Miten vastuullisuus muutetaan teoiksi suuressa urheilutapahtumassa?

24.11.2025

Nokia Arena täynnä punaisia ”Stop racism” -lappuja ennen Suomi-Saksa pelin alkua.

EuroBasket 2025

Tampereen Nokia Arenalla järjestetyt miesten koripallon EM-kisat saivat ensimmäisenä suomalaisena tapahtumana WWF:n uuden urheilu- ja tapahtuma-alan vastuullisuusmerkin. Olin itse mukana kisaorganisaatiossa yhden vapaaehtoistiimin tiiminvetäjän roolissa ja pääsin näkemään, kuinka kokonaisvaltaisesti vastuullisuutta oli mietitty ja miten se käytännössä toteutui.

Sosiaalinen vastuu

Nykyisin turvallisemman tilan periaatteet ja häirintäyhdyshenkilön tarve osataan huomioida jo useissa tapahtumissa, mutta mitä muuta sosiaalisen vastuullisuuden eteen voidaan tehdä? EM-kisoissa meillä oli inklusiivinen vapaaehtoisohjelma, jonka myötä mukana oli vähemmistöryhmiin kuuluvia, syrjäytymisvaarassa olevia sekä toiminta- ja liikuntarahoitteisia henkilöitä. Kaikille haluttiin tarjota yhtäläinen mahdollisuus olla mukana järjestämässä tapahtumaa.

Kisoissa oli myös käytössä Koriskatsomon pelisäännöt. Olin ylpeä, etteivät ne jääneet vain paperille, vaan häiriökäyttäytymiseen oikeasti puututtiin. Rasistisesti pelaajaa kohtaan käyttäytynyt katsoja poistettiin areenalta ja hänelle annettiin porttikielto lopputurnauksen ajaksi. Tapahtuneen seurauksena jaoimme vapaaehtoisten voimin 13 000 ”Stop Racism” -lappua areenan jokaiselle penkille ennen viimeistä peliä. Kansallislaulujen jälkeen koko halli nosti punaiset laput ilmaan osoittaakseen tukensa pelaajalle sekä yleisesti rasisminvastaiselle taistelulle.

Ekologinen vastuu

Kisojen suurin päästökuorma aiheutui (yllätys yllätys) liikkumisesta, mutta hiilijalanjäljen pienentämiseksi pelien pääsyliput oikeuttivat ilmaisen matkustamisen Tampereen julkisissa liikennevälineissä. Meille yli 400:lle vapaaehtoiselle tarjottiin Nysse-kortit ja kisaorganisaatiolla oli käytössä hybridiautot. VR puolestaan oli lisännyt vuoroja pelipäiville, jotta kauempaa matkustavat pystyivät valitsemaan oman auton sijaan ekologisemman vaihtoehdon.

Kierrätykseen ja jätteen määrän vähentämiseen kiinnitettiin myös huomiota pienilläkin teoilla. Vapaaehtoisten loungessa hyödynnettiin esimerkiksi mukiparkkia, johon sai jättää nimikoidun pahvimukinsa odottamaan seuraavaa käyttöä. Tällä saatiin vähennettyä edes vähän turhan roskan määrää.

Avoimuus epäkohdista

Kaikkeen ei kuitenkaan järjestäjäkään aina pysty vaikuttaa, kuten EuroBasketin virallisiin yhteistyökumppaneihin. Yksi niistä oli kiinalainen vesitoimittaja Ganten, jonka takia Tampereelle saapui yli 30 000 pullotettua vettä, jotka eivät arvattavasti kelvanneet Suomen Palpa-järjestelmään. Tämä oli tietysti järjetöntä hanoistamme tulevan puhtaan veden takia, ja lopulta suurin osa joukkueista joikin hanavettä.

Tärkeää vastuullisuudessa on, ettei haasteita ja epäkohtia yritetä vähätellä tai piilotella. Niistä puhuminen avoimesti on paras tapa oppia ja saada muutosta aikaan tulevaisuudessa. Kisojen vastuullisuudella haluttiin näyttää käytännön esimerkkiä kaikille muillekin tapahtumille, ja olen iloinen, että sain olla mukana siinä.

Hertta Kanerva, kulttuurituotannon vuosikurssi 2023

Kommentit

Ei kommentteja

Kommentoi Peruuta vastaus

Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.

Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä

Valtakunnallinen Työllisyysfoorumi 2025

13.2.2026 Tulevaisuuden tuottajat

Valtakunnallinen Työllisyysfoorumi (TYFO) on jo yli kolmen vuosikymmenen ajan koonnut yhteen työllisyyskentän asiantuntijat, päättäjät ja kehittäjät eri puolilta Suomea. Vuoden 2025 tapahtuma oli monella tapaa erityinen – ei vain siksi, että se keräsi ennätyksellisen määrän uusia kohtaamisia alan asiantuntijoiden sekä organisaatioiden välillä, vaan myös siksi, että sain kunnian toimia tapahtuman vastuutuottajana. Seuraavaksi avaan projektin speksejä sekä niitä havaintoja, jotka haluan viedä mukana seuraaviin tuotantoihin. Kurkataan myös kulisseihin! Mistä kaikki alkoi – ja keitä mukana oli? TYFO 2025 järjestettiin marraskuussa Hotelli Vantaalla yhteistyössä FCG Finnish Consulting Groupin, Suomen Kuntaliiton sekä Vantaan kaupungin kanssa. Oma roolini vastuutuottajana oli iso kokonaisuus sisältäen tehtäviä laajalla skaalalla. Huolehdin esimerkiksi tiimityöskentelystä ja sen johtamisesta, tuotannon aikataulutuksesta ja markkinoinnista. Valitsin tapahtumapaikan, organisoin teknisen toteutuksen ja tein tila- ja cateringvaraukset. Tapahtumaprojekti kestää tyypillisesti noin 1,5 vuotta – ja se todella näkyy: onnistunut kokonaisuus syntyy vain pitkäjänteisestä suunnittelusta ja tiiviistä yhteistyöstä. Valtakunnallinen työllisyysfoorumi 2025, keskustelu. Kuva: Pinja Kiviranta Ennätysmäärä kohtaamisia & tunnelma oli katossa Tapahtuman keskeisiä tavoitteita olivat: Tuoda ihmisiä ja organisaatioita yhä enemmän yhteen keskustelun äärelle Tarjota laadukas ja ajankohtainen ohjelmakokonaisuus Luoda rento sekä avoin tunnelma tapahtumapäiviin Tulokset puhuvat puolestaan: osallistujamäärä nousi n. 30% viime vuodesta, tapahtumapäivät olivat täynnä puheensorinaa sekä uusia kohtaamisia, ja palaute oli positiivista. Anonyymin palautekyselyn mukaan väite "Tapahtuma oli kokonaisuutena onnistunut" sai keskiarvon 4,4/5. Erityisesti tunnelmaa kiiteltiin: “Ilmapiiri oli haastavista aiheista huolimatta innostunut ja eteenpäin katsova.” Kestävä kehitys tapahtumatuotannossa – pienistä valinnoista isoihin periaatteisiin FCG:llä kestävä kehitys näkyy konkreettisesti tapahtuman toteutuksessa. Ekologinen näkökulma konkreettisilla valinnoilla: Tarvikkeita ja muistiinpanovälineitä tilattiin vain tarpeeseen, tarjoilut mitoitettiin hävikin minimoimiseksi, tapahtumapaikan kierrätysjärjestelmä hyödynnettiin täysimääräisesti. Sosiaalinen kestävyys puolestaan kulkee jo arvoissamme mukana: Tapahtumissa noudatamme turvallisen tilan periaatteita, joihin jokainen osallistuja sitoutuu. Viestimme etukäteen siitä, että jokainen on tervetullut omana itsenään. Mahdollisiin häirintätilanteisiin puututtaisiin välittömästi (niitä ei onneksi esiintynyt). Taloudellinen kestävyys pelaa myös isoa roolia tapahtuman onnistumisessa: Budjetti suunniteltiin huolellisesti ja sitä seurattiin aktiivisesti. Resurssit mietittiin tarkoin, jotta voidaan luoda laadukas ja kestävä tapahtuma. Kokonaisuutena kestävä kehitys on siis sisäänrakennettu osa projektia ja siitä olen ylpeä! Nämä teemat tulevat olemaan varmasti yhä tärkeämpiä tulevaisuudessa, joten erityisesti näitä oppeja tulen kantamaan mukana jatkossakin omissa tapahtumatuotannoissa! Niihin kulisseihin! Tuottajana haluan pitää langat aina käsissäni, mutta todellisuudessa kaikki ei ole aina itsestä kiinni. Kuhinaa voivat aiheuttaa lukuisat esiintyjät presentaatiomateriaaleineen tai yllättävät ongelmat tapahtumapaikan ilmastoinnin kanssa. Verhojen takana kuhisee aina, mutta tässä tapahtumassa hyvin vähän, vaikka edellisenä iltana vielä puolen yön jälkeen läppäri kävi kuumana. Loppukaneetiksi voin todeta, että tästä projektista jäi paljon oppeja, kokemusta sekä kasa ihania muistoja, joita voin kantaa mukanani. Nyt katseet on jo käännetty vuoden 2026 toteutukseen, jolloin suuntaamme Ouluun! Karoliina Pesonen / Tapahtumatuottaja / Kulttuurituotannon vuosikurssi 2024

Asiakaskeskeisyys on enemmän kuin hyvää palvelua

11.2.2026 Tulevaisuuden tuottajat

Asiakaskeskeisyydestä puhutaan paljon, mutta mitä se tarkoittaa käytännössä, kun kyseessä on yrityksen seminaaritapahtuma. Asiakaskeskeisyys on kokonaisvaltainen toimintatapa, jossa asiakas ohjaa päätöksentekoa, palvelu- ja tuotekehitystä sekä strategista suunnittelua. Se kertoo lisäksi sitoutumisesta arvon tuottamiseen asiakkaalle ja asiakkaan kokemuksen optimointiin juuri hänelle sopivaksi. Asiakaskeskeinen organisaatio pyrkii ylittämään asiakkaan odotukset, ei pelkästään täyttämään vaadittavia kriteereitä. Odotuksia voidaan pyrkiä ylittämään esimerkiksi odottamattomilla positiivisilla yllätyksillä ja yksilöllisellä palvelulla. (Ihamäki, 2016.) Asiakaskokemus muodostuu kosketuspisteistä, mielikuvista ja tunteista, joita asiakkaalle syntyy yrityksen kanssa. Kyse ei ole yhdestä viestistä tai kohtaamisesta, vaan koko matkasta ennen tapahtumaa, sen aikana ja jälkeen. Kun me tuottajat teemme tapahtumaa tilaajalle, joka haluaa tapahtumassa palvella omia asiakkaitaan mahdollisimman hyvin, on tärkeää että tunnemme asiakasyrityksen, loppuasiakkaan ja tilaajan toimialan. Näin voimme tapahtumassa huomioida asiakasryhmien erityispiirteet. Asiakaspolku yritystapahtumassa Projektin aikana tarkastelin loppuasiakkaan asiakaskokemusta kokonaisvaltaisesti aina kutsuprosessista jälkiviestintään. Projektin tavoitteena oli tunnistaa asiakaspolun merkitykselliset kohtaamispisteet ja analysoida, mitkä tekijät vaikuttavat onnistuneeseen lopputulokseen. Esiin nousi muutama konkreettinen huomio: Tapahtumatyöntekijät pystyvät palvelemaan loppuasiakasta parhaalla mahdollisella tavalla silloin, kun heillä on riittävät ja ajankohtaiset tiedot tapahtuman sisällöstä, tavoitteista ja omista rooleistaan. Kun ennakkotuotannon aikataulussa pysytään, voidaan varmistaa tapahtuman sujuvuus ja palvelun laatu kaikissa vaiheissa ja huolehtia, että jokainen asia on hoidettu. Toimiva kommunikaatio tilaajan kanssa puolestaan mahdollistaa odotusten täyttämisen, auttaa tunnistamaan tapahtuman kannalta olennaiset asiat ja varmistaa, että kaikki osapuolet ymmärtävät, mikä on tärkeää onnistuneen lopputuloksen saavuttamiseksi. Ekologinen kestävyys Yritystapahtumiin tuotetaan asiakaskokemuksen ja -keskeisyyden nimissä materiaaleja, jotka ovat tapahtumien jälkeen roskaa. Vaikka kierrätys hoidetaan parhaalla mahdollisella tavalla, se ei poista sitä tosiasiaa, että materiaalia on valmistettu vain yhtä tapahtumaa varten. Olen kuitenkin huomannut, että monissa tapahtumissa suurten elementtien suunnittelussa on jo huomioitu uudelleenkäytettävyys esimerkiksi välttämällä vuosilukuja printeissä. Nämä visuaaliset elementit ovat merkittävä osa brändimielikuvaa ja asiakaskokemusta, mutta tapahtumatilaa ja materiaaleja suunniteltaessa on syytä pohtia, voisiko digitaalisilla ratkaisuilla korvata ainakin osan fyysisistä materiaaleista. Lopuksi Projektin avulla opin tarkastelemaan asiakaskeskeisyyttä aiempaa kokonaisvaltaisemmin. Nykyään ymmärrän, millaisia osa-alueita asiakaskokemukseen liittyy ja mitkä ovat avaintekijöitä onnistuneeseen lopputulokseen. Konkreettisesti asiakaskeskeisyys näkyy pieninä yksilöllisinä huomiointeina, joista muodostuu yhtenäinen kokonaisuus. Jo kutsuprosessin aikana asiakkaalle luodaan mielikuvaa tapahtumasta. Viestinnän tulee olla selkeää ja informatiivista. Tapahtuman aikana asiakaskeskeisyys näkyy hoituu -asenteessa, jossa asiakkaan kaikkiin pyyntöihin pyritään löytämään ratkaisu. Asiakaskeskeisyydessä tähdätään pitkään yhteistyöhön, jossa asiakkaan tarpeet osataan automaattisesti huomioida. Tämä tekee työskentelystä ketterää ja tehokasta. Ihamäki, H. (2016). Palvelumuotoilu työkaluna erinomaisen asiakaskokemuksen Elle Hietanen, Kulttuurituotannon vuosikurssi 2022

Markkinointia opiskelijoiden teatteriproduktiossa – METKAn Speksi 2025

http://Speksin%20haalarimerkit,%20käsiohjelma%20sekä%20digitaalinen%20juliste%20Arabiasalin%20ulkopuolella%20juuri%20ennen%20näytöstä.

5.2.2026 Tulevaisuuden tuottajat

METKAn Speksi on korkeakouluopiskelijoiden järjestämää interaktiivista improvisaatioteatteria, jota on höystetty musiikki- ja tanssiesityksillä. Produktio on vuoden mittainen projekti, jossa on mukana noin 70 osallistujaa. Lopputuloksen pääsee näkemään syksyisin Metropolian Arabian kampuksen Arabiasalissa. Toimin METKAn Speksin markkinointivastaavana osana kahdeksan hengen markkinointitiimiä. Tiimiä johdettiin kahden vastaavan voimin, ja tavoitteena oli lisätä tapahtuman tunnettuutta, kasvattaa lipunmyyntiä sekä kehittää ja ylläpitää Speksille tunnistettavaa ja kiinnostavaa brändiä. Markkinointivastaavan rooli käytännössä Työnkuva markkinointivastaavalla oli laaja ja monipuolinen. Aloitimme projektin laatimalla markkinointivastaavien kesken markkinointisuunnitelman ja kokosimme ympärillemme tiimin, jolla olisi tarvittavaa osaamista ja riittävät resurssit markkinoinnin toteuttamiseen. Tiimi koostui lopulta kahdesta vastaavasta, kahdesta markkinointiassistentista, kolmesta kuvaajasta sekä yhdestä graafikosta. Heti projektin alkupuolella pääsin myös mukaan suunnittelemaan näytösten visuaalista ilmettä yhdessä muiden off-stage-vastaavien kanssa. Tällä varmistuttiin siitä, että markkinointi, graafinen suunnittelu ja itse näytökset kulkevat heti alusta asti samassa linjassa. Koska opiskelijaproduktioille tyypilliseen tapaan markkinointibudjetti oli rajallinen, suunnittelu vaati luovia sekä kustannustehokkaita ratkaisuja. Suurin panostus markkinoinnissa kohdistui sosiaaliseen mediaan, erityisesti Instagramiin, Facebookiin ja TikTokiin. Lähdimme suunnittelemaan ja rajaamaan erilaisia sisältöideoita kutakin kanavaa kohden. Olin itse päävastuussa TikTok-sisällöntuotannosta. Siellä pääsin tuottamaan humoristisia ja helposti lähestyttäviä videoita, osallistumaan pinnalla oleviin trendeihin ja soveltamaan niitä luovasti osana speksin markkinointia. Yksi paljon aikaa vievä kokonaisuus oli yritysyhteistyön koordinointi. Speksille tämä on tärkeä varainhankinnan muoto lipun- ja oheistuotemyynnin rinnalla. Suunnittelimme kumppaneille markkinointimateriaaleja ja varmistimme, että yhteistyö palvelee hyvin molempia osapuolia. Kesäkuussa järjestimme kuvaukset, joissa taltioitiin kaikki työryhmän jäsenet, näytöksen hahmot ja trailerivideomateriaalia. Noin 70 hengen tuotannon kuvausten aikataulutus ja koordinointi opetti paljon ennakkosuunnittelusta, tarkkuudesta ja yhteistyöstä koko produktion kanssa. Lisäksi promotoimme speksiä useissa opiskelijatapahtumissa keväällä ja syksyllä. Itsensä johtaminen Vuoden mittainen produktio vaati pitkäjänteistä sitoutumista. Sen yhdistäminen opintoihin ja muuhun elämään edellytti jatkuvaa aikataulutusta ja tehtävien priorisointia, mikä konkretisoi itsensä johtamisen merkityksen arjessa. Koska kyseessä oli vapaaehtoisuuteen perustuva opiskelijaprojekti, vastuu omasta työpanoksesta korostui entisestään. Projektin aikana huomasin myös, että tiimin johtaminen alkaa yllättävän pitkälle itsensä johtamisesta. Kun tunnistaa omat vahvuutensa ja rajansa, osaa rakentaa ympärilleen oikeanlaisen tiimin ja jakaa vastuuta järkevästi. Speksi opetti ennen kaikkea huomioimaan oman jaksamisen: kun oma tekeminen on kestävää, myös koko tiimin työskentely pysyy sujuvana. Mitä speksi antoi? METKAn Speksi oli minulle innostava ja opettavainen kokemus, jossa opin sekä markkinoinnista että itsestäni. Se tarjosi mahdollisuuden kehittää markkinointiosaamista käytännössä, kasvaa tiiminvetäjänä ja kokeilla luovia ratkaisuja matalalla kynnyksellä. Markkinointivastaavana opin paljon tiimityöstä, vastuunkannosta, ongelmanratkaisusta ja ennen kaikkea itsensä johtamisesta. Projekti vahvisti kiinnostustani markkinointiin ja antoi konkreettisia valmiuksia tulevia työ- ja harjoittelupaikkoja varten. Vielä jälkikäteen on hauskaa ja palkitsevaa katsella somekanavista, mitä kaikkea tiimimme sai aikaiseksi. Emmi Kovalainen, kulttuurituotannon vuosikurssi 2023

Sinua kiinnostavia artikkeleita muista blogeista

Projektipäällikkö jyrää kaikki?

26.2.2019 Tikissä

Meillä kaikilla on oma tapamme toimia ja olla työrooleissamme. Useimpien tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeiden parissa työskentelee ihmisiä eri organisaatioista. Hankkeet ovat määräaikaisia, ja hankkeessa työtä tekevä tiimi syntyy määräajaksi. Projektia vetämään nimetään projektipäällikkö. Projektipäällikön roolin ennakko-odotukset Projektipäällikön onnistumista työssään arvioivat eri vaiheissa rahoittaja, ohjausryhmä, projektin työntekijät ja kumppanit, sekä projektin sidosryhmien edustajat. Miellämme päällikön roolin kukin omasta näkökulmastamme. Eri aloilla projektityö käsitetään eri tavoin. Ennakko-odotukset projektipäällikön roolista ja projektin toteuttamistavasta voivat kummuta kunkin mukana olevan aiemmista kokemuksista. Samoin oletukset ensikertalaisen tai kokeneemman projektipäällikön kyvykkyydestä hoitaa tehtävänsä voivat olla hyvin vahvoja. Näiden oletusten läpikäynti yhdessä, projektin alkaessa, saattaa edistää yhteistyön mielekästä käynnistymistä. Projektipäällikkönä toimimisen perusedellytykset Onko hyvä projektipäällikkö hankkeen itsepäinen veturi vai joukon kapteeni? Keskittyykö hän käytännön suorituksiin, vai katseleeko vielä pitemmälle, hankkeen päättymisen jälkeiseen aikaan? Ei ole yhtä ja ainoaa oikeaa tapaa olla projektipäällikkö. Kyky toteuttaa projekti alusta loppuun on pääasiallinen tehtävä. Projektipäällikkönä onnistumisen perusedellytyksiä ovat ymmärrys projektiluontoisesta työskentelystä, jota raamittavat aika, raha ja ihmiset ihmisten johtamisen taidot jokin käsitys aihepiiristä, jota projekti käsittelee, vaikkei hänen tarvitse olla alan erityisasiantuntija perustyövälineiden, kuten sähköisten raportointityökalujen, ymmärrys Osaamistaan voi kasvattaa läpi uran, projektikokemus toisensa jälkeen. Ammattilainen hankkii todisteeksi osaamisestaan vaikkapa projektipäällikön sertifikaatin, jollaisia erilaiset kansainväliset asiaan erikoistuneet organisaatiot myöntävät. Projektipäällikön tulee hankkeen edetessä osata reagoida muuttuviin tilanteisiin sopivalla tyylillä ja edistää hanketta sen tärkeimmät tavoitteet mielessä. Projektipäällikön on hyvä osata ja ymmärtää, tietää paljon muttei kaikkea, kantaa vastuunsa ja jakaa sitä muillekin, viestiä aktiivisesti ja luontevasti. Paineensietokykyäkin tarvitaan. Tiimin rooli projektin etenemisessä Metropolia ammattikorkeakoulussa tehdään vuosittain yli sataa hanketta, joita toteuttavat kymmenet projektipäälliköt. Monet projektipäälliköt ovat vastuussa useammasta kuin yhdestä hankkeesta. Jokainen heistä on oma persoonansa ja kullakin oma tyylinsä viedä projektejaan eteenpäin. Hankkeen onnistumisen kannalta myös projektin työntekijöiden persoonallisuudet ja tekemisen tapa ovat merkittävässä roolissa. Tiimiään ei aina voi valita. Huomioitavaa on myös se, ettei projektipäällikkö aina ole projektityöntekijöiden hallinnollinen esihenkilö. Ihannetilanteessa projektia vetää henkilö, joka kykenee näkemään kokonaisuuden, tekemisen merkityksen ja tulosten vaikutukset niin projektin osallisille kuin laajemmin. Lisäksi hän antaa tilaa tekemiselle, selkeät roolit ja vastuut tiiminsä asiantuntijoille. Tiimin tehtävä on toteuttaa annettuja tehtäviä tai tehtäväkokonaisuuksia ja raportoida projektipäällikölle. Tiimiläisillä voi olla täysipäiväinen tai osa-aikainen työsuhde projektiin. Tiimin sisäinen viestintä on tärkeää, jotta kaikki osalliset pysyvät ajan tasalla projektin etenemisestä. Vahva persoona, vahva työote? Olen työskennellyt hankkeiden viestijänä noin kymmenen eri projektipäällikön kanssa. Jokainen heistä on tuntunut tekevän työtä omana itsenään ja kunkin työtyyli on värittynyt sen mukaisesti. Yhdistävänä tekijänä voi sanoa omien kokemusten pohjalta vain, että tyypillinen projektipäällikkö on varma mielipiteistään, eikä epäröi sanoa ajatuksiaan ääneen. Itse olen toiminut viimeksi seitsemän vuotta sitten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeen projektipäällikkönä. Oma tavoitteeni oli taata huipputiimin onnistuminen projektin suorittamisessa. Kaiken avaimena oli avoimuus ja tasavertainen vuorovaikutus, niin tiimin kuin kumppaneidenkin kanssa. Uskon myöskin edustaneeni päällikkötyyppiä, jolla on vahva mielipide. Projektipäällikön vahva mielipide ei muodostu omista mieltymyksistä tai hetken mielijohteesta, vaan perustellusti eri vaihtoehtoja punnittuaan, päällikkö tekee päätöksen. Se ei koskaan ole jyräävä teko, vaan osoitus sitoutumisesta valintaan, joka tukee projektipäällikön näkemyksen mukaan parhaiten projektin etua kokonaisuudessaan. Lukemistoa Erikson, Thomas: Kehnot pomot ympärilläni - miksi hyvä johtaminen on niin vaikeaa? (2019, Atena-kustannus) Kähönen, Päivi: Projektipäällikön osaaminen ja taidot (7.3.2016, Pasaati)

Kestävä kehitys osana tulevaisuuden ammatillisen opettajan identiteettiä

Kolme henkilöä työskentelevät yhteisen pöydän ääressä. Pöydällä on tietokone sekä muistiinpanovihko, johon yksi henkilö on kirjoittanut sanat kestävä kehitys, kiertotalous sekä kestävyyskriisi.

12.4.2023 Hiiltä ja timanttia

Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. – Ympäristöministeriö Kestävä kehitys tunnistetaan suurena yhteiskunnallisena haasteena, ja sen periaatteiden tuntemus on yksi tärkeimpiä tulevaisuuden työelämätaitoja (Opetushallitus, 2019). Kestävä kehitys ei ole vain jokaisen oppilaitoksen oman mielivallan alainen asia, vaan Suomi kantaa globaalia vastuuta sekä toimii edelläkävijänä kestävän kehityksen tavoitteissa kansainvälisesti. Kyseessä on siis työelämätaitojen lisäksi kansallinen velvollisuus, jonka toteutumista seurataan ja arvioidaan valtion tasolta asti. (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2023.) Jo nyt jokainen nykyinen ja tuleva opettaja joutuu pohtimaan kestävän kehityksen tematiikkaa omassa opetustyössään. Tässä blogitekstissä me kolme ammatillisen opettajakoulutuksen opiskelijaa pohdimme: Miksi kestävän kehityksen tulisi olla osa tulevaisuuden ammatillisen opettajan identiteettiä? Kuinka edistämme kestävän kehityksen osaamista opetuksessamme? Blogitekstin otteet ovat Haaga-Helian ammatillisessa opettajakorkeakoulussa helmikuussa 2023 järjestetyn kestävän kehityksen teemapäivän aikana syntyneitä mietteitä opettajaopiskelijoilta. Kohti kestävämpää maailmaa Opettajalla on suuri vastuu tulevaisuuden tekijöiden osaamisen kasvattamisessa myös kestävän kehityksen näkökulmasta. – ammatillinen opettajaopiskelija Ammatillisen ja korkeakoulupedagogiikan tavoitteena on luoda kestävää osaamista, jossa vastataan jatkuvan oppimisen tarpeisiin. Osaamisen tulee olla päivitettävissä ja yhdistettävissä uuteen osaamiseen. Kestävällä osaamisella myös varmistetaan, että opiskelijan motivaatio ja arvot pohjautuvat kestävän kehityksen rakentamiseen. Koulutuksessa ei tulisi käsitellä pelkästään ammattietiikan normistoa, vaan opiskelijoiden tulee ymmärtää vastuullinen asiantuntijuus kaikessa toiminnassa (Friman ym. 2022). Kuten Sandri (2022) määrittelee, on pedagogiikassa kyse arvoista, uskomuksista ja asenteista, joihin kasvatukselliset valinnat nojautuvat (Suhonen ja muut, 2023). Opetuksen tavoitteena tulisi olla kriittiseen ja ratkaisukeskeiseen ajatteluun tähtäävät arvot ja asenteet sekä kestävää tulevaisuutta tukevat toimintatavat (Konst, 2022). Globaali kansalaisuus nähdään moniulotteisesti. Toisaalta se on inhimillistä pääomaa, jota yksilö käyttää menestyäkseen globaaleilla markkinoilla ja työelämässä. Toisaalta se nähdään myös humanistisemmin ihmisoikeuksien ja demokraattisen dialogin sekä myötätunnon korostuksena kaikessa toiminnassa. Kyky kohdata hankalia kysymyksiä ja muuttaa epäoikeudenmukaisia järjestelmiä kestävästi nähdään osana globaalia kansalaiskasvatusta. (Suhonen ja muut, 2023.) Ammatillisessa koulutuksessa lähiopetuksen rajallisuus sekä globaalien aiheiden vähyys ja toisaalta laajuus luovat haasteita kestävän kehityksen ja globaalin tietouden lisäämiselle. (Suhonen ja muut, 2023.) Globaalien aiheiden opetus jää usein spontaaneiksi, suunnittelemattomiksi hetkiksi ja tämän takia ammatillisen opettajan identiteetti korostuu aiheen opetuksen kannalta. Kun ammatillinen opettaja omaa globaalin ja kestävää kehitystä tukevan identiteetin, on aihe helpompi tuoda niin opetushetkiin kuin pitkällä tähtäimellä myös koko oppilaitoksen toimintaan. Tulevaisuutta tehdään kouluissa Miksi sitten kestävä kehitys on niin tärkeä osa tulevaisuuden ammatillisen opettajan identiteettiä? On selvää, että vastuullisuus ja kestävyys ovat keskeisiä työelämän vaatimuksia. Työelämän vaatimukset taas seuraavat maailmamme megatrendejä. Oppilaitokset eivät vain seuraa, vaan ovat mukana muokkaamassa maailmaa niin toivottavaan kuin epätoivottuunkin suuntaan. Ammatillisen opetuksen perusteena – niin toisella asteella kuin korkeakouluissakin – on työelämälähtöisyys, joten olisi enemmän kuin katastrofi, jos työelämän vaatimuksia ei kuunneltaisi ja muokattaisi myös kestävyyden ja vastuullisuuden osalta. Toimintakulttuurin muutokseen tarvitaan oppilaitoksen johdon ja koko yhteiskunnan tukea, mutta loppujen lopuksi kaikki lähtee yksilöstä. (Suhonen ja muut, 2023) Kestävää kehitystä ei pääse pakoon ja se koskee kaikkia. Se pitäisi ottaa osaksi jokaista kurssia, jokaisen alan opetusta. Pitäisi siis poisoppia vanhoista mielenpinttymistä ja herätä tähän päivään. – ammatillinen opettajaopiskelija Kestävän kehityksen edistäminen opetuksessa Ammatillisen opettajan on hyvä tietää kestävästä kehityksestä perusperiaatteet, jotta hän osaa asennoitua aiheeseen eri opintokokonaisuuksissa. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä. Kestävä kehitys tulisi ottaa huomioon myös opetussuunnitelmien tasolla eli opintojaksojen sisältöjen, osaamisvaatimusten ja arviointikriteereiden kuvauksissa. Tällöin vastuu aiheen käsittelystä ei jäisi vain opettajan asenteiden, motivaation ja/tai valveutuneisuuden varaan. Kestävä kehitys on aiheena todella laaja. Voisi kuvitella, että tämä saattaa ahdistaa tai jopa pelottaa opettajia. Tiedänkö aiheesta tarpeeksi? Tietävätkö nuoret, valveutuneet opiskelijani aiheesta enemmän kuin minä? Kuten aiemminkin on tunnustettu, kestävyysteemojen käsittely voi vaatia opettajilta epävarmuuden tai tietämättömyyden tunnustamista opiskelijoiden edessä, mikä voi olla vaikeaa ja epämiellyttävää (Asikainen, 2022). Koemme, että oman keskeneräisyyden myöntäminen ja sen kanssa eläminen voi toisaalta olla avaintekijä kestävän kehityksen asioiden opettamiseen ammatillisessa koulutuksessa: Kun opettajalla on edes perustietämys kestävästä kehityksestä, ja opetussuunnitelma antaa tukea kestävyysteemoille, paras lähestymistapa voisi hyvinkin olla se, että opettaja lähtee yhdessä opiskelijaryhmän kanssa tutkimaan, mitä kestävyys merkitsee yksittäisen opintojakson tai opetettavan aiheen kohdalla. Tällaisissa tilanteissa ammatillisen opettajan identiteetti ja asenne tulevat keskiöön. Kirjoittajat Aila Bonifacio toimii esihenkilönä matkailu- ja ravintola-alalla. Hänen intohimonaan on kansainvälisyyden ja yhdevertaisuuden teemat, joita hän aktiivisesti toteuttaa niin töissä kuin opinnoissa. Vapaa-ajalla hän viettää aikaa lastensa kanssa ja laulaa. Essi Karell toimii Metropolia Ammattikorkeakoulun lehtorina ja tutkintovastaavana vaatetusalan (ylempi AMK) -tutkinto-ohjelmassa. Hän on tutkinut väitöskirjassaan tekstiilien kiertotaloutta sekä vastuullista vaatesuunnittelua. Hänen nykyinen opetus- ja tutkimustyönsä Metropoliassa liittyy myös kyseisiin aiheisiin. Vapaa-ajalla Essin löytää pieneltä viljelypalstalta. Petri Myllynen toimii tulliylitarkastajana Tullin koulutuksessa. Häntä kiinnostaa koulutusteknologia ja sen mahdollisuudet oppimisessa. Vapaa-ajalla hän tarkkailee luontoa kameran linssin läpi. Kirjoittajat viimeistelevät opintojaan Haaga-Helian Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Lähteet Asikainen, E. (2022). Miten opettaisin kestävää kehitystä – näkemyksiä ja tukea käytännön työhön. Teaching and Learning Centre -blogi. 16.2.2022. Luettu: 5.3.2023 Friman, M. & Mutanen, A. 2022. Korkeakoulupedagogiikan etiikasta. s. 68-70. Teoksessa: Korkeakoulupedagogiikka – Ajat, paikat ja tulkinnat (pdf). Luettu: 3.3.2023. Konst, T. 2022. Kestävää tulevaisuutta rakentava korkeakoulupedagogiikka. s. 100. Teoksessa: Korkeakoulupedagogiikka – Ajat, paikat ja tulkinnat (pdf). Luettu: 3.3.2023. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2023. Kestävä kehitys. Luettu: 11.3.2023 Suhonen, R., Cantell, H., Rajala, A., & Kallioniemi, A. (2023). Opettajien näkemyksiä globaalien aiheiden käsittelystä toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa Suomessa. Ammattikasvatuksen Aikakauskirja, 24(4), 46–63. Ympäristöministeriö 2023. Mitä on kestävä kehitys? Luettu: 11.3.2023

Ihmisille mahdollisuus arvopohjaisiin valintoihin – myös sote-alalla

3.2.2022 Uudistuva sosiaalialan osaaminen

Yritysmaailma on joutunut panostamaan vastuullisuustyöhön ja läpinäkyvyyteen, ja kuluttajat ovat tottuneet tekemään yhä enemmän tietoon perustuvia arvovalintoja. Samoja vaatimuksia ja valinnanmahdollisuuksia kaivattaisiin myös sote-alalla – ovathan sen tarjoamat palvelut suomalaisten hyvinvoinnin ytimessä ja ala merkittävä osa suomalaista elinkeinoelämää. Sosiaali- ja terveysalalla ei kestävästä kehityksestä ja vastuullisuudesta juuri puhuta. Työ- ja elinkeinoministeriön tekemässä toimialaselvityksessä ”Missä mennään sote-toimiala? 2020” (1) nämä teemat tulevat hädin tuskin mainituiksi. Olemmeko liiankin tottuneita siihen, että meillä ei ole mahdollisuutta arvioida tarvitsemiemme sote - palveluiden vastuullisuutta saati tehdä valintoja sen mukaan? Voisiko asia olla tulevaisuudessa toisin? Jo nyt yritysmaailma on joutunut satsaamaan vastuullisuustyöhön ja osoittamaan, että sen toiminta on kestävää, kiinnostavaa ja tuottavaa. Kuluttajat vaativat entistä enemmän läpinäkyvyyttä ja myös tekevät entistä enemmän arvoperusteisia valintoja. Kysymys kuuluukin: miten sosiaali- ja terveysalan palveluista voisi valita arvojensa mukaisesti? Vastuullisuuden kirittäjänä kestävä kehitys Kestävästä kehityksestä puhutaan paljon ja isoilla foorumeilla – eikä suotta. Kestävä kehitys ja siihen liittyvät tavoitteet ovat avaimia valtavien haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja globaalin hyvinvoinnin edistämiseen (2, 3). YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030 (4) tähtää äärimmäisen köyhyyden poistamiseen sekä sellaiseen kestävään kehitykseen, joka ottaa tasavertaisesti huomioon niin ympäristön, talouden kuin ihmisenkin. Ohjelman kantaviin periaatteisiin kuuluu, että ketään ei jätetä kehityksessä jälkeen. Tavoitteet ovat miedostikin ilmaistuna kunnianhimoisia. Soste ry:n asiantuntija Erja Saarinen esittelee blogissaan (5) järjestöjen roolia Agenda2030:n toteutumisen arvioijina ja kommentoi kokonaisuutta muun muassa näin: ”Kestävän kehityksen tavoitteet ovat valtavan laajoja, jopa niinkin laveita, että monia mietityttää tavoitteiden toteutuminen.” Isot muutokset alkavat arkisista teoista Kestävän kehityksen työ nivoutuu usein osaksi vastuullisuustyötä, jonka toteutumisen tueksi julkiset toimijat ja yritykset laativat vastuullisuustyön suunnitelmia. Järjestöt seuraavat tarkkaan kyseisten toimijoiden työtä. Esimerkiksi Suomen valtion on tehtävä selonteko kestävään kehitykseen liittyvien tavoitteidensa toteutumisesta neljän vuoden välein. Selvitysraportit ovat asiatyylisiä, ammattilaisilta toisille suunnattuja selontekoja. Ne ovat haastavia tulkittavia kohderyhmälleenkin, saati sitten tavallisille kansalaisille. Selontekojen vaatiminen on turhauttavaa, ja joskus myös turhaa, koska kestävää kehitystä toteutetaan lopulta hyvin käytännönläheisillä, pienillä ja suurilla, teoilla. Kestäviä arkisia tekoja ovat muun muassa valinnat, joita teemme käyttäessämme erilaisia palveluja. Sosiaali- ja terveysalalla valintojen tekeminen on useimpia muita aloja monimutkaisempaa. Ehkä arvopohjaisten valintojen tekeminen on kuitenkin ajan myötä mahdollista yhä useammalle meistä? Kenties voimme tulevaisuudessa valita arvoperusteisesti henkilökohtaista apua tai toimintaterapiapalveluita? Minkälaisia asiakirjoja ja selontekoja me tavalliset kansalaiset tarvitsisimme päätöksentekomme tueksi? Esimerkiksi yritysten ja julkisten toimijoiden vastuullisuustyön raporteilla voisi olla meille paljonkin kerrottavaa. Ensin hyvät uutiset: EU-standardi velvoittaa määrämuotoiseen vastuullisuusraportointiin Raportointi on yksi vastuullisuustyön näkyvimmistä osa-alueista. Vastuulliset organisaatiot ymmärtävät yhteiskunnallisen merkityksensä ja asettavat vastuullisuuden yhdeksi strategisista tavoitteistaan (6). Sosiaali- ja terveysalalla on lukuisia toimijoita – yksityisiä ammatinharjoittajia, pörssiyhtiöitä, pienyrityksiä, järjestöjä sekä iso julkinen sektori – joiden strategisista tavoitteista vastuullisuuden olisi todellakin syytä löytyä. Tällä hetkellä vastuullisuusraportointi on vapaaehtoista ja myös vapaamuotoista. Raporteissa voi siis kertoa juuri sen, minkä haluaa ja katsoo itse merkitykselliseksi. Tilanne muuttuu vuonna 2023, kun EU:n komissiossa valmisteltu kestävyysraportoinnin standardi astuu voimaan. Standardin avulla yritysten vastuullinen toiminta halutaan tehdä näkyväksi ja vertailukelpoiseksi niin sijoittajille kuin palveluiden käyttäjille. Tämä on omiaan parantamaan julkisen kestävyystiedon saatavuutta: kansalaisjärjestöt, työmarkkinaosapuolet ja muut sidosryhmät haluavat saada yritykset paremmin vastuuseen toimintansa vaikutuksista niin ihmisiin kuin ympäristöönkin (7). Ja sitten ne vähemmän hyvät: Standardi velvoittaa vain murto-osaa sote-toimijoista Yllä mainitulla velvoittavalla direktiivillä pyritään varmistamaan, että riskeistä on saatavissa riittävästi julkista tietoa. Muutoksella on vaikutusta etenkin pörssiyhtiöihin sekä yhtiöihin, jotka täyttävät vähintään kaksi ehtoa näistä kolmesta: vähintään 250 työntekijää, vähintään 40 000 euron liikevaihto tai taseen loppusumma vähintään 20 000 euroa. Tällaisten yritysten tulee tilikaudesta 2023 alkaen raportoida uuden lakisääteisen yritysten kestävyysraportoinnin standardin mukaan (8). Suomessa sote-palvelualalla toimii tällä hetkellä noin 18 200 yritystä: se on yksi suurimmista työllistäjistä ja näin ollen merkittävä osa suomalaista elinkeinoelämää (9). Ongelmallista on, että vain muutamat näistä yrityksistä täyttävät standardissa määritellyt ehdot. Näin merkittävä määrä toimijoita jää jatkossakin raportointivelvoitteen ulkopuolelle. Kysymys kuuluukin: miten kaikki alan toimijat saadaan mukaan vastuullisuustyöhön? Onko palveluiden käyttäjillä, asiakkailla tai potilailla tulevaisuudessa valta ja mahdollisuus vaatia lisää läpinäkyvyyttä? Ja vielä: voiko sote-alan houkuttelevuutta nostaa vastuullisuutta ja kestävää kehitystä huomioivalla teoilla ja raportoinnilla? Miten toimia vastuullisesti ja kestävää kehitystä tukien: Pohdi omaa suhdettasi kestävään kehitykseen ja vastuullisuuteen: mitä tekoja ja valintoja teet itse juuri nyt? Mitkä ovat kolme tärkeintä kestävän kehityksen teemaa, jotka haluaisit näkyviksi yrityksesi liiketoiminnassa/palkkatyössäsi? Aloita maltillisesti: aseta tavoitteita, joihin on helppo sitoutua heti. Perehdy esimerkiksi yrityksesi/ työnantajasi hankintoihin ja hankintaketjuihin tai ota selvää jo tehdystä vastuullisuustyöstä. Käytä vastuullisuusteemojen selvitystyöhön tunti viikossa ja laadi oppimasi pohjalta kolme tärkeää kehityskohdetta seuraavalle vuodelle. Kerro niistä myös muille somessa tai/ja muissa markkinointikanavissa. Pyydä palautetta ja kannustusta muilta alan toimijoilta / palveluiden käyttäjiltä / tutuilta! Liity mukaan yritysvastuuverkostoon. Lisätietoa osoitteessa https://www.fibsry.fi/ Hanki koulutusta aiheesta! Jyväskylän yliopisto tarjoaa mm. maksuttomia kursseja: https://www.avoin.jyu.fi/fi/opintotarjonta/planetaarinen-hyvinvointi Käy tekemässä oma sitoumus; https://sitoumus2050.fi/mika-on-sitoumus-#/ Kirjoittaja Hanna Ruohonen on kuntoutuksen YAMK-opiskelija, toimintaterapeutti ja opintovapaalla työllisyyskoordinaattorin tehtävästään Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiöstä. Lisäksi hän on intohimoinen avantouimari. Lähteet: Missä mennään sote-toimiala? Toimialaraportti. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 1:2020. Halonen, Mikko & Sepponen, Susanna & Suominen, Fanny & Moisio, Matleena & Hjelt, Mari. 2020. Esiselvitys kansallisen Agenda2030 -tiekartan laadinnasta. Gaia Consulting Oy. Osallistava ja osaava Suomi. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019 YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030 Saarinen, Erja 2020. Sote-järjestöt & Agenda 2030: Järjestöt kestävän kehityksen vahtikoirina – ja tekijöinä. Hyvinvoivat ihmiset -blogi. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Hellström, Eeva & Nieminen, Kalle & Parkkonen, Pinja. 2020. Polkuja tavoitteelliseen kestävyysraportointiin. Sitran selvityksiä 163. Ehdotus direktiivin 2013/34/EU, direktiivin 2004/109/EY, direktiivin 2006/43/EY ja asetuksen (EU) N:o 537/2014 muuttamisesta yritysten kestävyysraportoinnin osalta. Euroopan komissio 21.4.2021 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/34/EU Missä mennään sote-toimiala? Toimialaraportti. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 1:2020.