Rehablogi

Avoin, rehellinen ja vastavuoroinen vuorovaikutus, ammattilaisen itseluottamus sekä yhteisen ymmärryksen syventäminen verkostotyöstä ovat merkityksellisiä yhteistoimintaa rakentavia askeleita kohti asiakkaan kuntoutumisen vahvistumista arjessa. Nämä ajatukset yhteistoiminnan kannalta merkittävistä askeleista sekä tässä kirjoituksessa esitettävistä ajatuksista ovat syntyneet osana vuoden 2017 aikana tehtyä kuntoutuksen YAMK-tutkintoon liittyvää kehittämistyötä. Näiden työn tuloksiin liittyvien ajatusten takana on joukko kuntoutuksen ammattilaisia, jotka yhteiskehittelyn kautta ovat rakentaneet ymmärrystä aiheesta. Onko joku näistä tekijöistä ehkä sellainen, jonka ääreen sinusta olisi tarpeellista pysähtyä? Kaipaisiko työyhteisönne ehkä mahdollisuutta yhteiseen pohdintaan sen suhteen, miten voisitte kehittää yhteistoimintaanne asiakkaiden kuntoutumisen vahvistumiseksi arjessa?   Mitä sinä tuot mukanasi työpäivän aikaisiin kohtaamisiin? Itseensä luottava ja itsensä tunteva ammattilainen ymmärtää oman vuorovaikutuskäyttäytymisensä merkityksen luottamusta rakennettaessa. Hän mahdollistaa asiakkaan kuntoutumisen vahvistumisen sekä kohtaamistaidoillaan että ymmärryksellään toiminnan arkisidonnaisuudesta ja ympäristön merkityksestä kuntoutumisprosessin kaikissa vaiheissa. Hän ymmärtää asiakkaan osallistumisen merkityksen kuntoutumisprosessin kaikissa vaiheissa sekä tukee asiakasta asettamaan asiakkaalle tärkeät ja merkitykselliset tavoitteet, jotka löytävät paikkansa yhteisen toiminnan keskiössä. Miten sinä kohtaat asiakkaan? Entä ihmiset työyhteisössäsi tai verkostoissa? Toivottavasti ennakkoluulottomasti, avoimesti ja rehellisesti – omaat taidon ja ennen kaikkea rohkeuden käydä avointa dialogia, uskaltaudut moniin tilanteisiin ilman valmiita suunnitelmia ja näin ollen otat tärkeitä askeleita tukeaksesi asiakkaan kuntoutumisen vahvistumista arjessa.   Entä miten voimme toisemme kohdatessamme yhdistää voimamme asiakkaan kuntoutumisen vahvistumiseksi? Pystyäksemme vastamaan kysymykseen tarvitsee meidän ensin ymmärtää, mitä kuntoutuminen on. Lisäksi tarvitaan ymmärrys, kenestä meistä oikeastaan on kyse. Kolmanneksi meidän tulee ymmärtää se, mikä voima yhteistoiminnalla voi olla ja miten sitä rakennetaan. Ensimmäiseksi määritellään siis sana kuntoutuminen. Sillä tarkoitetaan kuntoutusselonteon (2002) mukaan ihmisen ja ympäristön välistä muutosprosessia, jonka tavoitteena on toimintakyvyn, itsenäisen selviytymisen ja hyvinvoinnin sekä työmahdollisuuksien paraneminen. Keskeistä on ihmisen rooli oman elämänsä tai kuntoutumisen asiantuntijana. Vastaus toiseen kysymykseen ei ole yksiselitteinen. Sitä on tarpeen lähteä hahmottelemaan asiakkaasta käsin. Pohtia yhdessä hänen kanssaan, keitä kaikkia hän tarvitsee kuntoutumisensa tueksi. Yhteistyö asiakkaan lähiverkostojen kanssa on tärkeässä roolissa ja niitä verkostoja on syytä ulottaa vähän kauemmaksikin, rohkeasti erilaisia rajapintoja ylittäen. Voidaksemme vielä paremmin vastata kysymykseen numero kaksi, meidän pitää muodostaa yhteinen ymmärrys verkostotyöstä. Puhummeko asiakkaan lähiverkostoista, asiakkaan tarpeiden ja tavoitteiden pohjalta rakentuvista kuntoutusverkostoista vai ammattilaisten välisestä verkostotyöstä? Yhteisen ymmärryksen kautta, yhdessä asiakkaan kanssa, voimme siis rakentaa verkostoa, johon kaikki me asiakkaalle tarpeelliset ja tärkeät ihmiset kuulumme ja jossa asiakkaalla on keskeinen rooli. Ja sitten vielä se kolmas kysymys. Yhteistoiminnassa on valtava voima, mutta se ei vielä riitä vakuuttamaan montaakaan meistä kaikista sen mahdollisuuksista. Onnistunut, luottamukseen perustuva, yhteiseen kirkkaaseen päämäärään tähtäävä yhteistoiminta mahdollistaa muun muassa yhdessä kehittämisen, osaamisen jakamisen ja sen kohdentamisen organisaatiossa. Se mahdollistaa ammattilaisten rinnakkaisen, joustavan toiminnan asiakkaan kuntoutumisprosessissa.   Entä mitä sitten tavoitella yhteistoimintaa kehittämällä? Mistä luopua ja mitä tilalle? Miltä kuulostaisi nykypäivän kuntoutusajattelun mukainen kuntoutuskumppanuus asiakkaan kanssa, ajattelu, jossa ikääntynyt asiakas nähdään aktiivisena osallistujana, tasavertaisena toimijana? Tällainen ajattelu- ja toimintamalli nimittäin vahvistaa asiakkaan kuntoutumista arjessa. Tärkeää on pohtia, voisimmeko yhdessä kehittää nykyisiä hoito- ja kuntoutuspalaverikäytäntöjämme joustavampaan ja yksilöllisempään suuntaan asiakkaan osallisuutta vahvistaen, omasta vahvasta asiantuntijaroolistamme pikkuhiljaa hellittäen. Asenteet ja toimintatavat istuvat tiukassa, mutta se ei ole syy olla uskaltamatta päästää irti vanhasta ja antaa tilaa uudelle. Kyse on rohkeudesta avoimuuteen ja rehellisyyteen, kriittiseen ajatteluun, kokeiluihin sekä epäonnistumisiin. Tarvitaan aikaa ja tilaa rakentaa luottamusta. On hyvä aloittaa itsestään, pohtia vastavuoroisen luottamukseen perustuvan suhteen rakennuspalikoita oli sitten kyse asiakkaasta, työyhteisöstä tai työntekijän ja esimiehen välisestä luottamuksesta. Jokainen aloittaa kuitenkin itsestään. Luottamuksen rakentaminen organisaation tasolla sekä laajemmin verkostojen toimijoiden kanssa vaatii kohtaamisia ja asioiden äärelle pysähtymistä. Ilman luottamusta, vuorovaikutustaitoja ja yhteistä ymmärrystä meiltä puuttuvat oleelliset elementit asiakkaan kuntoutumista vahvistavalta yhteistoiminnalta. Tarvitsemme siis enemmän kohtaamisia, tietoa toistemme osaamisesta, taitoa ja ymmärrystä kohdistaa osaamista, kuuntelemista ja ennakkoluulottomuutta. Ennen kaikkea tarvitsemme paljon enemmän yhdessä tekemistä yhteisen asiakkaamme ollessa toimintamme keskiössä. Asiakkaan osallisuuden lisääminen kuntoutumisprosessissa sekä kuntoutumisen arkisidonnaisuuden kehittäminen voisivat näin alkuun olla niitä tavoiteltavia asioita. Tuleeko sinulle mieleen jotain asiakkaan kuntoutumisen vahvistumiseen liittyvää, mikä jäi ehkä kokonaan mainitsematta?   Pilvi Tuomola Kuntoutuksen tutkinto-ohjelma (YAMK) Kirjoitus pohjautuu tutkimukselliseen kehittämistyöhön ”Yhteistoiminnan vahvistaminen asiakkaan kuntoutumisen vahvistumiseksi arjessa”.