Rehablogi

Vanha kansa totesi aikoinaan viisaasti, että ei kannettu vesi kaivossa pysy. Kuntoutuspalveluissa tämän asiaan oivaltaminen on muuttanut toimintamallia korjaavista, asiantuntijakeskeisistä palveluista kohti kuntoutujat osallistavia palveluita, joissa kuntoutuja on aktiivinen toimija, ja hänen asiantuntijuuttaan arvostetaan. Kuntoutujia kannustetaan osallisuuteen ja heidät halutaan ottaa mukaan suunnittelemaan ja kehittämään kuntoutuspalveluita. Osallisuutta korostavassa ajattelussa on taustalla demokraattinen näkökulma, jossa tahtotilana on yksilön äänen kuuleminen ja valtaistuminen. Myös organisaation nähdään hyötyvän osallisuuden edistämisestä, palveluiden laatu sekä tehokkuus kasvavat ja palveluiden käyttäjien sekä järjestäjien vallan epätasapaino vähenee, tehden ilmapiiristä kaikille mukavamman. Tämä kirjoitus pohjautuu kuntoutuksen (YAMK) tutkinto-ohjelman tutkimukselliseen kehittämistyöhöni, jossa tarkoituksena oli kehittää asiakasraadin käyttöä asiakasosallisuuden edistämiseksi. Toimintaympäristönä oli kolmannen sektorin työllisyystoimija Kymenlaaksossa ja Itä-Uudellamaalla. Kehittämistyössä yhteisen näkökulman muodostamiseksi haastateltiin yksilöllisesti sekä kuntoutujia että ammattilaisia ja järjestettiin yksi molemmille kohderyhmille yhteinen yhteiskehittelytilaisuus. Asiakasosallisuus Osallisuus on yksilön kokemus ryhmään tai yhteisöön kuulumisesta. Osallisuuden kokemusta voidaan pitää samalla sekä tavoitteena että keinona edistää yhteiskunnallista tasa-arvoisuutta, yhteenkuuluvuutta sekä yksilöiden hyvinvointia. Heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden osallisuuden edistämistä pidetään keskeisenä köyhyyden torjunnassa ja syrjäytymisen ehkäisyssä, sillä osattomuuden kokemuksen nähdään usein miten johtavan sosiaaliseen pahoinvointiin sekä yhteiskunnasta vieraantumiseen. Tämän takia osallisuuden edistäminen on ollutkin jo vuosia sekä Suomen hallituksen että Euroopan unionin tahtotilana. (THL 2022; Raivio & Karjalainen 2013: 12; Laitila 2010: 7–8.) Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden oikeuksista ja osallistumisesta on säädetty useassa eri laissa, joiden tarkoituksena on lisätä palveluiden käyttäjien osallisuutta eli vaikutusmahdollisuuksia palveluissa, toimintojen asiakaskeskeisyyttä, asiakkaiden hyvää kohtelua sekä ottaa asiakkaita mukaan päätöksentekoon ja palveluiden kehittämiseen (Sihvo ym. 2018: 13). Sosiaalisen osallisuus perustuu vuorovaikutukseen ja sen edistyessä yksilö huomaa, että pystyy itse tekemään asioita, olemaan hyödyksi muille, rohkeus ilmaista omia mielipiteitä ja kokeilla uusia asioita lisääntyy. Jotta sosiaalinen osallisuus voi edistyä tulee yksilön kokea osallistumisen palveluihin itselleen mielekkäänä ja hyödyllisenä. Sosiaalisen osallisuuden edistyessä syrjäytynyt tai syrjäytymisriskissä oleva henkilö pystyy toimimaan osana ryhmää. Sosiaalisen osallisuutta ei voida lisätä ulkopuolisilla määräyksillä, mutta osallistuminen esim. työelämä- ja kuntoutuspalveluihin voi olla keino sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi. (Leemann & Kuusio & Hämäläinen 2015: 5, THL 2020.) Asiakasosallisuus on yksi sosiaalisen osallisuuden muoto, jonka avulla lisätään kuntoutuspalveluiden käyttäjälähtöisyyttä.  Kuntoutuspalveluissa asiakasosallisuuden toteutuessa kuntoutuja sekä osallistuu palveluihin että kokee voivansa vaikuttaa niiden kehittämiseen, suunnitteluun, tuottamiseen, arviointiin, vuorovaikutuksessa ammattilaisten kanssa. Asiakasosallisuutta voidaan pitää sekä keinona että tavoitteena laadukkaiden ja yhdenvertaisten palveluiden toteutukselle, jossa korostuu palveluiden käyttäjien kokemuksellinen tieto. (Vihtari & Sinervo & Ståhle 2020, Sihvo ym.: 2018: 13, THL 2022.) Asiakasraati Asiakasraati on yksi kuntoutujien osallisuuden vahvistamisen muoto, jonka juuret ovat 1970-luvulla Yhdysvalloissa tavaramerkillä suojatussa kansalaisraati toimintamuodossa. Asiakasraati on kansalaisraatia suppeampi, rajautuen johonkin tiettyyn palveluun tai toimintaan. Asiakasraati menetelmänä osallistaa palveluiden käyttäjiä ja sen avulla pyritään kehittämään palveluita, lisäämään asiakastyytyväisyyttä ja saamaan palveluiden käyttäjien ääni kuuluviin toiminnan suunnittelussa ja päätöksenteon tueksi. (Procomma academic 2019: 76–77.) Asiakasraadin toteutukselle ei ole olemassa tarkkaa kaavaa, käytännöt sen koolle kutsumisessa ja käsiteltävien asioiden valikoitumisessa vaihtelevat. Hyvän asiakasraadin lähtökohtana on osallistujien välinen kunnioitus ja vuorovaikutus. Tavallisemmin asiakasraatiin osallistuu 10-20 osallistujaa, sekä palveluiden käyttäjiä, että organisaation jäseniä. (Asiakasraati.Innokylä; Procomma academic 2019: 78.) Asiakasraadin käytön lähtökohta ja hyödyt Asiakasraadin käytön edistämisen lähtökohtana on, että asiakasosallisuuden edistäminen on kirjattuna organisaation strategiseksi tavoitteeksi. Jotta asiakasraadin käyttöä voidaan edistää, tulee organisaation johdon sitoutua asiakasosallisuuden edistämiseen ja tehdään päätös asiakasraadin käyttöönotosta. Asiakasraadin hyötyjä asiakasosallisuuden edistämiseksi tarkastellessa kuntoutujat ja ammattilaiset nostivat esiin asiakasraadin myötä syventyvän kehittäjäkumppanuuden, jolloin yhdessä voidaan vaikuttaa olemassa olevien palveluiden sisältöihin, jakaa osaamista sekä kehittää ja suunnitella uusia paremmin kuntoutujien tarpeita vastaavia palveluita. Asiakasraadin käytöllä nähtiin olevan vaikutusta asiakastyytyväisyyteen. Tuloksista ilmeni, että asiakasraati menetelmän myötä demokratia niin yksiköissä kuin koko organisaatiossa lisääntyy. Asiakasraadin ajateltiin olevan foorumi, johon jokaisen on mahdollista osallistua, tulla kuulluksi, ja joka lisää avoimuutta sekä vuorovaikutuksellisuutta yhteisössä. Asiakasraati mahdollistaa avoimemman kommunikaation organisaatiossa, epäkohtia uskalletaan ottaa puheeksi sekä keskeistä siinä on moniäänisyyden ymmärtäminen ja herkkyys eri näkökulmille (Procomma academic 2019: 85). Ammattilaiset nostivat esiin asiakasraadin hyötyjä tarkastellessa myös valmennuksellisen näkökulman. Asiakasraatiin osallistuminen nähtiin edistävän asiakkaiden osallisuutta, vahvistavan sosiaalisia -työelämä – ja yhteiskuntataitoja. Asiakasraadin käytön myötä kuntoutujille parhaimmillaan syntyy malli asioihin vaikuttamisesta, että omilla mielipiteillä on väliä. Asiakasraati menetelmänä perustuu vuorovaikutuksellisuuteen ja demokraattisuuteen, itselleen tärkeäksi koettuja asioita voi edistää raadin kautta, mutta kuten kaikessa demokratiassa, voidaan myös joutua punnitsemaan erilaisia vaihtoehtoja, tyytymään kompromisseihin tai enemmistön mielipiteisiin. (Procomma academic 2019: 78–79.) Asiakasraadin käyttöön vaikuttavat ja käyttöä edistävät tekijät Tärkeäksi asiakasraadin käyttöön vaikuttavaksi tekijäksi nousi demokraattinen näkökulma, jotta asiakasraati toimii osallisuuden mahdollistajana, tulee kaikilla kuntoutujilla olla yhtäläinen mahdollisuus osallistua tai halutessaan olla osallistumatta asiakasraadin toimintaan. Asiakasraadin toteutuksen tulee olla riittävän helppo, jotta voidaan mahdollistaa erilaisten osallistujien osallistuminen, esim. kielelliset ja oppimisen haasteet sekä sosiaalinen jännittäminen. Osallistujilla tulee olla käsitys mikä asiakasraati on, milloin se kokoontuu, miksi osallistuminen on tärkeää, ja millaisiin asioihin siellä voi vaikuttaa.  Rennolla ja turvallisella ilmapiirillä nähtiin olevan positiivinen vaikutus asiakasraadin käyttöön. (Procomma academic 2019: 82–85; Asiakasosallisuuden johtaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa. THL 2022.) Tutkimuksellisen kehittämistyön tulosten perusteella asiakasraadin käyttöä edistettäessä tärkeimmiksi tekijöiksi nousi vastuuhenkilön nimeäminen asiakasraadille, asiakasraatiin osallistumisen houkuttelevaksi tekeminen, asiakasraadin päätösvalta omaan toimintaansa, suunnitelmallisuus asiakasraatitoiminnassa sekä arvostava asenne asiakasraatia kohtaan läpi koko organisaation. Tarkastellessa edellä mainittuja tekijöitä voidaan niiden todeta linkittyvän vahvasti toisiinsa ja kaikkien takaa löytyvän tai kaikkia yhdistävän arvostava asenne asiakasraatia kohtaan. Asiakasraadin vastuuhenkilön nimeäminen mahdollistaa suunnitelmallisen toiminnan ja toiminnan jatkumon, ja vaatii organisaation arvostusta asiakasraatia kohtaa, koska edellyttää organisaatiolta taloudellista resursointia vastuu henkilön työpanokseen. Asiakasraatiin osallistumisen houkuttelevuuteen nähtiin olevan vaikutusta tarjottavilla ja monipuolisella toiminnalla asiakasraadin yhteydessä, joka myös edellyttää taloudellista resursointia, eli näin ollen arvostusta toimintaa kohtaan. Asiakasraadin käyttöä edistää tutkimuksellisen kehittämistyön tulosten mukaan, kun asiakasraadilla on päätösvalta omaan toimintaan, se edellytyksenä on organisaatiolta luottamusta asiakasraatia kohtaan, joka on myös merkki arvostuksesta.  Aikaisemmin mainittujen asioiden lisäksi arvostusta osoitetaan, niin että organisaation henkilökunta, johtoa ja hallitusneuvostoa myöden ovat tietoisia asiakasraadin toiminnasta, ja sitoutuvat puhumaan asiakasraadista kunnioittavaan sävyyn sekä kunnioittavat raadin päätöksiä.   Kirjoittaja Minna Labbas, sairaanhoitaja (YAMK), kuntoutuksen tutkinto-ohjelma. Minna on valmistunut sairaanhoitajaksi vuonna 1996 ja työskentelee tällä hetkellä yksilö- ja ryhmävalmentaja Sotek-säätiöllä ja vastaa siellä Kelalle tuotettavasta Nuotti-valmennuksesta.   Lähteet Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen. Asiakasosallisuuden johtaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Päivitetty 27.9.2022. Asiakasraati. Innokylä. Laitila, Minna 2010. Asiakkaan osallisuus mielenterveys- ja päihdetyössä – Fenomenografinen lähestymistapa. Itä-Suomen yliopisto. Hoitotieteenlaitos. Terveystieteiden tiedekunta. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Leemann, Lars & Hämäläinen, Riitta-Maija 2016. Asiakasosallisuus, sosiaalinen osallisuus ja matalankynnyksen palvelut. Procomma academic 2019. Osallistava viestintä. Raivio, Helka & Karjalainen, Jarmo 2013. Osallisuus ei ole keino tai väline, palvelut ovat! Teoksessa Era, Taina (toim.). Osallisuus – oikeutta vai pakoa? Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 156. Sihvo, Sinikka & Isola, Anna-Maria & Kivipelto, Minna & Linnanmäki, Eila & Lyytikäinen Merja & Sainio, Salla 2018. Asiakkaiden osallistumisen toimintamalli- Loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 16 / 2018. Vihtari, Johanna & Sinervo, Leini & Ståhle, Miia 20202. Asiakasosallisuuden edistämisen infopaketti 2020 Tulevaisuuden sote-keskus Ohjelmalle.