Avainsana: ohjaus
Työnantajakokemus kielituetusta harjoittelusta
Suomen kieli on keskeisin haaste kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymisessä Suomeen (1, 2, 3). SIMHE-jatkokehitys-hankkeessa (4) S2-asiantuntijana toiminut Eveliina Korpela lähti ratkomaan haastetta pohtimalla, miten opiskelijan kielenoppimista voidaan tukea harjoittelun aikana. Kehitettyyn malliin kuuluu toimenpiteitä sekä harjoittelun alkaessa, sen kuluessa, että sen päätteeksi. Korpela on valmistellut laajasti materiaaleja harjoittelijan oppimisen ja pohdiskelun tueksi. Vaikka työyhteisöllä ja harjoittelun ohjaajalla on iso rooli, harjoittelija on itse aktiivinen oppija ja reflektoija. (5) Tämä blogikirjoitus kuvaa harjoitteluohjaajana mallia testatessa syntyneitä kokemuksiani ja havaintojani. Mallin testausta asiantuntijaympäristössä Pääsin toimimaan harjoitteluohjaajana, kun Ahmet Binaku suoritti European Business Administration -opintoihinsa kuuluvan harjoittelun Metropolian maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnan (SIMHE) tiimisssä syksyllä 2020. Harjoittelunsa aikana Ahmet pääsi työtehtäviensä ohella reflektoimaan suomen kielen oppimistaan kielituetun harjoittelun mallin testaamisen kautta. Korpelan mallia on kehitetty ja hyödynnetty aiemmin sosiaalialalla. Syksyn pilotin aikana tavoite oli kokeilla ja arvioida mallin soveltuvuutta asiantuntijatyössä ja perinteisemmässä toimistoympäristössä. Asiantuntijatyössä vuorovaikutustilanteet ovat paikoin erilaisia verrattuna sosiaalialaan, missä tyypillisemmät asiakaskohtaamiset, ja viestintä esimerkiksi lasten, vanhempien ja potilaiden kanssa asettavat kielen käytölle tietynlaisia raameja. Asiantuntijaympäristössä taas korostuvat esim. muodollisen ja epämuodollisen kielen erottaminen, sidosryhmäviestintä, viestiminen sähköpostitse ja etenkin tänä syksynä etäpalaverit. Jokaisella työpaikalla ja alalla on tietenkin oma sanastonsa, jonka kenen tahansa uuden tulokkaan tulee omaksua. Vaikka vuorovaikutustilanteet ja tyypillinen sanasto vaihtelevat aloittain ja työpaikoittain, mallin tarjoamat työkalut osoittautuivat soveltuvaksi myös asiantuntijaympäristöön. Mallille keskeistä kielitietoista ohjausta ja oppijan itsereflektoinnin ideaa voi näppärästi hyödyntää alalla kuin alalla — ne eivät ole vain sosiaalialaan sidottuja työkaluja. Oleellista on, että harjoittelija on motivoitunut ja ottaa kielen kehittämisen tavoitteet omakseen. Kielitietoista ohjausta ja huomioita vuorovaikutuksesta Mallin mukaan harjoitteluun sisältyi kaksi yksinomaan kielituettuun harjoitteluun keskittyvää tapaamista ohjaajan ja harjoittelijan kesken (5). Ensimmäinen tapaaminen oli harjoittelun alussa, jolloin pohdimme harjoittelijan kielitaidollisia vahvuuksia sekä kehittämisen ja tuen tarpeita. Lisäksi kävimme läpi harjoittelun aikana mahdollisesti esiintyviä vuorovaikutustilanteita ja tyypillisesti tarvittavaa sanastoa. Kielituetun harjoittelun keskeisenä työkaluna toimii työkirja, johon säännöllisesti kirjataan ylös päivittäisiä vuorovaikutustilanteita ja harjoittelijan kokemuksia niistä (esim. mitä tapahtui, miten onnistuin, miltä tilanteessa tuntui). Myös työyhteisön rooli on tietenkin merkittävä, ja tiimissä sovittiinkin heti harjoittelun alussa kielenkäytön säännöistä ja harjoittelijan tukemisesta kielen oppimisessa. Toinen tapaaminen oli harjoittelun loppupuolella, jolloin reflektoitiin yhdessä harjoittelua nimenomaan kielen käyttämisen ja oppimisen näkökulmasta. Harjoittelija sai nostaa esille harjoittelun aikana kirjaamiaan toistuneita tilanteita. Olennaista on pyrkiä erottamaan, oliko kielitaidolla tai sen puutteella rooli tilanteessa, vai oliko taustalla kenties muita vaikuttavia tekijöitä, kuten kiire, tilanteessa olleiden persoonat tai eroavat toimintatavat. Näiden kahden tapaamisen välissä aiheeseen palattiin muiden tapaamisten yhteydessä, tiedustellen harjoittelijan tuntemuksia ja edistymistä. Kielitietoisen ohjauksen voi yhdistää hyvin muihin ohjaustapaamisiin ja päivittäiseen vuorovaikutukseen ohjaajan ja harjoittelijan välillä, eikä se kokemukseni mukaan vaadi ohjaajalta merkittävästi enempää työpanosta tai työaikaa, kuin tavallinen ohjaus. Kyseessä on ennemminkin muutos ajattelussa ja ohjauksen lähestymistavassa: Kieli on koko ajan läsnä ja sen merkitys pidetään mielessä harjoittelun läpi. Seuraavassa on listattuna joitain esimerkkejä, miten kieli voidaan huomioida eri tilanteissa: Työtehtäviä annettaessa voidaan pyytää harjoittelijaa toistamaan kerrotut ohjeet, ja näin varmistaa, että hän on ymmärtänyt ne. Kun esim. tiimin yhteisessä palaverissa käsitellään kielellisesti haastavampaa aihetta, voidaan jälkeenpäin jutella, kysyä tuntemuksia, ja vaikka huomioida, että aihe on vaikea natiivipuhujallekin, jos aihepiiri ei ole tuttu. Käytettäessä esim. suomalaista sanontaa tai slangia, voidaan pysähtyä varmistamaan, että harjoittelija ymmärtää, ja vaikka avata sanonnan taustoja. Tiimi voi tukea harjoittelijaa pysyttelemällä suomen kielessä, vaikka joissain tilanteissa tuntuisi helpommalta vaihtaa englannin kieleen. Väärinymmärryksen sattuessa ei automaattisesti oleteta sen johtuneen kielestä, vaan keskustellaan tapahtuneesta syvällisemmin. Kielituettu harjoittelu on yhteinen oppimiskokemus Syksyllä 2020 lisämaustetta sekä harjoitteluun että mallin testaamiseen toivat tietenkin korona ja etätyöskentely. Kasvokkain tapahtuva viestintä, monipuolinen vuorovaikutus eri tilanteissa ja esimerkiksi epämuodollisempi kahvipöytäkeskustelu jäivät nyt vähäisiksi. Tiedostimme myös harjoittelijan kanssa, että hän sai hieman erilaisen harjoittelukokemuksen — ehkä vähemmän monipuolisen ja syvällisen kuin normaaleina aikoina, mutta toki myös etätyöskentelyllä ja etänä käydyllä viestinnällä on tarjota omat, tärkeät oppinsa. Kielitietoisuus ja harjoittelijan itsereflektoinnin tukeminen vaativat oppimista myös ohjaajalta etenkin, jos hänellä ei ole taustaa esimerkiksi kielenopettamisen kanssa. Prosessia voikin lähestyä ohjaajan ja harjoittelijan yhteisenä oppimiskokemuksena – he molemmat voivat tehdä havaintoja kielen merkityksestä ja siihen liittyvistä asenteista työympäristössä ja päivittäisessä vuorovaikutuksessa. Osana harjoitteluaan Ahmet kirjoitti kaltaisilleen kansainvälisille opiskelijoille suunnatun blogitekstin, jossa hän avaa matkaansa S2-oppijana ja antaa vinkkejä muille samassa tilanteessa oleville. Hän kertoo myös, että hänen varmuutensa käyttää suomen kieltä kasvoi harjoittelun aikana (6). Kirjoittaja Eeva Lintala työskentelee SIMHE-Metropoliassa projektisuunnittelijana. Hänen työtehtäviinsä ovat vuoden 2020 aikana kuuluneet mm. SIMHEn eri hankkeiden tukeminen, artikkelikokoelman toimitus ja korkeakouluharjoittelijan ohjaaminen. Lähteet KARVI, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 2019. Taustalla on väliä. Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat koulutuspolulla. Julkaisut 22:2019 (pdf). Viitattu 11.12.2020. OKM 2019. Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden maahantulo ja integroituminen sujuvaksi yhteistyöllä. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:31. Viitattu 14.12.2020 Suomalainen, A., Sarasjärvi, K., Lahtinen, J., Penttilä, J. 2019. Opiskelijan kaupunki 2019. Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus. Viitattu 14.12. SIMHE-jatkokehitys 2019–2021. Uraohjauksen ja suomen kielen oppimisen mallin kehittämiseen keskittyvä hanke. OKM, Metropolia Ammattikorkeakoulu. Viitattu 11.12.2020. Korpela, E. 2020. Työharjoittelu maahanmuuttajaopiskelijan kielenoppimisen tukena. Hiiltä ja Timanttia –blogisarja. Metropolia blogit. Viitattu. 11.12.2020. Binaku, A. 2020. Courage to Use Finnish – Growing into a Professional. Various Variables –blogisarja. Metropolia blogit. Viitattu 11.12.2020.
Suuntaviivoja kansainvälisyyteen ohjausalan ammattilaisille
Ohjausalan ammattilaisen työllä voi olla suuri merkitys siihen millaisia ratkaisuja ihminen elämässään tekee tai miten hänen osaamisensa tulee hyödynnetyksi työelämässä. Kansainvälisyyden lisääminen on tällä hetkellä tärkeää Suomessa niin maahanmuuttajan kuin Suomesta lähtevänkin osaamisen näkökulmista. Tässäkin työssä ohjausalan ammattilaiset voivat tuoda uusia mahdollisuuksia ja ratkaisumalleja: he auttavat ja tukevat ohjattavaa löytämään oikean väylän osaamisensa täydentämiseen ja hyödyntämiseen myös kansainvälistymisen näkökulmasta. Euroguidance tukee ohjausalan kansainvälisyyttä Ohjausosaamisen potentiaali on huomioitu myös Suomen kansainvälistymisstrategiassa. (1). Ohjausalan ammattilaisten työn apuna Suomessa toimii Euroguidance-keskus, joka tukee ohjausalan ammattilaisten osaamisen kehittymistä erityisesti kansainvälistymisen näkökulmasta. Työskentelen Metropolia Ammattikorkeakoulussa ohjaustehtävissä ja kehitän työssäni maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen tähtääviä toimintatapoja (SIMHE Metropolia). Toimintakaudella 2018-2020 olen mukana Euroguidance-keskuksen työn tukena toimivassa asiantuntijaryhmässä yhdessä eri ohjausalojen edustajien kanssa (*). Asiantuntijaryhmämme tarkastelee ja tukee Euroguidance -toimintaa eri näkökulmista ja on myös osa Euroguidance -tiimin itsearviointiprosessia. Jokainen jäsen tuo työskentelyyn lisäksi kansainvälisyys- ja ohjausosaamistaan niin omalta alaltaan kuin alueeltaan Suomessa. Kansainvälisyys vaatii monia näkökulmia ja monenlaista ohjausta Ensimmäinen asiantuntijaryhmämme tapaaminen oli toukokuun alussa Opetushallituksessa. Vietimme tiiviin iltapäivän keskustellen siitä, millaisin keinoin suomalaisia, ja etenkin nuoria, tulisi tukea kansainvälistymisessä osana urapolkuaan. Esille nousivat kansainvälisyyteen ohjaamisen tarve kaikilla kouluasteilla sekä erityisesti globaalit muutokset ja digitalisaatio sekä niiden tuomat haasteet ja hyödyt ohjauksessa ja työelämässä. Totesimme keskustelumme aikana, että maahanmuuttajat tuovat puolestaan toisenlaisen näkökulman kansainvälisyyteen, sillä heidän ohjauksessaan keskeistä on nimenomaan suomalaiseen yhteiskuntaan integroiminen koulutuksen tai työn kautta. Euroguidance työryhmän jäsen Jaakko Helander huomioi, että maahanmuuttajat ja myös ohjaushenkilöstö tarvitsevat välineitä maahanmuuttajien aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen ja ohjaukseen soveltuville jatkopoluille (2). Opetushallituksen vastaavan asiantuntijan, Irma Garamin, pitämä esitys toukokuun alussa julkaistusta tutkimuksestaan koskien suomalaisia tutkinto-opiskelijoita ulkomaisissa korkeakouluissa (3) toi mielenkiintoisen lisän tapaamiseemme. Suomalaiset opiskelijat pohtivat ulkomailla opiskellessaan pitkälti samoja asioita kuin maahanmuuttajataustaiset korkeasti koulutetut Suomessa: miten minun osaamiseni tunnistetaan Suomessa, ja miten sopeudun palatessani suomalaiseen yhteiskuntaan? Vain noin neljännes opiskelijoista uskoikin tutkimuksen mukaan palaavansa takaisin Suomeen. (4). Yhdessä eteenpäin Osaavan työvoiman saaminen Suomeen on keskeinen osa tämän hetkistä maahanmuuttopolitiikkaa, sillä Suomessa tarvitaan kansainvälistä osaamista monilla eri aloilla. SIMHEn ohjausasiakkaat sekä myös korkeakoulujen ulkomaiset tutkinto-opiskelijat tulisikin nähdä voimavarana, ja heidän yhteiskuntaan integroimisensa ja osaamisen tunnistamisensa tulisi tuoda yhä vahvemmaksi osaksi Suomen kansainvälistymistrategiaa myös ohjauksen näkökulmasta. (1). SIMHE-työssä Metropoliassa olemmekin tehneet tiivistä yhteistyötä ja verkostoituneet lukuisten koulutus- ja ohjausalojen toimijoiden kuten Ohjaamojen, toisen ja korkea-asteen oppilaitosten sekä kotokoulutusorganisaatioiden kanssa viimeisen kahden vuoden aikana. Lisäksi olemme tehneet paljon yhteistyötä Opetushallituksen eri yksiköiden kanssa, jotta voimme palvella yhä paremmin maahanmuuttajataustaisia ohjausasiakkaitamme. Aloitimme ja päätimme yhteisen Euroguidance-asiantuntijaryhmän iltapäivämme kiteyttämällä jokaisen odotukset ja päivän tunnelmat yhteen sanaan. Minun päätösanakseni nousi ensimmäisenä mieleen eteenpäin, sillä sain iltapäivästä paljon uusia ajatuksia ja ideoita SIMHE-ohjaustyöni tekemiseen. Uskon myös, että yhteinen verkostomatkamme tulee olemaan hyödyllinen ja antoisa niin Euroguidance-keskuksen kuin jokaisen ohjaustyön asiantuntijankin kannalta. *) Asiantuntijaryhmän jäsenet on nimetty SIMHE-Metropolian lisäksi Opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Työ-ja elinkeinoministeriöstä, Opetushallituksesta, Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksesta, HAMK Ammatillisesta opettajakorkeakoulusta, Itä-Suomen yliopiston ohjauskoulutuksesta, Suomen opinto-ohjaajat ry:stä, Koordinaatti, Nuorten tieto-ja neuvontatyön kehittämiskeskuksesta, ELY-keskuksesta, Ohjaamosta, Ylä-Savon ammattiopistosta, Lehtipuun peruskoulusta, TE-palveluista ja Tokmanni Oy:stä. Lähteet 1. Töihin Suomeen - Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma työperusteisen maahanmuuton vahvistamiseksi. 2018. Sisäministeriön julkaisu 1/2018. Sisäministeriö: Helsinki Haettu [1.6. 2018] osoitteesta http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160444 2. Parkkonen, V. & Helander, J. (2017). Uusia keinoja korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen. HAMK Unlimited Professional 24.8.2017. Haettu [1.6. 2018] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/urareitti-hanke/ 3. Garam I. (2018) Suomalaisten tutkinto-opiskelu ulkomaisissa korkeakouluissa. Tuloksia kyselystä. Raportit ja selvitykset 2018:18 https://www.oph.fi/download/190562_suomalaisten_tutkinto-opiskelu_ulkomaisissa_korkeakouluissa.pdf 4. Faktaa express https://www.oph.fi/julkaisut_2018/faktaa_express_5a_2018 Euroguidance http://www.cimo.fi/palvelut/euroguidance Maailmalle.net http://maailmalle.net/
Yli Esteiden
Oletko ollut seuraamassa esteratsastuskilpailuja? Esteratsastuskilpailuthan rakentuvat luokista, joissa ratsukot ovat ilmoittautuneet oman tasonsa mukaiseen luokkaan, ja eri luokissa esteiden koko voi vaihdella maassa olevista puomeista aina 160 cm:n korkuisiin esteisiin. Oleellista on se, että suorituksen johtajan, ratsastajan tulee kyetä arvioimaan oma ja hevosen suoritustaso ja tehdä valinta luokasta tämän pohjalta. Kuten elämässä yleensä, myös esteratsastuksessa radan vaiheet sisältävät paljon jännitystä, iloa, vauhtia ja jopa vaarallisia ja pelottavia tilanteita. Se, kuka voittaa ja suoriutuu radasta kunnialla, ei todellakaan ole itsestään selvää. Esteen menestyksekkään ylityksen mahdollistavat hyvä ennakointi, valmistelu, herkkyys, motivaatio ja kyky tehdä yhteistyötä. Esteen päällä ollessaan ratsastajan tulee jo heti suunnata katseensa seuraavalle esteelle ja keskittää kaikki energia siihen, miten seuraava este ylitettäisiin. Esteratsastus kuvaa mielestäni hyvin myös meidän SIMHE-verkoston toimijoiden ja asiakkaiden ympäristöä. Esteitä on riittämiin, mutta ylityksissäkin onnistutaan. Esteiden tunnistamista tarvitaan ratkaisujen löytämiseksi Vuoden aikana olemme SIMHE (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland) -työssä tehneet näkyväksi useita esteitä korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien tarkoituksenmukaisten koulutus-ja urapolkujen varrelta. Näihin ratkaisuja ja toimenpiteitä on pohdittu laajalla rintamalla, joista keskeisiä on kirjattu mm. maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi. Kipupisteet ja toimenpide-esitykset -raporttiin. Esteet on tehty ylitettäviksi, ja näitä esteitä ovat ylittäneet myös monet maahanmuuttaja-asiakkaamme. Karvin selvityshankkeen mukaan 33 % maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen suorittaneista on päässyt tutkinto-opiskelijaksi korkeakouluun. Tulos on hyvä, sillä selvityksen mukaan kaikki eivät edes tavoittele tutkintokoulutuspaikkaa, vaan haluavat ainoastaan kehittää ammatillista suomen kielen osaamistaan. Seuraava haku maahanmuuttajien valmentaviin koulutuksiin on 14.8.–1.9.2017. Kevään aikana olemme kohdanneet henkilökohtaisissa ohjauskeskusteluissa yli 100 korkeakoulukelpoista maahanmuuttajaa. Ryhmäohjauksiin ja muihin tilaisuuksiin on osallistunut lähes 500 maahanmuuttajaa. Tämän lisäksi olemme kartoittaneet yhdessä Metropolian asiantuntijoiden kanssa kevään aikana 33 tekniikan ja liiketalouden korkeakoulututkinnon ulkomailla suorittaneen maahanmuuttajan osaamista. Joukossa oli yksi tohtoritutkinnon suorittanut, loput jakautuivat kandidaatin ja maisteritutkinnon suorittaneisiin. Muutamalla oli sekä liiketalouden että tekniikan alan korkeakoulututkinto. Kevään lopuksi keräsimme asiakkaidemme kokemukset ja ajatukset palvelusta. Ilahduttavaa oli se, että jokainen heistä suosittelisi palvelua ystävälleen ja koki myös osaamisen kartoituksen hyödyttävän itseään työnhaussa. Saimme myös paljon hyviä ideoita, millaisia palveluita asiakkaamme toivoisivat lisää. Keinot ovat monet tavoitteisiin pääsemiseksi SIMHE-palveluiden asiakkaita ohjaamme kohti tarkoituksenmukaisia koulutus-ja urapolkuja moninaisin keinoin. Hyväksi keinoksi osoittautui mm. kevään tekniikan- ja rakennus alan rekrytointi & matching tapahtuma, johon kutsuimme sekä kansainväliset tutkinto-opiskelijamme että jo tutkinnon suorittaneet SIMHE-asiakkaamme rekrytoivia yrityksiä tapaamaan. Seuraava tapahtuma 21. 9. Metropolian Leppävaaran kampuksella on suunnattu ICT-alan kansainvälisille osaajille yhteistyössä Helsingin Seudun Kauppakamarin, Aalto yliopiston ja Helsingin yliopiston kanssa. Tässä tuore video asiakkaidemme kokemuksista! Hyvää ja rentouttavaa kesälomaa- jatketaan esteiden ylitystä taas elokuussa!
Hyvällä matkalla, ei kuitenkaan perillä
Projekti on kuin matka, jolla on alku ja loppu. Kuten matkaa niin projektiakin arvioidaan kannattiko sille lähteä, mitä matkan varrella on tapahtunut, ja oliko se hintansa väärti. Meistä jokainen on ollut mukana monissa projekteissa ja matkoilla- niin minäkin. Tämä matka, jota olemme SIMHE-(Supporting Immigrants in Higher Education in Finland) projektissa tänä vuonna kulkeneet on ollut merkityksellinen meille työntekijöille ja tuonut valoa myös asiakkaidemme elämään. Ohjauksella suunta elämälle SIMHE-Metropolia ohjaus- ja neuvontapalvelut avautuivat toukokuun alussa, ja joulukuun puoliväliin mennessä henkilökohtaisessa ohjauskeskustelussa on käynyt yli 90 asiakasta, jotka ovat edustaneet yli 20 eri kansallisuutta. Miehiä on ollut asiakkaina hieman enemmän kuin naisia. Jokainen kohtaaminen on ollut erilainen, ja asiakkaiden elämäntarinat, toiveet ja tavoitteet ovat olleet hyvin yksilöllisiä. Kaikkia asiakkaita on kuitenkin yhdistänyt halu löytää oma paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa. Ohjauspalveluiden vaikuttavuuden arviointi on vielä alussa, koska palvelut ovat toimineet vasta vähän aikaa, mutta marraskuussa lähettämäämme sähköiseen asiakaskyselyyn vastasi 30 ohjauskeskustelussa käynyttä asiakasta. Heistä suurin osa oli suorittanut kandidaatin tai maisterin tutkinnon, osalla oli takanaan keskeytyneet korkeakouluopinnot, ja osa asiakkaista oli hakeutumassa suorittamaan ensimmäistä korkeakoulututkintoa. Asiakkaiden elämäntilanne vaihteli, ja asiakkaat olivat esimerkiksi kotokoulutuksessa, toisen asteen koulutuksessa tai valmentavissa opinnoissa, ja noin puolet asiakkaista oli työttömänä työhakijana. Asiakkaat kokivat saaneensa keskustelusta hyödyllistä tietoa, ja ohjauskeskustelun koettiin myös auttaneen tulevaisuuden suunnittelussa. Lisäksi asiakkaat olivat kokeneet saaneensa ystävällistä palvelua, ja suurin osa heistä suosittelisi henkilökohtaista ohjausta myös ystävälleen. Yksilöohjauksen lisäksi kuudelle Guidance Generalia yleisöluennoillemme on osallistunut kesä-joulukuun aikana yli 120 asiakasta. Työllistymisen edistämiseksi referenssejä ja verkostoja Ohjaus - ja neuvonta palvelut sisältävät aina yleistä osaamisen kartoitusta, jotta ohjaus elämässä eteenpäin on ylipäätään mahdollista. Työllistyäkseen korkeasti koulutetut maahanmuuttajat tarvitsevat kuitenkin myös suomessa tunnistettuja referenssejä ja verkostoja. Opetushallituksella ja Valviralla on tiettyjen ammattien osalta viranomaisina tehtävänä rinnastaa tutkintoja, mutta asiakkaidemme kokemuksen mukaan tutkintojen rinnastaminen ei kuitenkaan aina ole ollut heille riittävä referenssi rekrytointitilanteissa. Keväällä Helsingin seudun kauppakamarin tekemän selvityksen mukaan työnantajat kaipaavatkin apua kansainvälisten osaajien osaamisen tunnistamisessa. Metropoliassa olemme tunnistaneet tänä vuonna 61 korkeasti koulutetun osaamista sekä tekniikan että liiketalouden koulutusaloilla. Syksyn osalta voimmekin todeta, että meillä on ollut ilo kohdata suomalaisille työmarkkinoille sopivia ja erinomaisia huippuosaajia. He ovat jo korkeakoulututkinnon suorittaneita, englannin- ja osa myös jo hieman suomen kieltä taitavia. Miten yritykset sitten pystyisivät kohtaamaan ja hyödyntämään kansainvälisiä osaajia? Tervetuloa Amiedun, Helsingin Seudun Kauppakamarin, Metropolian ja TE-toimiston minirekrymessuille maaliskuussa tai ole yhteydessä jo aiemmin allekirjoittaneeseen niin suunnitellaan vaikka yhdessä win- win käytänteinen trainee-ohjelma juuri teille. Elinikäinen oppiminen hyödyntää niin yksilöitä kuin organisaatioita Suomi on yksi elinikäisen oppimisen mallimaista. Samalla, kun olemme SIMHE-palveluissa ohjanneet ja auttaneet korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia oman osaamisen täydentämiseen, olemme me SIMHEläiset myös hyödyntäneet suomalaisia koulutuspalveluja. Ohjauspalveluidemme hengetär Marianne Autero kehittää omaa ohjausosaamistaan kouluttautumalla työn ohessa opinto-ohjaajaksi ja allekirjoittanut on yksi Metropolian tuotekehittäjän ryhmän EAT-tutkinnon suorittaneita. SIMHE-Metropolian palvelut ovatkin oma konkreettinen opinnäytetyöni. Vaikka tutkintoni on nyt tehty, SIMHE-matka jatkuu ja palvelut kehittyvät edelleen. Lue lisää http://www.metropolia.fi/tietoa-metropoliasta/simhe/ http://www.metropolia.fi/palvelut/maahanmuuttajalle/
Että olisi joku, joka kuuntelee minua…
Supporting Immigrants in Higher Education, SIMHE-Metropolia, aloitti ohjauspalvelut korkeasti koulutetuille sekä korkeakouluopinnoista kiinnostuneille maahanmuuttajille toukokuun alussa 2016. Lähes parinkymmenen ohjauskeskustelun jälkeen onkin hyvä aika pohtia, mitä tähän mennessä on saavutettu. Haluaisin nostaa esille muutamia asioita, jotka koen tärkeäksi sellaisten henkilöiden ohjaamisessa, joilla on vähän tai ei edes senkään vertaa kokemusta suomalaisesta yhteiskunnasta, saati korkeakoulujärjestelmästämme sen kaikkine kommervenkkeineen. Tilastot menettävät merkityksensä kasvokkain kohdatessa Tilastojen taakse on helppo piiloutua maahanmuuttajailmiötä tarkastellessa. Suomessa asuu eri perusteella yli 200, 000 maahanmuuttajaa, ja heidän määränsä kasvaa vuosi vuodelta. Tilastoja on kuitenkin turha tuijottaa silloin, kun sinua vastapäätä istuu ihan oikea ihminen hakemassa ohjausta ja neuvoja. Tässä vaiheessa sinun tehtäväsi on kuunnella jokaisen yksilöllinen elämäntarina ja yrittää auttaa ihmisiä näkemään heissä piilevät voimavarat, joiden avulla he voivat itse muuttaa elämäänsä. Maahanmuuttajat niputetaan usein yhdeksi massaksi, ja heitä ei nähdä kykenevinä ihmisinä, jotka osaavat tehdä omat päätöksensä ja ratkaisunsa elämänsä suhteen. Kaikki asiakkaani ovat olleet lahjakkaita ja korkeasti koulutettuja ihmisiä, jotka ovat joutuneet tahtomattansa uudenlaisen tilanteen eteen. He ovat olleet valmiita aloittamaan uudestaan ja jopa ottamaan muutaman askeleen taaksepäin suhteessa aiempaan osaamiseensa ja taitotasoonsa. Minun tehtäväni on antaa heille tarvittavia tietoja ja tukea heitä tässä prosessissa. En suinkaan ole naiivi, vaan ymmärrän toki millaisia esteitä ja vaikeuksia on olemassa sekä heidän puoleltaan että suomalaisessa yhteiskunnassa, mutta uusien vaihtoehtojen ja mahdollisuuksien esilletuominen on tässä vaiheessa kaikkein merkityksellisintä. Tunne itsesi, niin opit samalla jotain toisistakin Ohjaus on aina vuorovaikutusta, yhteisen perustan etsimistä sekä luottamuksen rakentamista ihmisten välille. Olen ohjannut kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita kymmenen vuoden ajan, joten asiakaskunnan muutos ei ollut itselleni kovinkaan dramaattinen. Olen oppinut niin oman kulttuurien välisen viestinnän koulutukseni kuin kokemukseni kautta, että hyvä itsetuntemus on paras tapa oppia tuntemaan myös toisia ihmisiä. Ohjaustyötä tehdään pitkälti ohjaajan oman persoonallisuuden kautta, ja toivonkin olevani ohjattavieni silmissä yhtä lailla pätevä kuin maanläheinen ihminen, jolla on hyvä sydän. Tämä tosin jää heidän päätettäväkseen. Ensinnäkin, koen olevani etuoikeutettu saadessani olla mukana tekemässä Suomea ja sen ominaisuuksia tutummiksi ja vähemmän pelottaviksi maahanmuuttajille. Toiseksi, olen tässä myös itse oppimiskäyrällä, sillä jokainen maahanmuuttaja tulee kohdata omana ainutlaatuisena itsenänsä eikä vain tietyn kansan, kulttuurin tai etnisen ryhmän edustajana. Tehtävänäni ei ole vahvistaa olemassa olevia rajoja, vaan ennemminkin avata niitä, jotta löydämme yhteisen pohjan dialogillemme. Kolmanneksi, muista kulttuureista tuleviin ihmisiin tutustuminen antaa enemmän kuin ottaa, koska maailmankuvasi laajenee jokaisen kohtaamisen myötä. Siis, jos annat sen vain tapahtua. Kuin majakka öisellä merellä Miltä SIMHE-projekti vaikuttaa minusta nyt, kun olen työskennellyt sen parissa kolmisen kuukautta? Se tuntuu mielestäni tarpeelliselta ja myös kovin tervetulleelta; Suomessa on kasvava tarve paikoille, joista maahanmuuttajataustaiset ihmiset voivat hakea tietoa selvitäkseen suomalaisen yhteiskunnan ja koulutusjärjestelmän sokkelossa. Toivoakseni SIMHE-projektin avulla maahanmuuttajien olisi ehkä hitusen helpompi löytää oma polkunsa ja suunnata eteenpäin. Me emme ole muuttamassa maailmaa, ehkä teemme korkeintaan pintaraapaisun suomalaisen graniitin pintaan, mutta SIMHE-projektilla tuntuu olevan oma tarpeellinen sijansa muiden vastaavien palvelujen rinnalla. SIMHE-projekti näyttäytyykin minulle kuin majakkana öisellä merellä: et näe millään kaikkea yhdellä silmäyksellä, mutta asiat alkavat kirkastua jokaisen uuden valonsäteen myötä. Mitä tutumpi suomalainen yhteiskunta ja sen mahdollisuudet ovat maahanmuuttajille, sen helpompi heidän on löytää erilaisia vaihtoehtoja tulevaisuutensa rakentamiseen. Se vie ilman muuta aikaa, mutta on varmasti yrittämisen arvoista sekä meille että heille. Järjestämme ensimmäisen Guidance Generalia -luennon kesäkuussa eli palaamme sen kuulumisiin piakkoin!
Koulutettujen maahanmuuttajien osaamista tunnistamassa
Viime syksystä Suomessa on käyty tiiviisti yhteiskunnallista keskustelua toimenpiteistä, joita pitäisi tehdä uudessa tilanteessa, jossa turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien määrä on ylittänyt kaikki villeimmätkin ennusteet. ”Rajat kiinni” on ollut yksi tulokulma keskusteluun ja toisaalta on esitetty myös ajatuksia siitä, olisiko maahanmuuttajat mahdollista nähdä myös yhtenä resurssina, jolla Suomen kurssi lähtisi nousuun. Metropolian tarjoama ratkaisu on opetus- ja kulttuuriministeriön eríllisrahoituksella käynnistämän SIMHE-hankkeen tuottama palvelukonsepti. Tavoitteenamme on korkeasti koulutettujen ja korkeakoulukelpoisten osaamisen tunnistaminen ja ohjaaminen kiinnostavalle ja yhteiskunnallisesti tarkoituksenmukaiselle koulutus- ja urapolulle. Tavoitteen kuvaaminen on helppoa, mutta ihan pikku hommasta ei ole kysymys varsinkaan, jos arvioidaan tavoitetta tilastojen, tarjonnan ja yhteiskunnan tilanteen näkökulmasta. Huhtikuussa toteutimme insinööriosaamisen tunnistamisen pilotin. Yhdessä tekniikan, matematiikan ja maahanmuuttajien koulutuksissa työskentelevien asiantuntijoidemme kanssa päädyimme valitsemaan osaamisen tunnistamisen kohteiksi insinöörin alakohtaisen ammatillisen osaamisen lisäksi matemaattisen ja digitaalisen osaamisen. Mietimme, mitä osaamista työnantajat Suomessa arvostaisivat ja toisaalta näimme, että tätä kautta myös maahanmuuttaja saisi korkeakoulutukseen ohjautuessaan osaamisen tunnistamisesta hyötyä, kun korkeakoulu arvioi, mitä henkilön aiemmin hankkimasta osaamisesta voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaksi hänen opintojaan (AHOT). Osaamisen tunnistamisen sisältöjä valitessamme, tarkastelimme asiaa suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumiseen tähtäävien lasien kautta. Osaamisen tunnistamisen päivään osallistui 30 maahanmuuttajaa, 28 miestä ja 2 naista. Enemmistö heistä oli Irakista, muutama Syyriasta, Afganistanista, yksi Iranista ja Valko-Venäjältä. Osallistujat olivat 20-44-vuotiaita. Muutama heistä oli ollut Suomessa jo lähes kolme vuotta ja suurin osa 6-10 kuukautta. Testi oli mahdollista tehdä arabiaksi, englanniksi tai suomeksi. Osaamisen tunnistamisessa käytettävään kieleen päädyimme ennakkoilmoittautumisessa ilmoitettujen kielitoiveiden pohjalta. Tulokset ovat pian valmistumassa ja yhdessä osallistujien ja asiantuntijoidemme kanssa arvioimme niin tuloksia kuin käyttämiämme osaamisen tunnistamisen menetelmiä. Meidän asiantuntijoiden tulee vielä pohtia kriittisesti pilottiin osallistuneiden maahanmuuttajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa sekä valitsemiamme osaamisen tunnistamisen menetelmiä että valittuja osaamisalueita. Onko insinöörin työssä suoriutumisen kannalta matemaattisen osaamisen tunnistaminen keskeistä? Pilottiin osallistujissa oli mukana sekä jo tutkinnon suorittaneita, että niitä, joiden opinnot olivat jääneet kesken. Miksi jo tutkinnon suorittanut ja tutkintotodistuksen rinnastuksen jo Suomessa tehnyt halusi osallistua osaamisen tunnistamiseemme? Mikä on osallistujan saama hyöty osaamisen tunnistamisesta, selvinnee vasta pidemmällä seurannalla, kun arviointia tehdään heidän ohjautumisestaan tarkoituksenmukaisille koulutus- ja urapoluille. Miten saan mahdollisuuden näyttää osaamiseni, erityisesti asenteeni, motivaationi ja tahtoni tehdä mitä tahansa järkevää, joka hyödyttäisi itseni lisäksi myös Suomea? Miten ja missä saan oikeaa osaamista lisää, jotta saan varmasti töitä? Näitä kysymyksiä meille Metropoliaan nyt tulee. Täytyy nöyränä tässä vaiheessa todeta, että aika isojen asioiden äärellä olemme nyt keväällä käynnistyneessä SIMHE-projektissa, jossa yhteistyössä opetus-ja kulttuuriministeriön, opetushallituksen, CIMOn, työ-ja elinkeinoministeriön sekä UniPID-verkoston edustajien kanssa pohdimme uusia malleja, joilla korkeakoulukelpoisten ja korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden osaamista tunnistetaan ja ohjataan heitä tarkoituksenmukaisille koulutus-ja urapoluille. Uudelle palvelukonseptillemme on selvää tilausta - toivottavasti työnantajat ja koulutuksenjärjestäjät tarttuvat tähän uuteen potentiaaliin ja saamme käännettyä yhteiskunnallisen keskustelun yhä enemmän mahdollisuuksien suuntaan! Kohtaavatko yksilön ja yhteiskunnan käsitykset tarkoituksenmukaisista koulutus- ja urapoluista? Myös tätä aihetta pohdimme myöhemmin Monta muuttujaa -blogissa.
Monta muuttujaa -blogi tuo esiin ammattikorkeakoulun toiminnassa syntynyttä tietoa, ajatuksia ja kokemuksia korkeakoulujen palveluista, joilla tuetaan maahanmuuttaneiden ja turvapaikanhakijoiden osaamisen tunnistamista sekä ohjautumista tarkoituksenmukaisille koulutus- ja urapoluille. Blogissa esitellään näistä aiheista tutkittua ja kehitettyä tietoa sekä aiheeseen liittyviä keskeisiä kysymyksiä ja ratkaisumalleja.
SIMHE-Metropolian henkilöstö julkaisee näistä teemoista asiakkaille suunnattuja kirjoituksia englanniksi Various Variables -blogissa
Vuodesta 2022 alkaen suomenkieliset blogikirjoitukset julkaistaan Metropolian muissa blogeissa. Julkaisumme löytyvät Metropolia-fi-sivustolta.
SIMHE Metropolia staff members publish writings about these topics mainly targeted to our clients in Various Variable -blog:
As of 2022 blog texts in Finnish are published in other Metropolia blogs. You can find our publications from Metropolia.fi.
Outi Lemettinen (päätoimittaja), projektipäällikkö
Katso Outi Lemettisen profiili People Finder -palvelussa
Riikka Wallin, asiantuntija
Katso Riikka Wallinin profiili People Finder -palvelussa
Anu Luoma, asiantuntija
Katso Anu Luoman profiili People Finder -palvelussa
Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@metropolia.fi
Monta muuttujaa -blogin tekstit käsitellään toimituskunnassa ennen niiden julkaisua.
ammattikorkeakoulu arviointi ekosysteemi hanke harjoittelu integraatio integroituminen jatkuva oppiminen kansainvälinen opiskelija kansainvälinen osaaja kansainvälisyys kehittäminen kehittämishankkeet kielenoppiminen kielitaito korkeakoulutettu korkeakoulutus korkeasti koulutetut maahanmuuttajat kotouttaminen kotoutuminen maahanmuuton vastuukorkeakoulu maahanmuuttaja maahanmuutto mentorointi ohjaus opetussuunnitelma opiskeluvalmiudet osaaminen osaamisen tunnistaminen palvelu SIMHE SIMHE-palvelu sosiaali-ja terveysala Sosiaalipsykologia talent boost turvapaikanhakija tutkimus työelämä työllistyminen työvoimapula valmentava koulutus verkkototeutus verkosto verkostoituminen yhteistyö
Metropolia käynnisti vuonna 2016 opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman Supporting Immigrants in Higher Education in Finland (SIMHE) -toiminnan. Toiminnan tavoitteena on edistää korkeakoulutettujen ja korkeakoulukelpoisten maahanmuuttaneiden ja turvapaikanhakijoiden osaamisen tunnistamista ja soveltuville koulutus- ja urapoluille ohjaamista.