Monta muuttujaa

Tehtävänä koulutettujen maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen ja ohjaus

Avainsana: SIMHE

Vieraskieliset korkeakoulutuksessa — termejä, tavoitteita ja toimenpiteitä
8.4.2021
Heidi Stenberg

Mikä ihmeen Talent Boost, SIMHE tai Oske, minulta kysytään aika ajoin. Kun työskentelee tiiviisti teemojen ympärillä, unohtuu, että termien avaaminen on aika ajoin paikallaan ja on syytä levittää ymmärrystä, mitä nämä vieraskielisten korkeakoulutukseen liittyvät ”sisäpiirin” käsitteet tarkoittavat, mihin ne liittyvät ja miten ne suhteutuvat toisiinsa. Blogitekstissäni kuvaan termejä korkeakoulutuksen näkökulmasta, jolloin kohderyhmänä ovat kansainväliset opiskelijat, korkeakoulukelpoiset ja korkeakoulutetut Suomessa jo asuvat vieraskieliset maahanmuuttajat. Jo vuodesta 2016 lähtien opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla käynnistyneessä maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnassa, SIMHE (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland), on tarjottu palveluita tukemaan maahanmuuttajien tarkoituksenmukaisia koulutus- ja urapolkuja, osaamisen tunnistamista ja täydentämistä sekä Suomeen integroitumista. Talent Boost –toiminta puolestaan on noussut vahvasti mukaan koulutus- ja työvoimapoliittiseen keskusteluun viime vuosina. Talent Boost ja SIMHE eivät ole irrallisia käsitteitä vaan liittyvät korkeakouluissa laajempaan jatkuvan oppimisen kokonaisuuteen. Osana opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa käytyjä strategianeuvotteluja korkeakoulut ovat muun muassa laatineet Talent Boost –palvelulupauksen. Palvelulupaus rakentuu toimenpiteistä, joilla korkeakoulu vahvistaa kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumista ja Suomen työmarkkinoille siirtymistä. Korkeakouluissa yksi Talent Boost –toiminnan muoto on siis SIMHE-toiminta, mikä linkittyikin jo vuonna 2017 työ- ja elinkeinoministeriön kansallisen Talent Boost –toimenpideohjelman kansainvälisten osaajien veto- ja pitovoimaan liittyviin kysymyksiin.  Vuodesta 2019 alkaen Talent Boost -toimenpideohjelmassa vahvistettiin opiskelijoiden, tutkijoiden ja laaja-alaisen työvoiman maahanmuuton näkökulmia ja tätä kautta Talent Boost -käsitteen tunnettuus lisääntyi myös korkeakouluissa (1). Talent Boost - palvelulupaus korkeakouluissa sisältää vieraskielisten opiskelijoiden ja korkeakoulutettujen maahanmuuttajien Suomeen houkuttelemiseksi ja integroimiseksi tehtävät toimenpiteet Vuonna 2019 julkistettu Korkeakoulutuksen visio 2030 määrittää korkeakoulutukselle SIMHE-toiminnan kehittämisessäkin tunnistetut saavutettavuuden ja avoimuuden lisäämisen tavoitteet. Vision tavoitteena on, että vähintään puolet nuorista aikuisista (25–34-vuotiaat) suorittavat korkeakoulututkinnon ja koulutustarjonta olisi avoimesti kaikkien käytössä (2). SIMHE-työssä onkin jo kuluneina vuosina 2016–2020 kehitetty ohjauksen ja osaamisen tunnistamisen palveluiden lisäksi niin erilaisia korkeakoulutukseen pääsyä edistäviä koulutusratkaisuja kuin myös työllistymistä tukevia koulutusmalleja (3). Suomen väestön vanheneminen ja nuorempien ikäluokkien pieneneminen ovat nostaneet tarpeen koulutus- ja työperäisen maahanmuuton kasvattamiselle. Poikkihallinnollisen Talent Boost -toimenpideohjelman tavoitteena onkin tehdä Suomesta kansainvälisesti houkutteleva paikka opiskella, työskennellä, tutkia ja yrittää. Ohjelman kautta valmistellaan tällä hetkellä muun muassa koulutus- ja työperäisen maahanmuuton tiekarttaa, jossa määritellään tavoitteet, painopisteet sekä toimenpiteet vuoteen 2035 asti (4). Talent Boost -palvelulupaus 2021–2024 ohjaa osaltaan korkeakoulujen kehittämistyötä Talent Boost -toimenpideohjelma sisältää kansainvälisten osaajien houkutteluun, maahanmuuttoon ja Suomessa pysymisen edistämiseen liittyviä toimenpiteitä. Korkeakoulujen vastasovitut strategiarahaosuuteen sisällytetyt Talent Boost -palvelulupaukset konkretisoivat korkeakoulujen vieraskielisiin opiskelijoihin, henkilöstöön tai muihin ulkomaalaissyntyisiin osaajiin kytkeytyvää strategista kehittämistyötä. Talent Boost -palvelulupaukseen esimerkiksi Metropoliassa sisältyvät jo edellisellä strategiakaudella käynnistynyt maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta - SIMHE (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland), kaksikielisen toiminnallisen sairaanhoitajatutkinnon (Tokasa) kehittämisen ja pilotoinnin koordinointi yhdessä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa sekä osallistuminen Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston koordinoimaan edistyneemmän tason Suomi toisena kielenä (S2)-opintojen kielitarjonnan kehittämistyöhön. Metropoliassa jatkuvaa oppimista ohjataan strategiakaudella 2021–2024 Metropolia Match - palvelumalliin kytkeytyvän asiakkuusajattelun kautta, jossa vieraskieliset opiskelijat on tunnistettu omaksi asiakasryhmäkseen (5). Erilaisissa hankkeissa kehitettyjä toimintamalleja pyritään vakiinnuttamaan Match-palvelumallin mukaisesti osaksi Metropolian toimintaa. Konkreettisesti tämä tarkoittaa esimerkiksi Suomeen työllistymistä edistävää S2-kielikoulutusmallia kytkettynä apurahaan ja Suomeen työllistymistä edistävää uraohjausmallia kansainvälisten opiskelijoiden ja työnantajien kohtauttamiseksi (6). SIMHE palveluista ohjausta ja neuvontaa Suomessa jo asuville vieraskielisille korkeakoulukelpoisille ja korkeakoulutetuille maahanmuuttajille SIMHE-toiminta on osa Talent Boost -palvelulupausta SIMHE-korkeakoulut ohjaavat ja neuvovat korkeakoulukelpoisia ulkomaalaissyntyisiä henkilöitä valtakunnallisesti ja alueellisesti. Työssämme tuemme hyvien käytänteiden jalkauttamista muihin korkeakouluihin. SIMHE-toiminta on Metropoliassa kehittynyt vuosien saatossa ketterästi vastaamaan niin yksilöllisiin, yhteiskunnallisiin kuin alueellisiinkin tarpeisiin (7), (8). SIMHE korkeakouluverkosto kehittää ja levittää hyviä käytänteitä Korkeakouluopetuksen lisäksi ammattikorkeakoulujen tehtäviin on kirjattu muun muassa yksilön ammatillisen kasvun tukeminen sekä työelämää ja aluekehitystä tukeva ja soveltava tutkimus- ja kehitystyö. Erinomainen ja konkreettinen esimerkki tästä lakiin kirjatun tehtävän toteutumisesta on vasta käynnistynyt ”Oske”: pääkaupunkiseudun korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä edistävän osaamiskeskus-palvelukonseptin kehittämishanke. Oske-hankkeen kautta toteutamme Metropoliassa myös maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnalle asetettuja tavoitteita. Tarjoamme palveluita tukemaan maahanmuuttajien tarkoituksenmukaisia koulutus- ja urapolkuja, osaamisen tunnistamista ja täydentämistä sekä Suomeen integroitumista (9).  Metropoliaan ohjautuvaa vieraskielistä asiakasta palvelemme konseptoidulla kokonaisuudella, jonka sisältöön vaikuttavat niin ohjattavan elämäntilanne ja yksilölliset tarpeet kuin palvelun taustalla oleva rahoituspohja. Monikanavainen rahoituspohja ja taustalla olevat eri yhteistyörakenteet vaikuttavat siihen, missä vaiheessa asiakkaan kotoutumissuunnitelmaa ja/tai koulutus- ja urapolkua SIMHE-palvelut tavoittavat hänet. Oske on ns. SIMHE-hanke, jossa  mallinnetaan  osaamiskeskustoimintaa osana pk-seudun kuntakokeiluja Tavoitteena on edistää pk-seudulla asuvien korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä Taustalla on väliä – ulkomaalaistaustaiset opiskelijat korkeakoulupolulla Korkeakoulutuksen vision 2030 tavoitteisiin pääseminen edellyttää korkeakoulutuksen tarkastelussa opiskelijalähtöisyyden huomioimista. Koulutusmahdollisuuksien tasa-arvo ja yhdenvertaisuus eivät toteudu tarjoamalla kaikille samaa palvelua. Ulkomaalaistaustaiset ovat yksi tunnistettu ryhmä korkeakoulutuksessa, joiden koulutuspolkuun ja -palveluihin on syytä kiinnittää erityistä huomiota (10). Opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelemassa hallitusohjelman mukaisessa korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelmassa tarkastellaan myös tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisen esteitä ja ongelmia korkeakoulutuksessa sekä niiden ratkaisumahdollisuuksia kohdennetusti maahanmuuttajien ja ulkomaalaistaustaisten henkilöiden, erilaisten oppijoiden, toimintarajoitteisten henkilöiden, romanien, saamelaisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen osalta (11). Talent Boost -palvelulupauksen myötä korkeakouluja ohjataankin kehittämään erilaisia S2-koulutusratkaisuja kielisyydestä johtuvien esteiden alentamiseksi. Korkeakouluissa vasta-alkanut strategiakausi 2021–2024 haastaa kehittämään toimintaa entistä syvemmin opiskelija- ja työelämälähtöisemmäksi. Mielenkiintoista onkin palata aiheeseen neljän vuoden kuluttua ja nähdä, miten korkeakouluissa ja erityisesti ammattikorkeakouluissa olemme onnistuneet toisaalta mahdollistamaan yhdenvertaisen ja saavutettavan koulutuksen ja toisaalta vastaamaan niin yksilöiden, työelämän, alueiden kuin myös niin ajankohtaiseen digitalisaatiosta nouseviin kehittämistarpeisiin. Lähteet Lindeman, L. & Piiroinen, K. 2020. Talent Boost ja SIMHE yhdessä eteenpäin. Teoksessa Yhdessä kohti osaajien Suomea-oivalluksia maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnasta. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja 63. OKM 2019. Korkeakouluvisio. Luettu 9.3.2021 Stenberg, H. & Airas, M. 2020. Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta ratkaisujen tuottajana. Teoksessa Yhdessä kohti osaajien Suomea – oivalluksia maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnasta. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja 63. TEM. Talent Boost -toimenpideohjelma. Luettu 9.3.2021 Ruotsalainen, T. 2020. Tarve ymmärtää asiakasta ohjaa jatkuvan oppimisen kehittämistä. Arenen blogit. Luettu 9.3.2021 Antikainen, M., Deseille, E. & Iso-Heiniemi, E. 2020. Töihin Suomeen: Uraohjausta ja suomen kieltä kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille. Teoksessa Yhdessä kohti osaajien Suomea-oivalluksia maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnasta. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja 63. Stenberg, H., Autero,M. & Ala-Nikkola, E. 2018. Osaamisella ei ole rajoja. Vastuukorkeakoulutoiminta maahanmuuttajien integraation tukena Suomessa. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja. TAITO-TYÖELÄMÄKIRJAT 17. Stenberg, H., Antikainen, M., Lintala, E. & Roivas, M. 2020. Yhdessä kohti osaajien Suomea- oivalluksia maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnasta. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja 63. Metropolia edistää vieraskielisten asiantuntijoiden työllistymistä osana kuntakokeiluja. Metropolia uutiset. Julkaistu 1.3.2021 Airas, M., Delahunty, D., Laitinen, M., Saarilammi M.-L., Sarparanta, T., Shemsedini, g., Stenberg, H., Vuori, H. & Väätäinen, H. 2019. Taustalla on väliä. Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat korkeakoulupolulla. Julkaisut 22:2019. OKM 2020. Korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelmatyö. Luettu 9.3.2021

Lue lisää

Työnantajakokemus kielituetusta harjoittelusta
17.12.2020
Eeva Lintala

Suomen kieli on keskeisin haaste kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymisessä Suomeen (1, 2, 3). SIMHE-jatkokehitys-hankkeessa (4) S2-asiantuntijana toiminut Eveliina Korpela lähti ratkomaan haastetta pohtimalla, miten opiskelijan kielenoppimista voidaan tukea harjoittelun aikana. Kehitettyyn malliin kuuluu toimenpiteitä sekä harjoittelun alkaessa, sen kuluessa, että sen päätteeksi. Korpela on valmistellut laajasti materiaaleja harjoittelijan oppimisen ja pohdiskelun tueksi. Vaikka työyhteisöllä ja harjoittelun ohjaajalla on iso rooli, harjoittelija on itse aktiivinen oppija ja reflektoija. (5) Tämä blogikirjoitus kuvaa harjoitteluohjaajana mallia testatessa syntyneitä kokemuksiani ja havaintojani. Mallin testausta asiantuntijaympäristössä Pääsin toimimaan harjoitteluohjaajana, kun Ahmet Binaku suoritti European Business Administration -opintoihinsa kuuluvan harjoittelun Metropolian maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnan (SIMHE) tiimisssä syksyllä 2020. Harjoittelunsa aikana Ahmet pääsi työtehtäviensä ohella reflektoimaan suomen kielen oppimistaan kielituetun harjoittelun mallin testaamisen kautta. Korpelan mallia on kehitetty ja hyödynnetty aiemmin sosiaalialalla. Syksyn pilotin aikana tavoite oli kokeilla ja arvioida mallin soveltuvuutta asiantuntijatyössä ja perinteisemmässä toimistoympäristössä. Asiantuntijatyössä vuorovaikutustilanteet ovat paikoin erilaisia verrattuna sosiaalialaan, missä tyypillisemmät asiakaskohtaamiset, ja viestintä esimerkiksi lasten, vanhempien ja potilaiden kanssa asettavat kielen käytölle tietynlaisia raameja. Asiantuntijaympäristössä taas korostuvat esim. muodollisen ja epämuodollisen kielen erottaminen, sidosryhmäviestintä, viestiminen sähköpostitse ja etenkin tänä syksynä etäpalaverit. Jokaisella työpaikalla ja alalla on tietenkin oma sanastonsa, jonka kenen tahansa uuden tulokkaan tulee omaksua. Vaikka vuorovaikutustilanteet ja tyypillinen sanasto vaihtelevat aloittain ja työpaikoittain, mallin tarjoamat työkalut osoittautuivat soveltuvaksi myös asiantuntijaympäristöön. Mallille keskeistä kielitietoista ohjausta ja oppijan itsereflektoinnin ideaa voi näppärästi hyödyntää alalla kuin alalla — ne eivät ole vain sosiaalialaan sidottuja työkaluja. Oleellista on, että harjoittelija on motivoitunut ja ottaa kielen kehittämisen tavoitteet omakseen. Kielitietoista ohjausta ja huomioita vuorovaikutuksesta Mallin mukaan harjoitteluun sisältyi kaksi yksinomaan kielituettuun harjoitteluun keskittyvää tapaamista ohjaajan ja harjoittelijan kesken (5). Ensimmäinen tapaaminen oli harjoittelun alussa, jolloin pohdimme harjoittelijan kielitaidollisia vahvuuksia sekä kehittämisen ja tuen tarpeita. Lisäksi kävimme läpi harjoittelun aikana mahdollisesti esiintyviä vuorovaikutustilanteita ja tyypillisesti tarvittavaa sanastoa. Kielituetun harjoittelun keskeisenä työkaluna toimii työkirja, johon säännöllisesti kirjataan ylös päivittäisiä vuorovaikutustilanteita ja harjoittelijan kokemuksia niistä (esim. mitä tapahtui, miten onnistuin, miltä tilanteessa tuntui). Myös työyhteisön rooli on tietenkin merkittävä, ja tiimissä sovittiinkin heti harjoittelun alussa kielenkäytön säännöistä ja harjoittelijan tukemisesta kielen oppimisessa. Toinen tapaaminen oli harjoittelun loppupuolella, jolloin reflektoitiin yhdessä harjoittelua nimenomaan kielen käyttämisen ja oppimisen näkökulmasta. Harjoittelija sai nostaa esille harjoittelun aikana kirjaamiaan toistuneita tilanteita. Olennaista on pyrkiä erottamaan, oliko kielitaidolla tai sen puutteella rooli tilanteessa, vai oliko taustalla kenties muita vaikuttavia tekijöitä, kuten kiire, tilanteessa olleiden persoonat tai eroavat toimintatavat. Näiden kahden tapaamisen välissä aiheeseen palattiin muiden tapaamisten yhteydessä, tiedustellen harjoittelijan tuntemuksia ja edistymistä. Kielitietoisen ohjauksen voi yhdistää hyvin muihin ohjaustapaamisiin ja päivittäiseen vuorovaikutukseen ohjaajan ja harjoittelijan välillä, eikä se kokemukseni mukaan vaadi ohjaajalta merkittävästi enempää työpanosta tai työaikaa, kuin tavallinen ohjaus. Kyseessä on ennemminkin muutos ajattelussa ja ohjauksen lähestymistavassa: Kieli on koko ajan läsnä ja sen merkitys pidetään mielessä harjoittelun läpi. Seuraavassa on listattuna joitain esimerkkejä, miten kieli voidaan huomioida eri tilanteissa: Työtehtäviä annettaessa voidaan pyytää harjoittelijaa toistamaan kerrotut ohjeet, ja näin varmistaa, että hän on ymmärtänyt ne. Kun esim. tiimin yhteisessä palaverissa käsitellään kielellisesti haastavampaa aihetta, voidaan jälkeenpäin jutella, kysyä tuntemuksia, ja vaikka huomioida, että aihe on vaikea natiivipuhujallekin, jos aihepiiri ei ole tuttu. Käytettäessä esim. suomalaista sanontaa tai slangia, voidaan pysähtyä varmistamaan, että harjoittelija ymmärtää, ja vaikka avata sanonnan taustoja. Tiimi voi tukea harjoittelijaa pysyttelemällä suomen kielessä, vaikka joissain tilanteissa tuntuisi helpommalta vaihtaa englannin kieleen. Väärinymmärryksen sattuessa ei automaattisesti oleteta sen johtuneen kielestä, vaan keskustellaan tapahtuneesta syvällisemmin. Kielituettu harjoittelu on yhteinen oppimiskokemus Syksyllä 2020 lisämaustetta sekä harjoitteluun että mallin testaamiseen toivat tietenkin korona ja etätyöskentely. Kasvokkain tapahtuva viestintä, monipuolinen vuorovaikutus eri tilanteissa ja esimerkiksi epämuodollisempi kahvipöytäkeskustelu jäivät nyt vähäisiksi. Tiedostimme myös harjoittelijan kanssa, että hän sai hieman erilaisen harjoittelukokemuksen — ehkä vähemmän monipuolisen ja syvällisen kuin normaaleina aikoina, mutta toki myös etätyöskentelyllä ja etänä käydyllä viestinnällä on tarjota omat, tärkeät oppinsa. Kielitietoisuus ja harjoittelijan itsereflektoinnin tukeminen vaativat oppimista myös ohjaajalta etenkin, jos hänellä ei ole taustaa esimerkiksi kielenopettamisen kanssa. Prosessia voikin lähestyä ohjaajan ja harjoittelijan yhteisenä oppimiskokemuksena – he molemmat voivat tehdä havaintoja kielen merkityksestä ja siihen liittyvistä asenteista työympäristössä ja päivittäisessä vuorovaikutuksessa. Osana harjoitteluaan Ahmet kirjoitti kaltaisilleen kansainvälisille opiskelijoille suunnatun blogitekstin, jossa hän avaa matkaansa S2-oppijana ja antaa vinkkejä muille samassa tilanteessa oleville. Hän kertoo myös, että hänen varmuutensa käyttää suomen kieltä kasvoi harjoittelun aikana (6). Kirjoittaja Eeva Lintala työskentelee SIMHE-Metropoliassa projektisuunnittelijana. Hänen työtehtäviinsä ovat vuoden 2020 aikana kuuluneet mm. SIMHEn eri hankkeiden tukeminen, artikkelikokoelman toimitus ja korkeakouluharjoittelijan ohjaaminen. Lähteet KARVI, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 2019. Taustalla on väliä. Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat koulutuspolulla. Julkaisut 22:2019 (pdf). Viitattu 11.12.2020. OKM 2019. Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden maahantulo ja integroituminen sujuvaksi yhteistyöllä. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:31. Viitattu 14.12.2020 Suomalainen, A., Sarasjärvi, K., Lahtinen, J., Penttilä, J. 2019. Opiskelijan kaupunki 2019. Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus. Viitattu 14.12. SIMHE-jatkokehitys 2019–2021. Uraohjauksen ja suomen kielen oppimisen mallin kehittämiseen keskittyvä hanke. OKM, Metropolia Ammattikorkeakoulu. Viitattu 11.12.2020. Korpela, E. 2020. Työharjoittelu maahanmuuttajaopiskelijan kielenoppimisen tukena. Hiiltä ja Timanttia –blogisarja. Metropolia blogit. Viitattu. 11.12.2020. Binaku, A. 2020. Courage to Use Finnish – Growing into a Professional. Various Variables –blogisarja. Metropolia blogit. Viitattu 11.12.2020.

Lue lisää

Kansainvälisiä osaajia ICT-alan yritysten määrittämiin osaamistarpeisiin
3.6.2020
Emilia Deseille ja Outi Lemettinen

Keväällä 2020 aloitimme SIMHE-polku -hankkeessa pilotin, jonka osallistujavalinnat toteutimme yhteistyössä ICT-alan yritysten kanssa niin, että yritysten toteamat osaamistarpeet määrittivät jo hakukierroksen vaatimuksia. Tämä lähestymistapa mahdollistaa yritysten kohtauttamisen heidän tarpeisiinsa soveltuvien ICT-alan osaajien kanssa. Pilotti pitää sisällään henkilökohtaisen osaamisen tunnistamisen prosessin, täydentäviä opintoja Metropoliassa räätälöidysti kunkin osallistujan osaamisen täydentämisen tarpeiden mukaisesti, harjoittelun yrityksessä ja uravalmentajan ohjauksellisen tuen prosessin aikana. Haku avautui helmikuussa, ja kriteereinä olivat hyvä englannin kielen taito ja ulkomailla suoritettu ICT-alan korkeakoulututkinto. Pääkaupunkiseudun työmarkkinoilla on kysyntää ICT-alan osaajille, vaikka koronavirustilanne vähentää yleisesti työvoiman kysyntää. Jobs in Finland -sivustolla (1) oli toukokuun puolivälissä 6 avointa ICT-alan työpaikkaa. TE-palveluissa (2) avoimia työpaikkoja erityisasiantuntija- ja asiantuntijatehtäviin ICT-alalla pääkaupunkiseudulla oli yli 40. ICT-alalla työmarkkinatilanne onkin parempi kuin monella muulla alalla (3), ja tulevaisuudessa ala tarvitsee merkittävästi lisää osaajia (4). Yritysten työvoimatarpeet muodostavat pohjan hankkeessa kehitetylle yhteistyömallille. SIMHE-polkuun osallistuvien ICT-alan yritysten ilmoittamat osaamistarpeet jakautuivat seuraaviin kategorioihin: ohjelmistokehitys, verkkoratkaisut ja esineiden internet. Yrityksillä oli halutessaan mahdollisuus avata osaamistarpeitaan jokaisesta kategoriasta tarkemmin, esimerkiksi kertomalla etsivänsä tietyn ohjelmointikielen tai vaikkapa data-analytiikan asiantuntijaa. Toimintamme lähtökohtana on tarjota yrityksille matalan kynnyksen tilaisuus tutustua näitä taitoja omaaviin kansainvälisiin osaajiin. Osaamisen tunnistaminen vaikuttaa urapolun suuntaan Osaamisen tunnistaminen on vakiintunut osaksi SIMHE-Metropolian maahanmuuttajataustaisille suunnattuja ohjaus- ja neuvontapalveluita (5). Metropolian SIMHE-polun osaamisen tunnistamiseen on osallistunut yhteensä 42 kansainvälistä osaajaa. Käytännössä monikulttuurisen osaamisen tunnistamisen isoja haasteita ovat kielimuurit ja kulttuurierot (6), joiden ratkaisemiseen on Metropoliassa osaamisen tunnistamisen käytäntöjen kehittämisessä erityisesti kiinnitetty huomiota. Henkilökohtaisessa asiantuntijakeskustelussa ulkomailla ICT-alan tutkinnon suorittanut henkilö kohdataan oman alansa asiantuntijana, jolla on mahdollisuus hyödyntää toisen asiantuntijan, Metropolian ICT-alan tutkintovastaavan, laaja-alaista tuntemusta alan työmarkkinoista ja osaamistarpeista nimenomaan Suomessa. Osallistujapalautteiden perusteella voi todeta asiantuntijakeskusteluiden selkeyttäneen osallistujiensa urapolkua ja toimineen myös itsetunnon kohottajana monesti rutkasti kärsivällisyyttä vaativassa työnhakuprosessissa. Lisäksi asiantuntijakeskusteluiden anti, henkilön osaamista kuvaava kirjallinen dokumentti, on herättänyt mielenkiintoa yhteistyöyrityksissämme. Työtehtävän vastuualueet määrittelevät vaadittavan kielitaidon Yhteistyöyrityksemme suorahaku- ja rekrytointipalvelu Digipool International Oy:n toimitusjohtaja Hermann Alatalolla on vuosien kokemus kansainvälisten osaajien rekrytoimisesta — sekä asiakkailleen että omaan yritykseensä. Alatalo huomauttaa työelämän olevan yhä kansainvälisempää, ja toteaa diilin etenemisestä päättävän henkilön usein sijoittuvan ulkomaiseen asiakasyritykseen. Tällöin tarvitaan vieraiden kielten ja kulttuurien tuntemuksella varustettuja osaajia. Kansainvälisten osaajien hyödyt kuitenkin tunnistetaan yrityksissä jo laajalti (7), mutta kokemustemme ja esimerkiksi Uudenmaan ELY-keskuksen tuoreen selvityksen (8) mukaan heidän mahdollisesti puutteellinen suomen kielen taitonsa pohdituttaa työnantajia. ”Kotimaan markkinoiden asiakasrajapinnassa edellytetään suomen kielen taitoa, mutta tämä vaatimus ei koske kaikkia tehtäviämme. Vastuualueet on muistettava pitää erillään. Näen jo suomen kielen opiskelun vahvana signaalina motivaatiosta, vaikka kielitaito ei vielä olisikaan vahva”, Alatalo muistuttaa. Kansainvälisen osaajan palkanneelle yritykselle on tarjolla tukea henkilöstön suomen kielen taidon parantamiseen (9). Lisäksi SIMHE-Metropolian asiantuntijat ovat yhteistyöyrityksen tukena koko rekrytointiprosessin ajan, ohjaten tarvittaessa tilanteeseen soveltuviin lisäpalveluihin. Tiivis yhteistyö korkeakoulujen kanssa on hyvä erottautumistekijä yritykselle Yhteistyö korkeakoulun kanssa on oiva tilaisuus laajentaa yrityksen verkostoja sekä korkeakoulun henkilökuntaan ja sidosryhmiin, että tietenkin opiskelijoista ja hankkeiden osallistujista muodostuvaan monipuoliseen osaajapooliin. Rekrytointi- ja verkostoitumistapahtumissa yritys ei pelkästään tehosta näkyvyyttään, vaan pystyy parhaimmillaan edistämään hakijamarkkinointiaan ja erottumaan kilpailijoistaan positiivisesti. ”Sujuva kommunikaatio ja oppilaitoksen yhteyshenkilön hyvä ymmärrys liiketoiminnasta ja rekrytoinnin toimintaperiaatteista edesauttoivat yhteistyöhön ryhtymistä. Hyvä esimerkki konkreettisesta ja mutkattomasta yhteistyöstä oli pyyntömme päästä tutustumaan ICT-alan osaajien profiileihin, jotka SIMHE-polku -hankkeen yhteyshenkilö välitti meille osallistujien suostumuksella. Profiilien pohjalta pystyimme vähällä vaivalla valitsemaan kiinnostavat kandidaatit ja etenemään rekrytoinnissa haluamallamme tavalla”, Alatalo summaa yhteistyön kulkua. Jatkuva kouluttautuminen pitää kiinni työelämässä Verkostoitumisen lisäksi SIMHE-polkulaisilla on mahdollisuus oman osaamisen täydentämisen alan työnantajien tarpeiden ja omien kehittymistoiveidensa pohjalta. Yritykselle yhteistyö korkeakoulun kanssa vastaavasti tuo mahdollisuuden tavoittaa uusia, yrityksen osaamistarpeita vastaavia osaajia, tai täydennyskouluttaa jo olemassa olevaa henkilöstöään. Etenkin ICT-alalla tutkinto on vain lähtöpiste, jonka jälkeen jatkuva kouluttautuminen pitää kiinni työelämässä. Esimerkiksi World Economic Forumin raportin mukaan maailmanlaajuisesti jopa yli puolen ICT-alan osaajista tulee vahvasti päivittää osaamistaan seuraavan kahden vuoden aikana pysyäkseen työmarkkinoiden tahdissa (10). Metropolian asiantuntijat yhdistävät jatkossakin työmarkkinoiden alati muuttuvat työvoimatarpeet ja työvoiman osaamisen kehittämisen, suunnitellen työllistyvyyttä edistävät askeleet yhteistyössä yritysten kanssa. Onko yrityksesi kiinnostunut kansainvälisistä osaajista? Otathan yhteyttä, niin keskustellaan tarkemmin osaamistarpeistanne! Outi Lemettinen, projektipäällikkö Emilia Deseille, uravalmentaja, erityisvastuualueena yritysyhteistyö SIMHE polku -hankkeen tulokset ja kokemukset esitellään tarkemmin hankkeen Get-Together -tilaisuudessa lokakuussa 2020.  Hyödyllisiä linkkejä yrityksesi kansainvälistymiseen: Business Finlandin Talent Explorer -rahoitus kansainvälisten osaajien potentiaalista kiinnostuneille yrityksille  TE-palvelujen tarjoama tuki kansainvälisen osaajan palkkaavalle työnantajalle henkilöstön suomen kielen taitojen kehittämiseen  Helsingin seudun kauppakamarin Talent Boost -mittari ja muut kansainvälistymisen palvelut yrityksille  Lähteet: 1) Business Finland: Jobs in Finland -työnhakuportaali. Viitattu 19.5.2020  2) TE-palvelut: Avoimet työpaikat. Viitattu 19.5.2020.  3) MeetFrank-blogi: Work in Finland: Finnish job market report May 6/2020. Viitattu 19.5.2020.  4) Teknologiateollisuus: Selvitys osaamis- ja osaajatarpeista. Viitattu 19.5.2020.  5) Stenberg H., Autero M., Ala-Nikkola E. (Eds.) 2018: Osaamisella ei ole rajoja: Vastuukorkeakoulutoiminta maahanmuuttajien integraation tukena Suomessa (pdf). Metropolia Ammattikorkeakoulu. Viitattu 1.6.2020.  6) OKM, Opetus- ja kulttuuriministeriö 2017: Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta-julkaisu (pdf). Viitattu 19.5.2020.  7) Helsingin seudun kauppakamari: Menestyvä monikulttuurinen yritys. Viitattu 19.5.2020.  8) Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: Kotona Suomessa –hanke. Selvitys maahanmuuttajien rekrytoimisesta: Tutkimusraportti (pdf). Viitattu 2.6.2020.  9) TE-palvelut: Henkilöstön kansainvälistymisen tukimuodot. Viitattu 19.5.2020.  10) World Economic Forum: The digital skills gap is widening fast. Here’s how to bridge it. Viitattu 19.5.2020. 

Lue lisää

Matkalla tulevaisuuden asiantuntijaksi
9.12.2019
Niikka Lindberg

Reilu kaksi kuukautta korkeakouluharjoittelua SIMHE-Metropoliassa (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland) on nyt takana. Vaikka matka on ollut suhteellisen lyhyt, on se silti opettanut tähän mennessä enemmän kuin olisin voinut kuvitella. Haluan tässä tekstissä avata hieman matkaani ja oppimaani heijastellen omaa alaani, yhteiskuntatieteitä.   Korkeakouluharjoittelun tarkoituksena on soveltaa omaa opittua tietoa käytäntöön (Suomen Yhteiskunta-alan Ylioppilaat ry 2019). Tätä olen päässyt toteuttamaan erityisesti SIMHE-toiminnan arviointiosuuden aineiston keruun merkeissä. Aineistoa on kerätty laadullisin menetelmin eri dokumenteista sekä asiantuntijahaastatteluista. Tutkimusmenetelmien käyttö ei tietenkään yksinään ole oppimieni taitojen soveltamista, vaan samalla suurien tietomäärien hallinta sekä analysointikyky ovat tulleet tarpeeseen.  Osaaminen karttuu vuorovaikutuksessa  Olen päässyt mukaan arvioimaan maahanmuuton vastuukorkeakoulutoimintaa osana opetus- ja kulttuuriministeriön SIMHE jatkokehityshanketta. Yhdessä arviointiosuuden asiantuntijahaastattelussa nousi esille vuorovaikutuksen tärkeys koko SIMHE-hankkeen toimivuuden kannalta. Vuorovaikutuksen avulla on voitu jakaa toimiviksi todettuja malleja sekä lisätä tietoisuutta tärkeästä toiminnasta. Vuorovaikutuksen todettiin olevan avaintekijä koko SIMHE-toiminnassa. Tämä jäi erityisesti mieleeni, sillä koen vuorovaikutuksen vahvasti vaikuttaneen oman ammattitaitoni kehittymisessä.   Harjoitteluni aikana olen työskennellyt eri asiantuntijoiden kanssa. Jo pelkästään huikean tiimini myötä olen oivaltanut monia asioita, jotka tulevat varmasti vaikuttamaan tulevaisuuden polkuihini. Vuorovaikutus erilaisissa ympäristöissä, kuten työpajoissa ja tapahtumissa, on auttanut hahmottamaan, kuinka laajasti SIMHE-toiminta on verkostoitunut. Etenkin on ollut hienoa huomata, kuinka monen tekijän panostuksen avulla pyritään saavuttamaan yhteinen päämäärä. Työn onkin sanottu olevan keskinäisriippuvaisten ihmisten välistä vuorovaikutusta (Dufva, Halonen, Kari, Koivisto, Koivisto & Myllyoja 2017, 10). Vuorovaikutustilanteissa minun on myös ollut mahdollista ammentaa lisää tietoa ja taitoa omaan osaamiseeni.  Työn merkityksellisyys motivoi minua  Ilman vuorovaikutusta olisi vaikea jakaa merkityksellisyyden kokemuksia, sillä puheen avulla ihmiset kertovat käytännöistään (Järvensivu 2006, 112). Työssä koettava merkityksellisyys koostuu siitä, kuinka paljon sisäistä arvoa ihmiset antavat tai pystyvät löytämään työstään (Martela & Pessi 2018, 6). Merkityksellisyys on ollut itselleni tämän menneen syksyn kantava teema jo senkin takia, että taka-alalla mietin, mihin haluan jatkaa tästä eteenpäin, sillä sosiologian opinnoissa tulee urapolku etsiä itse.  Merkityksellisyyden kokeminen on toki aina subjektiivista, mutta itselleni sen tunteminen työssä on ollut motivoivaa. Kannustavia tekijöitä on monia, mutta uskon, että itselläni yksi ohjaava aines on julkisen palvelun motivaatio. Käsitteenä julkisen palvelun motivaatio on moninainen ja vaihteleva eri alojen välillä, mutta yleinen painopiste on siinä, että sen tarkoituksena on tehdä hyvää toisille ja kehittää yhteiskunnan hyvinvointia (James & Hondeghem 2008, 3). On tutkittu, että julkisen palvelun motivaatio kohottaa työsuoritusten tasoa sekä lisää tyytyväisyyttä työhön (Taimio 2013, 54). En tietenkään voi yleistää tätä, mutta voisin sanoa kokeneeni jonkinlaisen yhteisen motivaation ajavan henkilöitä, joiden parissa olen saanut tämän syksyn aikana työskennellä.  Arvostuksen tunnetta omaa työtä kohtaan on lisännyt sen yhteiskunnallinen merkitys sekä ajankohtaisuus. Menneiden kuukausien aikana on saanut seurata eri medioista, kuinka maahanmuuttajiin liittyviä kysymyksiä on käsitelty. Yhteiskunnallinen merkitys korostuu myös siinä, että työskentely linkittyy tämän hetkiseen kotouttamispolitiikkaan. Töitä todella tehdään osana jotain suurempaa.  Kansainvälisten opiskelijoiden kiinnittyminen Suomeen on osa opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteita (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019). Itse olen päässyt SIMHEn jatkokehityshankkeen puitteissa ideoimaan ja työskentelemään kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille tarkoitetussa suomen kielen ja uraohjauksen kehittämishankkeessa. On ollut ilo päästä tähän työhön mukaan.  Matkalla asiantuntijaksi ymmärrykseni laajenee  Korkeakouluharjoittelun tarkoitus antaa kokemusta työelämästä ja omasta alasta on arvokasta, mutta koen myös tärkeäksi, että osaa samalla kehittää omaa asiantuntijuutta ja ajattelua. Pelkkä työkokemus paperilla ei välttämättä kanna siihen, että löytää itselleen sen oikean paikan, missä tuntee työnsä merkitykselliseksi. Metropolia Ammattikorkeakoulun työskentelyilmapiiri on ollut innovoiva ja hienoa on ollut huomata, kuinka talon sisäistä osaamista hyödynnetään. Olen ollut onnekas siinä mielessä, että työ nähdään harjoittelupaikassani ihmisten välisenä vuorovaikutuksena ja näin henkilöiden osaaminen näyttäytyy erilaisena (Dufva ym. 2017, 10). Tämän myötä olen pystynyt itse paremmin reflektoimaan omaa osaamista ja työskentelyä, joka on ollut itseni kehittämisen kannalta tärkeää.   Opintoni antavat välineitä toimia tehtävissä, missä tarvitaan kattavaa ymmärrystä yhteiskunnasta ja yhteisöistä. Vahvuuksiani työelämässä tulee olemaan kokonaisuuksien hahmottaminen sekä taito löytää keinot, miten ymmärretään monenlaisia inhimillisiä ilmiöitä. Uskon vahvasti, että omalle tulevaisuuden asiantuntijuudelleni on tarvetta tässä nopeasti muuttuvassa ja mutkikkaassa maailmassa.   Kirjoittaja  Niikka Lindberg opiskelee Tampereen yliopistossa yhteiskuntatutkimusta, pääaineena sosiologia. Erityisenä mielenkiinnon kohteena on yhteiskunnan rakenteet ja eriarvoisuus. Syksy ammattikorkeakouluympäristössä on myös herättänyt kiinnostuksen kasvatussosiologiaan. Niikka tunnustaa olevansa nautiskelija ja hetkessä eläjä. Vapaa-ajan hän käyttää mieluusti ystävien ja perheen kanssa, milloin salsaten, ulkoillen, ruokaillen tai matkustellen, eikä ole tavatonta löytää häntä puutarhahommista.  Lähteet  Ilmiö. Sosiologinen media kaikille (2019). Minne sosiologit työllistyvät. https://ilmiomedia.fi/sosiologia/sosiologina-tyoelamassa/  Järvensivu, A. (2006). Oppiminen työnä ja työpaikkapelinä. Väitöskirja. Tampereen yliopisto  Martela, F. & Pessi, A. (2018) Significant work is about self-realization and broader purpose: Defining the key dimensions of meaningful work. Fronties of Psychology. Vol 7.  Opetus- ja kulttuuriministeriö (2019). Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden maahantulo ja integroituminen sujuvaksi yhteistyöllä. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja. 2019:31. Helsinki.  Perry, J. & Hondeghem, A. (2008). Motivation in Public Management: The Call of Public Service. Oxford University Press.  Suomen Yhteiskunta-alan Ylioppilaat ry (2019). Korkeakouluharjoittelu. https://www.yhteiskunta-ala.fi/syy/koulutus-ja-tyoelama/korkeakouluharjoittelu/  Taimio, H. (2013). Julkisen palvelun motivaatio. Talous & Yhteiskunta 3/2013. http://www.labour.fi/ty/tylehti/ty/ty32013/pdf/ty32013Taimio.pdf.  

Lue lisää

Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien kotouttamisen ekosysteemiä rakentamassa 
26.11.2019
Antti Kanniainen & Rebekka Nylund

Ulkomaalaistaustaisista yli puolet asuu pääkaupunkiseudulla. (Joupperi, J. 2019, Tilastokeskus 2019) Monet heistä ovat korkeasti koulutettuja. Useat eri toimijat pyrkivät auttamaan näitä kansainvälisiä osaajia integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Yksiä tärkeimpiä asioita integroitumisessa on koulutusta vastaavan työn löytäminen tai uudelleen kouluttautuminen. Osaaminen käyttöön Suomessa – hankkeessa pyritään löytämään ratkaisuja, jotka edesauttaisivat ja nopeuttaisivat ensimmäisen ja toisen polven suomalaisten pääsyä työmarkkinoille. Hanke on jaettu neljään toimenpiteeseen, joista ensimmäinen on pääkaupunkiseudun korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisen ekosysteemi.   Tiistaina 1.10.2019 hanke järjesti Metropolia Ammattikorkeakoulun Myllypuron kampuksella työpajan, joka kokosi laajasti eri toimijoita ilmiön ääreen. Valtiovarainministeriön erityisasiantuntija Aleksi Kopponen johdatteli osallistujat ekosysteemiajattelun ja alustatalouden maailmaan, ja Helsingin kaupungin elinkeino-osaston maahanmuuttopäällikkö Ilkka Haahtela pohjusti integraation onnistumisen edellytyksiä ja esitti toiveen korkeakoulutettujen osaamiskeskuksesta.   Varsinaisessa työpajassa osallistujat työskentelivät fasilitoidusti muuttuvissa ryhmissä ja hahmottelivat yhteistä näkemystä ekosysteemin rakentamiseksi.  Tilannekuva  Työpajassa vahvistui kuva korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien kotouttamisen nykytilasta. Voitaneen sanoa, että tilanne ei ole paras mahdollinen. Kokonaiskuvan sekavuutta selittäviä tekijöitä ovat esimerkiksi seuraavat syyt:   Kotoutumista tukevia toimijoita on lukuisia, yhteistyö on osin sattumanvaraista ja katkonaista sekä liian projektipainotteista.  Tarve korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien kotoutumisen kokonaiskoordinaatiolle on melko nuori tai ainakin tarve on noussut akuutimmin esille viime vuosina maahan muuttaneiden henkilöiden määrän kasvun myötä (Sutela, H. & Larja, L., 2014). Asia on vahvasti poikkihallinnollinen eikä sitä ole esimerkiksi lainsäädännössä määritelty minkään tietyn toimijan vastuulle.  Korkeasti koulutetut maahanmuuttajatkin ovat heterogeeninen joukko, jonka tarpeet ja toiveet ovat moninaisia (esim. Steel 2017 ja Steel & Jyrkinen 2017).  Korkeakoulutettujen maahanmuuttajien taustat, osaaminen ja työllistymisen haasteet vaihtelevat. Yksi merkittävä ryhmä ovat suomalaisesta korkeakoulusta valmistuneet osaajat, jotka jäävät valmistumisen jälkeen Suomeen etsimään töitä. Osa on saapunut Suomeen perheen, työn tai kansainvälisen suojelen tarpeen vuoksi.  Jotkut ovat valmistuneet huippuyliopistoista, toiset pienistä korkeakouluista kaukana maailman talouskeskuksista. Englannin kieltä eivät osaa kaikki korkeasti koulutetutkaan, jotkut eivät latinalaisia kirjaimiakaan. Joku on suuntaamassa säänneltyyn ammattiin, toinen alalle, jossa tutkintoa ei kysellä vaan pelkästään osaamista. (ks. esim. Kyhä 2011.)  Haahtela kiteytti työpajan tarkoituksen hyvin - tavoite on luoda verkostosta ekosysteemi.  Toive numero yksi: osaamiskeskus  Yhteisen kuvan luominen ja eri toimijoiden omien tavoitteiden sekä verkoston tavoitteiden yhteensovittaminen edellyttää yhteisen kuvan muodostamista. (Valkokari, K. & Rana, P. 2017.) Työpaja toimikin hyvänä alkuna matkalla kohti yhteistä visiota. Työpajassa visioitiin korkeasti koulutettujen maahan muuttaneiden tueksi osaamiskeskusta, joka palvelisi kokonaisvaltaisesti sekä työnhakijoita unohtamatta heidän perheitään että työnantajia, jotka haluavat rekrytoida kansainvälisiä osaajia.   Suomessa on jo monia hyviä esimerkkejä osaamiskeskuksista. Pääkaupunkiseudun kunnat Espoo ja Vantaa ovat Helsingin perässä perustaneet maahanmuuttajien osaamiskeskuksia ammattioppilaitosten yhteyteen. Stadiassa, Omniassa ja Variassa ammatillisesta koulutuksesta kiinnostuneet saavat esimerkiksi neuvontaa, ohjausta, osaamisen kartoitusta ja koulutusta. Helsinkiin perustettu International House Helsinki on koonnut palveluntarjoajia, jotka auttavat erityisesti pääkaupunkiseudun maahanmuuttajia alkuvaiheen haasteissa. Korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille suunnattua ohjausta ja neuvontaa on kehitetty ja toteutettu jo lähes neljän vuoden ajan SIMHE-vastuukorkeakouluissa (SIMHE – Supporting Immigrants for Higher Education). Työvoimahallinto on tärkeä työttömien työnhakijoiden toimeentulon kannalta, tiedon ja neuvonnan jakajana sekä työvoimakoulutuksen järjestäjänä.  Selvää on, että korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia palveleva osaamiskeskus ei voisi rakentua yhden koulutustoimijan ympärille kuten ammatillista koulutusta tarjoavat osaamiskeskukset ovat tehneet. Mukaan on saatava kaikki alueen korkeakoulut työnantajien, kuntien, valtion viranomaisten, järjestöjen ja muiden toimijoiden lisäksi. Voi olla, että tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan sekä normiohjausta että houkuttelevaa rahoitusta.   Keskeinen kysymys on, millainen verkosto tai ekosysteemi tarvitaan, jotta eri toimijat pystyvät parhaiten palvelemaan heterogeenistä ja kompleksisia asiakasryhmiä? Tärkeää on myös tietää ja päättää, miten eri toimijoita johdetaan ja rahoitetaan. Ei sovi myöskään unohtaa selvittää millaiset face-to-face –palvelut tukevat digitaalisia ratkaisuja. (Steel 2017.)  Toive numero kaksi: pysyviä ja selkeitä polkuja  Korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia palveleva osaamiskeskus toisi yhteiselle alustalle (digitaaliselle ja/tai fyysiselle) alan toimijat. Yhteinen innovatiivinen ekosysteemi mahdollistaisi toimijoiden kohtaamisen ja luottamuksen varaan rakentuvan yhteistyön. (Ketonen-Oksi, S. & Valkokari, K. 2019 s. 33). Osaamiskeskuksen olisi syytä sekä tunnistaa asiakkaiden tarpeet ja toiveet, että tarjota niihin ratkaisuja. Toki monenlaisia palveluja on jo olemassa, mutta joitakin myös puuttuu. Tärkeimmät palvelut pitäisi myös tunnistaa ja vakinaistaa, ja projektirahoituksella toimivia palveluja koordinoida paremmin. Tällä hetkellä toimijat eivät ole esimerkiksi tietoisia toistensa palvelulupauksista. Onnistuessaan verkosto tuo uudenlaista osaamista ja ymmärrystä haasteelliseen tilanteeseen ja pystyy kehittämään kestävän palvelumallin. Se edellyttää kuitenkin parempaa ymmärrystä eri toimijoiden kesken. (Valkokari, K. & Rana, P. 2017.)  Työpajassa korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille ja heitä palkkaaville työnantajille suunnattuja palveluita ovat mielestämme ainakin seuraavat:  Työnhaun ja verkostojen luomisen tuki (sis. mentorointiohjelmat)  Osaamisen ja muiden työllistymisen edellytysten kartoitus  Aloittavan yrittäjän palvelut  Kielitaidon kartuttamisen palvelut, erityisesti suomen kieli  Korkeakoulujen koulutustarjonta (tutkinto-opiskelu, pätevöitymis-, erikoistumis- ja täydennyskoulutus, avoin korkeakouluopetus, jatkotutkinnot)  Tutkintojen tunnustaminen, päätös pätevyydestä säänneltyyn ammattiin  Tutkinnon tunnustamispäätöksen lisävaatimusten suorittaminen (kelpoisuuskoe, sopeutumisaika, täydentävät opinnot)  Tieto ja neuvonta toimeentulomahdollisuuksista osaamisen hankkimisen aikana  Väylät sisääntuloammateista eteenpäin  Oleskelulupa -asiat  Muut kotoutumista edistävä palvelut  Yrityksille tukea kansainvälisten osaajien rekrytointikysymyksiin. Työpajan lopussa kootut toiveet priorisoitiin leikkimielisesti joulupukin toivekirjeiksi. Työpajan tuloksia työstävä työryhmä jatkaa toiveiden perkaamista ja seuravan kerran isompi verkosto kokoontuu 22.1.20120 jatkamaan suunnittelua.   Kirjoittajat:  Antti Kanniainen (FM) toimii työ- ja elinkeinoministeriöön sijoitettuna projektiasiantuntijana Pakolaistaustaisten ohjaus –hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on sujuvoittaa erityisesti pakolaisina Suomeen tulleiden koulutus- ja työllistymispolkuja mm. kouluttamalla, TE-toimistojen työtä kehittämällä ja löytämällä digitaalisia ratkaisuja. Antin tehtäviin kuuluu TEM:n ja OKM:n hallinnonalojen kehittämistoimien yhteensovittamista lukutaitokoulutuksista korkeakoulutukseen.  Rebekka Nylund (VTM, sosiaalipsykologi), toimii asiantuntijana Helsingin yliopiston opetuksen strategiset palvelut yksikössä. Rebekka on kiinnostunut maahanmuuttajien ja kansainvälisten opiskelijoiden integroitumisesta suomalaiseen korkeakoulumaailmaan ja yhteiskuntaan. Hän toimii Helsingin yliopiston maahanmuuttajien opintopalveluiden verkoston puheenjohtajana ja vastaa Osaaminen käyttöön Suomessa -hankkeessa  varhaiskasvatusopettajien koulutuspolusta.  Lähteet:  Juopperi, J. (2019). Maahanmuuttajat suuntaavat kaupunkeihin-Euroopasta tulleista asettunut maaseudullekin. https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2019/maahanmuuttajat-suuntaavat-kaupunkeihin-euroopasta-tulleita-asettunut-maaseudullekin/  Ketonen-Oksi, S. & Valkokari, K. (2019). Innovation Ecosystems as Structures for Value Co-Creation  Kyhä, H. (2011). KOULUTETUT MAAHANMUUTTAJAT TYÖMARKKINOILLA. Tutkimus korkeakoulututkinnon suorittaneiden maahanmuuttajien työllistymisestä ja työurien alusta Suomessa. Turun yliopiston julkaisuja. Turun yliopisto, Turku.  Steel, T. (2017). Lisää selkeyttä ja läpinäkyvyyttä digitaalisiin työnvälityspalveluihin. Yhteiskuntapolitiikka, 82(6), 722-723. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201804186597  Steel, T., & Jyrkinen, M. (2017). Searching for Employment: Highly Educated Immigrant Women and Combined Capabilities. Research on Finnish society, (10(1):2017), 35-42.  Sutela, H. & Larja, L. (2014). Koulutusrakenne. Ulkomaalaistaustaisessa väestössä paljon korkeasti ja paljon matalasti koulutettuja. Teoksessa Nieminen, T., Sutela, H. & Hannula, U. (2014). Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014, 29-42.  Tilastokeskus, TEM-kototietokanta (2019). Väestörakenne syntyperän mukaan.  Valkokari, K. & Rana, P. (2017) Towards Sustainability Governance in Value Networks   

Lue lisää

Suositukset hakumenettelystä maahanmuuttajien valmentaviin koulutuksiin valmistuivat
20.5.2019
Heidi Stenberg

Maahanmuuttajille korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen järjestämiseen on peräänkuulutettu sekä opetus- ja kulttuuriministeriön että Karvin toimesta tarkempaa ohjeistusta (1.,  2.). Vuosi sitten Outi Lemettinen kirjoittikin blogissaan maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen valintaprosessin kehittämisen askelmerkeistä. Nyt on aika katsoa, millaiset askeleet merkkien pohjalta on otettu. Suositukset valmentavan koulutuksen hakumenettelystä ovat valmistuneet. Mistä prosessi aloitettiin? Työ aloitettiin selvittämällä valintamenettelyn keskeisimpiä kehittämistoimenpiteitä. Näitä selvitettiin kysyen yhdeksän Valmentavasta valmiiksi -kehittämishankkeen kumppanikorkeakoulun* aiempia opiskelijahaun ja -valinnan käytänteitä, toimijoita sekä tunnistettuja kehittämiskohteita. Kyselyn tulokset olivat samansuuntaiset kuin Karvin maahanmuuttajille järjestämän korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen 2010–2017 selvityshankkeen tulokset (3. ). Valintamenettelyn keskeisiksi kehittämistoimenpiteiksi nousivat hakukelpoisuuskriteereiden selkeyttäminen koulutuksen tunnettuisuuden lisääminen muutostarve opettajavetoisuudesta hakijapalveluiden vahvempaan roolii valintakokeen yhdenmukaistaminen Suositukset korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen hakukelpoisuuskriteereiksi Alkuselvityksen pohjalta kehittämistyö eteni tahdikkaasti. Hakukelpoisuuskriteerit päädyttiin määrittelemään vastaavalla tavalla kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa (4.), jotta valmentavan koulutuksen suorittaminen olisi opiskelijaksi valitulle tarkoituksenmukaista, ja opiskelijalla olisi tosiasiallinen mahdollisuus pyrkiä tutkintoon johtavaan koulutukseen valmentavan koulutuksen suoritettuaan.  Hakija on hakukelpoinen, jos hänellä on  suomalaisen kansallisen lukion oppimäärä (lukion päättötodistus),  suomalainen ylioppilastutkinto, tai siihen rinnastettavissa oleva kansainvälinen ylioppilastutkinto,  suomalainen ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto, tai erikoisammattitutkinto,  ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin tai  ulkomainen korkeakoulututkinto   Jos hakija on pakolainen tai pakolaiseen rinnastettavassa asemassa, eikä hän voi todistaa tutkintoaan asiakirjoin, hänen tulee toimittaa pakolaisstatuksestaan kertova viranomaispäätös (turvapaikkapäätös tai oleskelulupa suojelun perusteella) koulutodistustensa sijaan. Viranomaispäätös on toimitettava kaikkien hakukohteiden hakijapalveluihin. Opinnoissa edellytetään suomen kielen vähimmäistaitotasoa B1, miksi näin? Suurin etenemisen este valmentavasta koulutuksesta korkeakouluopintoihin on Karvin selvityksen mukaan ollut kielitaito. Heikommin suomea taitavat karsiutuvat herkästi valintakokeilla pois, vaikka muut valmiudet opintoihin saattaisivatkin olla kunnossa. B2- tai jopa C1-taitotasollakin voi olla vaikea selviytyä pääsykokeesta, jossa on myös suomea äidinkielenään puhuvia. Valmentavan koulutuksen kielitaitotasovaatimuksessa on huomioitu se, että usein valmentavaa koulutusta on edeltänyt kotoutumiskoulutus, jonka tavoitteena on suomen kielen yleiskielen hallinta eli taitotaso B1.1 (5.). Opetus-ja kulttuuriministeriön mukaan ammattikorkeakoulujen valmentavassa koulutuksessa tuleekin varmistaa kielitaidon kehittyminen ainakin tasolle B2.2, jotta opiskelija pystyy valmentavan koulutuksen jälkeen opiskelemaan tutkintotavoitteisessa koulutuksessa (6.).   Koulutuksen haku toteutetaan verkossa Valmentavan koulutuksen tunnettuuden ja löydettävyyden lisäämiseksi haku suositellaan toteutettavaksi kansallisessa Opintopolku-palvelussa. 2018–2019 vuoden vaihteessa pilotoitiin valmentavan verkkokoulutuksen (7.) hakua. Tuloksena todettiin, että haun toteuttaminen Opintopolussa (8.) mahdollisti hakemusten käsittelyn sujuvasti yhteistyössä eri ammattikorkeakoulujen kanssa. Haku- ja opiskelijavalintaprosessi suunniteltiin Metropolia Ammattikorkeakoulun hakijapalveluiden johdolla tiiviissä yhteistyössä muiden hanketoimijoiden kanssa. Yhdeksästä kumppanikorkeakoulusta valittiin neljä ammattikorkeakoulua toteuttamaan opiskelijavalintaa eri alan valmentavissa koulutuksissa: Karelia-ammattikorkeakoulu (tekniikan ala), Metropolia Ammattikorkeakoulu (sosiaali- ja terveysala), Oulun ammattikorkeakoulu (liiketalouden ala) ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (monialainen). Hakulomaketta testattiin ennen haun toteuttamista Metropoliassa syksyn 2018 valmentavassa koulutuksessa opiskelevilla. Lopullinen hakulomake toteutettiin heiltä saadun palautteen pohjalta Hakijapalveluista saadun palautteen perusteella haku- ja opiskelijavalintaprosessi etenivät sujuvasti. Haun toteuttaminen useamman ammattikorkeakoulun yhteistyönä korosti erityisesti yhteisten käytänteiden ja työnjaon merkitystä. Hakukelpoisuuden osoittaminen ja tarkistus toteutettiin vastaavasti kuin korkeakoulujen yhteishaussa (9.) sillä poikkeuksella, että ulkomainen korkeakoulututkinto katsottiin myös osoitukseksi korkeakoulukelpoisuudesta. Lisäksi todistukset tarkistettiin vain opiskelijaksi valituilta, mikä kevensi hakukelpoisuuden arviointiin ja tarkistukseen liittyvää prosessia. Tarkennettujen hakukelpoisuuskriteerien ansiosta yhä useammalla korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen suorittaneella opiskelijalla on riittävät valmiudet ja mahdollisuudet jatkaa opiskelua tutkinto-opiskelijana. Yhteisillä toimintaperiaatteilla voidaan jo haku- ja valintaprosessin aikana lisätä koulutukseen hakeutuvien maahanmuuttajien yhdenvertaisuutta. *Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Karelia-ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Saimaan ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu Lähteet Lepola, L. 2017. Ammattikorkeakoulujen maahanmuuttajille järjestämä korkeakouluopintoihin valmentava koulutus vuosina 2010–2017. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus [verkkoaineisto]. [viitattu 8.5.2019]. Saatavissa: https://karvi.fi/app/uploads/2017/06/KARVI_1517.pdf Opetus- ja kulttuuriministeriö. 5:2017. Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi. Kipupisteet ja toimenpide-esitykset II. [verkkoaineisto]. [viitattu 8.5. 2019]. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/79439 Lemettinen, O. 2018. Askelmerkkejä maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen opiskelijavalintaan. Metropolian blogit. Monta muuttujaa. [viitattu 8.5.2019]. Saatavissa: https://blogit.metropolia.fi/montamuuttujaa/2018/04/20/askelmerkkeja-maahanmuuttajien-valmentavan-koulutuksen-opiskelijavalintaan/ Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014/932. [viitattu 8.5.2019]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932. ELY-keskus. 9.4.2018. Selvitys kotoutumiskoulutuksen malleista Turussa ja pääkaupunkiseudulla-Huhtikuu 2018. [verkkoaineisto]. [viitattu 8.5. 2019]. Saatavissa osoitteessa: https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/20388605/Kotoselvitys_09_04_18.pdf/341dcdd8-f5e8-4eac-b667-a9043bf4a012 Opetus- ja kulttuuriministeriö. 1:2016. Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi. Kipupisteet ja toimenpide-esitykset I. [verkkoaineisto]. [viitattu 15.5. 2019]. Saatavissa osoitteessa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/64983 https://www.metropolia.fi/koulutukset/maahanmuuttajille/verkkototeutus/ https://opintopolku.fi/wp/ammattikorkeakoulu/miten-opiskelijat-valitaan/ammattikorkeakoulujen-valintaperustesuositukset-2019/  https://opintopolku.fi/wp/ammattikorkeakoulu/miten-opiskelijat-valitaan/ammattikorkeakoulujen-valintaperustesuositukset-2019/        

Lue lisää

Suomeen kotouttamisen palapeliä kootaan verkostoissa
28.11.2018
Heidi Stenberg

Kotoutuminen ja kotouttaminen ovat monimutkaisia ilmiöitä, joihin tarvitaan poikkihallinnollista viranomaistyötä ja valtava määrä monialaista tietoa. On selvää, että yksi ministeriön ala, viranomaistaho tai organisaatio ei pysty yksin ratkaisemaan tunnistettuja haasteita.  Haasteiden ratkaisemiseen tarvitaan monialaista verkostoyhteistyötä ja kaksisuuntaista kotoutumista, jossa aktiivisina toimijoina ovat mukana myös maahanmuuttajat (1). Hanketyö on erinomainen tapa koota monialaista verkostoa yhteen ja kehittää konkreettisia ratkaisuja haastaviin ja monimutkaisiinkin ilmiöihin. Toisinaan hanketyön haasteena on kuitenkin hankkeiden irrallisuus: erillisissä hankkeissa tuotettu tieto ja konkreettiset mallit eivät kohtaa toisiaan. Jokin aika sitten A-Studiossa  keskusteltiin tästä hankkeiden pirstaleisuudesta.  Siinä esiin nostetut kysymykset siitä, miten hyvät käytänteet jäävät elämään hanketoiminnan loputtua ja miten yksittäisistä hankkeista saataisiin muodostettua yhteisiä kokonaisvaltaisia ratkaisuja, ovatkin keskeisiä. SIMHE-Metropoliassa rakennetaan palasista kokonaisuutta   Miten tehdä irrallisista hankkeista yksi yhtenäinen ja toimiva palapeli, jolla kotoutumisen haasteita ratkaistaan? Opetus-ja kulttuuriministeriön koordinoima maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta, SIMHE (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland) -palvelut käynnistettiin keväällä 2016 vastaamaan tarpeeseen saada korkeakoulutaustaiset turvapaikanhakijat ohjattua tarkoituksenmukaisille koulutus- ja urapoluille sekä tunnistaa ja tunnustaa heidän osaamistaan. Jo SIMHEn alkumetreillä ymmärrettiin haasteet, joiden äärellä kotouttamisen kysymyksissä ollaan.  Tunnistimme asiakaskuntamme erilaiset tarpeet. Oli niitä, joilla oli opinnot korkeakoulussa jääneet kesken ja niitä, joilla löytyi jo suoritettuja korkeakoulututkintoja. Tunnistimme myös esimerkiksi sen, että koulutustaustaltaan enemmistönä heti SIMHE-toiminnan alusta asti ovat olleet kandidaattitutkinnon suorittaneet maahanmuuttajat ja maisteritutkinnon suorittaneitakin on ollut enemmän kuin niitä, jotka tarvitsisivat kokonaan uuden tutkinnon. Kaikille ei siis sovi sama polku ja kaikkia ei ole järkevää ohjata tutkintoon johtavalle koulutuspolulle varsinkin, kun ohjauksessa on tullut ilmi asiakkaan oma vahva motivaatio ensisijaisesti työllistyä nopeasti. Näitä ilmiöitä olemme koonneet myös marraskuussa ilmestyneeseen Osaamisella ei ole rajoja –julkaisuun (2). Metropolia Ammattikorkeakoulussa onkin, havaittujen maahanmuuttoilmiön haasteiden ratkaisemiseksi, rakennettu SIMHE-palveluiden oheen Metropoliassa käynnissä olevien maahanmuuttohankkeiden välinen verkosto, jonka avulla toimintaa juurrutetaan vaikuttavaksi ja hankkeen jälkeenkin eloon jääväksi toiminnaksi. SIMHE-Metropolian palveluyksikköön on synnytetty ymmärrys eri hankkeiden merkityksestä palapelin kokonaisuudessa ja jokaisen palan synnyttämiseen mietimme erikseen tarkoituksenmukaisen kumppaniverkoston, toimijat, tavoitteet ja päämäärät. Siten verkosto on paljon enemmän kuin niihin kuuluvien hankkeiden summa. Millaisia paloja SIMHE- Metropoliassa kootaan? Valmentavasta valmiiksi hankkeessa kehitetään maahanmuuttajille suunnattua korkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusta  Valmentavasta valmiiksi hankkeessa ratkaistaan ensisijaisesti niiden maahanmuuttajataustaisten henkilöiden haasteita, jotka tavoittelevat korkeakoulututkintoon johtavalle koulutuspolulle pääsyä. Yhdeksän ammattikorkeakoulun yhteisesti järjestämän verkkokoulutuksen pilotointi toteutetaan moodle-oppimisympäristössä www.valmentavakoulutus.fi. Pilotoitavassa verkkokoulutuksessa on neljä koulutusalakohtaista (sote, tekniikka, liiketalous ja monialainen) valmentavan koulutuksen polkua, joille hakuaika on 5.12.–21.12.2018 opintopolun kautta. (3.) Osaaminen käyttöön Suomessa, SOTE- silta ja SIMHE-polku hankkeissa rakennetaan nopeita koulutusmalleja työelämään  SIMHE-verkostossa olemmekin lähteneet kehittämään ja testaamaan erilaisia nopeita osaamista täydentäviä ja työllistymistä edistäviä koulutusmalleja, sillä Tilastokeskuksen (4) marraskuussa 2018 julkaiseman väestöennusteen mukaan työikäisen väestön määrä on vähentynyt Suomessa viimeisen kahdeksan vuoden aikana yli 100 000 henkilöllä. Ennusteen mukaan työikäisen väestön odotetaan vähenevän vuoteen 2030 mennessä 57 000 henkilöllä nykyisestä. Pääkaupunkiseudulla asuu 47 % koko Suomen maahanmuuttajaväestöstä, joista 39 %:lla UTH-tutkimuksen (5) mukaan on korkea-asteen koulutus. Helsingin, Espoon ja Vantaan vieraskielisten asukkaiden määrä kasvaa yli 11 000 hengellä vuodessa ylittäen 200 000 asukkaan rajan vuonna 2019. SOTE-silta  Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoituksella kehitetään Metropolia Ammattikorkeakoulun koordinoimana yhteistyössä Diakonia-ammattikorkeakoulun, Turun - ja Lapin ammattikorkeakoulun kanssa kustannustehokasta ja sujuvaa pätevöitymistä ja työllistymistä edistävää prosessia muissa kuin EU -ja Eta maissa sairaanhoitaja, kätilö, suuhygienisti, röntgenhoitaja, bioanalyytikko sekä kuntoutuksen (fysioterapeutti, toimintaterapeutti) tutkinnon suorittaneille maahanmuuttajille. Pätevöitymiskoulutukseen haku on käynnissä 10.12.2018 asti hakulinkin kautta (6). Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaaminen käyttöön Suomessa Opetushallituksen rahoittamassa hankkeessa vahva toimijaverkosto ( koordinaattori  Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit, Uudenmaan TE-toimisto, Haaga-Helia ja Laurea ammattikorkeakoulut sekä Helsingin yliopisto) vastaavat tunnistettuun työllistymisen kohtaanto haasteeseen luomalla pääkaupunkiseudulle korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisen ekosysteemin, joka mahdollistaa maahanmuuttajien osaamisen tunnistamisen ja nopean siirtymisen henkilökohtaiselle kotoutumista ja osaamista edistävälle koulutus- ja urapolulle.  Syksyllä käynnistynyt hanke on edennyt jo konkretiaan: Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Helsingin kaupunki ovat käynnistäneet EU- ja ETA-maista tulleiden sairaanhoitajien osalta yhteisen kumppanuuskoulutusmallin, johon haku on käynnissä 10.12.2018 asti hakulinkin kautta. (7.) SIMHE polku- osaamisen tunnistamisesta ja täydentämisestä työllistymiseen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamassa hankkeessa kehitetään konsepti, jolla toisaalta kartoitetaan rekrytoivien kasvuyritysten osaamistarpeita ja toisaalta työllistetään korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia yritysverkostojen kautta liiketalouden ja tekniikan aloille. Yrityksen tarpeiden pohjalta hankkeessa etsitään sopivan koulutus- ja työkokemuksen omaavia korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia ja tarvittavilla lisäopinnoilla edistetään heidän pääsyä työmarkkinoille. Konsepti rakennetaan ja toteutetaan yhteistyössä Metropolia, Karelia ja Oulun ammattikorkeakoulujen, yritysten ja korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien toimesta. (8.) SIMHEapp tuo osaamisen tunnistamisen ja korkeakoulutukseen ohjauksen puhelimeen Opetus- ja Kulttuuriministeriön rahoittamassa hankkeessa tavoitteena on mahdollistaa digitaalisen palvelun avulla turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen ja korkea-asteen koulutuspoluille ohjaaminen. Palvelua kehitetään SIMHE vastuuammattikorkeakoulujen (Karelia, Metropolia ja Oulun ammattikorkeakoulu) toimesta ja se on ensisijaisesti suunnattu maahanmuuttajien itsenäiseen käyttöön. Valmista palvelua on tarkoitus päästä käyttämään viimeistään syksyllä 2019, mutta erilaisia testiversioita tarjotaan koekäyttöön jo aikaisemmin. (9.) Miten SIMHE palapelin rakentamisessa onnistutaan?  SIMHE verkoston toiminnassa vahvuutena on ollut kaikkien toimijoiden hyvä sitoutuminen, erinomainen yhteistyö ja yhteinen tahtotila ratkaista kotoutumisen haasteita.  Tärkeätä on ollut myös rahoituksen saaminen kehittämistyöhön. Palapelin kokoamisessa ratkaisevaa on tulevaisuudessa myös se, miten hyvin pystymme integroimaan uudet käytänteet osaksi korkeakoulujen arkea. SIMHE palapelin rakentaminen ei siis ole vain yksittäisten hanketoimijoiden, vaan koko korkeakoulun juttu.   Lähteet:  Kotouttamisen osaamiskeskus. N.d. Saatavissa osoitteessa: https://kotouttaminen.fi/etusivu, lainattu 21.11.2018  Stenberg, H., Autero, M. & Ala-Nikkola, E.. Osaamisella ei ole rajoja. Vastuukorkeakoulutoiminta maahanmuuttajien integraation tukena Suomessa.  Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja 2018 Valmentavasta valmiiksi kehittämishanke. N.d. Saatavissa osoitteessa: https://www.metropolia.fi/tutkimus-kehittaminen-ja-innovaatiot/hankkeet/valmentavasta-valmiiksi/ ,lainattu 26.11.2018 Tilastokeskuksen väestöennuste. N.d. Saatavissa osoitteessa: https://www.stat.fi/til/vaenn/2018/vaenn_2018_2018-11-16_tie_001_fi.html , lainattu 26.11.2018 UTH-tutkimus. N.d. Saatavissa osoitteessa: www.terveytemme.fi/uth/, lainattu 26.11.2018 SOTE-silta kehittämishanke. N.d. Saatavissa osoitteessa: https://www.metropolia.fi/tutkimus-kehittaminen-ja-innovaatiot/hankkeet/sote-silta/ , lainattu 26.11.2018 Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaaminen käyttöön Suomessa kehittämishanke. N.d. Saatavissa osoitteessa: https://www.metropolia.fi/tutkimus-kehittaminen-ja-innovaatiot/hankkeet/osaaminen-kayttoon-suomessa/, lainattu 27.11.2018 SIMHE polku osaamisen tunnistamisesta ja täydentämisestä työllistymiseen kehittämishanke. N.d. Saatavissa osoitteessa: https://www.metropolia.fi/tutkimus-kehittaminen-ja-innovaatiot/hankkeet/?RepoProject=5505, lainattu 27.11.2018 SIMHEapp kehittämishanke. N.d. Saatavissa osoitteessa: https://simheapp.karelia.fi/, lainattu 26.11.2018            

Lue lisää

Tuore julkaisu avaa maahanmuuton vastuukorkeakoulutoimintaa Suomessa
8.11.2018
Elina Ala-Nikkola

Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaamisen hyödyntäminen ja työllistyminen on Suomelle tärkeää. Osaava työvoima vahvistaa maan kilpailukykyä ja hyvinvointia, ja onnistunut kotouttaminen avaa uusia mahdollisuuksia ja ehkäisee syrjäytymistä. Lähtömaiden erilaiset tutkintorakenteet, osaamisvaatimukset, maahanmuuttajien kielitaidon puute sekä kulttuuriset erot aiheuttavat kuitenkin haasteita maahanmuuttajien hakeutumisessa tarkoituksenmukaisille ura- ja koulutuspoluille Suomessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnan avulla tuetaan ura- ja koulutuspolkujen löytymistä Suomessa. Toimintaa toteuttavassa SIMHE-verkostossa (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland) toimii vuonna 2018 kuusi korkeakoulua, jotka tarjoavat korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille ohjausta ja neuvontaa sekä osaamisen tunnistamisen palveluja. Toimintaa on kehitetty kolmen vuoden ajan. Tällä viikolla ilmestyi artikkelikokoelma, ensimmäinen julkaisu, joka nivoo yhteen SIMHE-työssä mukana olleiden eri toimijoiden, asiantuntijoiden sekä ennen kaikkea palveluja käyttäneiden maahanmuuttaja-asiakkaiden kokemuksia, palvelukokonaisuuksia ja tarinoita. Artikkelikokoelma luo kuvaa niin ohjauksesta, osaamisen tunnistamisesta kuin erilaisten yhteistyökokeilujen ja -verkostojen merkityksestä maahanmuuttajatyössä. Siten se toimii hyvänä apuna maahanmuuttajien integroimiseen liittyvissä rajapinnoissa erityisesti korkeakoulutuksen näkökulmasta. Julkaisun on koonnut Metropolian Ammattikorkeakoulun SIMHE-palvelut. Tutustu julkaisuun >> Lisätietoja: julkaisut (at) metropolia.fi

Lue lisää

Hyvän mielen joululahja tai uudenvuodenlupaus
19.12.2017
Niina Tapanainen

"Kiitos Niina, nyt olen kuin uusi ihminen.” Tämän palautteen kuulin asikkaaltani SIMHE-Metropoliassa vain koska tein työtäni ja keskustelin hänen kanssaan tunnin ohjauskeskustelussa. Asiakkaamme ovat kaikenikäisiä aikuisia, jotka ovat muuttaneet Suomeen mistä vain maailmalta, suurin osa EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta (ks. OKM 2017, 25). Ohjaajan työni on todella palkitsevaa, koska asiakkaani ovat äärettömän kiitollisia ajastani. Olemmekin SIMHE-Metropolialla tunnistaneet kuinka ”tärkeää on auttaa maahanmuuttajataustaisia ymmärtämään aiemman koulutuksen ja työkokemuksen yhteensopivuus nimenomaan suomalaisessa kontekstissa ja näkemään omat mahdollisuutensa Suomessa” (Autero & Helander 2017). Yksi suurimmista haasteista maahanmuuttajille on kontaktien puute, vaikka monet kertovat haluavansa tutustua suomalaisiin. Sinäkin voit saada antoisia kohtaamisia Suomessa asuvien maahanmuuttajien kanssa. Voit valita elämäntilanteesi mukaan, haluatko antaa aikaasi, tukea toimintaa rahallisesti vai huomioida arjen kohtaamiset esimerkiksi harrastuksissa tai joukkoliikennevälineissä. Jos haluat olla yksi niistä, jotka ojentavat kätensä ja haluavat auttaa integraatiossa, vaihtoehtoja on monia. Tässä muutamia esimerkkejä: Mentorointiohjelmat Useat tahot järjestävät mentorointiohjelmia, joissa maahanmuuttaja mentorin avulla kuulee suomalaisesta työelämästä ja oppii ymmärtämään, miten voisi edistää työllistymistä omalle alalleen. Jos haluaisit maahanmuuttajan mentoriksi, löydät täältä listattuna vaihtoehtoja. Muutamiin ohjelmiin on parhaillaan haku käynnissä — ilmoittaudu vaikkapa joulun pyhinä mukaan ja anna hyvän mielen joululahja! ­ Ystävätoiminta Jos koet tärkeimmäksi olla läsnä maahanmuuttajan arjessa ja päästä kertomaan vinkkejä ja vaihtamaan kokemuksia, niin ystävätoiminta voisi olla sinua varten. Ystävätoimintaa maahanmuuttajille järjestää ainakin SPR sekä maahanmuuttajaäideille MLL. Jos sinun tai jonkun läheisesi aika ei juuri nyt riitä vapaaehtoistoimintaan, molempien järjestöjen sivuilta löytyy ohjeet toiminnan tukemiseen jäsenyydellä tai lahjoituksella. Sosiaaliset tapahtumat Esitin Euroguidancen järjestämän tilaisuuden puheeni lopuksi haasteen, jonka voit ottaa vastaan vaikka uudenvuodenlupauksena. Voisitko kysyä maahanmuuttajakontaktejasi mukaan seuraavaan mielenkiintoiseen ja hyödylliseen tapahtumaan? Se voi olla konferenssi, rekrytointimessu, verkostoitumistilaisuus tai sosiaalinen tapaaminen. Haasteena on saada maahanmuuttajia mukaan erityisesti tapahtumiin, joissa he ovat vähemmistönä enemmän kuin ympäröivässä yhteisössä. Suomi siirtyi tässä kuussa toiselle vuosisadalleen. Lähdetkö mukaan edistämään uutta vuosisataa antamalla jonkin näistä hyvän mielen lahjoista tai uudenvuodenlupauksista?   Lähteet: Autero, Marianne & Helander, Jaakko (2017) Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen tukevat integroitumista. HAMK Unlimited Professional 9.10.2017. Haettu 9.12.2017 osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/maahanmuuttajien-ohjaus OKM (2017) Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:38. Luettavissa myös sähköisesti osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-502-0 Kuvan lähde: Monisha.pushparaj https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Multiculturalism.jpg Picture is licensed under the Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Unported (CC-BY-SA) license.

Lue lisää

Onnellisuuden tavoittelustako on kyse?
31.8.2017
Heidi Stenberg

Maahanmuutto, siirtolaisuus ei ole uusi ilmiö. Lähes jokaisen suomalaisenkin suvusta löytyy tarinoita Amerikan serkusta tai Ruotsin tädistä. Siirtolaisuus historiallisena ilmiönä herättää monenlaisia tunteita ja tuo mieleen niin menestystarinoita kuin kansallisia tragedioita. Näistä tunteista ja tarinoista käynnistyi elokuinen Migration conference 2017 Ateenassa, johon minulla oli mahdollisuus osallistua. Onnellisuuden tavoittelu siirtolaisuuden perimmäinen syy? Saskia Sassen, hollantilais-amerikkalainen sosiologian professori Columbian yliopistosta on tutkinut laajasti globalisaatiota ilmiönä ja hänen johdollaan konferenssiyleisölle viimeistään syntyi ymmärrys kuinka moniulotteinen asia siirtolaisuus ja siihen vaikuttavat tekijät ovat. Hänen tutkimuskohteenaan ovat siirtolaisuuden tavanomaisten syiden, sotien ja uskonnollisten ristiriitojen, takana olevat valtioiden sisäiset ilmiöt. Perimmäisenä syynä ihmisen lähtöön kotimaastaan näyttäisikin edelleen olevan halu suunnata kohti parempaa elämää kuin mitä koti-/lähtömaa pystyy syystä tai toisesta tarjoamaan. Ateenassa oli helppo palauttaa mieleen myös antiikin ajan filosofien ajatuksia. Jo Aristoteleshan totesi hyvän elämän toteutuvan silloin, kun ihminen saa käyttää kykyjään ja taitojaan sen yhteisön hyväksi, johon tuntee kuulevansa ja kokea olevansa sen merkityksellinen jäsen. Valitettavasti Ateenan kaduilla kulkiessa joutui kuitenkin kohtaamaan konkreettisesti v. 2015 Eurooppaan suuntautuneen ja edelleen jatkuvan pakolaistulvan tragedian. Hyvä elämä ja onnellisuuden saavuttaminen tuntui olevan monen kadun asukin mahdoton haave. Paradoksaalista oli, että päivällä, kun tutustuimme erilaisiin tutkimustuloksiin, mitkä tekijät lisäävät väkivallan riskiä siirtolaisten toiminnassa, niin hotelliin palatessani konkretia iski kohdatessani kadulla asuvien pakolaisten silmissä juuri näitä tutkimustulosten valossa väkivaltaa nostavia tekijöitä: epävarmuutta, turvattomuutta ja toivottomuutta. Miten eri maissa suhtaudutaan siirtolaisuuteen? Nelli Esipovan, Gallup World Pollista, esitys siirtolaisuuden hyväksynnästä eri maissa, keskittyi esittelemään tutkimusasetelmaa, jonka lopputuloksena oli saatu aikaan maailman siirtolaisuuden hyväksyntä indexiksi 5,29. Hyväksyntäindeksi oli syntynyt 164 maan yli 1,7 miljoonan aikuisen haastattelusta. Tutkimus oli tehty Usassa vuonna 2017 ja muissa maissa 2016.   Kymmenen siirtolaisuutta vähiten hyväksyvän maan joukossa olivat mm. Eesti (2,37) ja Unkari (1,69), kun taas kymmenen eniten siirtolaisuutta hyväksyvän maan joukosta löytyivät pohjoismaista Ruotsi (7,92) ja Islanti (8,26). Suomen hyväksyntä indeksi 6,58 oli maailman keskiarvon ja myös EU-maiden keskiarvoindeksin 5,92 yläpuolella. Tutkimustulosten mukaan siirtolaisten hyväksyntä oli yksilötasolla korkeampi niillä, jotka tunsivat henkilökohtaisesti siirtolaisia ja lisäksi hyväksyntää lisäsivät haastateltavan korkeampi koulutustaso, urbaanissa ympäristössä eläminen, varallisuus ja nuoruus, Z-sukupolveen kuuluminen. EU-maiden osalta erityistä merkitystä todettiin olevan edellisten lisäksi myös haastateltavien omien positiivisten tunteiden kokemuksella ja sosiaalisuudella. Jos hyvä kotoutuminen pohjautuu onnellisuuteen, kokemukseen hyvästä elämästä, kuinka voimme edistää tätä tunnetta siirtolaisten osalta? Siirtolaisuus näyttäytyy mediassa Euroopassa enemmän tragedioiden kautta menestystarinoiden jäädessä varjoon. Medialla on merkittävä rooli asenteenmuokkauksessa ja kansalliseen yhteisöön vaikuttajana. Maahanmuuttostrategiana ”rajojen sulkeminen”/ ”eristäminen” ei minkään tutkimuksen eikä historiankaan valossa ole kestävä eikä myöskään järkevä ratkaisu. Siirtolaisuudessahan on osoitettu olevan myös paljon sosio-ekonomisia positiivisia mahdollisuuksia. Osallisuuden kokeminen, yhteisöön kuuluvuuden tunne, oman elämän merkitykselliseksi kokeminen ovat tutkitusti eri ympäristöissä onnellisuutta ja hyvinvointia lisääviä tekijöitä. Näitä tekijöitä pyrimme tuottamaan omalta osaltamme myös SIMHE-Metropolian palveluissa. Palveluita kehittäessämme tausta-ajatuksena on, asiakkaiden palvelun kehittämiseen osallistamisen lisäksi ollut myös se, että tuotamme palvelua, jota haluaisimme myös itse käyttää ollessamme siirtolaisina toisessa maassa.    

Lue lisää
Vanhemmat postaukset