festivaalin tuntuinen kokonaisuus aikana, jona festivaaleista tehtiin lähes mahdottomia. Pandemian luoma kolaus kulttuurin kentälle on luonut paljon keskustelua ja herättänyt tunteita. On sääli, ettei päättäjätasolla nähdä kuinka kulttuuritapahtumia voidaan järjestää turvallisesti. Mediassa on ollut paljon hälinää alan toimijoiden keskuudessa siitä, kuinka ei nähdä miten montaa tämä ala työllistää. Syystäkin hälistään. Ymmärrän, että helposti tapahtumat näyttäytyvät suurena riskinä taudin leviämiselle ja ihmisjoukkojen kohtaaminen kuulostaa ensi hätään pahimmalta uhkalta pandemian näkökulmasta. Ja sitä se on, jos tapahtumia ei järjestetä asianmukaisella tavalla. Tapahtumien kieltäminen on päättäjille varmasti helppo keino osoittaa, että asian eteen toimitaan. Valitettavasti kyse on kuitenkin satojen tuhansien ihmisten elinkeinosta. Kulttuuritoimijat ovat pystyneet osoittamaan vastuullisuutensa ja kykynsä järjestää onnistuneita ja turvallisia tapahtumia. Uskaltaisin väittää tapahtumien vahvistaneen ihmisten hyvinvointia ja mahdollistaneen normaalin kaltaisia kokemuksia epävarmuuden keskellä. Kokemuksia, jotka vahvistavat meidän yhteyttämme kanssakulkijoina ja tarjonneet mahdollisuuksia kohtaamisille ja keskustelulle. Liikkeellä marraskuussa oli tästä oiva osoitus. Hartain toiveeni tulevaisuudelle olisi, että yhteiskunnassa nähtäisiin kulttuurin ja tapahtumien merkittävä vaikutus niin ihmisten hyvinvointiin kuin myös kansantalouteen. Toivon, että jo alkanut voimakas mediapuhe kulttuurin ja taiteen kärsimyksestä koronan keskellä, herättäisi kokonaisvaltaisesti keskustelun siitä, kuinka näkymättömänä päättäjien ja valtion tasolla alaamme pidetään. On se sitä jo hieman aloittanut, mutta toivon, että alan toimijat jaksavat pitää äänensä kuuluvissa, jotta se kantautuisi mahdollisimman monelle. Toiveikkaana, Heidi Kulttuurituottaja -18
Luovuus valloilleen somessa
Toteutin opiskelijakollegani kanssa sosiaalisen median brändinhallintaprojektin Hey Look -nimiselle tapahtumasuunnittelu ja -stailaus yritykselle. Projektin tavoitteena oli Hey Look -brändin ja sen omistaman kuivakukkakaupan sosiaalisen median sisällöntuotanto, markkinointi sekä myynnin edistäminen. Saimme vapaat kädet päästää luovuutemme valloilleen ja lähteä tuottamaan meitä itseämme kiinnostavaa sisältöä. Tutkimme Hey Lookin sosiaalisen median markkinoinnin vahvuuksia ja heikkouksia, joita lopulta hyödynsimme tuotannoissamme. Lähdimme liikkeelle yrityksen tarpeista, osallistuvuuden lisäämisestä sekä ajankohtaisista aiheista. Kaikki mitä teimme, oli plussaa yrityksen brändin rakentamisessa. Tuotimme useita pieniä ja pari suurempaa kuvatuotantoa. Toimimme itse tuottajina, ideoijina, valokuvaajina ja assistentteina. Tavoitteemme oli tehdä mahdollisimman kestävää ja pitkään hyödynnettävää materiaalia. Lisäksi loimme kattavan hashtag -listauksen, kuvauslupapohjan sekä palautekyselyn, joka muuten nosti kukkakaupan myyntiä! Projekti oli ihana. Saimme olla luovia ja pääsimme toden teolla valokuvaamaan. Koimme sekä onnistumisia ja epäonnistumisia, mutta kaikista oppi ihan hirmuisesti. Käy bongaamassa lisää meidän suunnittelemiamme ja toteuttamia kuvia Hey Lookin Instagramista! Linkki instagramiin: https://www.instagram.com/heylook_fi/?hl=fi Kuvat: Sonya Ingher Tietopaketti Hey Lookista kiinnostuneille Hey Look Oy on tapahtumasuunnittelu ja -stailaus yritys. Yrityksen alaisena toimii kaksi sisarbrändiä, joista Hey Look -brändi keskittyy yritys- ja vaikuttajatapahtumien suunnitteluun ja -stailaukseen, kukkasuunnitteluun, työpajoihin ja sisällöntuotantoon. Toinen sisarbrändi, Nord & Mae, keskittyy taas hääsuunnitteluun ja -stailaukseen. Yleisesti yritys keskittyy visuaalisuuteen, oli kyse sitten tapahtumista tai markkinointimateriaalin luomisesta. - Sonya
Luova prosessi tutuksi
Helsinkiläinen valokuvausyhdistys Kameraseura täyttää ensi vuonna 100 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi luvassa on tapahtumia, historiikki ja digitaalinen markkinointikampanja. Olin projektityönä mukana suunnittelemassa juhlavuoden kampanjaa kyseiselle valokuvausharrastusta edistävälle seuralle. Aloitin työn heinäkuussa intoa puhkuen. Oli mahtavaa päästä tekemään kokonaista markkinointikampanjaa aina kartoituksesta valmiisiin sisältöihin asti. Projektini jaettiin kahteen isoon kokonaisuuteen: brändin kartoitukseen sekä kampanjasuunnitelmaan. Kartoitusvaiheessa keräsin ja analysoin Kameraseuran mielikuviin liittyvää aineistoa muun muassa teemahaastatteluiden, kyselyn ja benchmarkingin avulla. Kampanjan suunnittelussa keskityin puolestaan kampanjan konseptin luovaan ideointiin, sloganin muodostamiseen ja graafisen ohjeiston koostamiseen. Molemmat projektin vaiheet olivat äärimmäisen opettavaisia kokemuksia. Markkinoinnin opintojaksoilta olin saanut osaamista ja työkaluja brändinhallintaan sekä kampanjasuunnitelman tekemiseen. Projektin aikana koen kuitenkin oppineeni markkinoinnista enemmän kuin koskaan aiemmin. Erilaiset markkinoinnin teoriat jäivät mieleeni entistä paremmin, kun pääsin valjastamaan opit käytäntöön. Koen, että olen nyt aiempaa parempi markkinoinnin osaaja. Ihanaa, että opintoihimme kuuluu työelämäprojekteja, joissa on mahdollisuus kehittää omaa ammattitaitoa ja -identiteettiä! Projektini luova osuus oli aiemmista opinnoista huolimatta minulle täysin uudenlaista tekemistä. Konseptien suunnittelu oli hauskaa puuhaa. Ideat saattoivat olla mitä tahansa maan ja taivaan väliltä. Luovan prosessin alkuvaiheessa (erityisesti etätyöskentelystä johtuen) jumituin kuitenkin ensimmäisiin hyviin ideoihin. Jumittuminen on myrkkyä loistavan markkinointikampanjan kehittämiselle, koska ensimmäinen idea on harvoin se paras. Säästääkseni muut luovan prosessin hidastumiselta kokosin muutaman hyväksi havaitsemani vinkin ideoinnin vauhdittamiseen: Älä jää yksin ideointiprosessissa. Mainostoimistoissakin työskennellään usein työpareina. Hyvien ideoiden kehittämiseksi tarvitset toisen elävän ihmisen, jonka kanssa ideoita voi pallotella. Hanki aivoillesi virikkeitä. Tietokoneen ruudun tuijottaminen ei ole hirveän inspiroivaa tekemistä. Jos ideoita ei synny, lähde ulos katsomaan maailmaa. Ympärilläsi on yllättävän paljon aiheita hyvään konseptiin. Sinun täytyy vain havaita ne. Älä tuomitse ideoita heti niiden syntyessä. Anna aikaa myös ”typerille ideoille”. Jos tuomitset idean heti alkuunsa, voi sen lopullinen potentiaali jäädä havaitsematta. Kirjaa kaikki ideat ylös ja katsele niitä myöhemmin uudelleen tuorein silmin. Ole lempeä itsellesi. Sinun ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen. Sorruin itse siihen, että halusin kehitellä ”idean jota kukaan muu ei ole koskaan keksinyt”. Pian huomasin, ettei se ole kuitenkaan mahdollista. Maailmassa elää ja on elänyt niin paljon nerokkaita ihmisiä, että suurin osa ideoista on jo käytetty jossain. On siis turhaa luoda itselleen paineita siitä, että täytyy olla uniikki. Monet kampanjat muistuttavat toisiaan. Tärkeää on se, että idea on toimiva ja teet siitä oman näköisen. Ihanaa joulun ja koronarokotteen odotusta! Venla Vainio Kulttuurituottaja 2018
Sisäinen viestintä etätyössä
Vaikka etätyö ei monilla aloilla ole ollut aikaisemminkaan harvinaista, iski se tänä vuonna työntekoon ennenkuulumattomalla voimalla. Koronan myötä etätöihin siirtyi karkeasti arvioiden noin miljoona suomalaista eli noin 50 % työssäkäyvistä. Heistä noin puolet haluaa ja myös pystyy tekemään työnsä etänä kokonaan tai lähes kokonaan myös jatkossa. Etäily on ollut merkittävässä kasvussa jo pidempään, ja jos etätyötä oli haastava perustella aikaisemmin, sitä tuskin tarvitsee yhtä lailla perustella jatkossa. Etätyöskentely ei tarkoita ainoastaan työntekoa poissa sen perinteisestä ympäristöstä ja virtuaalisten työkalujen välityksellä. Sen vaikutukset ovat kokonaisvaltaisemmat. Etätyöskentely poistaa tai vähintään rajoittaa työntekijöiden yhteyttä kollegoihin ja omaan työyhteisöön. Kysymysten huikkaaminen ohimennen, nopeat luovat aivoriihet, yhteiset lounaat ja kuulumisten vaihto kahvihuoneessa eivät toteudu helposti etäoloista käsin. Koronatilanne on haastanut työyhteisöjen perinteistä sisäistä viestintää ja monin osin korostanut sen merkitystä. Tiedon välityksessä on jouduttu viimeistään nyt siirtymään suunnitelmalliseen, tiuhaan ja vuorovaikutteiseen sisäiseen viestintään. Siinä jokaisen työntekijän rooli on avain asemassa. Vinkkejä sisäiseen viestintään etätyössä: Suunnittele Tiedonkulkua ei tule jättää sattuman tai toiveiden varaan. Viestinnässä tulee miettiä muun muassa kelle viesti on oleellinen, onko viestini selkeä vai jättääkö se liikaa tulkinnan varaa ja onko ajankohta ja sävy oikea. Myös kanavavalinnoilla on merkitystä. Viestinkö asiani kattavasti sähköpostissa, nopealla tekstiviestillä vai tulisiko keskustelu käydä kasvokkain? Hyvin suunniteltu viestiminen selkeyttää työntekoa ja karsii epäselvyyksien muodostumista. Sanoita tunteita Virtuaalisessa kommunikoinnissa emme saa samanlaisia vihjeitä kuin fyysisesti läsnä ollessamme. Emme havaitse kehonkieltä tai äänensävyjä yhtä voimakkaasti tai pysty aina reagoimaan ajankohtaisesti toisen sanomisiin. Esimerkiksi työyhteisön sisäiset ongelmat jäävät usein varjoon, kun niistä ei saada etäarjessa välttämättä vihiä. Siksi on tärkeä oppia sanoittamaan työyhteisössä omia haasteita, onnistumisia, turhautumista tai kiitosta aktiivisesti ulospäin. Ole avoin Avoimuus on avain yhteisöllisyyteen ja yhteisiin päämääriin. Avoimuus edistää myös luonnollisesti tiedonkulkua ja näin työn sujuvuutta. Avoimuus tarkoittaa läpinäkyvyyttä kaikessa toiminnassa: avointa kommunikointia, yhteistyötä ja päätöksentekoa sekä tasapuolista mahdollisuutta ja vaatimusta osallistua työn suunnitteluun ja työtä koskeviin päätöksiin. Se tarkoittaa sitä, että hyvässä ja pahassa, asiat pystytään puimaan yhdessä läpi. Pelisäännöt Yhdessä sovitut pelisäännöt auttavat työyhteisöä sitoutumaan yhteisiin toimitapoihin ja pää- määriin. Myös jokaisen vaikuttaminen niihin on tärkeää. Tällöin säännöistä päästään paremmin yksimielisyyteen ja niitä tulkitaan samalla tavalla. Etätyötä ajatellessa yhteisesti on hyvä määritellä esimerkiksi se, miten ja milloin kunkin tulee olla tavoitettavissa, mitä kanavia käytetään viestintään ja milloin etätyö ei ole esimerkiksi suositeltavaa. Sisäisellä viestinnällä on voima joko yhtenäistää tai haastaa yrityksen kulttuuria ja työyhteisöä. Haasteiden, kuten koronan myötä sen merkitys korostuu. Yrityksen kaikki viestintä lähtee kuitenkin sisältäpäin ja ongelmat sisäisessä viestinnässä heijastuvat herkästi myös yrityksen ulkoiseen viestintään ja markkinointiin.
Tuottajana harrastajateatterissa
Vuosi sitten näihin aikoihin olin mukana projektissa, jonka kautta halusin perehtyä tuottamisen erityisalueeseen, teatterin tuottamiseen. Toimin toisena tuottajana pienen helsinkiläisen ylioppilasteatterin vuoden suurimmalle tuotannolle, uusien jäsenten produktiolle. Mikä on tuottajan rooli teatterissa? Kun otin selvää mitä tuottaja tekee teatterituotannoissa, törmäsin moneen erilaiseen kuvaukseen. Yleisesti voisi sanoa, että tuottajan tärkein tehtävä on pitää huolta siitä, että produktio etenee suunnitellussa aikataulussa ja pitää huoli tuotannon jäsenten hyvinvoinnista. Mitä pienempi teatteri on kyseessä sitä enemmän tuottaja on vastuussa kaikista tuotannon osa-alueista, joihin kuuluu esimerkiksi budjetointi, markkinointi ja tiedotus, lipunmyynnin järjestäminen ja aikataulutus. Ohjaajan ja tuottajan suhde on erityisen tärkeä koko produktion etenemisen aikana. Kirjassa Teatterituottajan opas, Jukka Hytti tiivistää: ”Ohjaaja on teatterituotannossa koko porukan hengenluoja ja tuottaja sen ylläpitäjä.” Kuten kaikissa projekteissa, myös teatterin maailmassa on erityisen tärkeää etukäteen määritellä vastuut. Joskus käy niin, että vaikka olisi näennäisesti tehnyt kaikki esivalmistelut oikein, aukkoja löytyy ja niitä ei voi enää paikata jälkeenpäin. Jälleen Jukka Hyttiä lainaten: ”Tuottaja on riittävän vahvoilla, kun muu työyhteisö tietää jo etukäteen mitä tuottajan työhön kuuluu.” On äärimmäisen tärkeää, että tuottajan, ohjaajan ja muun työryhmän välinen työnjako on selkeällä pohjalla. Vie aikaa koko produktiolta, jos työryhmä kokee että tuottaja on jättänyt jotain olennaista tekemättä tai puuttunut johonkin osa-alueeseen liikaa. Olen ollut Ilves-Teatterin jäsen syksystä 2018 lähtien ja tänä aikana olen pohtinut paljon tuottajan roolia harrastajateatterissa. Ylioppilasteatterin jäseniä yhdistää intohimoinen suhtautuminen teatteriin taiteenalana ja sen lisäksi myös yleensä pyrkimys päästä tekemään teatteria myös ammatillisesti. Kun itse hain Ilves-Teatterin jäseneksi, minulla ei ollut aiempaa kokemusta teatterin tekemisestä. Tuottajana olen huomannut, että toisinaan erilainen suhtautumiseni teatteriin on erottanut minut muusta työryhmästä, joilla on enemmän kokemusta ja suurempaa paloa juuri teatteriin taiteenalana. Ensimmäisessä teatteriproduktiossa tuli vastaan myös oma teatteriproduktion tekemiseen liittyvä kulttuurinsa ja minä opin käsitteet kuten enskalahja ja välikaronkka, mitkä teatteria tehneille konkareille ovat itsestään selvyyksiä. Toisaalta koen, että kaikissa taiteellisissa projekteissa on tärkeää, että työryhmässä on henkilö, joka pystyy tarkastelemaan produktiota myös etäämmältä. Teatterituottamisessa antoisinta on päästä työskentelemään ihmisten kanssa, jotka suhtautuvat työhön intohimoisesti, vaikka teoriassa kyse onkin ’vain’ harrastustoiminnasta. Olit intohimoinen teatteriharrastaja tai et, suosittelen antamaan mahdollisuuden ylioppilasteattereille alustana päästä kehittämään omaa ammattitaitoaan. Voin varmuudella sanoa, että mihin tahansa harrastajateatteriin päädytkin, sinut otetaan avosylin vastaan. Kaikille teatterituottamisesta kiinnostuneille kulttuurituottajille suosittelen lämpimästi viittaamaani Jukka Hytin teosta Teatterituottajan opas, teoksen ensimmäinen painos on julkaistu 2005 mutta se sisältää edelleen varsin kattavan ja relevantin kuvauksen tuottajan roolista teatterialalla.
Arabian katufestivaali artistituotanto cultural management festivaali festivaalituotanto hanke itsensä johtaminen itsenäinen projekti johtaminen kansainvälisyys Kansallismuseo Kulttuurialan projektityö kulttuurintuotanto kulttuurituotanto Kulttuurituottaja Kulttuurituottaja 2016 kulttuurituottaja 2017 kulttuurituottaja 2019 kulttuurituottaja 2020 kulttuurituottajat kulttuurituottaja YAMK Kutu15 kutu16 Kutu17 kutu18 markkinointi Metropolia metropolia ammattikorkeakoulu näyttely vartissa opastusvideo opiskelija projekti projektityö some sosiaalinen media tanssi tanssitaide tapahtumatuotanto Tuottajat18 Tuottajat20 tv-tuotanto vapaaehtoisten johtaminen vapaaehtoistyö viestintä yhteishaku