Bit1 on vuosittain järjestettävä opiskelijoille suunnattu valtakunnallinen pelisuunnittelukilpailu. Tapahtuma on vuosien mittaan muuttanut muotoaan, mutta ydin on pysynyt samana: Kilpailun tarkoitus on kohtauttaa alan opiskelijoita alan ammattilaisten kanssa, ja tarjota opiskelijoille käytännön kokemusta tiimityöskentelystä, pelinkehityksestä ja markkinoinnista.
Vuoden 2022 Bit1-kilpailu oli kolmas vuosi, kun olin mukana tuottamassa tapahtumaa, eli kilpailun viisivuotisen historian aikana olen ollut todistamassa monia muutoksia. Tänä vuonna suurin ero aikaisempaan oli se, että kilpailu siirtyi EU-hankkeen ja Metropolian alaisuudesta helsinkiläiselle pelijärjestölle Helsinki Games Capitalille. Tämä toi mukanaan tarpeen Bit1-brändin uudistamiselle. Tarvittiin rakenteellisia ja ulkoisia muutoksia ja parannuksia, joiden tavoitteena oli houkutella lisää osallistujia.
Tuotantotiimimme koostui HGC:n vetäjästä Antti Salomaasta, vastuutuottaja Iida Toimelasta sekä minusta. Tuotannollisten töiden ohella vastasin brändimme päivityksestä, sosiaalisen median kanavistamme sekä vapaaehtoisten rekrytoinnista.
Suunnittelutyö lähti käyntiin jo ennen vuoden vaihdetta, karsintapäivät järjestettiin huhtikuussa ja finaali toukokuussa. Alkuaika kului tiiviissä kokouksissa tuotantoryhmän kanssa brändin uudistuksen saralla. Pohdimme, mitä uusia työkaluja ja -tapoja otamme käyttöön, miten keskitämme kaiken toiminnan HGC:lle ja miten hyödynnämme sen verkostoja, miten viestimme tapahtumastamme ammattimaisemmin, yhtenäisemmin ja vakuuttavammin.
Panimme suunnitelmamme konkreettisesti käytäntöön välittömästi ja saimme aikaan suuren muutoksen sekä sisäisesti että ulkoisesti. Kehitettävää on vielä riittämiin, mutta saimme työn erinomaiselle alulle. Uskomme myös, että kehitystyöllä oli suoria ja epäsuoria vaikutuksia tapahtumamme kokonaisvaltaiseen onnistumiseen ja menestymiseen. Saavutimme ennätysmäärät yleisöä ja saimme paljon kiitosta alan ammattilaisilta työmme merkityksellisyydestä.
Bit1-finaalin pelitestailua. Kuva: Lauri Ellilä
Koko Bit1:n päälle puolivuotinen työrupeama kului nopeasti, tavoitteellisesti ja tehokkaasti. Meillä oli työryhmän keskuudessa hyvä yhteisymmärrys ja keskusteluyhteys, mikä johti selkeään työnjakoon, saumattomaan yhteistyöhön ja lopulta myös hyvin onnistuneisiin tapahtumiin.
Bit1 2022 oli ehdottomasti palkitsevin Bit1-vuoteni tähän mennessä, ja se herätteli taas motivaatiotani ja kiintymystäni tapahtuman tuottamista kohtaan. Kuka olisikaan arvannut, että se ei vaatinut muuta kuin kunnolliset resurssit ja hyvän työporukan! Pääsin syventymään osa-alueisiin, joihin en ole ennen ehtinyt panostamaan. Sain kehitettyä huomattavasti taitotasoani niiden osalta sekä yleisestikin kehityin tuottajana.
Vaikka kehitimme Bit1 2022 -tapahtumaa roimasti viime vuoteen nähden, voimme tulevaisuudessa edistää ja kehittää brändiämme vielä monin eri tavoin. Brändiasioista on kehkeytynyt aivan uusi intohimon aihe itselleni. Olen iloinen siitä, että olosuhteet tänä vuonna sallivat tällaisen syventymisen brändin kehittämiseen. Suosittelen lämpimästi mahdollisuuksien mukaan oman työalueen rajaamista – se on erittäin opettavaista ja palkitsevaa!
Kulttuurituotannon bloggaajat
Bloggaajat ovat Metropolian kulttuurituotannon opiskelijoita. Blogeissa kurkistetaan kulissien taakse, esitellään tuotantoja ja ajankohtaisia kulttuuritapahtumia. Opiskelijat kertovat kulttuurituotannon opiskelusta Metropoliassa ja siitä mitä tuotannoissa sekä projekteissa tapahtuu. Ota yhteyttä
Omaan taustaani kuuluu työkokemusta useilta eri aloilta jo ennen korkeakouluopintoja. Alanvaihtajana tämä kokemus voi ajoittain tuntua irralliselta, mutta nykyään tällainen monipolvinen työura on yhä tavallisempi. Näenkin, että itsensä johtamisen taitojen tulisi olla entistä kiinteämpi osa opiskelijaelämää. Omalla matkalla kohti kulttuurituottajaksi valmistumista tietoinen työskentely aiheen parissa on ollut käänteentekevää ammatti-identiteettini ja kestävämmän työelämän kehittymistä ajatellen. Prosessin aikana olen kokeillut uusia toimintatapoja, kuten mentorointiohjelmaa. Tämä avasi täysin uuden näkökulman johdattaen näin myös työn ääreen, jota en olisi muuten hakenut. Kyse oli ajatusmaailman muutoksesta ja oman rohkeuden sisäistämisestä.
Itsetuntemus
Vuonna 2025 työskentelin oman itsetuntemuksen parissa tietoisesti ja etenin itsensä johtamisessa vaihe vaiheelta sisältä ulospäin. Ajattelen, että tänä päivänä itsetuntemus tarvitsee tilaa jopa tylsistymiseen asti, jolloin voi kuulla itsestään hiljaisia viestejä. Muutos alkaa itsestä ja usein etsimämme vastaukset löytyvät lähempää kuin uskommekaan. Itsetuntemusta on mahdollista harjoittaa improvisaatio- ja taidelähtöisten menetelmien avulla ja etenkin kehollisuuteen yhdistettynä ne toimivat itselleni, kunhan päästää irti täydellisyyteen pyrkimisestä. Omaan itseen syväsukelluksen rinnalla tarvitsemme kuitenkin myös kontaktia muiden kanssa, jotta pystymme hahmottamaan itsemme todellisemmin.
Mentorointi
Olen ollut kiinnostunut mentoroinnista jo pitkään, mutta se tuntui itselleni aluksi todella kaukaiselta. Ehkä asia vaati hieman sulattelua ja olin vielä matkalla itsetuntemuksen kanssa, jonka kautta olin valmiimpi astumaan enemmän esille. Miltä sinusta kuulostaisi työelämän hiljaisen tiedon jakaminen ennalta tuntemattoman ihmisen kanssa? Itselleni mentorointi osoittautui yhdeksi parhaimmista yhteistyön muodoista tarjoten työkaluja kehittymiseni tueksi. Eri järjestöjen sekä yhdistysten kautta tämä on saavutettavampaa kuin osasin ajatella ja sain itse olla mukana aktorina Suomen Mentorit ry:n mentorointiohjelmassa. Kokemus näytti uudenlaisen asenteen työelämää kohtaan ja tulen pitämään mentoroinnin lähellä elämääni jatkossakin. Kulttuurialalla mentorointi olisi tärkeää saada tunnistetuksi osaksi työelämää, sillä jokainen meistä ansaitsee kuulluksi ja nähdyksi tulemisen kokemuksen.
Kiitollisuus
Tällä hetkellä kaiken alta nousee valtava kiitollisuus ja ehkä olen oppinut pysähtymään ja kuulemaan sen uudesta tietoisuuden tasosta käsin. Olen kokenut kiitollisuutta omaa matkaani kohtaan eri ammattinimikkeillä sekä niistä aidoista kohtaamisista, jotka ovat opettaneet minulle avun pyytämisen ja antamisen arvon. Itsensä johtaminen on myös palkitsemista ja kaunista sisäistä puhetta prosessin aikana ja siinä piilee valtava sisäisen motivaation voima, sillä silloin ei ole enää riippuvainen ulkoisesta hyväksynnästä. Olen löytänyt avoimuuden ja monipuolisen työskentelyn kautta entistä vahvemman yhteyden sisäiseen kompassiin ja tunnen olevani oikeassa paikassa tässä hetkessä. Tämän kaiken myötä olen oivaltanut, että on oltava myös valmis katsomaan asioita kärsivällisesti yksinkertaisten peruspilareiden kautta.
Mitä itsensä johtaminen merkitsee sinulle?
Suosittelen lämmöllä tutustumaan lisää mentorointiin osoitteessa: https://suomenmentorit.fi/mentorointiohjelma/
Valma Merimaa, kulttuurituotanto -24
Toimin Hoasin Kannelmäen vaihto-oppilaiden hostina lukuvuoden 2025-2026. Hostin tehtävään kuului yleisesti vaihto-oppilaiden tukena oleminen sekä vähintään kerran kuukaudessa tapahtuman tai muun aktiviteetin suunnittelu ja järjestäminen yhdessä työparin kanssa. Lisäksi olin vastuussa taloyhtiön kerhohuoneiden varausjärjestelmästä sekä vaihto-oppilaiden WhatsApp-chatin ja sähköpostin ylläpidosta ja niissä kysymyksiin vastaamisesta. Lukukausien alussa teimme oppaan Hoasilla ja Suomessa asumiseen.
Projektin aikana pääsin kohtaamaan useita ihmisiä ja olen oppinut huomioimaan tapahtumia suunnitellessa eri kulttuureista tulevat sekä myös erilaiset ihmistyypit. Kehitin viestintätaitojani varsinkin englanniksi ja sain palautetta, jonka pohjalta pystyin oppimaan lisää. Opin projektin aikana paljon omista työtavoistani ja pääsin myös kehittämään tapahtumia paremmiksi.
Tässä muutama oppi ja vinkki vaihto-oppilaiden tukemiseen:
Ole kohtelias
Kulttuurierot voivat aiheuttaa tahattomia väärinkäsityksiä. Jos on mahdollista, selvitä etukäteen, miten vieraassa kulttuurissa on tapana toimia. Jopa oikea tapa tervehtiä on erilainen eri kulttuureissa. Myös kielitaito vaikuttaa paljon kommunikaation selkeyteen. Muista olla kärsivällinen ja ymmärtäväinen. Tilanne voi olla jännittävä molemmille.
Älä pidä mitään itsestäänselvyytenä.
Ole valmis auttamaan kaikessa ystävällisesti ilman, että vaihto-oppilaalle tulee kiusaantunut olo. Arkipäiväiset asiat, jotka itsellesi tuntuvat yksinkertaisilta voivatkin olla toisella uutta. Esimerkiksi iLOQ-avaimen käyttäminen tai verkkopankissa laskun maksaminen saattavat aiheuttaa haasteita.
Ryhmäyttäminen on tärkeää.
Vaihto-oppilaat saapuvat uuteen maahan usein ilman ystäviä. Suurimmalla osalla ei ole aluksi vapaa-ajallaan töitä, harrastuksia tai muita menoja, jolloin saattaa tuntea olonsa helposti yksinäiseksi. Tapahtumien ja myös pienempien aktiviteettien järjestäminen on hieno tapa tuoda ihmisiä yhteen.
Kuuntele palautetta.
On tärkeää selvittää, mitä vaihto-oppilaat haluaisivat tehdä. Itselle vieraaseen kulttuuriin saattaa kuulua esimerkiksi juhlapäivä, mitä vaihto-oppilaat haluaisivat juhlia. Heillä saattaa myös olla jo odotuksia ja toiveita, mitä haluaisivat kokea Suomessa vaihtonsa aikana.
Suosittelen työskentelyä vaihto-oppilaiden parissa kaikille, joita kiinnostaa kotikansainvälistyminen.
Anni Rantanen, kulttuurituotannon vuosikurssi 2022
Maailma kylässä -festivaali tarjoaa järjestöille paikan kohdata yleisöjä, lisätä näkyvyyttä ja nostaa esiin globaaleja kysymyksiä. Opinnäytetyöni keskeinen havainto on kuitenkin se, ettei vaikuttavuus synny pelkästä mukanaolosta. Jotta festivaaliosallistuminen tukee järjestön tavoitteita, sen on oltava suunniteltu prosessi: mitä tapahtuu ennen festivaalia, sen aikana ja sen jälkeen.
Järjestöjen toimintaympäristö on muuttunut nopeasti. Resurssit ovat tiukentuneet, rahoitus on epävarmempaa ja samalla järjestöiltä odotetaan yhä selkeämpää kykyä osoittaa työnsä vaikuttavuus. Tässä tilanteessa Maailma kylässä -festivaalin kaltaiset tapahtumat ovat järjestöille arvokkaita paikkoja kohdata ihmisiä. Parhaimmillaan festivaali on tila, jossa järjestö ei puhu vain omalle valmiille yleisölleen, vaan kohtaa ihmisiä, jotka pysähtyvät aiheen äärelle ehkä ensimmäistä kertaa.
Opinnäytetyössäni tarkastelin Maailma kylässä -festivaalia kansalaisvaikuttamisen alustana ja erityisesti sitä, miten Fingon jäsenjärjestöt osallistuvat festivaalille. Yksi kiinnostavimmista havainnoista oli, että festivaalin mahdollisuudet tunnistetaan laajasti, mutta niitä ei aina hyödynnetä suunnitelmallisesti. Mukanaolo ei vielä itsessään tarkoita vaikuttavaa osallistumista.
Festivaalilla on monta tavoitetta
Järjestöjen tavoitteet festivaaliosallistumiselle ovat monitasoisia. Festivaalilta haetaan yleisökohtaamisia, näkyvyyttä, tunnettuutta, uusia vapaaehtoisia, jäseniä ja lahjoittajia. Lisäksi osa järjestöistä tavoittelee suoraa yhteiskunnallista vaikuttamista tuottamalla sisältöjä, jotka nostavat esiin esimerkiksi ihmisoikeuksia, kestävää kehitystä ja globaalia oikeudenmukaisuutta.
Siksi ei ole yhdentekevää, millä tavalla järjestö festivaalille osallistuu. Osallistumisen tapa kannattaa valita sen mukaan, halutaanko ensisijaisesti lisätä tunnettuutta, käydä keskustelua, tavoittaa uusia toimijoita vai vaikuttaa yleisön ajatteluun.
Tavoitteet ensin, toteutus sitten
Festivaaliosallistumisen suunnittelussa ei riitä, että kysytään, onko järjestö mukana. Olennaisempaa on kysyä, miksi se on mukana ja mitä osallistumisella halutaan saada aikaan.
Tässä korostuu myös festivaalin järjestäjän rooli. Kaikilla järjestöillä ei ole samoja resursseja, kokemusta tai mahdollisuuksia muotoilla osallistumistaan strategisesti. Festivaalin ei pitäisi vain tarjota osallistumispaikkoja, vaan myös auttaa järjestöjä kirkastamaan tavoitteitaan ja valitsemaan niihin sopivia osallistumisen tapoja.
Tavoitteiden kirkastamisen rinnalla tarvitaan järjestöjen keskinäisen verkostoitumisen vahvistamista. Kaikilla toimijoilla ei ole mahdollisuutta tuottaa omaa laajaa ohjelmaa, ylläpitää näyttävää festivaalipistettä tai käyttää paljon työaikaa tapahtuman suunnitteluun.
Kun järjestöt löytävät toisensa ajoissa, ne voivat yhdistää osaamistaan, jakaa työmäärää ja rakentaa yleisölle vahvempia kokonaisuuksia kuin yksin olisi mahdollista.
Järjestäjän rooli on suurempi kuin usein ajatellaan
Kyse ei kuitenkaan ole vain siitä, että järjestöjen pitäisi suunnitella paremmin. Myös festivaalin rakenteet, aikataulut, tiedonkulku ja järjestöille tarjottavat tavat olla mukana vaikuttavat siihen, kuinka realistista tavoitteellinen osallistuminen on.
Jos tavoitteita ei sanoiteta etukäteen, onnistumista on vaikea arvioida jälkikäteen. Silloin osallistuminen voi jäädä yksittäiseksi tapahtumasuoritukseksi: tullaan paikalle, ollaan esillä ja puretaan piste päivän päätteeksi. Työ voi silti olla arvokasta, mutta osa sen potentiaalista jää käyttämättä.
Festivaalilla vaikuttaminen tapahtuu usein pienissä hetkissä: lyhyessä keskustelussa, kysymyksessä, ohjelman jälkeen syntyvässä ajatuksessa tai siinä, että ihminen uskaltaa tulla juttelemaan aiheesta, joka on hänelle vieras.
Juuri siksi kohtaamisia pitää miettiä etukäteen. Mitä haluamme ihmisen muistavan tästä kohtaamisesta? Mihin haluamme kutsua hänet mukaan? Mikä on se yksi ajatus, jonka toivomme jäävän elämään?
Järjestöjen osallistumista voidaan vahvistaa erityisesti osallistumismahdollisuuksia selkeyttämällä, yleisökohtaamisten laatua tukemalla ja kytkemällä festivaaliosallistuminen vahvemmin osaksi järjestöjen muuta toimintaa. Näiden rinnalla tärkeäksi nousee myös järjestöjen välinen verkostoituminen ja yhteisten toteutusten tukeminen.
Festivaali on prosessi, ei yksittäinen tapahtuma
Tämä edellyttää festivaalin järjestäjiltä aktiivista mahdollistajan roolia. Jos festivaalia kehitetään kansalaisvaikuttamisen alustana, festivaalin tehtävä ei ole vain koordinoida tapahtumaa, vaan rakentaa edellytyksiä sille, että järjestöt voivat osallistua siihen tavoitteellisesti ja yhdenvertaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa selkeämpiä osallistumisen polkuja, yhteistä suunnittelua ja festivaalin jälkeistä arviointia.
Lopulta kyse on yksinkertaisesta mutta tärkeästä muutoksesta ajattelussa. Festivaalille osallistumista ei kannata nähdä irrallisena tapahtumana, vaan osana järjestön vaikuttamistyötä. Prosessi alkaa ennen tapahtumaa, kun järjestö määrittelee tavoitteensa, kohderyhmänsä, viestinsä, resurssinsa ja mahdolliset yhteistyökumppaninsa. Festivaalin aikana prosessi näkyy siinä, miten yleisöä kohdataan. Festivaalin jälkeen ratkaisevaa on, mitä saadulla näkyvyydellä, kontakteilla ja kokemuksilla tehdään.
Siksi vaikuttava festivaaliosallistuminen alkaa jo ennen tapahtumapäivää. Se alkaa siitä, että kysytään: miksi olemme mukana, keitä haluamme kohdata, kenen kanssa voimme tehdä yhteistyötä ja mitä haluamme saada yhdessä aikaan?
Johanna Eurakoski on kokenut kulttuurituotannon ammattilainen ja vastavalmistunut kulttuurituotannon YAMK. Hän työskentelee Maailma kylässä -festivaalin ohjelmapäällikkönä Fingossa. Hänen osaamisensa painottuu vaikuttavien ja osallistavien tapahtumakonseptien kehittämiseen, verkostomaiseen yhteistyöhön sekä kulttuurin ja yhteiskunnallisten kysymysten yhdistämiseen. Opinnäytetyö on ladattavissa tästä Maailma kylässä -festivaali kansalaisvaikuttamisen alus-tana: Järjestöjen osallistumisen tarkastelu ja kehittäminen
Meillä kaikilla on oma tapamme toimia ja olla työrooleissamme. Useimpien tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeiden parissa työskentelee ihmisiä eri organisaatioista. Hankkeet ovat määräaikaisia, ja hankkeessa työtä tekevä tiimi syntyy määräajaksi. Projektia vetämään nimetään projektipäällikkö.
Projektipäällikön roolin ennakko-odotukset
Projektipäällikön onnistumista työssään arvioivat eri vaiheissa rahoittaja, ohjausryhmä, projektin työntekijät ja kumppanit, sekä projektin sidosryhmien edustajat. Miellämme päällikön roolin kukin omasta näkökulmastamme.
Eri aloilla projektityö käsitetään eri tavoin. Ennakko-odotukset projektipäällikön roolista ja projektin toteuttamistavasta voivat kummuta kunkin mukana olevan aiemmista kokemuksista. Samoin oletukset ensikertalaisen tai kokeneemman projektipäällikön kyvykkyydestä hoitaa tehtävänsä voivat olla hyvin vahvoja. Näiden oletusten läpikäynti yhdessä, projektin alkaessa, saattaa edistää yhteistyön mielekästä käynnistymistä.
Projektipäällikkönä toimimisen perusedellytykset
Onko hyvä projektipäällikkö hankkeen itsepäinen veturi vai joukon kapteeni? Keskittyykö hän käytännön suorituksiin, vai katseleeko vielä pitemmälle, hankkeen päättymisen jälkeiseen aikaan? Ei ole yhtä ja ainoaa oikeaa tapaa olla projektipäällikkö. Kyky toteuttaa projekti alusta loppuun on pääasiallinen tehtävä.
Projektipäällikkönä onnistumisen perusedellytyksiä ovat
ymmärrys projektiluontoisesta työskentelystä, jota raamittavat aika, raha ja ihmiset
ihmisten johtamisen taidot
jokin käsitys aihepiiristä, jota projekti käsittelee, vaikkei hänen tarvitse olla alan erityisasiantuntija
perustyövälineiden, kuten sähköisten raportointityökalujen, ymmärrys
Osaamistaan voi kasvattaa läpi uran, projektikokemus toisensa jälkeen. Ammattilainen hankkii todisteeksi osaamisestaan vaikkapa projektipäällikön sertifikaatin, jollaisia erilaiset kansainväliset asiaan erikoistuneet organisaatiot myöntävät.
Projektipäällikön tulee hankkeen edetessä osata reagoida muuttuviin tilanteisiin sopivalla tyylillä ja edistää hanketta sen tärkeimmät tavoitteet mielessä. Projektipäällikön on hyvä osata ja ymmärtää, tietää paljon muttei kaikkea, kantaa vastuunsa ja jakaa sitä muillekin, viestiä aktiivisesti ja luontevasti.
Paineensietokykyäkin tarvitaan.
Tiimin rooli projektin etenemisessä
Metropolia ammattikorkeakoulussa tehdään vuosittain yli sataa hanketta, joita toteuttavat kymmenet projektipäälliköt. Monet projektipäälliköt ovat vastuussa useammasta kuin yhdestä hankkeesta. Jokainen heistä on oma persoonansa ja kullakin oma tyylinsä viedä projektejaan eteenpäin.
Hankkeen onnistumisen kannalta myös projektin työntekijöiden persoonallisuudet ja tekemisen tapa ovat merkittävässä roolissa. Tiimiään ei aina voi valita. Huomioitavaa on myös se, ettei projektipäällikkö aina ole projektityöntekijöiden hallinnollinen esihenkilö.
Ihannetilanteessa projektia vetää henkilö, joka kykenee näkemään kokonaisuuden, tekemisen merkityksen ja tulosten vaikutukset niin projektin osallisille kuin laajemmin. Lisäksi hän antaa tilaa tekemiselle, selkeät roolit ja vastuut tiiminsä asiantuntijoille.
Tiimin tehtävä on toteuttaa annettuja tehtäviä tai tehtäväkokonaisuuksia ja raportoida projektipäällikölle. Tiimiläisillä voi olla täysipäiväinen tai osa-aikainen työsuhde projektiin. Tiimin sisäinen viestintä on tärkeää, jotta kaikki osalliset pysyvät ajan tasalla projektin etenemisestä.
Vahva persoona, vahva työote?
Olen työskennellyt hankkeiden viestijänä noin kymmenen eri projektipäällikön kanssa. Jokainen heistä on tuntunut tekevän työtä omana itsenään ja kunkin työtyyli on värittynyt sen mukaisesti. Yhdistävänä tekijänä voi sanoa omien kokemusten pohjalta vain, että tyypillinen projektipäällikkö on varma mielipiteistään, eikä epäröi sanoa ajatuksiaan ääneen.
Itse olen toiminut viimeksi seitsemän vuotta sitten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeen projektipäällikkönä. Oma tavoitteeni oli taata huipputiimin onnistuminen projektin suorittamisessa. Kaiken avaimena oli avoimuus ja tasavertainen vuorovaikutus, niin tiimin kuin kumppaneidenkin kanssa. Uskon myöskin edustaneeni päällikkötyyppiä, jolla on vahva mielipide.
Projektipäällikön vahva mielipide ei muodostu omista mieltymyksistä tai hetken mielijohteesta, vaan perustellusti eri vaihtoehtoja punnittuaan, päällikkö tekee päätöksen. Se ei koskaan ole jyräävä teko, vaan osoitus sitoutumisesta valintaan, joka tukee projektipäällikön näkemyksen mukaan parhaiten projektin etua kokonaisuudessaan.
Lukemistoa
Erikson, Thomas: Kehnot pomot ympärilläni - miksi hyvä johtaminen on niin vaikeaa? (2019, Atena-kustannus)
Kähönen, Päivi: Projektipäällikön osaaminen ja taidot (7.3.2016, Pasaati)
Korkeakouluyhteisöissä ja -organisaatioissa on tunnetusti monipuolista osaamista, josta osa on hyvinkin näkyvää, osa hiljaista taustalla olevaa. Tulevaisuuden muuttuvassa työelämässä tärkeää on organisaatiossa olevan osaamisen näkyväksi tekeminen. Mitä me osaamme ja miten tuomme sen asiantuntevasti esiin? Miten osaamisemme vastaa työelämän jo osittain muuttuneeseen osaamistarpeeseen ja työtehtäviin ja niiden mukana edelleen muuttuviin rooleihin ja vastuisiin?
Organisaatioiden osaamisen ja yksilöiden asiantuntijuuden esiintuomiseen on monta keinoa, joista seuraavaksi pureudun työntekijälähettilyyteen, asiantuntijaviestinnän keinoihin ja brändäämisen mahdollisuuksiin.
Työntekijälähettilyys
Työntekijälähettilyydellä tarkoitetaan sitä, että työntekijät jakavat organisaation uutisia, tapahtumia, blogeja ym. omille sosiaalisen median kumppaneilleen. Näin on tehty myös Metropoliassa, jossa työtehtävänäni on ollut kannustaa ja opastaa metropolialaisia someen sekä jakamaan työntekijälle itselleen merkityksellisiä Metropolia-sisältöjä omille seuraajilleen.
Tänä päivänä työntekijälähettilyydessä on astuttu muutamia askeleita eteenpäin, ajatellen sen sisältävän sosiaalisen median asiantuntijaviestintää laajemmin. Tässä tekstissä pohdin, mitä asiantuntijaviestisyys sosiaalisessa mediassa tarkoittaa ja miten itse voi hypätä mukaan asiantuntijaviestijäksi.
Asiantuntijaviestintä sosiaalisessa mediassa
Elokuussa 2019 osallistuin Helsingin yliopiston Tiedekulmassa Petro Poutasen ja Salla-Maaria Laaksosen Faktat nettiin! Asiantuntijaviestintä sosiaalisessa mediassa -kirjan julkistamistilaisuuteen. Tässä tilaisuudessa nousi esiin seuraavia huomionarvoisia asioita.
Poutanen ja Laaksonen rohkaisevat kirjassa asiantuntijoita osallistumaan oman alansa keskusteluihin ja jakamaan tietämystään muille. ”Sosiaalinen media tarjoaa yksittäisille tutkijoille ja asiantuntijoille henkilökohtaisen joukkoviestimen, josta voi muodostua merkittävä vaikuttamiskanava”, toteavat Poutanen ja Laaksonen.
Ennen suurelle yleisölle tarkoitetun tiedon julkaisuun tarvittiin kirjankustantajaa tai toimittajan soittoa. Piti olla tv:stä tuttu tai mediassa tunnettu, jotta olisi saanut sanomaansa esiin. Internetin aikakautena on toisin. Jokainen voi itse olla oma mediansa. Erilaisten digitaalisten palvelujen avulla asiantuntija pysyy ajan tasalla uusimmista tutkimuksista. Hänen on mahdollista saavuttaa kansainvälistä yleisöä.
Tärkeää on, että asiantuntija viestii faktoilla. Kokemusasiantuntija viestii myös kokemuksilla, joilla ei välttämättä ole mitään pohjaa tiedon ja tieteen kanssa. Asiantuntijan tieto perustuu tutkittuun tietoon. Kokemusasiantuntija voi puhua myös pelkästään oman kokemuksensa kautta.
Sosiaalisessa mediassa kollegalta voi kysyä neuvoja. Kollegoiden kanssa voi yhteiskehittää ideoita. Omien hankkeiden ja julkaisujen näkyväksi tekeminen voi edesauttaa rahoituksien saamista.
Asiantuntija ja brändi
Ensimmäisen suomalaisen henkilöbrändioppaan on kirjoittanut Katleena Kortesuo vuonna 2011. Hänen mukaansa ”henkilöbrändäys on keino, jolla pätevä ihminen erottautuu muista yhtä pätevistä toimijoista”. Tyypillisesti asiantuntijabrändi rakentuu sisältöjen kautta ja siihen tiiviisti liittyvät selkeys, erilaisuus, innostavuus ja tavoitteellisuus (Poutanen & Laaksonen 2019).
Selkeys kertoo asiantuntijan tahtotilan, millainen hän haluaa olla.
Erilaisuus kertoo, miten brändi erottuu kilpailijoistaan.
Innostava sisältö vetoaa järkeen ja tunteisiin.
Tavoitteellisuus näkyy jatkuvana uudistumisena ja kehittymisenä. Brändin pitää pysyä innostavana ja erottuvana.
Asiantuntijalle brändi on arvokas, koska myös asiantuntijoiden kesken työmarkkinoilla on kilpailua. Poutanen ja Laaksonen kirjoittavat kirjassaan, että Suomen kaltaisessa korkeakoulutettujen maassa, asiantuntijamarkkinoilla, olkapäät kolisevat toisiaan vasten, sillä tarjolla on monia kokeneita ja päteviä asiantuntijoita”.
Brändin näkyvyyden kannalta tärkeää on, että oma asiantuntijuus ja julkaisut löytyvät helposti myös sosiaalisesen median kanavissa. Tuija Aalto ja Marylka Yoe Uusisaari (2010) antavat vinkkejä löydettävyyteen kirjassa Löydy - brändää itsesi verkossa. Sosiaalisessa mediassa näkymiseen auttaa oma aktiivisuus eri kanavissa, jonka lisäksi hyötyä on seuraavista näkökulmista:
Tuota hyviä sisältöjä.
Jaa omia ja muiden sisältöjä.
Kommentoi.
Osallistu keskusteluihin.
Ole aktiivinen ja läsnä.
Anna persoonasi näkyä. Vaikka teksti olisi tieteellistä, käytä ymmärrettävää, konkreettista kieltä.
Kiinnitä huomiota hakukoneisiin ja hakusanojen optimointiin. Postauksissa kannattaa käyttää sopivia aihesanoja eli hashtageja.
Valitse kanavasi, löydy ja näy sosiaalisessa mediassa
Ensimmäiseksi Poutanen ja Laaksonen kehottavat asiantuntijaa miettimään, miten, mihin ja keihin hän haluaa viesteillään vaikuttaa. Mitä julkaisulla halutaan saada aikaan? Kenelle viestistä olisi hyötyä? Kanavan asiantuntija voi valita omien tarpeidensa ja tavoitteidensa mukaisesti.
Sosiaalinen media tarjoaa monenlaisia kanavia julkaisuille. Alle olen koonnut kanavan valitsemista helpottamaan joitakin kanavia sekä niille tyypillisiä tapoja toimia.
Twitter on toimittajien ja politiikkojen keskuudessa suosittu. Sen avulla tavoittaa myös kansainvälisiä oman alan asiantuntijoita, sillä Twitter on huomattavasti suositumpi esim. Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa, kuin Suomessa. Twitter on loistava kanava seurata oman alan keskusteluja myös Suomen ulkopuolella.
LinkedIn on ammatilliseen verkostoitumiseen ja CV:n jakamiseen oivallinen kanava. Päivitysten lisäksi siellä voi jakaa omia blogikirjoituksia myös palvelun ulkopuolelle.
Facebook on suosittu sosiaalisen median verkostopalvelu, jossa voi jakaa monenlaista sisältöä. Eniten sisältöjä jaetaan suljetuissa ryhmissä. Asiantuntijaviestintään voi käyttää sivuja tai ryhmiä. Ryhmä toimii hyvin keskustelujen alustana.
Instagram on Facebookin omistama verkostoitumispalvelu, jonka pääsisältöä ovat kuvat. Kuvien lisäksi Instagramissa voi julkaista videoita. Suosittuja ovat myös storyt eli kuvalliset tarinakoosteet omasta päivästä. Hashtagit eli aihetunnisteet auttavat muita löytämään omia päivityksiä. Hashtagien avulla sisältöjä voidaan kytkeä suosittuihin aiheisiin.
Blogi on oiva kanava kirjoittaa asiantuntijajulkaisuja, ottaa kantaa ja vaikuttaa yhteiskunnallisiin keskusteluihin. Blogia voi käyttää myös omien tutkimusaiheiden taustoittamiseen ja omien näkökantojen avaamiseen. Elina Ala-Nikkkola kirjoittaa Digi 2018, verkon uusia välineitä ja menetelmiä -julkaisussa, että hyvin tehty blogi selviää ja löytää lukijansa, vaikka moni sosiaalisen median muoto syntyy ja kuolee. Blogi kehittyy visuaalisuuden, äänen ja liikkuvan kuvan myötä. Voisiko tulevaisuudessa blogi olla perinteisen kirjoittaja-lukija-keskustelu-asetelman sijaan joukkoistettu kirjoittamisen muoto, myös tiede- ja asiantuntijaviestinnässä?
Esimerkkejä metropolialaisten asiantuntijoiden viestinnästä sosiaalisessa mediassa
Metropolian henkilökunnan pätevyys nojaa vahvaan osaamiseen. Henkilöstöraportin mukaan vuoden 2018 lopussa Metropoliassa oli 917 päätoimista työntekijää (Henkilöstöraportti 2018). Lisensiaatteja henkilökunnasta on 57 ja tohtoreja 92. Ylemmän korkeakoulututkinnon omaavia henkilöstöstä on 529.
Näiden lukujen perusteella Metropoliassa on siis asiantuntemusta, osaamista ja tietoa, joita kannattaisi tuoda ja tuodaankin jo esiin eri sosiaalisen median mahdollisuuksien kautta.
Työntekijälähettiläinä
Työntekijälähettiläs-koulutuksissani olen kannustanut metropolialaisia perustamaan oman sosiaalisen median tilin ja ottamaan seurattaviksi Metropolian some-tilit.
Työntekijälähettiläänä sosiaalisen median kautta metropolialainen pysyy hyvin kartalla, mitä kaikkea Metropoliassa tapahtuu.
Esimerkkeinä Metropolian työntekijälähettiläistä mainitsen tässä projektijohtaja Heidi Stenbergin, joka edistää ahkerasti Maahanmuuttajien ohjauspalvelut ja osaamisen tunnistaminen — SIMHE -palvelujen tunnettuisuutta sosiaalisessa mediassa sekä osaamisaluepäällikkö Jorma Säterin ja hänen aktiivisuutensa LinkedInissä kiinteistö- ja rakennusalan saralla.
Myös toimitusjohtaja-rehtori Riitta Konkola osallistuu tykkäämällä, jakamalla ja kommentoimalla Metropolian viestinnän ja metropolialaisten tuottamia sisältöjä Twitterissä ja Facebookissa.
Asiantuntijaviestintää sosiaalisessa mediassa
Uudistuva opettajuus 2019 -videosarjassa kahdeksan opettajaa kertoo tarinoiden kautta hyviä konkreettisia esimerkkejä työnkuvan eri osa-alueista.
Hiiltä ja timanttia -blogissa on kirjoituksia kattavasti Metropolian asiantuntijoilta eri aloilta.
Tikissä-blogiin kirjoittavat tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) asiantuntijat.
Monta muuttujaa -blogissa asiantuntijat tuovat ammattikorkeakoulun toiminnassa syntynyttä tietoa, ajatuksia ja kokemuksia korkeakoulujen palveluista, joilla tuetaan turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien osaamisen tunnistamista sekä ohjautumista tarkoituksenmukaisille koulutus-ja urapoluille.
Asiantuntijabrändi
Yliopettaja Mari Virtanen on oiva esimerkki asiantuntijabrändäämisestä. Sosiaalisessa mediassa hänet tunnetaan mm. Lehtori Virtasen youtubekanavan digiohjeista.
Lopuksi viestinnän näkökulmasta voisi todeta, että yleensä yksilöt ja heidän tarinansa kiinnostavat enemmän, kuin kokonaiset organisaatiot. Viestinnällisesti vahva organisaatio on väistämättä aktiivisten asiantuntijoidensa summa.
Lähteet
Digi 2018. Verkon uusia välineitä ja menetelmiä. Elina. Ala-Nikkola. Blogi tuli jäädäkseen?
Poutanen, Pedro. Laaksonen. Salla-Maaria. 2019. Faktat nettiin. Asiantuntijaviestintä sosiaalisessa mediassa. Tallinna: Gaudeamus
Henkilöstöraportti 2018. Metropolia Ammattikorkeakoulu.
Kortesuo Katleena. 2011. Tee itsestäsi brändi- Asiantuntijaviestintä livenä ja verkossa. Jyväskylä: WSOYpro.
Löydy - Brändää itsesi verkossa, Tuija Aalto, Yoe Uusisaari, 2010
Asiantuntijaviestintä - digi, vuorovaikuta ja some
Asiantuntija – näin brändäät osaamisesi LinkedInissä
Asiantuntija somessa – mistä haluaisit, että sinut tunnetaan?
[caption id="attachment_3935" align="alignleft" width="640"] Photo by Rita Morais on Unsplash[/caption]
Pinnallista puuhailua sosiaalisen median kanavissa, kissan hännän nostamista, itsekehua?
Henkilöbrändäys nostattaa tunteita puolesta ja vastaan. Itse olen puolesta, kun kyseessä on asiantuntijabrändäys eli asiantuntijan brändäytyminen ja viestiminen sosiaalisen median kanavissa. Organisaatioiden työntekijöillä on asiantuntijuutta ja osaamista valtavasti, eikä niitä kannata kätkeä vakan alle.
Katleena Kortesuon mukaan: ”Henkilöbrändäyksellä tarkoitetaan ihmisen brändäämistä. Henkilöbrändäyksellä erottaudutaan muista ihmisistä. Se on usein tietoista toimintaa, jonka ansiosta ihmiset näkevät toisen tietyllä tavalla.”
Henkilöbrändi ja asiantuntijabrändi tarkoittavat samaa, mutta itse käytän mieluiten asiantuntijabrändiä, kun kyseessä on korkeakoulutettu henkilöstö.
Miksi sinun kannattaa rakentaa asiantuntijabrändiäsi?
“Kun olet oman alasi tunnettu tekijä, olet kuin Mersu Mossen rinnalla”, toteaa Katleena Kortesuo.
Vahva asiantuntijabrändi on oman osaamisen mainoskyltti. Osaamisen näkyväksi tekeminen voi auttaa etenemiseen työuralla, ja se voi avata uusia mahdollisuuksia oman alan asiantuntijoiden verkostoissa. (Kortesuo 2011).
Luotettava asiantuntijabrändi edesauttaa, kun haluat tulla paremmin kuulluksi tiimissäsi, ideoitasi arvostetaan ja pääset vaikuttamaan päätöksiin. Vahva asiantuntijabrändi voi avata uusia mahdollisuuksia, lisätä arvostusta ja halua yhteistyöhön. (Hernberg 2013).
Kun media etsii asiantuntijoita, näkyvyytesi sosiaalisessa mediassa on etusi tulla löydetyksi.
Omalla kohdallani olen huomannut, että kun omaa laajat verkostot ja on läsnä sosiaalisessa mediassa, saa kutsuja tulla kouluttamaan. Ilosta ja innosta puhkuen olenkin päässyt useisiin tilaisuuksiin kertomaan muille esimerkiksi sosiaalisen median ilmiöistä.
Takuuvarmaa työpaikkaa ei nykyään ole enää kenelläkään. Siksi ikäviinkin asioihin on hyvä varautua. Verkostoja on myöhäistä alkaa rakentaa vasta silloin, jos irtisanominen osuu omalle kohdalle.
Asiantuntijabrändi on siis myös hyvä henkivakuutus ja sosiaalinen media on hyvä rekrytointikanava.
Esimerkiksi Tom Laineen LinkedIn tutkimuksen mukaan 31,4 % vastaajista on saanut työtarjouksia, vaikka ei ole itse ollut työnhaussa ja 8,7% tutkimuksen vastaajista on löytänyt LinkedinIstä työpaikan.
Toisaalta työkulttuuri on muuttunut. Enää ei ehkä haetakaan koko työuran kattavia työpaikkoja. Niinpä henkilöbrändäys sopii työn murroksessa kuin nenä päähän.
Myös yritys hyötyy henkilöstön asiantuntijabrändäyksestä
Asiantuntijabrändi on uskottavampi kuin yrityksen oma brändi sosiaalisessa mediassa (DeMers 2016). Siksi yritykset toivovat työntekijöitään niin sanotuiksi työntekijälähettiläiksi eli tuomaan yritystä ja omaa asiantuntijuuttaan esiin sosiaalisessa mediassa.
Tom Laineen mukaan työntekijälähettiläällä on runsaasti vaikuttavuutta organisaatioiden viestinnässä.·
Yksittäinen työntekijä on 3 kertaa uskottavampi viestijä kuin yrityksen johtaja.
Yrityksen henkilökunnalla on 10 kertaa laajemmat verkostot kuin mitä yritys pystyy saavuttamaan miltään kanavalta.
Yksittäisen työntekijän jakama statuspäivitys saa 8 kertaa enemmän huomiota (näyttöjä, tykkäyksiä, kommentteja), kun postaus tulee yksittäisen työntekijän kautta vs. suoraan yrityksen tililtä.
Asiantuntijabrändiä ei ole ilman verkostoa
Henkilöbrändi luodaan yhdessä verkostojen kanssa. Esimerkiksi Tuija Aalto kehottaa muodostamaan yhteyksiä ja olemaan kanssaihminen sekä kaksisuuntainen. Asiantuntijabrändi rakentuu vuorovaikutuksessa.
Myös Johanna Strömsholmin pro gradu tutkimus osoittaa, että henkilöbrändäyksessä ei ole kyse vain yksisuuntaisesta, itsereflektointiin ja itsensä markkinointiin perustuvasta viestinnästä, vaan se tarjoaa rakennusaineita henkilölle oman identiteetin rakentamiseen ja itsensä kehittämiseen. Sidosryhmien näkökulmasta henkilöbrändin on oltava aito, uskottava ja samaistuttava, ja näiden mielikuvien saavuttaminen vaatii aidon lisäarvon tuottamista ja viestintätaitoja.
Tule löydetyksi ja uskalla loistaa
Ujous pois ja rohkeasti esiin sosiaalisen median näyttämöille.
Itsensä brändääminen alkaa pohdinnasta, mistä asioista haluat tulla tunnetuksi, millaisia mielikuvia haluat ihmisten muodostavan itsestäsi.
Pohdi tavoitteittasi. Mitä tavoittelet sosiaalisessa mediassa? Kuka on yleisösi? Haluatko lisää tunnettuutta itsellesi asiantuntijana, median huomiota, tunnettuutta uudelle palvelulle, uusia verkostoja? Tavoitteet helpottavat viestintääsi ja sisältöjen tuottamista. Kun someviestintäsi tuottaa tulosta, esimerkiksi tykkäyksiä, jakoja, kommentteja, vaikuttavuutesi kasvaa.
Jos siis haluat, että sinut muistetaan tietyistä asioista, voit aloittaa asiantuntijabrändin rakentamisen saman tien.
Muista varata aikaa myös sisältöjen tuottamiselle ja keskusteluihin osallistumiselle. Verkostot eivät synny itsestään.
PS. Bloggaaminen on hyvä kanava tuoda omaa asiantuntijuutta näkyviin. Lue Elina Ala-Nikkolan blogipostaus Miksi korkeakoulussa työskentelevän kannattaa blogata?
Näin rakennat asiantuntijabrändiäsi
Mieti, miksi olet somessa, mitkä ovat tavoitteesi, esim. ”haluan saada kutsuja asiantuntijaverkostoihin, keskustella ajankohtaisista alan kysymyksistä, saada itseni näkyväksi asiantuntijana, saada uusia kontakteja”.
Mitkä kanavat tukevat parhaiten tarkoituksiasi? Esim. LinkedIn on ammatillinen verkosto-työnhaku-kanava, Facebook on henkilökohtainen omien yhteisöjen kanava, myös verkostoitumiseen. Twitter on uutiskanava.
Anna asiantuntijuutesi näkyä ja kuulua.
Ole aito oma itsesi, anna persoonallisuuden näkyä.
Valitse oma roolisi somessa: oletko seuraaja, sisältöjen jakaja vai aktiivinen keskustelija.
Kuuntele ja seuraa keskusteluja, osallistu, jaa, tykkää
Etsi kiinnostavia seurattavia - kollegoita, alan keskeisiä toimijoita ja vaikuttajia.
Seuraa, mitä muut keskustelevat alastasi ja organisaatiostasi. Mitkä ovat teemat?
Osallistu keskusteluun ja jaa muiden tuottamia sisältöjä. Hyvä someviestintä on kaksisuuntaista. Älä postaa vain omia viestejäsi, vaan jaa myös muiden tuottamia viestejä, jotka ovat omille seuraajillesi hyödyllisiä.
Tue kollegoidesi viestintää tykkäämällä, jakamalla ja kommentoimalla. Näin vahvistat sekä omaa että työkaverisi asiantuntijuutta.
Lähteet:
Aalto,Tuija. 2018. Verkostoissa toimiminen vaatii avoimuutta ja kykyä kuunnella
https://www.linkedin.com/pulse/verkostoissa-toimiminen-vaatii-avoimuutta-ja-kyky%C3%A4-kuunnella-aalto/
DeMers, J. 10.7.2016.Why Personal Brands Are Better Than Corporate For Social Media
https://www.forbes.com/sites/jaysondemers/2016/07/10/why-personal-brands-are-better-than-corporate-for-social-media/#7f58f45c7877
Hernberg, Kaisa. 2013. Asiantuntija epämukavuusalueella - Kirja sinulle, joka inhoat myymistä. Talentum. Helsinki
Kortesuo Katleena. 2011. Tee itsestäsi brändi- Asiantuntijaviestintä livenä ja verkossa. Jyväskylä: WSOYpro.
Laine, Tom. 2018. Onko LinkedInistä oikeasti hyötyä? Tilastot osa 2,
https://www.somehow.fi/tilastot-osa-2/
Laine, Tom Henkilöbrändäys sosiaalisessa mediassa –webinaari 14.12.2017, Akavan erityisalat
Lehtomaa, Kaisu, 2017. Henkilöbrändin rakentaminen sosiaalisessa mediassa : UPM:n asiantuntijat ja johto työntekijälähettilyyden alkutaipaleella
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/130482/Lopputyo_Kaisu_Lehtomaa_24.5.2017_final.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Strömsholm, Johanna. 2017 Stakeholder perspective on personal brand value in social media
https://johannastromsholmcom.files.wordpress.com/2017/05/stakeholder_perspective_on_personal_brand_value_in_social_media_29-5-2017.pdf
Kommentit
Ei kommentteja