Vuosi: 2021
Läsnäolon voima ja vaikutus hyvinvointiin
Arjen ja työelämän hektisyys, multitaskaaminen, älylaitteiden näytöiltä pursuava tietotulva ja jatkuva tarve sometilien seuraamiseen ovat läsnä monen ihmisen jokapäiväisessä elämässä. Mutta olemmeko me itse läsnä tässä hetkessä, jota elämme? Läsnäolo hetkessä eläminen ovat suosikkiteemoja self help -oppaissa, naistenlehtien onnellisuutta käsittelevissä artikkeleissa ja hyvinvointivalmentajien some-postauksissa. Läsnäolon merkityksen nousu otsikoihin kertoo mahdollisesti jotain ajasta ja yhteiskunnasta, jossa elämme. Toisaalta jo 2500 vuotta sitten on havaittu tietoisen läsnäolon lisäävän mielen hyvinvointia. Mitä tarkoitetaan tietoisuustaidoilla? Tietoisuustaidot, eli mindfulness on menetelmä, jolla voidaan tutkitusti kohentaa henkistä hyvinvointia. Tietoisuustaitoja voidaan käyttää ja soveltaa monenlaisiin haasteisiin painonhallinnasta keskittymisen parantamiseen. Pienten ja suurten haasteiden kohtaaminen rauhallisesti, sekä lempeä suhtautuminen omaan itseensä voi auttaa jaksamaan paremmin arjen kuormitustekijöitä. Tietoisuustaidot voivat auttaa löytämään uuden suhtautumistavan tilanteisiin, jolloin ajatukset, tunteet ja kehon tuntemukset vievät mukanaan. Esimerkiksi hektisen työpäivän aikana voi tietoisuustaitojen avulla parantaa keskittymistä ja auttaa löytämään uudenlaisia näkökulmia asioiden ratkaisuun. Hyväksyvä läsnäolo vaatii harjoittelua Huomaatko ajatusten harhailevan usein eilisen päivän tapahtumissa tai jo seuraavan päivän tehtävissä? Ihmiset elävät paljon menneisyydessä miettien menneitä tapahtumia ja kenties pohtivat ovatko toimineet jossain tilanteessa oikein. Myös tulevaisuuden suunnittelu voi hallita ajattelua: mikä on huomisen aikataulu, kuka kuskaa lapset harrastukseen ja mitä kaupasta pitäisi seuraavaksi ostaa. Tietoisuustaitojen avulla pyritään pääsemään menneen ja tulevan liiallisesta miettimisestä. Siitä vapautuvan ajan voi käyttää nykyhetken tiedostamiseen. Tähän kuuluu, että nykyhetkeen suhtaudutaan hyväksyvästi. Vaikka tunteet olisivat vaikeita, ne hyväksytään, eikä niitä pyritä muuttamaan. Tämä voi olla vapauttavaa, koska itselleen voi antaa luvan tuntea esimerkiksi surua, ahdistusta tai vihaa. Tietoisuustaidot vaativat säännöllistä harjoittelua. Harjoitella voi pieniä hetkiä työpäivän aikana, kotona tai vaikka bussissa istuessa. Harjoitusten kautta voi oppia rauhallista, lempeää ja sallivampaa suhtautumista sekä itseen, että ympäristöön. Kirjoittaja Tiina Mursu on nuorisopsykiatrialla työskentelevä terveydenhoitaja/sairaanhoitaja ja opiskelee terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmassa Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Lähteet Mielenterveystalo. Tyyni – hyväksyvä tietoinen läsnäolo. Osoitteessa: https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/tietoisuustaidot/Pages/default.aspx Lehto, J. 2014. Mindfulness – tiedostava ja hyväksyvä läsnäolo. Teoksessa Lotta Uusitalo-Malmivaara (toim.) Positiivisen psykologian voima. Jyväskylä: PS-kustannus. Kuvat: Pixabay
Elämäntapamuutoksella kestävämpää hyvinvointia muotidieettien sijaan!
Erittäin niukkaenerginen dieetti (ENE), ketodieetti, pH-dieetti sekä erilaiset pätkäpaastot kuten 5:2-dieetti, 6:1-dieetti, mehupaasto ja niin edelleen. Erilaisia muotidieettejä nousee koko ajan otsikoihin. Niillä haetaan nopeaa muutosta hyvinvointiin. Suuret lupaukset painon pudotuksesta lyhyessä ajassa kuulostaa helpolta, nopealta ja houkuttelevalta, mutta muotidieetit eivät kuitenkaan tuota kestäviä tuloksia hyvinvoinnin kannalta, vaan siihen tarvitaan pysyvämpää elämäntapamuutosta. Dieettien haitat Kuurimaiset dieetit ja nopea laihduttaminen eivät tuota kestäviä tuloksia, koska niihin ei pystytä sitoutumaan pidemmäksi aikaa ja kun dieetti loppuu, palataan yleensä normaaliin ruokavalioon. Sitoutumiseen vaikuttaa dieettien tiukkuus (kalorien rajaaminen), yksipuolisuus ja rajoittuneisuus. Edellä mainittujen asioiden vuoksi dieetteihin yleensä kyllästytään lyhyessä ajassa, usein noin viikon jälkeen. Dieetit vaativat usein myös erikoisjärjestelyitä sosiaalisissa tilanteissa ja sen vuoksi niitä on vaikea noudattaa. Dieetit saattavat sallia ainoastaan vain joidenkin ruoka-aineiden käyttöä ja tällöin ruokavalio voi olla jopa terveydelle haitallista, jos se käy hyvin yksipuoliseksi tai se on ravitsemuksellisesti riittämätön. Herätyskellojen pitäisi soida, jos dieetti sisältää vähemmän kuin 1200 kilokaloria päivässä. Ruokavaliot voivat vaikuttaa myös esimerkiksi negatiivisesti veren rasva-arvojen muutoksen. Dieetit voivat sisältää myös ohjeita, jotka ovat ristiriidassa yleisiin ravitsemussuosituksiin. Elämäntapamuutoksen rakentaminen Elämäntapamuutoksen tekeminen on hyvä aloittaa omien arvojen pohtimisesta. Mitkä ovat minulle tärkeitä arvoja? ovatko tekoni arvojeni mukaisia? Arvot näyttävät suuntaa muutoskokeilulle ja jos teot ovat arvojen kanssa samansuuntaisia, niin se auttaa sitoutumaan muutoskokeiluun. Elämäntapamuutoksen tekeminen ei tapahdu hetkessä, vaan se on prosessi. Prosessi koostuu useammasta eri vaiheesta ja ne ovat: esiharkintavaihe, valmistautumisvaihe, toimintavaihe ja ylläpitovaihe. Repsahdukset kuuluvat myös muutosprosessiin. Niistä on tärkeä oppia ja miettiä, mikä johti repsahdukseen ja miten repsahduksen voisi jatkossa estää. Lähtötilanteen rehellinen arviointi ja tavoitteiden asettaminen on tärkeää. Tavoitteita tulee asettaa sekä lyhyelle että pidemmälle aikavälille. Tavoitteiden tulee olla realistisia niin, että ne ovat saavutettavissa, sillä saavutetut tavoitteet motivoivat jatkamaan elämäntapamuutosta eteenpäin. Pienetkin muutokset motivoivat! Valitse elämäntapamuutos Elintapojen pysyvä muuttaminen on ainoa tapa pysyviin tuloksiin. Elämäntapamuutos lähtee liikkeelle pienistä asioista ja päivittäisistä valinnoista. Jos oma terveytemme on meille tärkeä arvo, olemme silloin valmiit tekemään enemmän töitä sen eteen ja valitsemaan paremmin oman terveytemme kannalta. Koskaan ei ole liian myöhäistä tehdä elämäntapamuutosta, mutta mitä aikaisemmin sen aloittaa, sen parempi. Epäterveellisen ravinnon aiheuttamat haitat syntyvät viiveellä vuosien tai jopa vuosikymmenien kuluessa. Elämäntapamuutos liittyen ravitsemukseen on tärkeää, koska terveellinen ruokavalio lisää hyvinvointia. Se pitää painon kurissa ja ehkäisee monien sairauksien syntymistä kuten joidenkin syöpien, verenpainetaudin, tyypin 2 diabeteksen, sepelvaltimotaudin ja nivelten kulumisen. Kirjoittaja Susanna Airaksinen on erikoissairaanhoidossa työskentelevä sairaanhoitaja (AMK), joka opiskelee Metropolia ammattikorkeakoulussa terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmassa (YAMK). Lähteet Aro, Eliina – Heinonen, Liisa - Ruuskanen, Eija 2015. Laihdutuskuurit, laihduttavat dieetit ja valmisteet. Duodecim Terveyskirjasto. Verkkodokumentti. <https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=vav03712>. Luettu 15.10.2020 Huttunen, Jussi 2018. Terveellinen ruoka. Duodecim Terveyskirjasto. Verkkodokumentti. <https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00935&p_hakusana=terveellinen%20ruoka>. Luettu 15.10.2020 Työterveyslaitos N.d. Arvioi valmiuksiasi elämäntapamuutokselle. Verkkodokumentti. < https://www.ttl.fi/kroppa-ja-nuppi-kuntoon/arvioi-valmiuksiasi-elamantapamuutokselle/ >. Luettu 15.10.2020 Kuvat: Kuvapankki pixabay <www.pixapay.com>
Ehkäisy ei ole vain tyttöjen juttu – tehdään ehkäisystä meidän kaikkien yhteinen asia!
WHO:n (1) määritelmän mukaan seksuaali- ja lisääntymisterveys on merkittävä osa terveyttä ja hyvinvointia. Jokaisella tulisi olisi mahdollisuus asialliseen ja näyttöön perustuvaan tietoon oman seksuaalisuutensa edistämiseksi ja suojelemiseksi. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelman 2014 ̶ 2020 (2) tavoitteena onkin ollut kokonaisvaltainen seksuaaliterveyden edistäminen ja sen painopistealueina on ollut lapset ja nuoret, monikulttuurisuus ja miesten seksuaaliterveys. Yksi keskeinen osa-alue seksuaaliterveyden edistämisessä on raskauden ja seksitautien ehkäisy. Seksuaalikasvatus on yksi keino, millä voidaan vaikuttaa raskauden ja seksitautien ehkäisyyn. Seksuaalikasvatus on kuitenkin aloitettava ajoissa Yläkoulussa ollaan jo nimittäin osin myöhässä. THL:n Kouluterveyskyselyn (3) tulosten mukaan erityisesti peruskoululaisilta ehkäisy unohtuu liian usein. Noin 15 prosenttia seksiä harrastaneista peruskoululaisista kertoi, ettei ollut edellisessä yhdynnässä käyttänyt mitään ehkäisyä, pojista jopa joka viides. Sama trendi on nähtävissä myös toisen asteen opiskelijoiden vastauksissa. Jälkiehkäisyä käytetään paljon, mikä on raskauden keskeytyksiä ajatellen hyvä asia, mutta ehkäisykeinona jälkiehkäisyä ei tule käyttää. Hyvä uutinen on, että alle 20-vuotiaiden raskauden keskeytysten määrä on viime vuosina laskenut kaikissa Pohjoismaissa. Vähiten 15 ̶ 19-vuotiaiden keskeytyksiä tehdään Norjassa ja Suomessa (4). Lähde Pohjoismaiset raskauden keskeytykset vuonna 2017 Huolenaiheitakin löytyy. Usean vuoden yhtäjaksoisen laskun jälkeen keskeytysten määrä pysyi Suomessa viime vuonna ennallaan verrattuna edelliseen vuoteen. Ja alle 20-vuotiaista 10 prosentille oli tehty vähintään yksi aikaisempi keskeytys (5). Muistetaanhan myös pojat Suunnittelematon raskaus koskee aina kahta osapuolta. Poikien näkökulma olisi tärkeä muistaa niissä tilanteissa, missä kohdataan raskauden keskeytystä harkitsevia tyttöjä. Väestöliiton PoikaS-hankkeessa (6) vuonna 2012 koottiin Poikien puhelimessa esiin tulleita poikien kokemia kriisejä seurusteluun ja seksuaalisuuteen liittyen. Yksi esiin tulleista kriiseistä oli, että pojat eivät voineet luottaa tyttöihin ehkäisyasioissa. Tytöt olivat saattaneet yllättäen kertoa lopettaneensa tai unohtaneensa ehkäisyn ja epäilevänsä olevansa raskaana. Mikäli raskaus oli alkanut, osa pojista ei saanut päättää isyydestään. Moni koki jopa vihantunteita siitä, että heidät jätettiin ulkopuolelle raskautta koskevista päätöksistä - sekä sen keskeyttämisestä että jatkamisesta. Kondomi on pojan ainoa ehkäisykeino ja ainut väline, joka suojaa myös seksitaudeilta. Nuorta onkin hyvä kannustaa tuplaehkäisyyn etenkin, jos seksiä harrastaa muun kuin vakituisen kumppanin kanssa. Seksitautitilastoissakin on mietittävää Suojaamattoman seksin jälkeinen pelko seksitaudista, testeihin hakeutuminen ja todettu tauti aiheuttavat huolta, jopa pelkoa. Seksitautien Käypä hoito (7) suosituksen mukaan klamydia on yleisin seksitauti. Vuoden 2017 ilmoitetuista klamydiatartunnoista suurin osa oli nuorilla 15–29-vuotiailla ja n. 60 % tartunnoista esiintyi naisilla, ja heistä joka kolmas oli alle 20-vuotias. Klamydian aiheuttama infektio on useimmiten oireeton: noin 70 % naisista ja puolet miehistä on oireettomia ja voivat näin olleen tartuttaa tautia tietämättään. Hoitamattomana klamydia voi aiheuttaa sisäsynnytintulehduksen, jonka seurauksena saattaa seurata muun muassa lapsettomuutta. Myös herpes on lisääntynyt nuorilla (7). Jokainen estetty suunnittelemattoman raskaus ja seksitauti on tärkeää terveyden edistämistyötä. Miksi ehkäisy sitten unohtuu? Syitä on varmasti monia. Väestöliitto toteutti vuonna 2017 nuorten netin sivuilla kyselyn, jonka mukaan tavallisimpia syitä ehkäisyn käyttämättä jättämiselle olivat humala, ehkäisystä ei kehdattu jutella kumppanin kanssa tai ehkäisy oli unohtunut hankkia etukäteen. Myös hyvään onneen luottaminen oli osalla nuorista syy ehkäisyn käyttämättä jättämiselle (8). Osaa nuorista ehkäisyn aloittaminen arveluttaa. Muun muassa pelko sivuvaikutuksista (esimerkiksi painon nousu ja epäsäännölliset vuodot) sekä huoli pitkäaikaisemmista terveysvaikutuksista mietityttää osaa nuorista. Pelätään myös, että vanhemmille paljastuu ehkäisyn käyttö (9). Hintakin voi olla kynnyskysymys osalle nuorista. Vanhempi saattaa arvioida nuorensa käytettävissä olevan rahamäärän väärin. Ehkäisy nähdään aikuisen näkökulmasta niin halpana, että uskotaan nuorella olevan siihen varaa. Kondomit maksavat kuitenkin vähintään 50 senttiä kappale, ja ehkäisypillerit noin 5–15 euroa kuukaudessa. Rohkeneeko nuori pyytää lisärahaa ehkäisyyn vanhemmiltaan? Miten voimme vaikuttaa? Suunnittelemattomia raskauksia ja seksitauteja voidaan ehkäistä tarjoamalla maksuttomia ehkäisyvalmisteita- ja välineitä. Ehkäisypillerit, -laastarit, ja -renkaat sekä pitkäaikaiset ehkäisykeinot, kuten hormonikapselit tai kierukat, ovat naisten ehkäisykeinoja. Maksuttoman ehkäisyn tulee kuulua kaikille, joten näiden lisäksi sekä miesten että naisten kondomeja on tärkeää jakaa maksutta. Pelkkien ehkäisyvälineiden jakaminen ei kuitenkaan riitä. Nuoret tarvitsevat lisäksi ohjausta ehkäisyn aloitukseen ja käyttöön sekä neuvontaa seksuaaliterveyteen liittyvissä asioissa. Osa nuorista voi kaivata myös mahdollisuutta päästä peilaamaan ajatuksiaan ihmissuhteiden iloista ja suruista sekä aikuiseksi kasvamisen haasteista. Tarjolla tulee olla helposti saavutettavia, matalan kynnyksen seksuaaliterveyspalveluja, jota kautta nuori pääsee tarvittaessa nopeasti myös seksitautitesteihin. Seksuaaliterveyspalvelujen lisäksi tarvitaan seksuaalikasvatusta. Seksuaalikasvatus onkin Suomessa integroituna peruskoulussa opetussuunnitelmiin sekä yläkoulussa ja toisella asteella terveystieto oppiaineeseen. Kulttuurisensitiivisesti toteutettuna seksuaalikasvatus on kaikille sopivaa (10). Vanhempien myönteinen suhtautuminen ehkäisyasioihin parantaa luottamusta nuoren ja vanhemman välillä (8). Olisi tärkeää, ettei nuoren tarvitsisi salata ehkäisyn käyttöään eikä jäädä yksin ja ilman aikuisen tukea tilanteissa, jotka ovat aikuisellekin vaikeita. Kun nuori saa sopivaan aikaan iänmukaista ja oikeanlaista tietoa, pystyy hän tekemään valintoja seksuaaliterveytensä edistämiseksi. Hyviä tuloksia nähtävissä jo monissa kunnissa Vantaalla (11) on tarjottu vuodesta 2013 kaikille naisille mahdollisuutta saada ensimmäinen pitkävaikutteinen ehkäisymenetelmä maksutta. Vantaan ehkäisyohjelma on nelinkertaistanut maksuttoman pitkävaikutteisen ehkäisyn käytön 15–19-vuotiailla ja tämän myötä ikäryhmän raskaudenkeskeytykset ovat vähentyneet yli kolmanneksella. Lisäksi on nähty, että alle 25-vuotiailla pitkävaikutteisten menetelmien tarjoaminen ilmaiseksi on myös kustannustehokasta. Raumalla (12) on samoin saatu hyviä tuloksia raskauden keskeytysten ja todettujen klamydioiden vähenemisenä ehkäisyn oltua maksutonta alle 20-vuotiaille jo vuodesta 2011. Maksuton ehkäisy ei ole vain keino säästää raskaudenkeskeytyskustannuksissa. Maksuton ehkäisy on aina myös inhimillisesti ajateltuna merkityksellinen ja tärkeä asia. Pääministeri Sanna Marinin (12) hallitusohjelmaan on kirjattu valtakunnallinen kokeilu maksuttomasta ehkäisystä alle 25-vuotiaille. Tulosten perusteella on tarkoitus päättää kokeilun vakinaistamisesta vaalikauden lopulla. Palveluiden siirtyessä hyvinvointialueille sote-uudistuksen myötä on tärkeää, että valtakunnallisesti saataisiin riittävät ja laadultaan tasa-arvoiset seksuaaliterveyspalvelut kaikille. Nuorilla on oikeus parhaaseen mahdolliseen seksuaaliterveyteen! Kirjoittaja Tiina Koskela on opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitaja ja seksuaalineuvoja, joka opiskelee terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmassa Metropolia Ammattikorkeakoulussa (YAMK). Kuvat Tiina Koskela ja Pixabay Lähteet (1) WHO 2020. Seksuaali- ja lisääntymisterveys. Verkkodokumentti. https://www.who.int/reproductivehealth/en/. Luettu 11.11.2020. (2) Klemetti, Reija – Raussi-Lehto, Eija (toim.) 2014. Edistä, ehkäise ja vaikuta. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014 ̶ 2020. Verkkodokumentti. THL_OPAS33_VERKKO9.3.2016.pdf (julkari.fi). Luettu 12.11.2020. (3) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019. Kouluterveyskysely. Verkkodokumentti. https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/ktk/ktk1/summary_perustulokset2?alue_0=87869&mittarit_0=187209&mittarit_1=200280&mittarit_2=402969&vuosi_0=v20. Luettu 11.11.2020. (4) Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2019. Tilastoraportti 4/2019. Pohjoismaiset raskauden keskeytykset. Pohjoismaiset raskaudenkeskeytykset 2017 (julkari.fi).Verkkodokumentti. Luettu (5) Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2020. Tilastoraportti 26/2020. Raskauden keskeytykset 2019. Verkkodokumentti. Raskaudenkeskeytykset 2019 (julkari.fi). Luettu 11.11.2020. (6) Väestöliitto 2012. Tehoa poikien seksuaalikasvatukseen (PoikaS-hanke). Verkkodokumentti. https://www.vaestoliitto.fi/@Bin/9ffadd6e6b3f2a01d9b2dc496d80592f/1605553791/application/pdf/3335068/PoikaS-raportti_web.pdf. Luettu 10.11.2020. (7) Käypä hoito 2018. Seksitaudit. Verkkodokumentti. https://www.kaypahoito.fi/hoi50087#readmore. Luettu 11.11.2020. (8) Väestöliitto 2020. Ehkäisykysely. Verkkodokumentti. Pienen ehkäisykyselyn tulokset - Väestöliitto (vaestoliitto.fi). Luettu 12.11.2020. (9) Clare, Camille - Squire, Mary-Beatrice, Alvarez, Karem - Meisler, Julia - Fraser, Candice. 2018. Barriers to adolescent contraception use and adherence. International Journal of Adolescent Medicine and Health; Berlin Vol. 30 (4) 2018. Luettu 17.11.2020. (10) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020b. Kulttuurisensitiivinen seksuaalikasvatus. Verkkodokumentti. https://thl.fi/fi/web/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/maahanmuutto-ja-hyvinvointi/maahanmuuttajien-seksuaali-ja-lisaantymisterveys/kulttuurisensitiivinen-seksuaalikasvatus. Luettu 11.11.2020. (11) Gyllenberg, Frida, 2020. Long-Acting Reversible Contraception Free of Charge: Initiations, User Characteristics, and Induced Abortions. Verkkodokumentti. Long-acting reversible contraception free of charge: Initiations, user characteristics, and induced abortions. (helsinki.fi). Luettu 17.11.2020. (12) Yle 2015. Ilmainen ehkäisy käänsi Rauman aborttiluvut laskuun. Verkkodokumentti. https://yle.fi/uutiset/3-7811041. Luettu 10.11.2020. (13) Sanna Marinin hallitusohjelma 2019. Osallistava ja osaava Suomi. Verkkodokumentti. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161931/VN_2019_31.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Luettu 13.11.2020.
Lapsen suun terveys on vanhemman juttu
Suuhygienistinä työhöni kuuluu huoltajien ohjaaminen lapsen suun terveyden asioissa eli omahoidossa. Omahoito sisältää hampaiden ja hammasvälien puhdistuksen ohjauksen sekä ravintoneuvonnan, mutta ennen kaikkea lasten vanhempien ollessa kyseessä korostaisin esimerkin voiman! Jos vanhempien omat suun puhdistustottumukset eivät ole säännöllisiä tai ruokavalio sisältää runsaasti herkkuja ja makeita juomia, on haastavaa saada lapsia motivoitua säännölliseen ateriarytmiin ja hampaiden huolelliseen harjaukseen aamuin illoin. Lapselle paras tapa oppia hyvä suun omahoito ja terveelliset ruokatottumukset tulee vanhempien oman esimerkin kautta. Miksi lapsen suun omahoito on vanhempien vastuulla? Varhain opitut rutiinit säilyvät läpi elämän Arki voi olla haastavaa lapsiperheissä, johon vaikuttaa myös lapsen oma persoona. Lapsi onkin hyvä totuttaa jo varhain siihen, että aikuinen puhdistaa hänen hampaansa, vaikka lapsi itsekin opettelee harjauksen taitoa. (Neuvokas perhe 5). Terveellisten elintapojen omaksuminen onnistuu helpoiten varhaislapsuudessa. Tämän vuoksi on tärkeää ottaa suun hoidon terveysohjaus puheeksi jo neuvoloissa, joiden olisi hyvä toimia moniammatillisessa yhteistyössä suun terveydenhuollon kanssa. (Hausen 2.) Harjaus suositellaan aloitettavan heti ensimmäisen hampaan puhjettua vauvan suuhun. Näin lapsi tottuu päivittäiseen harjausrutiiniin kaksi kertaa päivässä. Leikin avulla harjausta voi lapsen kanssa harjoitella erityisen hammaspesulaulun kanssa tai palkita lapsi onnistuneesta harjaushetkestä yhteisellä leikkituokiolla. Lapsi tarvitsee vanhemman apua opetellessaan uusia taitoja, esimerkiksi polkupyöräilyä. Aikuinen toimii lapsen apupyörinä myös harjausta opetellessa. Vanhemman apu harjauksessa on tarpeen vähintään 10 ikävuoteen asti, jolloin lapsen käden hienomotoriikka on riittävä (Käypä hoito suositus 4). Perheissä, joissa lapsi asuu vuoroviikoin toisen vanhemman luona, olisi myös hyvä sopia yhtenevät säännöt siitä, että harjaustottumukset ja herkkupolitiikka pysyvät samoina. Työssäni usein kuulen toisen vanhemman syyllistävän toista, ”kun siellä ei tarkisteta harjaustulosta ja makeaa saa syödä mielin määrin”. Tästä seuraa lapselle hämmennys arjen rutiinien suhteen. Syyllistämällä ja toisen vanhemman moittimisella lapsen suun terveys tuskin kohenee. Lapsen hyvinvointi on molempien vanhempien asia. Vaikka karieksen esiintyminen on hieman vähentynyt viimeisen kolmen vuoden aikana 12-vuotiaiden ikäluokassa, on tervehampaisten osuus samassa ikäluokassa romahtanut vuodesta 2017 (5,5%) vuoteen 2019 (0,1%). (Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos 7). Nämä tilastotiedot puoltavat myös oikeiden suun hoito- ja ravintotottumusten omaksumista jo varhaislapsuudessa. Avaimet lapsen suun terveyden edistämiseen Vanhempana voit vaikuttaa lapsesi suun terveydentilaan yksinkertaisilla asioilla. Ole esimerkkinä lapselle ja puhdista omat hampaasi kahdesti päivässä, jolloin lapsenkin on helpompi omaksua tämä tapa. Auta lasta hammaspesussa ja kannusta häntä ylläpitämään säännöllistä harjaustapaa. Juo janoon vettä, mehut ja limut kuuluvat vain erityistilanteisiin, ei päivittäiseen käyttöön. Kansallisten ravitsemussuositusten mukaan lisätyn sokeria saannin ei tulisi olla yli 10 prosenttia kokonaisenergiansaannista. (Suomalaiset ravitsemussuositukset 6) Ateriarytmin pitäminen säännöllisenä edesauttaa suun terveyttä mutta myös yleisterveyttä ja painonhallintaa lapsenkin osalta. Makeat olisi hyvä keskittää aterian yhteyteen jälkiruoaksi ja nauttia ksylitolia pastillin tai purukumin muodossa ruokailun päätteeksi. (I Love Suu 3) Näillä eväillä lapsellasi on terve suu ja hymy herkässä. Avainasiat alakouluikäisen suun hoitoon voit kerrata videolta (Espoon kaupunki 1), jonka käsikirjoituksen on tehnyt Espoon kaupungin suun terveydenedistämistyöryhmä, jossa olen jäsenenä. Kirjoittaja Tarja Hiilovaara-Pulli on suuhygienisti (AMK), joka työskentelee Espoon kaupungin suun terveydenhuollossa ja opiskeli Metropolia Ammattikorkeakoulussa terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmassa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Lähteet Espoon kaupunki 2018. Suun terveydenedistämistyöryhmä. Video: Suunhoito-ohjeita alakouluikäisen vanhemmille. Saatavana osoitteessa < https://www.espoo.fi/fi-FI/Sosiaali_ja_terveyspalvelut/Terveyspalvelut/Hammashoito/Nain_hoidat_suun_terveytta>. Hausen, Hannu 2020. Lasten ja nuorten hammashoidon vaiheet ja sisällölliset haasteet. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2020. 57:72-75. Verkkodokumentti. < https://journal.fi/sla/issue/view/6110>. Luettu 22.10.2020. I Love Suu. Suomen Hammaslääkärilitto. Verkkodokumentti. < https://ilovesuu.fi/>. Luettu 17.10.2020. Käypä hoito suositus 2020. Karies (hallinta). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettaman työryhmän julkaisu. Verkkodokumentti. < https://www.kaypahoito.fi/hoi50078>. Luettu 22.10.2020. Neuvokas perhe 2020. Suun terveys. Verkkodokumentti. < https://neuvokasperhe.fi/>. Luettu 17.10.2020. Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. Ruokavirasto. Verkkodokumentti. < https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/kuluttaja-ja-ammattilaismateriaali/julkaisut/ravitsemussuositukset_2014_fi_web_versio_5.pdf>. Luettu 17.10.2020. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos 2020. Sotkanet. Verkkodokumentti. <www.sotkanet.fi/tilastohaku>. Luettu 29.10.2020. Valokuva Tarja Hiilovaara-Pullin kotialbumi, 2002
Työkyvyn arvioinnilla vaikuttavuutta työterveyshuollon käytäntöön
Työterveyshuollon keskeisimmät tavoitteet ovat työkyvyn edistäminen, ylläpito ja sen heikkenemisen ehkäisy. [4,5] Työterveydessä usein asioivan työntekijän heikoksi koettu terveys ja työkyky ovat yhteydessä kohonneisiin työterveyshuollon kustannuksiin. [1] Työkykyyn vaikuttavatkin muun muassa terveysongelmat ja ylipaino, jotka ennustavat heikentynyttä työkykyä.[3] Työkykyriskissä olevat henkilöt käyttävät työterveyttä useammin ja tämä lisää työterveyden palveluiden kohdentamista ja kustannuksia työkyvyn parantamiseksi. Millä sitten voitaisiin vaikuttaa työikäisten työkykyyn paremmin? Voiko työkykyä selvittää yksittäisellä kysymyksellä? Työterveysasiakkaan omalla arviolla työkyvystä on vaikutusta sairauspoissaoloihin Helsingin kaupungin työterveyshuollossa mitattiin vuodesta 2016 lähtien henkilöasiakkaiden työkykyä pyytämällä heitä arvioimaan käynnin yhteydessä omaa työkykyä asteikolla 0-10. Tutkimuksessa selvitettiin, miten työntekijät arvioivat oman työkykynsä ja millainen on työkyvyn yhteys sairauspoissaoloihin ja yksilökäynneistä johtuvat työterveyshuollon kustannukset. Tuloksista ilmeni, että koetun työkyvyn yhteys sairauspoissaoloihin ja kustannuksiin oli selkeä. Työkykynsä hyväksi kokeneilla oli 81 % vähemmän sairauspoissaoloja ja 68 % vähemmän työterveyden käynneistä aiheutuvia kustannuksia kuin henkilöillä jotka arvioivat työkyvyn heikoksi.[1] Koetun työkyvyn arviointi Koetun työkyvyn arvioinnin tarkoituksena on tunnistaa varhain ne henkilöt, joilla on merkkejä työkyvyn heikkenemisestä sekä kohdistaa työssä jatkamisen interventioita näille henkilöille. Yksittäisellä kysymyksellä, jossa pyydetään arvioimaan omaa työkykyä asteikolla 0-10, voidaan selvittää työkykyä ja ennustaa sairausloman tarvetta. Asteikko luokitellaan siten, että vastaus 0-5 tarkoittaa heikkoa työkykyä, 6-7 alentunutta työkykyä ja 8-10 hyvää työkykyä. [2] Oman työn ohella olen pohtinut, että koetun työkyvyn arvio on yksinkertainen ja edullisesti toteutettava menetelmä, joka voi toimia muidenkin toimijoiden kuten sosiaali- ja terveydenhuollon apuna asiakkaiden työkykyriskin tunnistamisessa. Työterveyshuollon on tärkeää seurata työntekijöiden työkykyä ja siinä tapahtuvia muutoksia moniammatillisesti ja jatkuvasti sekä tarvittaessa käynnistää työkykyä tukevia toimia jo varhaisessa vaiheessa. Toisaalta työterveyshuollon käyttöön ja kehittämiseksi tarvittaisiin lisää tietoa interventioiden vaikuttavuudesta, joiden avulla voidaan jatkossa kohdentaa tehokkaita toimenpiteitä riskissä oleville työntekijöille. [1] Kirjoittaja Meri Koponen on terveydenhoitaja (AMK) joka työskentelee työterveyshuollossa ja opiskelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmassa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Lähteet Kuva: Terveystalo Hynninen Y, Voltti S, Pohjonen T, Tuovinen E, Leskelä R. Työntekijän koettu työkyky ennustaa sairauspoissaoloja ja työterveyshuollon kustannuksia. Työterveyslääkäri 2020;75:2138-43. Ilmarinen J. The Work Ability Index. Occupational Medicine 2007;57:160. Pihlajamäki M, Uitti J, Arola H ym. Self-reported health problems and obesity predict sickness absence during a 12-month follow-up: a prospective cohort study in 21 608 employees from different industries. BMJ Open 2019:9:e025967. Työterveyshuoltolaki 21.12.2001/1383.www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20011383. Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuollonkäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta 1.1.2014.https:/www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130708.
Aivojen terveydeksi
Aivoterveys on aivojen hyvinvointia - aivoterveys on ihmisen tärkeä pääoma ja siitä on hyvä pitää huolta läpi elämän Aivojen hyvinvointi on perustana koko elimistön hyvinvoinnille ja toimintakyvylle. Kognitiivinen terveys - kyky ajatella, oppia ja muistaa selvästi - on tärkeä, ellei tärkein osa aivojen terveyttä, ja aivoterveys onkin mahdollisuutta käyttää aivoja parhaalla mahdollisella tavalla. Terveet aivot antavat mahdollisuuden laadukkaaseen, hyvään elämään. Aivosairaudet ovat Suomessa kallein kansantauti Aivosairaudet ovat niin mielen, muistin kuin liikuntakyvyn monimuotoisia muutoksia aiheuttavia sairauksia. Mielialahäiriöt ja muistisairaudet ovat kaksi kalleinta aivosairautta. Skitsofrenia, mielialasairaudet ja MS- tauti vaikuttavat usein jo nuorena työkykyyn. Aivoverenkiertohäiriön sairastaa noin 25 000 ihmistä vuosittain, ja suurin osa näistä saa aivoinfarktin. Muistisairauksiin sairastuu vuosittain noin 16 000 ihmistä. Muita aivosairauksia ovat mm. henkisen kehityksen häiriöt, epilepsia, aivohalvaus, päänsärky, aivokasvaimet, Alzheimerin tauti, Parkinsonin tauti, ALS-tauti, psykoosit, depressiot sekä krooniset kiputilat ja traumaattiset vammat. Eliniän pidentyessä aivosairaudetkin lisääntyvät. Terveellisillä elämäntavoilla ja valinnoilla voidaan vaikuttaa aivoterveyden edistämiseen. Tutkimusten mukaan sydämen terveyttä vaalimalla edistetään myös aivojen terveyttä. Korkea verenpaine, korkea kolesteroliarvo, diabetes ja ylipaino lisäävät aivosairauksien vaaraa. Lisäksi tupakointi on haitallista aivoille heikentämällä verenkiertoa ja lisäämällä aivohalvauksen riskiä. Alkoholin liiallinen käyttö vaikuttaa aivoihin hidastamalla tai heikentämällä aivosolujen välistä viestintää, ja pienikin annos heikentää muistia ja tarkkaavaisuutta. Digilaitteiden käyttäminen mahdollistaa työnteon ja yhteydenpidon, mutta ne väsyttävät aivoja. Aivoja kannattaakin aktivoida päivän aikana fyysisellä tekemisellä. Liikunta, on se sitten kävelylenkki tai taukojumppaa säännöllisesti päivän aikana, aktivoi aivoja. Aivojen sopiva haastaminen ja haitallisen stressin välttäminen sekä sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä aivoterveyden edistäjiä. Ympäristötekijöillä on myös jatkuvasti vaikutusta aivojen toimintaan. Aivot tarvitsevat terveellistä ravintoa Tasapainoinen ruokavalio luo pohjan hyvälle aivotoiminnalle. Säännöllinen ateriarytmi auttaa turvaamaan aivojen tasaisen energiansaannin koko päiväksi parantaen keskittymiskykyä ja muistin toimintoja. Aikuisten ravitsemussuositusten mukaan aivot tarvitsevat kasviksia, hedelmiä ja marjoja monipuolisesti, proteiinia ja hiilihydraatteja, hyviä rasvoja kalasta, kasviöljyistä ja pähkinöistä, vähäsuolaisia vaihtoehtoja sekä riittävästi vettä. Pieniä päivittäisiä muutoksia ja hyviä valintoja tekemällä voi ehkäistä mm. sydän- ja verisuonisairauksiin ja diabetekseen sairastumista sekä ylläpitää painonhallintaa. Liikunnalla on paljon positiivisia ja terveyttä ylläpitäviä vaikutuksia Liikunta parantaa aivojen virkeyttä ja terveyttä. Aivojen hyvä verenkierto on tärkeää muistijälkien syntymisen ja säilymisen kannalta. Liikunta aktivoi aivoissa myös uusia hermosoluja pitkäkestoiseen muistamiseen liittyvillä aivoalueilla. Aivosolujen määrä siis voi lisääntyä, muisti ja oppimiskyky parantua. Liikunta tuo lisäksi mielihyvää. Tutkimusten mukaan kolme kertaa viikossa suoritettu reipas liikunta kasvattaa muistille tärkeän hippokampuksen kokoa. Käypä hoito -suosituksen mukaan aikuisten tulisikin liikkua reippaasti, sydämen sykettä kohottavasti 150 minuuttia viikossa, tai kehoa rasittavasti 75 minuuttia viikossa. Lihaskuntoa ja liikehallintaa tulisi myös harjoittaa muutaman kerran viikossa. Tärkeintä on säännöllinen ja itselle mieluinen liikkuminen. Aivoterveyden ehkäisemiseksi ja parantamiseksi, mitä varhemmin liikunnan aloittaa, sen parempi. Myös kevyempi liikunta tuo tutkimusten mukaan terveyshyötyjä varsinkin vähän liikkuville. Jokainen askel kannattaa, sillä viisikin minuuttia on terveydelle parempi kuin ei mitään. Aktiivinen liikunta on mitä parhainta aivoterveyden ja muistin hoitamista sekä sydän- ja verisuonisairauksien, diabeteksen, masennuksen ja aivohalvauksien riskien vähentämistä. Liikunta myös ehkäisee ylipainon syntyä, tukee painonhallintaa, edistää mielenterveyttä ja parantaa stressin hallintaa. Liikunta parantaa myös unen laatua. Uni on välttämätön aivojen terveydelle Aivot tarvitsevat lepoa, ja työmäärän ja yöunen tulisikin olla riittävää. Jotta muistijäljet voivat vahvistua ja kerättyä tietoa voidaan käsitellä, tarvitaan riittävän pitkää ja laadukasta unta. Unta tarvitaan päivän aikana tapahtuneiden asioiden ja ajatusten vahvistumiseen sekä jäsentämiseen, muistijälkien lajittelemiseen ja tallentamiseen. Uni myös poistaa aivoista kuona-aineita. Hyvin nukutun yön jälkeen aivot ovat virkeät. Säännöllinen nukkumaanmenoaika ja heräämisaika ovat paras tapa pitää aivot vireessä. Unen tuloa auttavat usein säännölliset unirutiinit ja rentoutuminen, rauhoittuminen ennen nukkumaan menoa ja medialaitteiden sulkeminen, rauhallinen musiikki, kirjan lukeminen, rentoutusharjoitukset, lämmin kylpy tai sauna. Hyvien yöunien saaminen tukee aivojen terveyttä sekä oppimista ja muistia. Unihäiriöt - unen riittämättömyys, huonosti nukkuminen - voivat aiheuttaa ongelmia muistin, keskittymisen ja muiden kognitiivisten toimintojen kanssa. Aivojen aktiivisella käyttämisellä monipuolisesti läpi elämän aivot pysyvät hyvässä kunnossa Mielekäs toiminta, kaikenlainen harrastaminen, uudet taidot, aktiivinen mieli, lukeminen, pelit, käsillä tekeminen haastavat aivoja kehittymään ja kompensoivat ikääntymismuutoksia sekä aivoihin vaikuttavia terveysolosuhteita. Uuden oppimisella aivoihin luodaan uusia hermosoluja. Sosiaaliset tapahtumat sekä taide ja kulttuuri tukevat aivojen hyvinvointia aktivoimalla aivoja sekä ehkäisemällä syrjäytymisen tunnetta ja yksinäisyyttä. Mielenterveys on tärkeä osa aivoterveyttä. Eristyneisyys ja yksinäisyyden tunne voivat olla haitallisia aivojen terveydelle. Yksinäisyys yhdistetään dementian suurempaan riskiin ja vähäinen sosiaalinen aktiivisuus heikompaan kognitiiviseen toimintaan. Sosiaalinen vuorovaikutus edistää aivojen terveyttä virkistämällä mieltä ja muistia, auttaa hallitsemaan stressiä ja ehkäisee myös masennusta. Tärkeää on tekemisen mielekkyys ja ilo. Avoin ja terveen utelias mieli pitävät aivot vilkkaina. Kirjoittaja on Tuula Vihijärvi, sairaanhoitaja/terveydenhoitaja (AMK), joka opiskelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmassa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Kuvat: Pixabay Lähteet: Aivoliitto. 2020. https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/ Aivoterveys. Muistiliitto. 2017. https://www.muistiliitto.fi/fi/aivot-ja-muisti/aivoterveys Aivot ja muisti. Muistiliitto. 2017 https://www.muistiliitto.fi/fi/aivot-ja-muisti Aivosairaudet ovat jo kallein kansantautimme. Suomen aivosäätiö. 2016 https://aivosaatio.fi/aivosairaudet-ovat-jo-kallein-kansantautimme/ Aikuisten liikkumisen suositus. UKK-instituutti.2020. https://www.ukkinstituutti.fi/liikkumisensuositus Brain health. WHO 2020. https://www.who.int/health-topics/brain-health#tab=tab_1 Cognitive Health and Older Adults. 2017. NIH National institute og Aging https://www.nia.nih.gov/health/cognitive-health-and-older-adults Erkinjuntti, T., Remes, A., Rinne, J. ja Soininen H. 2015. (toim.) Muistisairaudet. Duodecim. Liikunta. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä. Duodecim 2016 https://www.kaypahoito.fi/hoi50075 Liikunta. Suomen Aivosäätiö. https://aivosaatio.fi/aivot-ja-hermosto/liikunta/ Lindsberg, P. J. ja Korkeila, J. 2017. Tavoitteena aivojen elämänmittainen terveys. Lääketieteellinen aikakauslehti Duodecim. https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2017/2/duo13527?keyword=aivosairaudet Lindsberg, P.J. ym. 2014 Aivosairaudet ovat kalleimmat kansantautimme. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2014/17/duo11830?keyword=aivosairaudet Ravitsemus- ja ruokasuositukset. Ruokavirasto 2020. https://www.ruokavirasto.fi/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus--ja-ruokasuositukset/ Sandell Markku 2020. Aivosairaudet ovat iso kansantauti Suomessa. Silti niitä tutkitaan niukasti. 8.10.2020 https://yle.fi/uutiset/3-11579183 Unettomuus. Käypä hoito- suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä. Helsinki. Duodecim 2017.https://www.kaypahoito.fi/hoi50067#s26
Tekoäly – Terveyden edistämisen työkalu
Tekoälyn yhdistäminen terveydenhuollon palveluihin, nähdään keskeisenä osana terveyden edistämistä. Tekoälyn soveltamisen etuna on, että sen avulla voidaan käsitellä suuria määriä tietoa ihmistä nopeammin. Tekoälyä hyödyntävien menetelmien avulla pystytään esimerkiksi poimimaan potilastietojärjestelmistä tietoa, tunnistamaan siitä erilaisia riskitekijöitä ja lopulta muodostamaan niiden perusteella ennustemalleja. Erilaisten, terveysriskien tunnistamiseksi ja ennustamiseksi kehitettyjen tekoälyyn perustuvien mallien, on todettu tukevan ennaltaehkäisevän terveydenhuollon kehittämistä. Tekoälyn merkityksen terveydenhuollolle on nostanut esiin mm. Maailman terveysjärjestö (WHO) yhteistyössä Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) kanssa. WHO:n ja ITU:n tavoitteena on arvioida tekoälyä hyödyntäviä toimintatapoja mm. terveyteen ja diagnosointiin liittyvässä tunnistamisessa. Suomessa, tekoälyn mahdollisuudet terveydenhuollossa on nostettu esiin mm. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä älykkäästä robotiikasta ja automaatiosta. Suomen kansallisen tekoälyohjelman, AuroraAI:n (2020-2022) tehtävänä, on kehittää monialaista yhteistyötä, eri elämäntilanteissa elävien ihmisten, kuten syrjäytymisvaarassa olevien nuorten, tukemiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön (2018-2020) Hyvinvoinnin tekoäly ja robotiikka (Hyte AiRo) -ohjelman tavoitteena on tekoälyn hyödyntäminen mm. autettaessa yksilöitä oman terveytensä, hyvinvointinsa sekä työ- ja toimintakynsä arvioimisessa. Mikä ihmeen tekoäly? Tekoälyllä (Artificial intelligence, AI) tarkoitetaan ihmisen valmistamia, älykkääseen toimintaan kykeneviä järjestelmiä. Tekoäly on kokoelma teknologiaa, joka sisältää mm. koneoppimista, robotiikkaa ja neuroverkkoja. Tekoäly on yksinkertaisimmillaan toimintaa, jossa tietokone laskee lopputuleman tietynlaisen syötteen perusteella. Syötteestä A seuraa aina vaste B. Tietokoneen pystyessä tekemään laskutoimituksia yhä monimutkaisemmista syötteistä, se alkaa vaikuttaa älykkäältä. Apuna varhaisessa tunnistamisessa ja ennustamisessa Koneoppiminen on yksi tekoälyn yleisimmistä ja kehittyneimmistä muodoista. Viime vuosina koneoppimisen kehitys on ollut nopeaa mm. siksi, että digitaalisessa muodossa olevan tiedon määrä on kasvanut suorastaan räjähdysmäisesti. Koneoppimisen monimutkaisimmat muodot sisältävät syväoppimista tai monikerroksisia neuroverkkomalleja, joiden avulla pystytään ennustamaan lopputuloksia. Syväoppimista on mahdollista hyödyntää esimerkiksi syövän ja silmäsairauksien varhaisen diagnosoinnin apuna, sellaisten kliinisesti merkittävien ominaisuuksien havaitsemiseksi kuvantamistiedoissa, joita ihmissilmä ei voi havaita. Tekoälyn avulla tietyn sairauden tai sairauden kehittymisen todennäköisyyden ennustaminen on mahdollista. Tekoälyä hyödynnetään terveydenhuollossa jo mm. potilaskohtaisen sairausriskin arvioimiseen sekä sairauteen liittyvien riskitekijöiden mittaamisessa. Syväoppimisen avulla esim. rinnan kudostiheyttä pystytään mittaamaan luotettavasti, ja muodostamaan mittausten pohjalta rintasyövän riskimalleja, varhaisen tunnistamisen sekä riskin ennustamisen avuksi. Tekoälyä hyödyntäviä menetelmiä on jo käytetty myös aivoaneurysmaan, sydänsairauksiin, osteoporoosiin, dementiaan, mielenterveyden häiriöihin sekä runsaaseen virtsahappoisuuteen liittyvien riskitekijöiden tunnistamiseksi. Sitoutumisen edistäjä ja valinta-arkkitehtuurin boostaaja Terveydenhuollossa, potilaan sitoutumisen taso, nähdään keskeisenä terveystulosten saavuttamisessa. Mitä sitoutuneempi hyvinvointinsa -ja terveytensä suhteen on, sitä parempia terveystulokset ovat. Tekoälyn nähdään tarjoavan ratkaisuja potilaiden sitoutumisen suhteen, mm. yksilöllisempien interventioiden kehittämisen kautta. Tekoälyn moninaisia mahdollisuuksia esim. erilaisen kohdennetun sisällön, joka herättää toimimaan tiettyinä hetkinä, hyödyntämiseksi, tutkitaan. Tekoälyn mahdollisuudet nähdään myös yksilön valintojen tekemistä terveellisempään suuntaan tuuppaavien ympäristöjen suunnittelemisen, eli ”valinta-arkkitehtuurin” työkaluna terveydenhuollossa. Tällä hetkellä valinta-arkkitehtuurissa painotetaan ennakoitavuutta ja tosielämän todisteisiin perustuvuutta. Tekoälyn avulla, Chatbot -keskustelujen, älykellojen, biosensoreiden ja älypuhelimien avulla kerätyn terveystiedon käsitteleminen nopeutuisi. Näin pystyttäisiin muodostamaan yksilöllisiä ja täsmällisiä terveyssuosituksia terveydenhuollon käyttöön. Työterveyden apulainen Tekoälyä voidaan hyödyntää myös työterveyden varhaisen puuttumisen työkaluna. Valtran traktoritehtaalla on käytössä tekoälyä hyödyntävä, Työkykytutka-palvelu. Se seuloo työntekijöiden terveysriskejä, arvioiden samalla sairastumisen todennäköisyyttä. Tiettyjen raja-arvojen ylittyessä, työterveys on työntekijään yhteydessä, ja tarjoaa varhaista tukea. Terveystalossa puolestaan, tekoälyn hyödyntäminen nähdään mahdollisuutena siirtää terveydenhuollon painopistettä, vahvemmin kohti terveyden ja työkyvyn ylläpitämistä. Terveystalon ja Tampereen yliopiston kehittämä, tekoälyä hyödyntävä Evaluan, pystyy ennustamaan merkittäviä sairauspoissaolo- ja työkyvyttömyysriskejä jo kauan ennen merkittävimpien oireiden alkamista. Evaluan ennustaa mm. masennusoireiden sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttamaa työkykyriskiä. Ne aiheuttavat eniten sairauspoissaoloja ja pysyvää työkyvyttömyyttä kaikilla toimialoilla Suomessa. Nuorten tukena Yhdysvalloissa on kehitetty tekoälyä hyödyntävä Chatbot Roo, nuorten tukemisen tueksi. Chatbot Roon kanssa, nuoret voivat keskustella herkistä ja henkilökohtaisista aiheista esim. seksiin, parisuhteisiin ja kasvamiseen liittyen. Chatbot Roo kykenee mm. löytämään todellisen merkityksen nuorten, joskus varsin monimutkaisista kysymyksistä, sekä muodostamaan keskustelevia vastauksia. Chatbot Roon on todettu lisäksi olevan uskomattoman tehokas jään murtamisen osalta, herkistä aiheista nuorten kanssa keskustellessaan. Tekoäly – Älyteko? Tekoäly on yksi voimakkaimmista ja merkittävimmistä, yhteiskuntiemme toimintaan vaikuttavista tekniikoista. Sen käyttöä tulee valvoa tarkasti ja vastuullisesti. Tekoälyn hyödyntäminen terveydenhuollossa, herättää kysymyksiä mm. vastuullisuuteen, läpinäkyvyyteen sekä yksityisyyteen liittyen. Haastavimpana nähdään läpinäkyvyys, sillä esimerkiksi kuvan analysointiin liittyviä algoritmeja on mahdotonta selittää tai tulkita. Tämä hankaloittaa potilaan informointia esimerkiksi syöpädiagnosoinnin yhteydessä. Tekoälyjärjestelmät tekevät epäilemättä myös virheitä. Asiantuntijat näkevät tekoälyn mahdollisuudet terveydenhuollon tulevaisuudessa, paitsi rahan säästämisen, myös tiedon käsittelyn merkittävänä apuna. Tekoälyjärjestelmät eivät tulevaisuudessa korvaa hoitohenkilökuntaa, vaan vapauttavat heidän aikaansa empatialle, läsnäololle, kohtaamiselle ja kuuntelemiselle. Tekoälyn hyödyntämisen ongelmana nähdään terveydenhuollon osalta, saatavilla olevan digitaalisen tiedon puutteellisuus. Syväoppimisen mallit tarvitsevat myös vielä runsaasti lisää koulutusta. Tekoälypohjaisten, tarkkojen hoitosuositusten sekä diagnoosien juurruttaminen osaksi kliinistä työtä, nähdään myös haastavana. Haasteista huolimatta, kehitys on nopeaa. Kirjoittaja Minna Juntunen on sairaanhoitaja (AMK), ja työskentelee ikäihmisten arviointi- ja kuntoutusosastolla. Hän opiskelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa, Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmassa, ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Lähteet: Buttice, Claudio 2020. Top 2020 AI Use Cases: Artificial Intelligence in Healthcare. Verkkodokumentti. <https://www.techopedia.com/top-20-ai-use-cases-artificial-intelligence-in-healthcare/2/34047>. Davenport, Thomas – Kalakota, Ravi 2019. Future Healthcare Journal Digital technology. Vol 6, No. 2. 94 – 98. The potential for artificial intelligence in healthcare. <https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6616181/pdf/futurehealth-6-2-94.pdf>. Honkanen, Visa 2017. Digimaailma ja tekoäly – mielihyvän tuoja vai viejä? Lääketieteellinen Aikakausikirja Duodecim. Vol 133, No 23. 2225 – 2228. <https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo14053.pdf>. Kopponen, Aleksi – Ruostetsaari, Niko 2019. AuroraAI – kohti ihmiskeskeistä yhteiskuntaa. Kansallisen tekoälyohjelma Auroran esiselvityshankkeessa tuotettu kehittämis- ja toimeenpanosuunnitelma 2019 – 2023. Valtiovarainministeriö. <https://vm.fi/documents/10623/1464506/AuroraAI+kehitt%C3%A4mis-+ja+toimeenpanosuunnitelma+2019+%E2%80%93+2023.pdf/7c4e746d-e83f-cc83-97d9-f4322405255f/AuroraAI+kehitt%C3%A4mis-+ja+toimeenpanosuunnitelma+2019+%E2%80%93+2023.pdf>. Lehtonen, Tuomas I. 2020. Telma-lehti. Esimies avainasemassa työkyvyn tukijana. Verkkodokumentti. <https://telma-lehti.fi/esimies-avainasemassa-tyokyvyn-tukijana>. Sosiaali- ja terveysministeriö 2018. Hyvinvoinnin AiRo-ohjelma#hyteairo. Verkkodokumentti. <https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160988/STM_hyteairo_julkaisu_final.pdf?sequence=1&isAllowed=y>. Terveystalo 2020. Suomessa kehitetty algoritmi ennustaa työikäisten sairauspoissaolo- tai työkyvyttömyysriskin – tarjoaa potentiaalin miljardiluokan säästöihin. Verkkodokumentti. <https://www.terveystalo.com/fi/Tyoterveys/Ajankohtaista/Uutiset/Suomessa-kehitetty-algoritmi-ennustaa-tyoikaisten-sairauspoissaolo--tai-tyokyvyttomyysriskin--tarjoaa-potentiaalin-miljardiluokan-saastoihin1/>. Vahteristo, Anna – Kinnunen, Ulla-Mari 2019. Finnish Journal of eHealth and eWelfare. Vol 11, No. 3. 198 – 209. Tekoälyn hyödyntäminen terveydenhuollossa terveysriskien ja riskitekijöiden tunnistamiseksi ja ennustamiseksi. <https://journal.fi/finjehew/article/view/77582>. Valtiovarainministeriö 2020. Kansallinen tekoälyohjelma AuroraAI alkaa – tavoitteena saada ihmiset ja palvelut kohtaamaan paremmin tekoälyn avulla. Verkkodokumentti. <https://vm.fi/-/kansallinen-tekoalyohjelma-auroraai-alkaa-tavoitteena-saada-ihmiset-ja-palvelut-kohtaamaan-paremmin-tekoalyn-avulla>. Williams, Terri 2020. AI in Healthcare: Identifying risks & saving money. Verkkodokumentti. <https://www.techopedia.com/how-ai-in-health-care-is-identifying-risks-saving-money/2/33498>. Planned Parenthood 2020. Introducing Roo. Verkkodokumentti. <https://www.plannedparenthood.org/learn/roo-sexual-health-chatbot>. Kuvat: Kuvapankki Pixabay. <www.pixabay.com>
Olisiko sinulla tauon paikka? -Työhyvinvointia mikrotauoilla
Koetko ajatuksen tökkivän töissä, asioiden katoavan mielestä tai työn kuormittavuuden näkyvän kotona vielä työpäivän jälkeenkin? Ei ihme, sillä nykyinen elämäntyylimme jatkuvassa tietotulvassa vaatii aivoiltamme paljon. Työterveyslaitoksen mukaan noin joka neljäs suomalaisista kokee työstressiä työssään. 1 Työelämän muutos osana palautusongelmia Monien töiden vähentynyt fyysisyys viimeisten vuosikymmenien aikana on yhdessä työelämän muutoksen kanssa tuonut uusia haasteita hyvinvoinnille. Terveydentilan ja fyysisen kunnon heikkeneminen ovatkin yhteydessä henkisten tekijöiden lisäksi työntekijän jaksamiseen työssä sekä työssä palautumiseen.2 Kun siihen päälle lisätään työelämän lisääntynyt tarve usean asian yhtäaikaiselle tekemiselle, ongelmanratkaisulle ja uuden oppimiselle jatkuvan tietotulvan, häiriöiden ja aikapaineen lomassa, jää mielen toipumiselle entistä vähemmän aikaa.3 Helpotuksena aivojen kuormittavuudelle voivat olla niin sanotut mikrotauot päivän aikana. Miten ottaa mikrotauot osaksi työpäivää? Parasta mikrotauoissa on se, että niitä voi toteuttaa missä vain ja milloin vain. – eikä sen toteuttamiseen tarvita ihmeitä. Oma mikrotaukosi voi olla siis pieni hetki katsellen miellyttävää maisemaa, positiivisiin ajatuksiin uppoaminen ja tietoisesti hetkeksi omaan hengitykseen keskittyminen. Työpisteeltä hetkeksi ylös nousu ja muutama hartioiden pyöräytys tai kahvikupin hakeminen keittiöstä kesken työpäivän lasketaan sekin mikrotauoksi, mikäli saat sillä ajatuksesi hetkeksi pois työasioista ja rauhoittumaan.4 Parhaan keinon itsellesi löydät kuitenkin vain kokeilemalla, joten testaa rohkeasti erilaisia tapoja tauottaa työpäivääsi mikrotaukojen avulla. Älä myöskään unohda jakaa toimivia vinkkejä työyhteisössäsi. Mikrotaukojen hyötyjä Mikrotauoilla tarkoitetaan siis nimensä mukaisesti muutaman minuutin mittaisia taukoja päivän aikana. Mikrotaukojen tarkoituksena on auttaa jaksamaan, antaa intuitiiviselle prosessoinnille tilaa ja virikkeitä, selkeyttää ajatuksia sekä tarjota mielelle mahdollisuus pieneen levähdystaukoon.4 Taukojen hyötyjä ovat muun muassa parantunut keskittymis- ja asioiden ratkaisukyky sekä parantunut selviytymiskyky vaativissa työtehtävissä.4 Lisäksi jo pienellä tauolla istumisesta työpäivän aikana on katsottu olevan terveyshyötyjä uusien liikuntasuositusten mukaan.5Työn rytmittämisen taukojen avulla, vastapainona intensiivisiin ja keskittymistä vaativiin hetkiin, on myös katsottu edistävän palautumista jo työpäivän aikana. Tämä mahdollistaa sen, että mikrotaukojen avulla on mahdollista saada kokonaisuudessaan päivään riittävästi palautumista ja sen, että energiaa on myös työpäivän jälkeenkin.6 Kirjoittaja Jonna Eronen Terveyden edistämisen YAMK-tutkinnon opiskelija Metropoliasta, työhyvinvoinnin ja tauotuksen puolestapuhuja. Lähteet 1Työterveyslaitos. Stressi ja työuupumus. Verkkodokumentti. < https://www.ttl.fi/tyontekija/tyostressi-ja-uupumus/>. Luettu 11.11.2019. 2Tarnanen, P. & Tuomi, J. (toim.) Työtä työhyvinvoinnin edistämiseksi -kuusi tulokulmaa. Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Raportteja 104 &106. 3Työterveyslaitos. Aivotyö. Verkkodokumentti.<https://www.ttl.fi/tyontekija/aivot-tyossa/>. Luettu 11.11.2019. 4Salonen, Eveliina 2017. Intuitio ja tunteet johtamisen ytimessä. Alma Talent, Helsinki. 5 UKK-instituutti, 2019 . Liikkumalla terveyttä – askel kerrallaan. Viikottainen liikkumissuositus 18-64-vuotiaille. Verkkodokumnetti.<https://www.ukkinstituutti.fi/liikkumisensuositus/aikuisten-liikkumisen-suositus>. Luettu 11.11.2019. 6 Virolainen, H. & Virolainen, I. Mielen voima työssä. 2019.Viisas elämä Oy. Helsinki.
Saunomalla – terveyttä ja hyvinvointia!
Suomalaisessa kulttuurissa saunomisella on pitkät perinteet. Vuosien saatossa saunassa on peseytymisen lisäksi synnytetty, hoidettu sairaita ja valmisteltu vainajia viimeiselle matkalle. Nykypäivänä saunomisen tärkeäksi tarkoitukseksi koetaan rentoutuminen. Löyly ja vilvoittelu ovat osa saunomista ja ne nähdään rentouttavana asiana. Saunomisen vaikutuksia lääketieteen kannalta on julkaistu jo 1700-luvulla ja saunan terveysvaikutuksista tehty useita väitöskirjoja. Saunominen onkin saanut jalansijaa Keski-Euroopassa ja Kaukoidässä, jossa saunomista pidetään yhtenä itsehoitomuotona. Ajan saatossa tutkimuksia verenkiertoelimistön sairauksien hoidossa on tehty savusaunasta – infrapunasaunaan. 1,2,3 Saunomisen terveysvaikutuksista Viimeisimpien tutkimusten mukaan säännöllisen saunomisen avulla 4-7 kertaa viikossa saatamme todennäköisesti edistää terveyttämme, esim. ympärivuorokautinen verenpaine laskee, veren rasva-aineenvaihdunta muuttuu terveelliseen suuntaan ja tulehdusreaktiot vähenevät. Kaikkien mainittujen muutosten tiedetään edistävän sydämen ja verisuonten hyvinvointia, jonka seurauksena sydäninfarktin, aivoverenkierron häiriöiden ja sydänperäisten äkkikuolemien vaara vähenee. 7 Saunominen sopii lapsesta vanhukseen ja saunominen ei näytä aiheuttavan ongelmia henkilöille, joilla verenkiertoelimistön sairaus on vakaa ja lääkitys kunnossa. Saunoessa vaikutukset verenkiertoon ovat samanlaisia kuin lievästi rasittavalla liikunnalla. Fysiologisesti elimistön lämpötila nousee, veri virtaa ihon verisuoniin ja hikoilu lisääntyy. Nämä edesauttavat ihon läpäisyestettä ja sen avulla kuiva iho saa kosteutta. Kauneusvaikutuksia ajatellen pintaverenkierto vilkastuu, ihohuokoset avautuvat ja ihon epäpuhtaudet poistuvat. Saunomisella saatetaan helpottaa kroonisten hengityselinsairauksien sekä joidenkin tuki- ja liikuntaelinsairauksien oireita. 3 Saunomisella on todettu olevan oikein toteutettuna vähän haittavaikutuksia. Saunomisesta keskustellessa pitää ottaa huomioon seikat, jolloin saunomista ei suositella. Mikäli sinulla on kuumetta, jatkuva infektio, akuutti sydäninfarkti tai sinulla on epävakaa angina pectoris, on hyvä pitäytyä pois löylyistä. Hyvin harvat akuutit sydäninfarktit ja äkilliset kuolemat tapahtuvat saunoissa, mutta alkoholinkäyttö saunomisen aikana lisää rytmihäiriöiden ja äkillisen kuoleman riskiä. 4,5 Saunomisen vaikutukset näyttävät välittyvän tutkimusten mukaan monien mekanismien kautta ja kohdistuvan moniin sairauksiin. Eniten tutkittua tietoa on sydän ja verisuonisairauksista, mutta saunomisen eduista voi olla hyötyä monissa muissa sairauksissa. 7 Sauna rentouttajana Saunomisen rentoutumisen vaikutuksen mekanismia ei ole vielä onnistuttu täysin selvittämään. Saunomisen ja endorfiinien välistä yhteyttä on tutkittu, mutta tutkimustuloksista voidaan tehdä vain rajattuja johtopäätöksiä. Endorfiinit ovat joukko elimistön itse tuottamia morfiinin tavoin vaikuttavia aineita ja usein hyvän olon syyksi nähdään endorfiinituotannon lisääntymistä. Endorfiinit vähentävät ahdistuneisuutta ja estävät kipua, esim. lihasjännitykset voivat helpottuasaunoessa. Saunomisen aikana pulssi kiihtyy ja hiki nousee pintaan, lisäksi verenpaine laskee. Fyysisen rasituksen esim. juoksun aikana tapahtuu osin samanlaisia ja osin vastakkaisia muutoksia. Näinonkin saatu tukea ajatukselle, että saunan aiheuttaman hyvän olon on osoitettu johtuvan endorfiineista. Myös pulahtaminen avantoon vilvoittelun yhteydessä voimistavat saunan rentouttavaa vaikutusta.6 Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että saunomalla voit parantaa unen laatua; syvän unen määrä lisääntyy ja riittävän syvän uni vaikuttaa myönteisesti muistitoimintoihin, oppimiseen ja ongelmanratkaisukykyyn. Saunomisen onkin todettu lievittävän ahdistusta ja se voi lievittää jännitteistä päänsärkyä ja kipuja yleensä. Kaikkiaan tutkimukset ovat vahvistaneet, että löylysauna tuottaa mielihyvää, parantaa elämänlaatua, edistää terveyttä ja pitkää ikää. 2,4,7 Vanhan kansan sanoin voisi todeta; ”Kun lyövät kiukaan mustat urut, unohtuvat arjen kiireet ja surut.” Kirjoittaja Pirjo-Riitta Puustinen on sairaanhoitaja (AMK), joka työskentelee kehitysvammaisten asumisen puolella ja opiskelee Metropolian Ammattikorkeakoulussa terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmassa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. LÄHTEET kuvat: Pirjo-Riitta Puustinen, https://fi.pinterest.com/pin/539235755380509447/ 1 Elävä perintö 2020. https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Saunominen 2 Suomen saunaseura.https://www.sauna.fi/saunatietoa/sauna-ja-terveys/saunan- terveysvaikutukset/ 3 Kukkonen- Harjula, Katriina. Saunomisen terveyshyödyt ja riskit.Duodecim 2007;123:1592-6. https://www.ebm-guidelines.com/xmedia/duo/duo96586.pdf 4 Hans, Hägglund 2020. Många hälsofördelar med bastubad. Uppsala Universitet. https://www.uu.se/nyheter-press/nyheter/artikel/?id=15444&typ=artikel&lang=sv 5 M L, Hannuksela - S, Ellahhan 2001. Benefits and risks sauna bathing. Feb 1;110(2):118-26 https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/11165553/ 6 Viinikka, Lasse 2020. Sauna ja terveys. Lääkärikirja Duodecim. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00927#s10 7 Huttunen, Jussi 2019. Onko saunominen terveellistä? Duodecim https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=kol00417
Agenda 2030 elvyttävä elämäntapamuutos ennaltaehkäisy hengitys HPV-virus Huumausaineet hyvinvoinnin edistäminen hyvinvointi hyötyliikunta ikääntyminen Kannabis Kansalaisaloite kansansairaudet kestävyyskunto Kohdunkaulasyöpä lihavuus liikkuminen liikkumisen suositus Liikkumissuositukset Liikunta luontokokemus moniammatillinen yhteistyö myönteiset tunteet nukahtaminen nukkuminen nuorten suun terveys pallea Papilloomavirus Poikien rokotusohjelma Rangaistavuus raskaus raskausdiabetes ravitsemussuositukset ruokavalio suun terveyden edistäminen terveyden edistäminen terveys terveyskäyttäytyminen terveysvaikutus Tyttöjen rokotusohjelma työhyvinvointi uni unihäiriö univaikeudet