Tekijä: vierailija
Monta muuttujaa -blogi kiittää lukijoita ja kirjoittajia vuosien varrelta
Monta muuttujaa -blogin toiminta on päättynyt keväällä 2022. Kiitämme kaikkia lukijoita sekä kirjoittajia vuosien varrelta! Kaikkiin Metropolian blogeihin pääset tutustumaan blogit.metropolia.fi-sivuston kautta.
Pätevöitymiskoulutuksella boostia sairaanhoitajapulaan
Maaliskuusta 2021 lähtien Pääkaupunkiseudun korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä edistävän osaamiskeskus-palvelukonseptin kehittämishankkeessa (Oske-projekti) on toteutettu sairaanhoitajien pätevöitymisopintoja Career Boost -ohjelmassa. Ohjelma jatkaa ulkomailla tutkinnon suorittaneiden sairaanhoitajien osalta jo useissa eri hankkeissa kehitettyjä pedagogisia malleja ja toimintatapoja (1). Ottamalla käyttöön maassa jo olevien koulutettujen maahanmuuttaneiden sairaanhoitajien resurssit ja osaamisen, voimme vaikuttaa kustannustehokkaasti vallitsevaan hoitajapulaan. Samalla voimme toimia eettisesti, kun pätevöitämme jo lähtömaassa koulutetut hoitajat koulutustaan vastaavaan työhön Suomessa. Sairaanhoitajien tarve hurjassa kasvussa Kukaan uutisia seuraava henkilö ei ole viime aikoina voinut välttyä tiedolta, että sosiaali- ja terveysalan henkilöstön ja erityisesti sairaanhoitajien tarve tulevaisuudessa on valtava. Kevan ennusteen mukaan (2020) vuoteen 2030 mennessä Suomeen tarvitaan tuhansia uusia sairaanhoitajia (2). Ammattibarometri puolestaan kertoo jo tämänhetkisen tilanteen olevan hälyttävä muun muassa lähihoitajien, sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien osalta koko Suomessa (3). Samaan aikaan kun yhteiskunnallisessa keskustelussa puidaan hoitajapulaa sekä työperäisen maahanmuuton lisäämisen tarvetta, työskentelee Suomessa lukuisa joukko sairaanhoitajan bachelor-tasoisen tutkinnon suorittaneita henkilöitä, jotka eivät ole koulutustaan vastaavissa työtehtävissä. Tarkkaa lukumäärää ja tilastotietoa heistä on vaikea löytää. Metropolian Oske-projektin Career Boost -pätevöitymisohjelmaan heitä on hakeutunut ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana 69 henkilöä. Pätevöitymiskoulutuksen pirstaleinen historia Ulkomaisille sairaanhoitajille on järjestetty 2000-luvun alkupuolelta alkaen erilaisia mahdollisuuksia pätevöityä sairaanhoitajaksi (4). Viimeisimmät hankkeet pätevöitymiskoulutuksessa ovat olleet: SOTE-silta-hanke 2018–2020 (Euroopan sosiaalirahasto) Osaaminen käyttöön Suomessa -hanke 2019–2020 (Opetushallitus) sekä Urareitti-hanke 2015–2018 (Euroopan sosiaalirahasto), jonka kokemuksia ja tietoa on käytetty pohjana kahdessa edellä mainitussa hankkeessa (5, 6). Neuvotteluja pysyvän pätevöitymiskoulutuksen saamiseksi on käyty eri ministeriöiden ja ammattikorkeakoulujen kanssa jo vuosien ajan (7). Myös Tehy on ottanut kantaa pätevöitymispolun puolesta (8). Onkin vaikea ymmärtää, miksi asia ei nykyisessä tilanteessa nytkähdä eteenpäin. Career Boost -ohjelma paikkaamassa työntekijävajetta Oske-projektin pääasiallinen tavoite on ollut parantaa pääkaupunkiseudun korkeakoulutettujen maahanmuuttaneiden työllisyyttä yhteistyössä kuntakokeilujen kanssa. Tästä johtuen hankkeen kohderyhmä on rajattu pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kerava) työllisyyspalveluiden asiakkaisiin. Monet ulkomailla sairaanhoitajatutkinnon suorittaneet henkilöt ovat kuitenkin työssä muissa tehtävissä, joten heidän kohdallaan kriteereinä ovat olleet vieraskielisyys, hoitotieteeseen perustuvan bachelor-tasoisen sairaanhoitajan tutkinnon suorittaminen ulkomailla sekä B1 suomen kielen taito (9). Näin pätevöitymisohjelman hyöty on saatu isomman joukon ulottuville paikkaamaan pääkaupunkiseudun osaajapulaa. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira myöntää ammatinharjoittamisoikeuden terveydenhuollon ammattihenkilöille Suomessa (10). Näin ollen myös Career Boost -pätevöitymisohjelman opinnot perustuvat Valviran määräämiin yksilöllisiin lisäopintoihin. Ammatinharjoittamisoikeuden saamiseksi sairaanhoitajien on osoitettava Valviralle myös riittävä suomen kielen taito. Joustavuus opintojen suorittamisessa tärkeää Opinnot toteutetaan pääosin verkossa, lukuun ottamatta Metropolian uudella Myllypuron kampuksella tehtäviä simulaatiota sekä Valviran määräämiä kliinisiä harjoittelujaksoja. Opintojen aloitus toimii ns. nonstop-periaatteella, jolloin Valviran määräämät teoriaopinnot on mahdollista aloittaa joustavasti kerran kuukaudessa ja opiskelija voi edetä niissä itselle sopivaa tahtia. Pääosin opinnot on mahdollista suorittaa työn ohessa. Ammatillisen suomen kielen opinnot on integroitu opintojaksoihin. Opintojen suorittamisaika riippuu paljon opiskelijan henkilökohtaisesta elämäntilanteesta sekä Valviralle lähetetyn hakemuksen käsittelyajasta. Korona-aikana haasteita ovat tuoneet todistuksien vaikea saanti lähtömaasta sekä yleisten kielitutkintojen vähäisyys (11). Keskimäärin ammatinharjoittamisoikeuden saaminen Suomessa pätevöitymisohjelman kautta vie henkilöstä riippuen 6–12 kuukautta. Harjoitteluyhteistyötä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa Tärkeä osa pätevöitymisprosessia on ohjattu kliininen harjoittelu Valviran määräyksen mukaisesti. Career Boost -ohjelmassa harjoittelupaikkojen hankintaa koordinoi hankkeen yrityskoordinaattori yhdessä sairaanhoitotyön lehtoreiden kanssa. Kunnat ovat tiiviisti mukana yhteistyössä. Helsingissä vieraskielisten opiskelijoiden harjoitteluun on luotu toimiva prosessi, jossa Helsingin kaupungin työvoimasuunnittelija saa tietoa harjoittelupaikkojen tarpeesta eri yksiköissä. Harjoittelut voivat olla palkallisia tai palkattomia. Haasteita harjoittelujen koordinoinnille on tuonut ns. harjoittelumaksu, jota ammattikorkeakoulut ovat perinteisesti maksaneet työharjoittelusta vastaavalle taholle. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene on esittänyt harjoittelumaksuista luopumista kokonaan (12). Lisäksi on havaittu tarvetta ohjaajien täydennyskoulutukseen kielitietoisuuden lisäämiseksi ohjaustilanteissa. Pysyvän pätevöitymiskoulutuksen tarve kasvaa Metropolian tarjoama Career Boost -ohjelma (2021–2022) on tällä hetkellä ainoa väylä pätevöityä sairaanhoitajaksi Suomessa suorittamatta sairaanhoitajan (AMK) tutkintoa uudestaan. Hakijoita ohjelmaan on ollut ympäri Suomea. Pohjois-Suomesta on kovin pitkä matka tulla simulaatiopäiviin Helsinkiin tai harjoitteluun pääkaupunkiseudulle. Monelle perheelliselle tämä voi olla jopa täysin mahdotonta. Tästä huolimatta kansalliselle yhtenäiselle koordinoidulle toiminnalle ja ohjaukselle on tarve, koska koulutuksen toteuttaminen vaatii runsaasti erityisosaamista. Joustavia pätevöitymispolkuja tarvitsevat myös suomalaiset ulkomailla sairaanhoitajantutkinnon suorittaneet paluumuuttajat, sekä muut sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset kuten esimerkiksi bioanalyytikot tai kätilöt. Tämän lisäksi tulevaisuudessa lisääntyvät hoitajarekrytoinnit ulkomailta tarvitsevat selkeän prosessin Valviran määräämien lisäopintojen suorittamiseen ja sairaanhoitajan ammattioikeuden saamiseen Suomessa. Puheista tekoihin Pätevöitymispolku ei luonnollisesti ratkaise koko Suomen kattavaa hoitajapulaa kuin pieneltä osin. Nykyisessä tilanteessa Suomella ei kuitenkaan ole varaa hukata jo maassamme asuvia ja suomen kieltä puhuvia hoitotieteen osaajia. Pätevöityminen on myös eettisesti tärkeä väylä koulutetuille hoitajille päästä koulutustaan vastaaviin töihin Suomessa. Sairaanhoitajan tutkinto on laajuudeltaan 210 op ja sen arvioitu kesto on n. 3,5 vuotta. Ei ole tarkoituksenmukaista, että jo koulutuksen saaneet henkilöt hakeutuvat oman koulutuksensa lisäksi tutkinto-opiskelijoiksi sairaanhoidon koulutusohjelmiin. Sosiaali- ja terveysalan eri asiantuntijat ovat puhuneet ja kirjoittaneet pysyvän pätevöitymispolun puolesta jo vuosien ajan (13,14). Monissa hankkeissa koeteltu ja kehitetty malli on jo olemassa. Joko vihdoin olisi aika saada siitä pysyvä? Lähteet: 1) Ezeonodo, A., Lehtinen, P., Manninen, M., & Rimpioja, P. 2020. Maahanmuuttaja - sairaanhoitajan polut ammatinharjoittamisoikeuden saamiseksi. Teoksessa Stenberg, H, Antikainen, M., Lintala, E. & Roivas, M. (toim.): Yhdessä kohti osaajien Suomea - oivalluksia maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnasta (pdf). Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja 63. 72–82. 2) Kuntien työvoimaennuste 2030 (pdf). Analyysi kuntien työvoima- ja osaamistarpeista. Keva/ Aula Research Oy. 16.2.2021. Luettu 21.10.2021 3) Ammattibarometri 3221 - Sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat. Työ- ja elinkeinoministeriö, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja TE-palvelut. Verkkosivusto. Luettu 21.10.2021. 4) Sairanen, R. 2020. Historiikki sairaanhoitajien koulutuspoluista. Teoksessa Rimpioja, P., Matinheikki-Kokko, K., Metsälä E & Sairanen, R. (toim.): SOTE-silta täydennyskoulutusta maahanmuuttaneille sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille (pdf). Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. Mikrokirjat n:o 35. 17–27. 5) Alavuokila, M. & Sairanen, R. 2018. Sairaanhoitajan ammatilliset osaamisvaatimukset maahanmuuttajasairaanhoitajien täydennyskoulutuksen kehittämisessä. Teoksessa Hirard T. & Eskola-Kronqvist A. (toim.): Urareitti-hankkeen satoa - Uusia malleja korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien kielikoulutukseen, ohjaukseen ja osaamisen tunnistamiseen (pdf). Hämeen ammattikorkeakoulun e-julkaisuja 6/2018. 6) Ezeonodo, A. ym. 2020. 7) Sairanen, R. ym. 2020. 8) Tehyn näkemyksiä työperäisestä maahanmuutosta (pdf). Taustamuistio 01/2020. Luettu 21.10.2021. 9) Career Boost -ohjelmat vieraskielisille asiantuntijoille pääkaupunkiseudulla. Verkkosivusto. Luettu 21.10.2021. 10) Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston verkkosivusto. Luettu 21.10.2021. 11) OPH:n verkkosivusto. Usein kysyttyä. Luettu 21.10.2021. 12) Lausuntopyyntö hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta ja maakuntien perustamista koskevaksi lainsäädännöksi 21.9.2020. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. Luettu 20.10.2021. 13) Matinheikki-Kokko, K., Rimpioja, P. & Sairanen, R. (2020) Lopuksi - Sote-silta -täydennyskoulutus aikalaiskuvauksena. Teoksessa Matinheikki-Kokko, K., Rimpioja, P. & Sairanen, R, Metsälä E. (toim.): Kokemuksia maahanmuuttajien SOTE-silta täydennyskoulutuksesta (pdf). Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. Mikrokirjat n:o 36.117–129. 14) Ezeonodo, A. ym. 2020. Kirjoittaja Anu-Helena Pitkänen (KM, opinto-ohjaaja) työskentelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa uravalmentajana Pk-seudun korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä edistävän osaamiskeskus-palvelukonseptin rakentaminen -projektissa. Hänen työtehtäviinsä Oske-projektissa kuuluu erityisesti sairaanhoitajien pätevöitymisohjelman hakijoiden alkuohjaus. Anu-Helenalla on usean vuoden kokemus erilaista opinto-ohjauksen ja uraohjauksen kehittämishankkeista pääkaupunkiseudulla.
Nousuhuumaa, mutta ei kaikille – ratkaisuja rakennetaan yhteistyössä
Viime aikoina työllisyysrintamalta on kuulunut hyviä uutisia. Työmarkkinat vetävät, rekrytointi käy kuumana ja osaajille on kysyntää. Päivän polttavia puheenaiheita ovat olleet, mistä Suomeen saadaan tarpeeksi osaajia ja miten työperäistä maahanmuuttoa tulisi edistää. Kyllä, Suomi tarvitsee lisää osaajia. Katseiden suuntautuessa ulkomaille on kuitenkin syytä huomioida, että samaan aikaan monet Suomessa jo asuvat korkeasti koulutetut vieraskieliset kamppailevat työttömyyden, pätkätöiden ja koulutusta vastaamattomien töiden välimaastossa (1). Talouden nousuhuuma ei juurikaan ole vähentänyt korkeakoulutettujen maahanmuuttaneiden työttömyyttä pääkaupunkiseudulla (2). Korkeakouluista valmistuneista ulkomaisista työllistyy Suomeen vain noin puolet (3). Ulkomaisten osaajien mukana tulleiden puolisoiden uramahdollisuudet ovat haastavat. Se nähdään jopa esteenä Suomeen muuttamiselle (4). Metropolia Ammattikorkeakoulu, pääkaupunkiseudun työllisyyspalvelut ja työnantajat ovat yhteistyössä tarttuneet näihin haasteisiin ja kehittäneet uusia ratkaisuja korkeakoulutettujen maahanmuuttaneiden työllistymisen edistämiseksi. Kotimaisten kielten puhujat työllistyvät, vieraskieliset ei Elokuun 2021 lopussa pääkaupunkiseudun suurissa kunnissa oli yhteensä 11 763 korkeakouluasteen tai tutkijakoulutusasteen suorittanutta suomen- tai ruotsinkielistä työtöntä työnhakijaa. Määrä laski peräti 24 prosenttia vuodentakaisesta. (5) Vieraskielisiä korkeakouluasteen tai tutkijakoulutusasteen suorittaneita työttömiä oli samaan aikaan 5 479. Heidän määränsä väheni vuodessa vain 2 prosenttia. (6) Kun määrään lisätään vielä työllisyyttä edistävässä palvelussa olevat, koulutusta vastaamatonta työtä tekevät ja työelämän ulkopuolella olevat korkeakoulutetut maahanmuuttaneet, muodostuu pääkaupunkiseudulle jo merkittävä osaajareservi, jonka potentiaalia työelämässä ei ole riittävästi kyetty tunnistamaan. Vieraskielisten korkeakoulutettujen työttömyyden takana on monta tarinaa. Yhteistä usein on, että työelämäverkostot ovat suppeat, ulkomailla suoritettua tutkintoon tai työkokemukseen ei välttämättä luoteta riittävästi tai tutkintoa ei tunnusteta (7). Osaamista voi olla vaikea sanoittaa suomalaisen työelämän näkökulmasta. Kielitaidon kanssa on usein haasteita. Toisinaan myös työnantajan kielitaitovaatimukset voivat olla kohtuuttomat. Kansainväliset osaajat urapoluille yhteistyöllä Maaliskuussa 2021 alkaneet työllisyyden kuntakokeilut ovat mahdollistaneet kuntien, korkeakoulujen ja työnantajapuolen entistä tiiviimmän yhteistyön korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi. Metropolia Ammattikorkeakoulu on yhteistyössä Helsingin, Espoon ja Vantaa-Keravan työllisyyspalveluiden kanssa kehittänyt Pk-seudun korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä edistävän osaamiskeskus-palvelukonseptin rakentaminen -projektissa (Oske-projekti) ulkomailla tutkinnon suorittaneille vieraskielisille työnhakijoille kohdennettuja ohjaus- ja koulutuspalveluja. SIMHE-ohjaus on otettu osaksi Helsingin, Espoon ja Vantaa-Keravan työllisyyspalveluiden korkeakoulutettujen vieraskielisten asiakkaiden palveluvalikoimaa. Henkilökohtaisessa SIMHE-ohjauksessa kartoitetaan asiakkaiden ura- ja koulutusmahdollisuuksia Suomessa osaaminen ja henkilökohtaiset tavoitteet huomioiden. Palvelu on avoin kaikille vieraskielisille korkeakoulutetuille koulutusalasta riippumatta. Asiakkaaksi voi tulla Suomeen äskettäin muuttanut tai jo pidempään maassa ollut. Paras hyöty kuitenkin saadaan, kun ohjaus tapahtuu mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Career Boost -ohjelmat viidellä alalla – automaatiobisnes, ICT, kiinteistö- ja rakennusala, taloushallinto ja sairaanhoitajien pätevöitymisohjelma – tarjoavat ulkomailla tutkinnon suorittaneille vieraskielisille työnhakijoille mahdollisuuden osaamisen tunnistamiseen, osaamista täydentäviin opintoihin, suomen kielen taidon kehittämiseen sekä verkostoitumiseen. Yhteistyö työnantajien kanssa on keskeinen osa toimintaa. Harjoitteluyhteistyötä on tehty esimerkiksi pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveyspuolen kanssa: Sairaanhoitajaksi pätevöityvät saavat kunnalta pätevöitymiseen vaadittavan harjoittelupaikan, ja sairaanhoitajapulasta kärsivät kunnat voivat löytää harjoittelijoista potentiaalisia tulevia työntekijöitä. Eri alojen työelämäyhteistyössä on myös keskeistä, että työnantajat tuovat tietoa siitä, mitä osaamista nyt ja tulevaisuudessa tarvitaan. Toimintojen käynnistämiseen on liittynyt myös haasteita. Sopivien asiakkaiden tavoittaminen työllisyyspalveluiden valtavasta asiakasmäärästä on vienyt aikaa. Kuntakokeiluun siirtyminen ei myöskään ole muuttanut lainsäädännöllistä lupabyrokratiaa työttömyyden aikaisista opinnoista. Työttömillä tulisikin olla nykyistä paremmat mahdollisuudet kehittää omaa osaamistaan työttömyyden aikana – ilman pelkoa sanktioista. Myös työnantajilta kaivataan entistä enemmän inklusiivisuutta rekrytointiin ja tahtotilaa työyhteisöjen monimuotoistamiseen. Osaajapotentiaali käyttöön Pääkaupunkiseudulla on paljon korkeakoulutettuja vieraskielisiä työnhakijoita, joilla on laaja-alaista osaamista ja työkokemusta, motivaatiota ja halukkuutta rakentaa menestyksellistä työuraa Suomessa. Yhteistyöllä työllisyyspalveluiden, korkeakoulujen ja työnantajien kanssa voimme tunnistaa tuota osaamista ja helpottaa osaavan työvoiman löytymistä. Pääkaupunkiseudulta löytyy valtavasti osaajapotentiaalia, ja tuo osaaminen on otettava käyttöön. Lähteet 1. Larja, L. 2019. Maahanmuuttajanaiset työmarkkinoilla ja työmarkkinoiden ulkopuolella. Teoksessa Kazi, V. & Alitolppa-Niitamo, A. & Kaihovaara, A. (toim.): Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019: Tutkimusartikkeleita kotoutumisesta, TEM oppaat ja muut julkaisut 2019:10. 2. Ely-keskus.fi, Työllisyyskatsaukset - Uusimaa, Tietoa maahanmuuttajista Uudenmaan kunnissa (xlsx-tiedosto), tiedot haettu 24.9.2021. 3. Juusola, H & Nori, H. & Lyytinen, A. & Kohtamäki, V. & Kivistö, J. 2021. Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat suomalaisissa korkeakouluissa: Miksi Suomeen on päädytty ja kiinnostaako työskentely Suomessa opintojen Jälkeen? Eurostudent VII -tutkimuksen arikkelisarja (PDF), Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:14. 4. EK. 2019. Kv-yritysjohtajien kokemukset Suomesta työ- ja elinympäristönä, EK:n kysely ulkomaisille, Suomessa asuville yritysjohtajille, Lokakuu 2019. 5. Uudenmaan TE-toimisto. 12.10.2021, sähköpostiviesti, tieto haettu TEM-työnvälitystilastoista. 6. Ely-keskus.fi, Työllisyyskatsaukset - Uusimaa, Tietoa maahanmuuttajista Uudenmaan kunnissa (xlxs-tiedosto), tiedot haettu 24.9.2021. 7. Valtioneuvosto, 2021, Koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton tiekartta 2035, Valtioneuvoston julkaisuja 2021:74. Kirjoittaja: Anne Karjalainen (MSc) työskentelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa projektipäällikkönä Pk-seudun korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä edistävän osaamiskeskus-palvelukonseptin rakentaminen -projektissa. Hän on työskennellyt useita vuosia työllisyyden edistämiseen liittyvissä tehtävissä, joista viime vuodet maahanmuuttaneiden osaamisen tunnistamista, osaamisen kehittämistä ja työllistymistä edistävien osaamiskeskuspalvelujen kehittämistehtävissä.
Työnantajakokemus kielituetusta harjoittelusta
Suomen kieli on keskeisin haaste kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymisessä Suomeen (1, 2, 3). SIMHE-jatkokehitys-hankkeessa (4) S2-asiantuntijana toiminut Eveliina Korpela lähti ratkomaan haastetta pohtimalla, miten opiskelijan kielenoppimista voidaan tukea harjoittelun aikana. Kehitettyyn malliin kuuluu toimenpiteitä sekä harjoittelun alkaessa, sen kuluessa, että sen päätteeksi. Korpela on valmistellut laajasti materiaaleja harjoittelijan oppimisen ja pohdiskelun tueksi. Vaikka työyhteisöllä ja harjoittelun ohjaajalla on iso rooli, harjoittelija on itse aktiivinen oppija ja reflektoija. (5) Tämä blogikirjoitus kuvaa harjoitteluohjaajana mallia testatessa syntyneitä kokemuksiani ja havaintojani. Mallin testausta asiantuntijaympäristössä Pääsin toimimaan harjoitteluohjaajana, kun Ahmet Binaku suoritti European Business Administration -opintoihinsa kuuluvan harjoittelun Metropolian maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnan (SIMHE) tiimisssä syksyllä 2020. Harjoittelunsa aikana Ahmet pääsi työtehtäviensä ohella reflektoimaan suomen kielen oppimistaan kielituetun harjoittelun mallin testaamisen kautta. Korpelan mallia on kehitetty ja hyödynnetty aiemmin sosiaalialalla. Syksyn pilotin aikana tavoite oli kokeilla ja arvioida mallin soveltuvuutta asiantuntijatyössä ja perinteisemmässä toimistoympäristössä. Asiantuntijatyössä vuorovaikutustilanteet ovat paikoin erilaisia verrattuna sosiaalialaan, missä tyypillisemmät asiakaskohtaamiset, ja viestintä esimerkiksi lasten, vanhempien ja potilaiden kanssa asettavat kielen käytölle tietynlaisia raameja. Asiantuntijaympäristössä taas korostuvat esim. muodollisen ja epämuodollisen kielen erottaminen, sidosryhmäviestintä, viestiminen sähköpostitse ja etenkin tänä syksynä etäpalaverit. Jokaisella työpaikalla ja alalla on tietenkin oma sanastonsa, jonka kenen tahansa uuden tulokkaan tulee omaksua. Vaikka vuorovaikutustilanteet ja tyypillinen sanasto vaihtelevat aloittain ja työpaikoittain, mallin tarjoamat työkalut osoittautuivat soveltuvaksi myös asiantuntijaympäristöön. Mallille keskeistä kielitietoista ohjausta ja oppijan itsereflektoinnin ideaa voi näppärästi hyödyntää alalla kuin alalla — ne eivät ole vain sosiaalialaan sidottuja työkaluja. Oleellista on, että harjoittelija on motivoitunut ja ottaa kielen kehittämisen tavoitteet omakseen. Kielitietoista ohjausta ja huomioita vuorovaikutuksesta Mallin mukaan harjoitteluun sisältyi kaksi yksinomaan kielituettuun harjoitteluun keskittyvää tapaamista ohjaajan ja harjoittelijan kesken (5). Ensimmäinen tapaaminen oli harjoittelun alussa, jolloin pohdimme harjoittelijan kielitaidollisia vahvuuksia sekä kehittämisen ja tuen tarpeita. Lisäksi kävimme läpi harjoittelun aikana mahdollisesti esiintyviä vuorovaikutustilanteita ja tyypillisesti tarvittavaa sanastoa. Kielituetun harjoittelun keskeisenä työkaluna toimii työkirja, johon säännöllisesti kirjataan ylös päivittäisiä vuorovaikutustilanteita ja harjoittelijan kokemuksia niistä (esim. mitä tapahtui, miten onnistuin, miltä tilanteessa tuntui). Myös työyhteisön rooli on tietenkin merkittävä, ja tiimissä sovittiinkin heti harjoittelun alussa kielenkäytön säännöistä ja harjoittelijan tukemisesta kielen oppimisessa. Toinen tapaaminen oli harjoittelun loppupuolella, jolloin reflektoitiin yhdessä harjoittelua nimenomaan kielen käyttämisen ja oppimisen näkökulmasta. Harjoittelija sai nostaa esille harjoittelun aikana kirjaamiaan toistuneita tilanteita. Olennaista on pyrkiä erottamaan, oliko kielitaidolla tai sen puutteella rooli tilanteessa, vai oliko taustalla kenties muita vaikuttavia tekijöitä, kuten kiire, tilanteessa olleiden persoonat tai eroavat toimintatavat. Näiden kahden tapaamisen välissä aiheeseen palattiin muiden tapaamisten yhteydessä, tiedustellen harjoittelijan tuntemuksia ja edistymistä. Kielitietoisen ohjauksen voi yhdistää hyvin muihin ohjaustapaamisiin ja päivittäiseen vuorovaikutukseen ohjaajan ja harjoittelijan välillä, eikä se kokemukseni mukaan vaadi ohjaajalta merkittävästi enempää työpanosta tai työaikaa, kuin tavallinen ohjaus. Kyseessä on ennemminkin muutos ajattelussa ja ohjauksen lähestymistavassa: Kieli on koko ajan läsnä ja sen merkitys pidetään mielessä harjoittelun läpi. Seuraavassa on listattuna joitain esimerkkejä, miten kieli voidaan huomioida eri tilanteissa: Työtehtäviä annettaessa voidaan pyytää harjoittelijaa toistamaan kerrotut ohjeet, ja näin varmistaa, että hän on ymmärtänyt ne. Kun esim. tiimin yhteisessä palaverissa käsitellään kielellisesti haastavampaa aihetta, voidaan jälkeenpäin jutella, kysyä tuntemuksia, ja vaikka huomioida, että aihe on vaikea natiivipuhujallekin, jos aihepiiri ei ole tuttu. Käytettäessä esim. suomalaista sanontaa tai slangia, voidaan pysähtyä varmistamaan, että harjoittelija ymmärtää, ja vaikka avata sanonnan taustoja. Tiimi voi tukea harjoittelijaa pysyttelemällä suomen kielessä, vaikka joissain tilanteissa tuntuisi helpommalta vaihtaa englannin kieleen. Väärinymmärryksen sattuessa ei automaattisesti oleteta sen johtuneen kielestä, vaan keskustellaan tapahtuneesta syvällisemmin. Kielituettu harjoittelu on yhteinen oppimiskokemus Syksyllä 2020 lisämaustetta sekä harjoitteluun että mallin testaamiseen toivat tietenkin korona ja etätyöskentely. Kasvokkain tapahtuva viestintä, monipuolinen vuorovaikutus eri tilanteissa ja esimerkiksi epämuodollisempi kahvipöytäkeskustelu jäivät nyt vähäisiksi. Tiedostimme myös harjoittelijan kanssa, että hän sai hieman erilaisen harjoittelukokemuksen — ehkä vähemmän monipuolisen ja syvällisen kuin normaaleina aikoina, mutta toki myös etätyöskentelyllä ja etänä käydyllä viestinnällä on tarjota omat, tärkeät oppinsa. Kielitietoisuus ja harjoittelijan itsereflektoinnin tukeminen vaativat oppimista myös ohjaajalta etenkin, jos hänellä ei ole taustaa esimerkiksi kielenopettamisen kanssa. Prosessia voikin lähestyä ohjaajan ja harjoittelijan yhteisenä oppimiskokemuksena – he molemmat voivat tehdä havaintoja kielen merkityksestä ja siihen liittyvistä asenteista työympäristössä ja päivittäisessä vuorovaikutuksessa. Osana harjoitteluaan Ahmet kirjoitti kaltaisilleen kansainvälisille opiskelijoille suunnatun blogitekstin, jossa hän avaa matkaansa S2-oppijana ja antaa vinkkejä muille samassa tilanteessa oleville. Hän kertoo myös, että hänen varmuutensa käyttää suomen kieltä kasvoi harjoittelun aikana (6). Kirjoittaja Eeva Lintala työskentelee SIMHE-Metropoliassa projektisuunnittelijana. Hänen työtehtäviinsä ovat vuoden 2020 aikana kuuluneet mm. SIMHEn eri hankkeiden tukeminen, artikkelikokoelman toimitus ja korkeakouluharjoittelijan ohjaaminen. Lähteet KARVI, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 2019. Taustalla on väliä. Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat koulutuspolulla. Julkaisut 22:2019 (pdf). Viitattu 11.12.2020. OKM 2019. Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden maahantulo ja integroituminen sujuvaksi yhteistyöllä. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:31. Viitattu 14.12.2020 Suomalainen, A., Sarasjärvi, K., Lahtinen, J., Penttilä, J. 2019. Opiskelijan kaupunki 2019. Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus. Viitattu 14.12. SIMHE-jatkokehitys 2019–2021. Uraohjauksen ja suomen kielen oppimisen mallin kehittämiseen keskittyvä hanke. OKM, Metropolia Ammattikorkeakoulu. Viitattu 11.12.2020. Korpela, E. 2020. Työharjoittelu maahanmuuttajaopiskelijan kielenoppimisen tukena. Hiiltä ja Timanttia –blogisarja. Metropolia blogit. Viitattu. 11.12.2020. Binaku, A. 2020. Courage to Use Finnish – Growing into a Professional. Various Variables –blogisarja. Metropolia blogit. Viitattu 11.12.2020.
Asenteet ja palveluiden viidakko maahanmuuttajien työllistymisen haasteena
Osaaminen käyttöön Suomessa -hanke järjesti toisen työpajan edistämään korkeakoulutettujen maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalveluiden ekosysteemiä 22.1.2020. Alustajat, Talent Boost –toimenpideohjelman vastuuvirkamies Ulla Mäkeläinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja yrittäjä, itsekin maahan muuttanut Ali Giray, johdattivat meidät päivän teemaan – maahanmuuttajien työllistymisen haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Tuntevatko organisaatiot toisensa? Osaaminen käyttöön Suomessa -hankkeen ohjausryhmässä, työryhmissä ja työpajoissa on tullut ilmi, että eri viranomaisten tai muiden toimijoiden kuten korkeakoulujen keskinäinen ymmärrys toistensa palveluista on puutteellista. Tammikuun työpajassa sama toimeksianto sai osan ryhmistä ratkomaan esimerkkitapausten tilannetta toivetilasta ja toiset nykytilan mukaan. Varsinkin jälkimmäinen paljasti sen, että ammattilaisilla on muiden organisaatioiden palvelulupauksista ja toimivallasta edelleen virheellisiä käsityksiä. Työpajan kaltaisille eri toimijoiden kohtaamisille on jatkossakin tarve. Verkostojen yhteistyön edellytys on, että tunnemme toisemme. Hankkeessa on myös pyritty kokoamaan ne asiat, joita ohjauksellisessa ekosysteemissä halutaan tarjota ja selkeyttämään eri toimijoiden palvelulupauksia niiden ratkaisemiseksi. Hanke on auttanut tunnistamaan palvelujen päällekkäisyyksiä ja toisaalta aukkoja. Palveluverkoston monimuotoisuudessa selviämiseksi maahanmuuttajien omia verkostoja ja mentorointia pidetään tärkeinä. Entä mikä on asenteiden merkitys? Toinen, erityisesti alustuksissa esiin tuotu, mutta edellisen kanssa hyvin erityyppinen haaste on asenteet. Talent Boost -toimenpideohjelmassa pyritään edistämään Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten osaajien keskuudessa. Suomi kaipaa entistä enemmän maahanmuuttajia, koska ammattibarometrin mukaan työvoimapula vaivaa yhä useampaa alaa, ja erityisesti palvelualalla on pulaa osaavasta henkilökunnasta. Haasteena on pienten ja keskisuurten yritysten kyky kansainvälisten osaajien hyödyntämiseen - aihe, joka nousi esiin jo ensimmäisessä työpajassa. Muiden muassa Aklaq Ahmad (2019) on laajalla kokeellaan todistanut, että työnhaussa tapahtuva syrjintä hidastaa ja estää merkittävästi “ulkomaalaisennimisten” työllistymistä. Asenteisiin vaikuttaminen onkin yksi tärkeä Talent Boost -toimenpideohjelman osa. Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan työelämän vastaanottavuus -ohjelmaa. Myös Ali Giray puhui paljon asenteista. Hän näki haasteita niin yritysten, viranomaisten kuin maahanmuuttajienkin asenteissa. Giray kritisoi suomalaista ”tasa-arvoajattelua”, joka ei huomioi yksilön tilannetta, vaan pyrkii tarjoamaan kaikille samaa. Suomalaisessa viranomaistyöskentelyssä tasa-arvoisiksi tarkoitetut menettelyt eivät aina riitä tukemaan maahanmuuttajaa, jonka lähtökohdat eivät ole samat kuin kantasuomalaisella. Onkin tarve muistaa, että takamatkalta ponnistavat ryhmät tarvitsevat erityisiä tukitoimia. Miten pääsemme tästä eteenpäin? Talent Boost- toimenpideohjelma ja jatkuvaan oppimiseen suunnattu rahoitus toivottavasti antavat korkeakouluille mahdollisuuksia korkeakoulutettujen maahanmuuttajien osaamiskeskuksen rakentamiseen. Onko se yhteinen alusta, kuten Aleksi Kopponen ensimmäisessä työpajassa vihjasi, vai jotain muuta? Varmaa on, että se vaatii toimijoiden yhteistyötä ja uudenlaista tapaa ratkoa haasteita ennakkoluulottomasti. Lopuksi haluamme muistuttaa siitä, että koulutus- ja työelämäpolkujen sujuvoittaminen ei näyttäydy vain tietämisen kysymyksenä. Juha Lahden (2019) sanoin: ”Uuden tiedon täytyy olla syvemmällä tasolla ymmärrettävää, jotta se olisi ohjattavalle merkityksellistä, jotta tuon tiedon perusteella osaa, haluaa ja uskaltaa valita seuraavan askeleen kotoutumisen, kouluttautumisen ja työllistymisen polulla” Siksi tiedon omaksumiselle ja sisäistämiselle täytyy antaa aikaa ja pitkäaikaista tukea (eli ohjausta), koska vain ne auttavat asettamaan tiedon kontekstiinsa, jolloin siitä on todellista hyötyä. Kirjoittajat Antti Kanniainen (FM) toimii työ- ja elinkeinoministeriöön sijoitettuna projektiasiantuntijana Pakolaistaustaisten ohjaus –hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on sujuvoittaa erityisesti pakolaisina Suomeen tulleiden koulutus- ja työllistymispolkuja mm. kouluttamalla, TE-toimistojen työtä kehittämällä ja löytämällä digitaalisia ratkaisuja. Antin tehtäviin kuuluu TEM:n ja OKM:n hallinnonalojen kehittämistoimien yhteensovittamista lukutaitokoulutuksista korkeakoulutukseen. Rebekka Nylund (VTM, sosiaalipsykologi), toimii asiantuntijana Helsingin yliopiston opetuksen strategiset palvelut yksikössä. Rebekka on kiinnostunut maahanmuuttajien ja kansainvälisten opiskelijoiden integroitumisesta suomalaiseen korkeakoulumaailmaan ja yhteiskuntaan. Hän toimii Helsingin yliopiston maahanmuuttajien opintopalveluiden verkoston puheenjohtajana ja vastaa Osaaminen käyttöön Suomessa -hankkeessa varhaiskasvatusopettajien koulutuspolusta. Lähteet Ahmad, A. (2019). Kokeellinen tutkimus etniseen alkuperään perustuvasta syrjinnästä suomalaisilla työmarkkinoilla. Teoksessa: Kazi, Villiina & Alitolppa-Niitamo, Anne & Kaihovaara, Antti (toim.). (2019). Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019: Tutkimusartikkeleita kotoutumisesta. TEM oppaat ja muut julkaisut 2019:10. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Lahti, J. (2019). Tietoa ja neuvontaa tulkitaan aina kokemuksen kautta.
Valmentavasta koulutuksesta vauhtia maahanmuuttajan korkeakoulupolulle
Osaavat ihmiset ovat Suomen tärkein voimavara. Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut tavoitteeksi, että Suomessa vuonna 2030 vähintään puolet nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon (OKM 2019). Tavoite on kova, eikä meillä ole varaa menettää kenenkään potentiaalia. Yhdeksän ammattikorkeakoulun yhteisessä Valmentavasta valmiiksi -hankkeessa (2017—2019) kehitettiin maahanmuuttajien korkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusta. Maahanmuuttajat ovat Suomessa aliedustettuina korkeakoulutuksessa (Eurostat). Ulkomaalaistaustaisten on vaikea päästä opiskelemaan korkeakoulututkintoa (Airas ym. 2019). Syitä on monia, mutta keskeinen ongelma on puutteellinen suomen kielen taito. Edellytykset menestyä korkeakouluopinnoissa ja asiantuntijatyössä saattavat muuten olla hyvät, mutta korkeakoulun ovet eivät aukea, kun maahanmuuttaja kisaa suomenkielisessä valintakokeessa opiskelupaikasta suomea äidinkielenään puhuvien hakijoiden kanssa. Valmentava koulutus koulutuksellisen yhdenvertaisuuden välineenä Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) velvoittaa koulutuksen järjestäjiä edistämään yhdenvertaisuutta, ja huomiota on kiinnitettävä esimerkiksi opiskelijoiden valintaperusteisiin (Yhdenvertaisuusvaltuutettu 2019). Positiivisen erityiskohtelun tarve tulee tunnistaa (Airas ym. 2019). Korkeakouluopintoihin valmentava koulutus on yksi keino lisätä koulutuksellista yhdenvertaisuutta maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä. Valmentava koulutus on ammattikorkeakoululaissa (932/2014) määriteltyä maahanmuuttajille tarkoitettua maksutonta koulutusta, jonka tavoitteena on antaa kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet ammattikorkeakouluopintoja varten. Korkeakouluun valmentavaa koulutusta on järjestetty vuodesta 2010 alkaen, ja vuosina 2010—2017 sitä tarjosi 13 ammattikorkeakoulua (Lepola 2017, 4). Valmentavaa koulutusta on toteutettu vaihtelevin tavoin. Koulutuksen tavoitteet, sisällöt ja laajuus sekä hakukriteerit ovat vaihdelleet ammattikorkeakoulusta ja koulutuksesta riippuen (Lepola 2017, 7). Ammattikorkeakoulujen lisäksi myös yliopistot ovat alkaneet tarjota valmentavaa koulutusta, jota pilotoidaan Helsingin yliopiston AKVA-hankkeessa ja Jyväskylän yliopiston Integra-hankkeessa. Kansalliset opetussuunnitelmasuositukset valmentavaan koulutukseen Metropolian luotsaamassa Valmentavasta valmiiksi -kehittämishankkeessa käärittiin hihat ja ryhdyttiin kehittämään korkeakoulutukseen valmentavaa koulutusta yhdeksän ammattikorkeakoulun yhteistyössä. Hankkeen tavoitteeksi asetettiin kansallisten suositusten laatiminen eli sen määritteleminen, mitä valmentava koulutus on, kenelle se on tarkoitettu ja mitä koulutuksella tavoitellaan (Stenberg 2019, 13). Hankkeessa laadittiin opetussuunnitelmasuositukset neljän eri alan valmentaviin opintoihin: liiketalouden alalle, tekniikan alalle, sosiaali- ja terveysalalle sekä monialaisiin opintoihin, jotka antavat valmiuksia korkeakouluopintoihin yleisesti. Kaikki opetussuunnitelmat sisältävät orientoivan opintojakson Valmiudet korkeakouluopintoihin, 15 opintopisteen verran alakohtaisia suomen kielen opintoja, alakohtaista matematiikkaa ja alakohtaista englantia. (Hirard 2019.) Tavoitteena on, että opiskelijoiden suomen kielen taito kehittyy puolen vuoden mittaisen koulutuksen aikana kielitaitotasolta B1 korkeakouluopinnoissa vaadittavalle tasolle B2 (Hirard & Sandberg 2019, 27—28). Opetussuunnitelmasuositukset pilotoitiin vuonna 2019 valmentavan koulutuksen kansallisessa verkkototeutuksessa, jossa oli mukana opettajia yhdeksästä ammattikorkeakoulusta. Verkko-opiskeluun liittyy omat haasteensa, mutta huolellisen opiskelijavalinnan ja tarkoin suunnitellun ohjauksen ansiosta valitut opiskelijat pysyivät mukana ja pärjäsivät opinnoissa. (Stenberg ym. 2019.) Hankkeen antia jaettiin päätösseminaarissa ja artikkelikokoelmassa Valmentavasta valmiiksi -kehittämishanke huipentui 12.12.2019 Metropolian Myllypuron kampuksella järjestettyyn päätösseminaariin, johon osallistui lähes 100 korkeakoulukentällä ja maahanmuuttajien kotoutumisen parissa toimivaa asiantuntijaa. Seminaarin aikana hankkeessa toimineet asiantuntijat esittelivät hanketta ja sen tuloksia, ja niitä kelpasikin esitellä! Kahden vuoden yhteistyöllä on saatu aikaan toimiviksi todetut opetussuunnitelmasuositukset ja hakukelpoisuussuositukset, jotka on julkaistu sivulla www.valmentavakoulutus.fi. Hankkeessa tuotettu julkaisu Korkeakouluvalmiuksia maahanmuuttajille — hyvät käytänteet ja suositukset valmentavaan koulutukseen antaa hyvän kokonaiskuvan valmentavasta koulutuksesta ja toimii mainiona apuna valmentavan koulutuksen järjestämisestä kiinnostuneille korkeakouluille. Valmentavasta valmiiksi -päätösseminaari sai erinomaista palautetta. Etenkin kiiteltiin sitä, että opettajat kertoivat avoimesti omista kokemuksistaan. Valmentavasta koulutuksesta erillishakuväylä? Valmentavan koulutuksen painoarvo noussee lähivuosina, sillä ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston (Arene) koulutusvaliokunta suositteli syksyllä 2019 huomioimaan Valmentavasta valmiiksi -hankkeessa laaditut suositukset kansallisessa ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämishankkeessa (2017–2019), jotta voidaan edistää maahanmuuttajien tarkoituksenmukaista polkua valmentavasta koulutuksesta tutkinto-opiskelijaksi. Se tarkoittaa, että valmentava koulutus voisi jatkossa toimia erillishakuväylänä korkeakouluopintoihin. Valmentavan koulutuksen erillishakuväylän avaaminen on merkittävä askel kohti koulutuksellista yhdenvertaisuutta. Valmentavasta valmiiksi -hanke toivottavasti lisää ymmärrystä valmentavan koulutuksen tärkeydestä ja motivoi korkeakouluja tunnistamaan ja huomioimaan ulkomaalaistaustaisten erityistarpeet. Kirjoittaja: Leena Honkasalo on työskennellyt Valmentavasta valmiiksi -hankkeessa projektisuunnittelijana SIMHE-Metropoliassa. Lähteet: Airas M., Delahunty D., Laitinen M., Saarilammi M., Sarparanta T., Shemsedini G., Stenberg H., Vuori H. & Väätäinen H. (2019): Taustalla on väliä. Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat korkeakoulupolulla. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus KARVI. Julkaisut 22:2019. Ammattikorkeakoululaki 932/2014. Viitattu 18.12.2019. Eurostat-tilastopalvelu. https://ec.europa.eu/eurostat. Viitattu 18.12.2019. Hirard T. (2019): Suositukset valmentavan koulutuksen opetus- ja toteutussuunnitteluun. Teoksessa Stenberg ym. 2019. Hirard T. & Sandberg R. (2019): Suomen kielen opinnot valmentavassa koulutuksessa. Teoksessa Stenberg ym. 2019. Lepola L. (2017): Ammattikorkeakoulujen maahanmuuttajille järjestämä korkeakouluopintoihin valmentava koulutus vuosina 2010—2017. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus KARVI. Julkaisut 2017:15. Opetus- ja kulttuuriministeriö (2019): Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle -vision tiekartta. https://minedu.fi/documents/1410845/12021888/Korkeakoulutus+ja+tutkimus+2030-luvulle+VISION+TIEKARTTA_V2.pdf/43792c1e-602a-4776-c3f9-91dd66ba9574/Korkeakoulutus+ja+tutkimus+2030-luvulle+VISION+TIEKARTTA_V2.pdf. Viitattu 19.12.2019. Stenberg H. (2019): Valmentavasta valmiiksi — johdanto yhteiseen kehittämismatkaamme. Teoksessa Stenberg ym. 2019. Stenberg H., Hirard T., Autero M. & Korpela E. (toim.) (2019): Korkeakouluvalmiuksia maahanmuuttajille — hyvät käytänteet ja suositukset valmentavaan koulutukseen. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja, Metropolia Ammattikorkeakoulu. Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014). Viitattu 18.12.2019. Yhdenvertaisuusvaltuutettu: Yhdenvertaisuuden edistäminen. https://www.syrjinta.fi/yhdenvertaisuuden-edistaminen. Viitattu 18.12.2019.
Matkalla tulevaisuuden asiantuntijaksi
Reilu kaksi kuukautta korkeakouluharjoittelua SIMHE-Metropoliassa (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland) on nyt takana. Vaikka matka on ollut suhteellisen lyhyt, on se silti opettanut tähän mennessä enemmän kuin olisin voinut kuvitella. Haluan tässä tekstissä avata hieman matkaani ja oppimaani heijastellen omaa alaani, yhteiskuntatieteitä. Korkeakouluharjoittelun tarkoituksena on soveltaa omaa opittua tietoa käytäntöön (Suomen Yhteiskunta-alan Ylioppilaat ry 2019). Tätä olen päässyt toteuttamaan erityisesti SIMHE-toiminnan arviointiosuuden aineiston keruun merkeissä. Aineistoa on kerätty laadullisin menetelmin eri dokumenteista sekä asiantuntijahaastatteluista. Tutkimusmenetelmien käyttö ei tietenkään yksinään ole oppimieni taitojen soveltamista, vaan samalla suurien tietomäärien hallinta sekä analysointikyky ovat tulleet tarpeeseen. Osaaminen karttuu vuorovaikutuksessa Olen päässyt mukaan arvioimaan maahanmuuton vastuukorkeakoulutoimintaa osana opetus- ja kulttuuriministeriön SIMHE jatkokehityshanketta. Yhdessä arviointiosuuden asiantuntijahaastattelussa nousi esille vuorovaikutuksen tärkeys koko SIMHE-hankkeen toimivuuden kannalta. Vuorovaikutuksen avulla on voitu jakaa toimiviksi todettuja malleja sekä lisätä tietoisuutta tärkeästä toiminnasta. Vuorovaikutuksen todettiin olevan avaintekijä koko SIMHE-toiminnassa. Tämä jäi erityisesti mieleeni, sillä koen vuorovaikutuksen vahvasti vaikuttaneen oman ammattitaitoni kehittymisessä. Harjoitteluni aikana olen työskennellyt eri asiantuntijoiden kanssa. Jo pelkästään huikean tiimini myötä olen oivaltanut monia asioita, jotka tulevat varmasti vaikuttamaan tulevaisuuden polkuihini. Vuorovaikutus erilaisissa ympäristöissä, kuten työpajoissa ja tapahtumissa, on auttanut hahmottamaan, kuinka laajasti SIMHE-toiminta on verkostoitunut. Etenkin on ollut hienoa huomata, kuinka monen tekijän panostuksen avulla pyritään saavuttamaan yhteinen päämäärä. Työn onkin sanottu olevan keskinäisriippuvaisten ihmisten välistä vuorovaikutusta (Dufva, Halonen, Kari, Koivisto, Koivisto & Myllyoja 2017, 10). Vuorovaikutustilanteissa minun on myös ollut mahdollista ammentaa lisää tietoa ja taitoa omaan osaamiseeni. Työn merkityksellisyys motivoi minua Ilman vuorovaikutusta olisi vaikea jakaa merkityksellisyyden kokemuksia, sillä puheen avulla ihmiset kertovat käytännöistään (Järvensivu 2006, 112). Työssä koettava merkityksellisyys koostuu siitä, kuinka paljon sisäistä arvoa ihmiset antavat tai pystyvät löytämään työstään (Martela & Pessi 2018, 6). Merkityksellisyys on ollut itselleni tämän menneen syksyn kantava teema jo senkin takia, että taka-alalla mietin, mihin haluan jatkaa tästä eteenpäin, sillä sosiologian opinnoissa tulee urapolku etsiä itse. Merkityksellisyyden kokeminen on toki aina subjektiivista, mutta itselleni sen tunteminen työssä on ollut motivoivaa. Kannustavia tekijöitä on monia, mutta uskon, että itselläni yksi ohjaava aines on julkisen palvelun motivaatio. Käsitteenä julkisen palvelun motivaatio on moninainen ja vaihteleva eri alojen välillä, mutta yleinen painopiste on siinä, että sen tarkoituksena on tehdä hyvää toisille ja kehittää yhteiskunnan hyvinvointia (James & Hondeghem 2008, 3). On tutkittu, että julkisen palvelun motivaatio kohottaa työsuoritusten tasoa sekä lisää tyytyväisyyttä työhön (Taimio 2013, 54). En tietenkään voi yleistää tätä, mutta voisin sanoa kokeneeni jonkinlaisen yhteisen motivaation ajavan henkilöitä, joiden parissa olen saanut tämän syksyn aikana työskennellä. Arvostuksen tunnetta omaa työtä kohtaan on lisännyt sen yhteiskunnallinen merkitys sekä ajankohtaisuus. Menneiden kuukausien aikana on saanut seurata eri medioista, kuinka maahanmuuttajiin liittyviä kysymyksiä on käsitelty. Yhteiskunnallinen merkitys korostuu myös siinä, että työskentely linkittyy tämän hetkiseen kotouttamispolitiikkaan. Töitä todella tehdään osana jotain suurempaa. Kansainvälisten opiskelijoiden kiinnittyminen Suomeen on osa opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteita (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019). Itse olen päässyt SIMHEn jatkokehityshankkeen puitteissa ideoimaan ja työskentelemään kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille tarkoitetussa suomen kielen ja uraohjauksen kehittämishankkeessa. On ollut ilo päästä tähän työhön mukaan. Matkalla asiantuntijaksi ymmärrykseni laajenee Korkeakouluharjoittelun tarkoitus antaa kokemusta työelämästä ja omasta alasta on arvokasta, mutta koen myös tärkeäksi, että osaa samalla kehittää omaa asiantuntijuutta ja ajattelua. Pelkkä työkokemus paperilla ei välttämättä kanna siihen, että löytää itselleen sen oikean paikan, missä tuntee työnsä merkitykselliseksi. Metropolia Ammattikorkeakoulun työskentelyilmapiiri on ollut innovoiva ja hienoa on ollut huomata, kuinka talon sisäistä osaamista hyödynnetään. Olen ollut onnekas siinä mielessä, että työ nähdään harjoittelupaikassani ihmisten välisenä vuorovaikutuksena ja näin henkilöiden osaaminen näyttäytyy erilaisena (Dufva ym. 2017, 10). Tämän myötä olen pystynyt itse paremmin reflektoimaan omaa osaamista ja työskentelyä, joka on ollut itseni kehittämisen kannalta tärkeää. Opintoni antavat välineitä toimia tehtävissä, missä tarvitaan kattavaa ymmärrystä yhteiskunnasta ja yhteisöistä. Vahvuuksiani työelämässä tulee olemaan kokonaisuuksien hahmottaminen sekä taito löytää keinot, miten ymmärretään monenlaisia inhimillisiä ilmiöitä. Uskon vahvasti, että omalle tulevaisuuden asiantuntijuudelleni on tarvetta tässä nopeasti muuttuvassa ja mutkikkaassa maailmassa. Kirjoittaja Niikka Lindberg opiskelee Tampereen yliopistossa yhteiskuntatutkimusta, pääaineena sosiologia. Erityisenä mielenkiinnon kohteena on yhteiskunnan rakenteet ja eriarvoisuus. Syksy ammattikorkeakouluympäristössä on myös herättänyt kiinnostuksen kasvatussosiologiaan. Niikka tunnustaa olevansa nautiskelija ja hetkessä eläjä. Vapaa-ajan hän käyttää mieluusti ystävien ja perheen kanssa, milloin salsaten, ulkoillen, ruokaillen tai matkustellen, eikä ole tavatonta löytää häntä puutarhahommista. Lähteet Ilmiö. Sosiologinen media kaikille (2019). Minne sosiologit työllistyvät. https://ilmiomedia.fi/sosiologia/sosiologina-tyoelamassa/ Järvensivu, A. (2006). Oppiminen työnä ja työpaikkapelinä. Väitöskirja. Tampereen yliopisto Martela, F. & Pessi, A. (2018) Significant work is about self-realization and broader purpose: Defining the key dimensions of meaningful work. Fronties of Psychology. Vol 7. Opetus- ja kulttuuriministeriö (2019). Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden maahantulo ja integroituminen sujuvaksi yhteistyöllä. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja. 2019:31. Helsinki. Perry, J. & Hondeghem, A. (2008). Motivation in Public Management: The Call of Public Service. Oxford University Press. Suomen Yhteiskunta-alan Ylioppilaat ry (2019). Korkeakouluharjoittelu. https://www.yhteiskunta-ala.fi/syy/koulutus-ja-tyoelama/korkeakouluharjoittelu/ Taimio, H. (2013). Julkisen palvelun motivaatio. Talous & Yhteiskunta 3/2013. http://www.labour.fi/ty/tylehti/ty/ty32013/pdf/ty32013Taimio.pdf.
Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien kotouttamisen ekosysteemiä rakentamassa
Ulkomaalaistaustaisista yli puolet asuu pääkaupunkiseudulla. (Joupperi, J. 2019, Tilastokeskus 2019) Monet heistä ovat korkeasti koulutettuja. Useat eri toimijat pyrkivät auttamaan näitä kansainvälisiä osaajia integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Yksiä tärkeimpiä asioita integroitumisessa on koulutusta vastaavan työn löytäminen tai uudelleen kouluttautuminen. Osaaminen käyttöön Suomessa – hankkeessa pyritään löytämään ratkaisuja, jotka edesauttaisivat ja nopeuttaisivat ensimmäisen ja toisen polven suomalaisten pääsyä työmarkkinoille. Hanke on jaettu neljään toimenpiteeseen, joista ensimmäinen on pääkaupunkiseudun korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisen ekosysteemi. Tiistaina 1.10.2019 hanke järjesti Metropolia Ammattikorkeakoulun Myllypuron kampuksella työpajan, joka kokosi laajasti eri toimijoita ilmiön ääreen. Valtiovarainministeriön erityisasiantuntija Aleksi Kopponen johdatteli osallistujat ekosysteemiajattelun ja alustatalouden maailmaan, ja Helsingin kaupungin elinkeino-osaston maahanmuuttopäällikkö Ilkka Haahtela pohjusti integraation onnistumisen edellytyksiä ja esitti toiveen korkeakoulutettujen osaamiskeskuksesta. Varsinaisessa työpajassa osallistujat työskentelivät fasilitoidusti muuttuvissa ryhmissä ja hahmottelivat yhteistä näkemystä ekosysteemin rakentamiseksi. Tilannekuva Työpajassa vahvistui kuva korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien kotouttamisen nykytilasta. Voitaneen sanoa, että tilanne ei ole paras mahdollinen. Kokonaiskuvan sekavuutta selittäviä tekijöitä ovat esimerkiksi seuraavat syyt: Kotoutumista tukevia toimijoita on lukuisia, yhteistyö on osin sattumanvaraista ja katkonaista sekä liian projektipainotteista. Tarve korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien kotoutumisen kokonaiskoordinaatiolle on melko nuori tai ainakin tarve on noussut akuutimmin esille viime vuosina maahan muuttaneiden henkilöiden määrän kasvun myötä (Sutela, H. & Larja, L., 2014). Asia on vahvasti poikkihallinnollinen eikä sitä ole esimerkiksi lainsäädännössä määritelty minkään tietyn toimijan vastuulle. Korkeasti koulutetut maahanmuuttajatkin ovat heterogeeninen joukko, jonka tarpeet ja toiveet ovat moninaisia (esim. Steel 2017 ja Steel & Jyrkinen 2017). Korkeakoulutettujen maahanmuuttajien taustat, osaaminen ja työllistymisen haasteet vaihtelevat. Yksi merkittävä ryhmä ovat suomalaisesta korkeakoulusta valmistuneet osaajat, jotka jäävät valmistumisen jälkeen Suomeen etsimään töitä. Osa on saapunut Suomeen perheen, työn tai kansainvälisen suojelen tarpeen vuoksi. Jotkut ovat valmistuneet huippuyliopistoista, toiset pienistä korkeakouluista kaukana maailman talouskeskuksista. Englannin kieltä eivät osaa kaikki korkeasti koulutetutkaan, jotkut eivät latinalaisia kirjaimiakaan. Joku on suuntaamassa säänneltyyn ammattiin, toinen alalle, jossa tutkintoa ei kysellä vaan pelkästään osaamista. (ks. esim. Kyhä 2011.) Haahtela kiteytti työpajan tarkoituksen hyvin - tavoite on luoda verkostosta ekosysteemi. Toive numero yksi: osaamiskeskus Yhteisen kuvan luominen ja eri toimijoiden omien tavoitteiden sekä verkoston tavoitteiden yhteensovittaminen edellyttää yhteisen kuvan muodostamista. (Valkokari, K. & Rana, P. 2017.) Työpaja toimikin hyvänä alkuna matkalla kohti yhteistä visiota. Työpajassa visioitiin korkeasti koulutettujen maahan muuttaneiden tueksi osaamiskeskusta, joka palvelisi kokonaisvaltaisesti sekä työnhakijoita unohtamatta heidän perheitään että työnantajia, jotka haluavat rekrytoida kansainvälisiä osaajia. Suomessa on jo monia hyviä esimerkkejä osaamiskeskuksista. Pääkaupunkiseudun kunnat Espoo ja Vantaa ovat Helsingin perässä perustaneet maahanmuuttajien osaamiskeskuksia ammattioppilaitosten yhteyteen. Stadiassa, Omniassa ja Variassa ammatillisesta koulutuksesta kiinnostuneet saavat esimerkiksi neuvontaa, ohjausta, osaamisen kartoitusta ja koulutusta. Helsinkiin perustettu International House Helsinki on koonnut palveluntarjoajia, jotka auttavat erityisesti pääkaupunkiseudun maahanmuuttajia alkuvaiheen haasteissa. Korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille suunnattua ohjausta ja neuvontaa on kehitetty ja toteutettu jo lähes neljän vuoden ajan SIMHE-vastuukorkeakouluissa (SIMHE – Supporting Immigrants for Higher Education). Työvoimahallinto on tärkeä työttömien työnhakijoiden toimeentulon kannalta, tiedon ja neuvonnan jakajana sekä työvoimakoulutuksen järjestäjänä. Selvää on, että korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia palveleva osaamiskeskus ei voisi rakentua yhden koulutustoimijan ympärille kuten ammatillista koulutusta tarjoavat osaamiskeskukset ovat tehneet. Mukaan on saatava kaikki alueen korkeakoulut työnantajien, kuntien, valtion viranomaisten, järjestöjen ja muiden toimijoiden lisäksi. Voi olla, että tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan sekä normiohjausta että houkuttelevaa rahoitusta. Keskeinen kysymys on, millainen verkosto tai ekosysteemi tarvitaan, jotta eri toimijat pystyvät parhaiten palvelemaan heterogeenistä ja kompleksisia asiakasryhmiä? Tärkeää on myös tietää ja päättää, miten eri toimijoita johdetaan ja rahoitetaan. Ei sovi myöskään unohtaa selvittää millaiset face-to-face –palvelut tukevat digitaalisia ratkaisuja. (Steel 2017.) Toive numero kaksi: pysyviä ja selkeitä polkuja Korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia palveleva osaamiskeskus toisi yhteiselle alustalle (digitaaliselle ja/tai fyysiselle) alan toimijat. Yhteinen innovatiivinen ekosysteemi mahdollistaisi toimijoiden kohtaamisen ja luottamuksen varaan rakentuvan yhteistyön. (Ketonen-Oksi, S. & Valkokari, K. 2019 s. 33). Osaamiskeskuksen olisi syytä sekä tunnistaa asiakkaiden tarpeet ja toiveet, että tarjota niihin ratkaisuja. Toki monenlaisia palveluja on jo olemassa, mutta joitakin myös puuttuu. Tärkeimmät palvelut pitäisi myös tunnistaa ja vakinaistaa, ja projektirahoituksella toimivia palveluja koordinoida paremmin. Tällä hetkellä toimijat eivät ole esimerkiksi tietoisia toistensa palvelulupauksista. Onnistuessaan verkosto tuo uudenlaista osaamista ja ymmärrystä haasteelliseen tilanteeseen ja pystyy kehittämään kestävän palvelumallin. Se edellyttää kuitenkin parempaa ymmärrystä eri toimijoiden kesken. (Valkokari, K. & Rana, P. 2017.) Työpajassa korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille ja heitä palkkaaville työnantajille suunnattuja palveluita ovat mielestämme ainakin seuraavat: Työnhaun ja verkostojen luomisen tuki (sis. mentorointiohjelmat) Osaamisen ja muiden työllistymisen edellytysten kartoitus Aloittavan yrittäjän palvelut Kielitaidon kartuttamisen palvelut, erityisesti suomen kieli Korkeakoulujen koulutustarjonta (tutkinto-opiskelu, pätevöitymis-, erikoistumis- ja täydennyskoulutus, avoin korkeakouluopetus, jatkotutkinnot) Tutkintojen tunnustaminen, päätös pätevyydestä säänneltyyn ammattiin Tutkinnon tunnustamispäätöksen lisävaatimusten suorittaminen (kelpoisuuskoe, sopeutumisaika, täydentävät opinnot) Tieto ja neuvonta toimeentulomahdollisuuksista osaamisen hankkimisen aikana Väylät sisääntuloammateista eteenpäin Oleskelulupa -asiat Muut kotoutumista edistävä palvelut Yrityksille tukea kansainvälisten osaajien rekrytointikysymyksiin. Työpajan lopussa kootut toiveet priorisoitiin leikkimielisesti joulupukin toivekirjeiksi. Työpajan tuloksia työstävä työryhmä jatkaa toiveiden perkaamista ja seuravan kerran isompi verkosto kokoontuu 22.1.20120 jatkamaan suunnittelua. Kirjoittajat: Antti Kanniainen (FM) toimii työ- ja elinkeinoministeriöön sijoitettuna projektiasiantuntijana Pakolaistaustaisten ohjaus –hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on sujuvoittaa erityisesti pakolaisina Suomeen tulleiden koulutus- ja työllistymispolkuja mm. kouluttamalla, TE-toimistojen työtä kehittämällä ja löytämällä digitaalisia ratkaisuja. Antin tehtäviin kuuluu TEM:n ja OKM:n hallinnonalojen kehittämistoimien yhteensovittamista lukutaitokoulutuksista korkeakoulutukseen. Rebekka Nylund (VTM, sosiaalipsykologi), toimii asiantuntijana Helsingin yliopiston opetuksen strategiset palvelut yksikössä. Rebekka on kiinnostunut maahanmuuttajien ja kansainvälisten opiskelijoiden integroitumisesta suomalaiseen korkeakoulumaailmaan ja yhteiskuntaan. Hän toimii Helsingin yliopiston maahanmuuttajien opintopalveluiden verkoston puheenjohtajana ja vastaa Osaaminen käyttöön Suomessa -hankkeessa varhaiskasvatusopettajien koulutuspolusta. Lähteet: Juopperi, J. (2019). Maahanmuuttajat suuntaavat kaupunkeihin-Euroopasta tulleista asettunut maaseudullekin. https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2019/maahanmuuttajat-suuntaavat-kaupunkeihin-euroopasta-tulleita-asettunut-maaseudullekin/ Ketonen-Oksi, S. & Valkokari, K. (2019). Innovation Ecosystems as Structures for Value Co-Creation Kyhä, H. (2011). KOULUTETUT MAAHANMUUTTAJAT TYÖMARKKINOILLA. Tutkimus korkeakoulututkinnon suorittaneiden maahanmuuttajien työllistymisestä ja työurien alusta Suomessa. Turun yliopiston julkaisuja. Turun yliopisto, Turku. Steel, T. (2017). Lisää selkeyttä ja läpinäkyvyyttä digitaalisiin työnvälityspalveluihin. Yhteiskuntapolitiikka, 82(6), 722-723. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201804186597 Steel, T., & Jyrkinen, M. (2017). Searching for Employment: Highly Educated Immigrant Women and Combined Capabilities. Research on Finnish society, (10(1):2017), 35-42. Sutela, H. & Larja, L. (2014). Koulutusrakenne. Ulkomaalaistaustaisessa väestössä paljon korkeasti ja paljon matalasti koulutettuja. Teoksessa Nieminen, T., Sutela, H. & Hannula, U. (2014). Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014, 29-42. Tilastokeskus, TEM-kototietokanta (2019). Väestörakenne syntyperän mukaan. Valkokari, K. & Rana, P. (2017) Towards Sustainability Governance in Value Networks
Työllistyykö maahanmuuttaja?
Kun korkeakoulutettu henkilö muuttaa Suomeen, on haasteena usein omaa osaamista ja koulutusta vastaavan työn löytäminen.Korkeakoulutetun maahanmuuttajan työllistymisessä keskeisin kysymys näyttää olevan se, miten työnhakijat ja työpaikat kohtaavat. Innovatiivisilla, kunnianhimoisilla hankkeilla on tartuttu työllistymisen haasteisiin eri puolilla Suomea. Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan (Eronen ym. 2014) maahanmuuttajien työttömyysaste on Suomessa huomattavasti korkeampi kantaväestöön nähden, myös useamman vuoden maassa asumisen jälkeen. Suurimpia esteitä työllistymiselle ovat kielitaidon ja verkostojen puute: osa työpaikoista täyttyy verkostojen kautta ja verkostojen rakentaminen vie aikansa. Joskus ongelmana voivat olla myös asenteet (Jasinskaja-Lahti ym. 2007), maahanmuuttajan sijaan saatetaan mieluummin palkata suomalainen työntekijä tai henkilö, jolla on suomalaisen korkeakoulun tutkinto (Eronen ym. 2014). Myös Ylen (2019c) äskettäin uutisoimasta tutkimuksesta selviää, että Suomen työmarkkinoilla on olemassa syrjintää ulkomaalaistaustaisia kohtaan: työhaastatteluun pääsemisessä suomalainen nimi näyttäytyi selkeänä etuna. Korkeakoulutetun maahanmuuttajan arjen kokemuksia Korkeakoulutetun maahanmuuttajan työllistymismahdollisuudet eivät ole Suomessa helpot. Tätä on pohtinut myös haastattelemani Jonas Delicata, joka muutti Maltalta Joensuuhun suomalaisen tyttöystävänsä kanssa kesällä 2018. Englantia ja maltaa äidinkielenään puhuva Jonas on suorittanut taloustieteiden kandidaatin tutkinnon ja työskennellyt useissa kansain välisissä pelialan yrityksissä. Joensuussa Jonas on opiskellut suomen kieltä ja suorittanut yleisen kielikokeen (YKI-koe eli kielen taso, joka vaaditaan esimerkiksi Suomen kansalaisuuden hankkimiseen). Jonas viihtyy hyvin Joensuussa ja toivoo löytävänsä töitä kaupungista, mutta kokee pulmaksi vielä puutteellisen suomen kielen taitonsa sekä sen faktan, ettei avoimia, varsinkaan omaan alaan liittyviä työpaikkoja tunnu olevan tarjolla. Jonas näkee korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymisessä tärkeänä, että työpaikoilla vaadittava kielitaito kohtaisi viralliset kielitaitovaatimukset. Kokemusasiantuntijan näkökulmasta asiaa pohtiessaan hän ajattelee tähän ratkaisun olevan kaksisuuntainen: 1. Useammilla työpaikoilla pidettäisiin mahdollisuutena käyttää suomen lisäksi englantia toisena tai avustavana kielenä ja/tai 2. Virallisten vaatimusten mukaiset suomen kielen kurssit (esim. korkeakoulututkintoon kuuluvat kurssit tai YKI-testi) käytännössä riittäisivät työpaikan saamiseen tai työssä selviytymiseen eli todella vastaisivat työelämän vaatimuksia. Jonas on lähettänyt useampia avoimia työhakemuksia ja hakenut muutamia avoinna olevia koulutusalaansa liittyviä tehtäviä, mutta toistaiseksi työpaikkaa ei ole löytynyt. Jonas on huolissaan Suomessa olevien kansainvälisten osaajien lähtemisestä pois työllistymisen vaikeuden vuoksi. Samasta asiasta uutisoi (Yle 2019b): kansainvälisistä opiskelijoista vuosi valmistumisen jälkeen työllisiä oli alle puolet (42 %). Jonas opiskelee parhaillaan Itä-Suomen yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan International Business and Sales management -maisteriohjelmassa, ja toivoo tulevan maisterin tutkintonsa parantavan mahdollisuuksiaan työl listyä. Maahanmuuttajan työllistyminen - onko alueilla eroja? Kun tarkastellaan koko Suomen väestöä, mukaan lukien sekä maahanmuuttajat että suomalaistaustaiset henkilöt, on nähtävissä, että työttömyys on koko väestön osalta suurempaa Jonaksen asuinseudulla Pohjois-Karjalassa kuin esimerkiksi Uudellamaalla. Esimerkiksi heinäkuussa 2019 työttömyysaste eli työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Pohjois-Karjalassa 14,4 % (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 2019, Pohjois-Karjala) ja vastaavasti Uudellamaalla pienempi (9,4%) (Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus, 2019, Uusimaa). Luvut korreloivat uusien avoimien työpaikkojen määrään, joita oli samaan aikaan heinäkuussa 2019 tarjolla Pohjois-Karjalassa huomattavasti vähemmän (888 kappaletta) kuin Uudellamaalla (20 901 kappaletta). Näitä tilastoja tarkasteltaessa työttömän työnhakijan näkökulmasta tilanne näyttää olevan kaiken kaikkiaan Suomessa optimistisempi Uudellamaalla kuin Pohjois-Karjalassa. Toisaalta Pohjois-Karjalassakaan ei löydetä työntekijöitä kaikkiin avoinna oleviin työpaikkoihin, kuten äskettäin uutisoitiin (Helsingin Sanomat 2019). Siitä, kuinka monessa työpaikassa Uudellamaalla tai Pohjois-Karjalassa edellytyksenä on hyvä suomen kielen hallinta, ei ole tarkkaa tietoa. Mutta jos asiaa tarkastellaan pelkästään maahanmuuttajataustaisen väestön osalta, tilanne näyttää vielä haastavammalta. Tuorein rekisteripohjainen tilastotieto ulkomaalaistaustaisten työllisyys- ja työttömyysasteesta saadaan Tilastokeskuksen vuoden 2017 työssäkäyntitilastosta. Esimerkiksi Helsingissä ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste oli tuolloin 21,3 %, suomenkielisen väestön luvun ollessa 8,5 %. Helsingin seudun ulkopuolisessa Suomessa ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste oli samassa tutkimuksessa jopa 25,1 % eli vielä Helsinginkin seutua suurempi. (Helsingin kaupunki 2019). Havainto on mielenkiintoinen, sillä samaan aikaan ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä taas on huomattavasti suurempi Uudellamaalla (13,5 %) kuin Pohjois-Karjalassa (alle 4%) (Suomen virallinen tilasto: Väestörakenne 2018). Ainakin näiden tilastojen valossa näyttäisi siltä että alueilla on eroja maahanmuuttajan työllistymisen kannalta. Mielenkiintoinen näkökulma korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymiseen avautuu myös siitä, millaisiin töihin ulkomaalaistaustaiset työllistyvät. Tuoreimmissa tilastoissa yleisin työllistymisen toimiala oli kiinteistöjen siivous (Suomen virallinen tilasto: Työttömien taustat 2017). Työllistymistä tuetaan monilla hankkeilla Maahanmuuttajien työllistymisen parantamiseksi on etsitty keinoja eri suunnilta. Eri rahoittajien (mm. ESR, OPH, OKM) hankkeilla on tarkoitus vahvistaa, laajentaa ja edelleen kehittää maahanmuuttajien polkuja korkeakoulutukseen ja työelämään, parantaa maahanmuuttajille suunnattuja urapalveluita ja kehittää integroivia kielimalleja. Metropolia toimii koordinaattorina Opetushallituksen rahoittaman Korkeasti koulutettujen osaaminen käyttöön Suomessa -hankkeessa, jonka tarkoituksena on täydennyskouluttaa maahanmuuttajia ja näin konkreettisesti lisätä työllistymistä. Osaaminen käyttöön Suomessa -hankkeessa on kehitetty koulutuskumppanuusmalia korkeakoulutettujen työllistymistä jouhevoittamaan useilla aloilla. Samoin Metropolian, Karelia Ammattikorkeakoulun ja Oulun ammattikorkeakoulun yhteisessä SIMHE-polku hankkeessa pyritään tekemään korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaamista näkyväksi ja kehittää työllistymistä edistävä, osaamista täydentävä koulutusmalli, jota voidaan soveltaa useissa korkeakouluissa. Hankkeissa on aina lähtökohtana ihminen Hankkeet ovat mahdollisuus aidosti vaikuttaa asioihin. Esimerkiksi Osaaminen käyttöön Suomessa -hankkeessa sairaanhoitajan on mahdollista suorittaa Täydennä ja pätevöidy -opinnot, jotka mahdollistavat tien ammattiin ja työllistymiseen (katso Virossa sairaanhoitajaksi valmistuneen Jelenan tarina). Hankkeiden keskiössä on aina ihminen, ja yksilöiden polut työelämään ovat erilaisia. Joensuussa - Jonaksen kotialueella - käynnistettiin syksyllä 2019 mittava, Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama Luotsi-hanke, jonka tavoitteena on laskea maakunnan työttömyysaste 8,5 %:in ja yli puolittaa pitkäaikaistyöttömien määrä 15 %:in vuoteen 2022 mennessä. Käytännössä Luotsissa yhdistetään työllisyyttä edistävät palvelut, parannetaan työntekijöiden ja työnantajien kohtaamista ja annetaan työtä etsiville henkilökohtaista valmennusta (Joensuun kaupunki, n.d., Yle Uutiset 2019a). Jonas on Luotsi-hankkeen yksi asiakkaista ja näkee hankkeen käynnistymisen erinomaisena koko maakunnan ja myös korkeastikoulutetun maahanmuuttajan näkökulmasta. Jonas on suunnitellut hakeutuvansa opintojensa ohella esimerkiksi osa-aikatyöhön, työharjoitteluun tai kesätyöhön, ja uskoo Luotsin voivan auttaa häntä tässä. Jonas näkee tärkeimpänä työllistymiseensä vaikuttavana tekijänä kielitaidon ohella sen, että työllisyyttä tukevat tahot saisivat konkreettisesti yhdistettyä työnhakijoita ja työnantajia, niin että ovet avautuisivat oikeaan työpaikkaan. Tähän Luotsi nimenomaan pyrkii. Onkin mielenkiintoista jäädä seuraamaan, millainen polku työelämään Jonakselle avautuu ja missä roolissa korkeakoulututkinto, työllistymistä tukevat hankkeet ja omien verkostojen ja kielitaidon kehittyminen tässä prosessissa ovat. Kirjoittaja: Eveliina Holmgren toimii Metropolia Ammattikorkeakoulussa psykologian lehtorina ja on mukana valmistelemassa 3AMK-hanketta, jonka tavoitteena on kehittää sekä työhyvinvointia että työllistymistä moniaististen tilojen avulla yhdessä työntekijöiden kanssa. Tässä hankkeessa maahanmuuttajat ovat yksi erityisen kiinnostuksen kohteena oleva työntekijäryhmä, jonka työllistymistä ja työhyvinvointia halutaan parantaa. Moniaististen tilojen avulla on mahdollista esimerkiksi rakentaa työssä palautumista tukevia elämyksiä, tai kurkistaa katsomaan vaikkapa naisten moninaisiin työtehtäviin Suomessa. Lähteet: Eronen, A, Härmälä, V, Jauhiainen, S, Karikallio, H, Karinen, R, Kosunen, A, Laamanen, J-P & Lahtinen, M. (2014) Maahanmuuttajien työllistyminen – Taustatekijät, työnhaku ja työvoimapalvelut. Työ ja yrittäjyys 6/2014. Työ- ja elinkeinoministeriö: Helsinki. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 2019. Pohjois-Karjala, Työllisyyskatsaus. Heinäkuu 2019. Luettu 25.9.2019. Saatavana osoitteessa: http://www.ely-keskus.fi/documents/10191/37284668/Hein%C3%A4kuu+2019/213e649e-12bc-40ac-abea-68ad1ea2b787 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 2019. Uusimaa, Työllisyyskatsaus. Heinäkuu 2019. Luettu 25.9.2019. Saatavana osoitteessa: https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/37276623/Ty%C3%B6llisyyskatsaus+Uusimaa+hein%C3%A4kuu+2019/b4dec243-187b-4b79-9561-58721c481924 Helsingin kaupunki. 2019. Työttömyysaste laskee edelleen. Verkkoartikkeli. Julkaistu 23.4.2019. Luettu 24.10.2019. Saatavana osoitteessa: https://ulkomaalaistaustaisethelsingissa.fi/fi/tyollisyystyottomyys Helsingin Sanomat, 2019. Hallituksen kohtalonkysymys kiteytyy sähkökaappeja valmistavassa yhtiössä: Pohjois-Karjalassa on maan korkein työttömyysaste, mutta metallifirma ei löydä hitsaajia. Verkkoartikkeli 9.9.2019. Saatavana osoitteessa: https://www.hs.fi/talous/art-2000006232274.html. Jasinskaja-Lahti, I., Liebkind, K., & Perhoniemi, R. (2007). Perceived ethnic discrimination at work and well-being immigrants in Finland: the moderating role of employment status and work-specific group-level control beliefs. International Journal of Intercultural Relations, 31(2), 223-242. Joensuun kaupunki. n.d.. Luotsi Joensuu. Verkkosivusto. Saatavana osoitteessa: https://www.joensuu.fi/luotsi Metropolia Ammattikorkeakoulu. n.d. Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaaminen käyttöön Suomessa. Luettu 25.9.2019. Saatavana osoitteessa: https://www.metropolia.fi/tutkimus-kehittaminen-ja-innovaatiot/hankkeet/osaaminen-kayttoon-suomessa/ Metropolia Ammattikorkeakoulu. n.d. SIMHE polku - osaamisen tunnistamisesta ja täydentämisestä työllistymiseen. Luettu 10.10.2019. Saatavana osoitteessa: https://www.metropolia.fi/tutkimus-kehittaminen-ja-innovaatiot/hankkeet/simhe-polku/ Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne (verkkojulkaisu). ISSN=1797-5379. Vuosikatsaus 2018, Liitekuvio 1. Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä maakunnittain 2018. Helsinki: Tilastokeskus. Viitattu 28.9.2019. Saatavana osoitteessa: lhttp://www.stat.fi/til/vaerak/2018/02/vaerak_2018_02_2019-06-19_kuv_001_fi.html Suomen virallinen tilasto (SVT): Työssäkäynti (verkkojulkaisu). ISSN=1798-5528. työttömien taustat 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 24.10.2019]. Saatavana osoitteessa: : http://www.stat.fi/til/tyokay/2017/03/tyokay_2017_03_2019-10-03_tie_001_fi.html Työ- ja elinkeinoministeriö. 2.6.2017. Maahanmuuttajien työllistymistä nopeutetaan uusilla panostuksilla. Saatavana osoitteessa: https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/maahanmuuttajien-tyollistymista-nopeutetaan-uusilla-panostuksilla Yle Uutiset. 2019a. Joensuussa tehdään uutta toimintamallia työttömyyttä vastaan. Verkkoartikkeli 6.6.2019. Saatavana osoitteessa: https://yle.fi/uutiset/3-10819098 Yle Uutiset 2019b. Misael Rojas on Suomessa koulutettu maisteri ja tahtoisi tehdä töitä, mutta yritykset haluavat palkata vain sujuvaa suomea puhuvia. Verkkoartikkeli 21.10.2019. Saatavana osoitteessa: https://yle.fi/uutiset/3-11027111 Yle Uutiset. 2019c. Suomalainen nimi on valtava etu Suomen työmarkkinoilla – tutkija lähetti tuhansia työhakemuksia eri nimillä ja tulokset hätkähdyttävät. Verkkoartikkeli 21.10.2019. Saatavana osoitteessa: https://yle.fi/uutiset/3-11023468
Olemmeko valmiita kulttuurisesti monimuotoiseen sosiaali- ja terveysalaan?
On arvioitu, että vieraskielisen väestön määrä Helsingin seudulla nousee lähes 450 000 henkilöön muodostaen noin neljänneksen koko alueen väestöstä vuoteen 2035 mennessä. Tämä väestösuhteiden muutos on tärkeä ottaa huomioon sosiaali- ja terveysalan henkilöstövoimavarojen johtamisessa ja kehittämisessä, joka parhaimmillaan vähentää terveyseroja (Banister & Winfrey 2012 – Phillips & Malone 2014). Alalla tarvitaan tietoisuuden lisäämistä ja taitojen kehittämistä kulttuurisesta moninaisuudesta. Onnistuneesta työstä asian eteen on esimerkkinä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n “Monikulttuurisuus asiakastyössä” verkkokoulutus ammattilaisille. Verkkokoulutus on helposti sovellettavissa käytäntöön. Sisällöissä nousevat esille muun muassa sosiaali- ja terveysalan kulttuurisen osaamisen ja kulttuurisensitiivisyyden kehittäminen asiakaspalveluissa. On tärkeä huomioida kulttuurisen osaamisen koskevan myös henkilöstön keskinäistä vuorovaikutusta. Monimuotoisuus on mahdollisuus Monimuotoisuus ilmenee ihmisten erilaisuutena: esimerkiksi iässä, persoonassa, temperamentissa, elämäntilanteissa, kulttuurissa ja kielessä. Monimuotoisuus on mahdollisuus uudenlaisen osaamispinnan löytämiselle ongelmanratkaisuun. Se kehittää sosiaali- ja terveysalaa yhteisönä, jos vain uskallamme ponnistella sen eteen. Se, miten suhtaudumme erilaisuuteen ja uusiin ihmisiin työyhteisöissä, näkyy lopulta tavassamme olla päivittäisessä vuorovaikutuksessa. Kiinnostummeko toisesta, luommeko dialogia – siltoja ja integraatiota ajattelumaailmojen välille? Uteliaisuus toista ihmistä kohtaan ja halu tuoda hänet osaksi yhteisöä lisää osallisuutta. Lämmin, arvostava suhtautuminen vapauttaa kykymme ja potentiaalimme sekä luo turvallisuutta ja hyvinvointia. Positiiviset tunteet vahvistavat meitä kokonaisvaltaisesti. Kulttuurien välisen empatian on todettu lisäävän työhyvinvointia sairaanhoitajien kulttuurisesti monimuotoistuvan henkilöstön välillä (Wesolowska ym 2018). Monipuolinen vuorovaikutus edistää myös suomen kielen oppimista. Onko monimuotoisuudelle esteitä? Saatamme tarvita asennevalmennusta, joka on ajattelun laajentamista ja aktiivista oman toiminnan reflektointia ja prosessointia. Kiinnitämme helpommin huomiota kielteisiin kokemuksiin ja tietoon, kuin myönteisiin vastaaviin. Huomaamme luontaisesti helpommin ja nopeammin tilanteissa uhat kuin mahdollisuudet (Rozin & Roysman 2001). On mahdollista, että kategorisoiva ja uhkia hakeva ajattelumallimme ei sovellu nykymaailmaan. Positiivisten asioiden suhteen joudumme tekemään uudenlaista työtä ja oppia uusia tapoja havaita maailmaa. Olisiko myös työyhteisöillä taipumus sulkea pois erilaisia yksilöitä, vierastammeko erilaisuutta? Varjonen (2016) tuo esille, että suomi näyttäytyy maahanmuuttajien asemasta käsin epätasa-arvoisena ja mukautuminen sekä muutos lankeaa maahanmuuttajien vastuulle. Ihmiset hakeutuvat samanlaisten ajatusten, arvojen ja asenteiden äärelle – laumaan, joka vahvistaa omaa identiteettiä. Uudistumiskyvyn kannalta tämä on haaste. Meillä on entistä enemmän kompleksisia ja monitasoisia pirullisia ongelmia, joiden johtamiseen ja ratkaisuun tarvitaan monimuotoisuutta. Maahanmuuttajien työelämäpolkuja rakennettaessa on hyvä tulla tietoiseksi maahanmuuttajataustaisten suomen kielen oppimisprosesseista, kulttuurisiin ja yksilöllisiin elämäntilanteisiin liittyvistä seikoista sekä siinä olevista esteistä, joita he kohtaavat kahden kulttuurin rajalla. On havaittu muun muassa, että puutteellisen kielitaidon lisäksi hoitajien työllistymistä estävät oma epävarmuus ja pelot työelämään siirtymisestä, vähäiset suhteet kantasuomalaisiin, työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen vaikeudet, työantajien asenteet ja asunnon löytämisen vaikeudet (Kosonen ym. 2019.) Syrjinnän ehkäisy niin henkilöstön kuin asiakkaiden taholta on kaikkien tehtävä. Mitä sosiaali- ja terveysalalla tulisi tehdä? Väestörakenteen muuttuessa sosiaali- ja terveysalan tulisi entistä enemmän kansainvälistyä. Tämä tarkoittaa maahanmuuttajataustaisten sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden koulutus- ja rekrytointiprosessien sekä urapolkujen kehittämistä. Kyse on myös osaavan työvoiman saatavuudesta ja sen hyödyntämisestä eettisesti kestävällä pohjalla. Tästä esimerkkinä Osaaminen käyttöön Suomessa hankkeen yhteistyö ammattikorkeakoulujen ja pääkaupunkiseudun välillä, joka mahdollistaa uudenlaisen koulutuskumppanuus ja rekrytointimallin luomisen muun muassa maahanmuuttajataustaisille sairaanhoitajille (EU/ETA). Kehityskohteena rekrytoinnissa olisi positiivinen erityiskohtelu eli valitseminen aliedustettuun ryhmään kuuluva, jolloin edistettäisiin yhdenvertaisuutta kun kyseessä on kaksi samantasoista hakijaa. Sosiaali- ja terveysalan tulisi panostaa myös perehdytysinterventioiden luomiseen (Hartikainen 2016). Tässä yhteydessä tulisi huomioida työpaikalle suunnattu ja yksilöllistetty suomen kielen koulutus, koska oppiminen rakentuu työpaikalla, aidoissa tilanteissa, joissa erityisosaaminen ja sanasto tarkentuvat. Maahanmuuttajataustaiset työntekijät tarvitsevat myös mentoreita, vertaistukea ja organisatorisia esikuvia (Banister & Winfrey 2012 – Phillips & Malone 2014) – heitä, jotka näyttävät tietä luoden samalla vetovoimaista positiivista työnantajamielikuvaa. Perehdytyskäytänteiden ohella on lisättävä niiden työntekijöiden osaamista, jotka perehdyttävät (Hartikainen 2016), mentoroivat tai valmentavat (Donnert & Wheeler 2009 – Walker-Reed 2016) maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä. Tämä työ vaatii aitoa kiinnostusta kulttuurisen kompetenssin kehittämiseen sosiaali- ja terveysalalla. Työpaikkaohjaajat ja esimiehet tarvitsevat tietoa, taitoja, tukea ja menetelmiä. Työpaikkaohjaajan oma valmennus, kokemuksellinen oppiminen, tietoisuuden lisääminen ja taitoharjoittelu auttavat tunnistamaan maahanmuuttajataustaisten ammattilaisten osaamista ja vahvuuksia. Tässä työkaluna voisi toimia esimerkiksi arvostava haastattelu Appreciative Inquiry, joka on organisaation kehittämisen lähestymistapa. Maahanmuuttajataustaiset työntekijät tuovat oman tärkeän panoksensa sosiaali- ja terveysalalle. On hyvä tiedostaa, että kaikki osapuolet pääsevät mukaan oppimisprosessiin. Tarvitsemme uudenlaisia lähestymistapoja ja toimintamalleja yhteisellä matkallamme kohti kulttuurillisesti monimuotoisia työyhteisöjä. Tätä kautta luomme samalla entistä parempia ja vaikuttavampia hoitotyön palveluita – entistä monimuotoistuvammalle kaupunkimme väestölle. Kirjoittaja Stella Leoni työskentelee Helsingin Sotessa esimiestehtävissä. Toimii tällä hetkellä projektisuunnittelijana Osaaminen käyttöön Suomessa hankkeessa. Koulutukseltaan hän on sairaanhoitaja YAMK ja ratkaisukeskeinen valmentaja. Taustalla pitkä ura nuorten mielenterveyspalveluissa. Vapaa-ajan puolella hän on mm. suurperheen äiti, aktiiviliikkuja ja luova esteetikko. Lähteet Donna Sullivan Havens, Susan O. Wood, Jennifer Leeman 2006. Improving nursing practice and patient care: building capacity with appreciative inquiry. The journal of nursing administration. Volume 36, Number 10, 463-470. https://www.researchgate.net/publication/6759281_Improving_nursing_practice_and_patient_care_building_capacity_with_appreciative_inquiry Donnert, Gail j – Wheeler, Mary M. 2009. Coaching in nursing: an introduction. International council of nurses and sigma theta tau international. United States of America. Gaurdia Banister, PhD, RN Marion E. Winfrey, EdD, RN 2012. Enhancing Diversity in Nursing A Partnership Approach. The journal of nursing administration. Volume 42, Number 3, pp 176-181. Sähköisessä muodossa: https://pdfs.semanticscholar.org/15d5/e05ad08fd053deec7431cbe8c955edd7333e.pdf Hartikainen, Juha 2016. Maahanmuuttajahoitajien perehdyttäminen vanhustenhoitotyössä – toimintatutkimus vanhustenkeskuksessa pääkaupunkiseudulla. Hoitotieteen laitos, Terveystieteiden tiedekunta Itä-Suomen yliopisto. Kuopio 2016. Sähköisessä muodossa: http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-2246-5/urn_isbn_978-952-61-2246-5.pdf Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 2018–2035. https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/19_03_14_Tilastoja_3_Vuori.pdf Kosonen, R – Saari, E – Aaltonen, S – Heponiemi, T – Jauhiainen, S – Kankaanpää, R – Palander, J – Pöllänen, P – Steel, T & Yijälä, A 2019. Maahanmuuttaja osalliseksi ja työhön. POLICY BRIEF 14.3.2019. Strateginen tutkimus, Suomen akatemia. Sähköisessä muodossa: https://www.aka.fi/globalassets/33stn/materiaaleja/politiikkasuositukset/19_03_maahanmuuttajat_tyohon_ja_osalliseksi.pdf Korhonen, Vesa – Puukari, Sauli (toim.) 2013. Monikulttuurinen ohjaus ja neuvontatyö. Vesa Korhonen & Sauli Puuskari: Kohti monimuotoisuuden haltuunottoa – suunnistusmerkkejä matkalla tulevaan. Suomalaisen yhteiskunnan, koulutuksen ja työelämän monimuotoistuminen. Laura Ann Hill 2017. Telling their stories: Using appreciative inquiry to explore the lived experience of students in clinical nursing education. Doctoral Program in Educational Leadership at Fresno State Kremen School of Education and Human Development California State University, Fresno. https://repository.library.fresnostate.edu/bitstream/handle/10211.3/185184/HILL_Laura.pdf?sequence=1 Phillips, M Janice – Malone, Beverly 2014. Increasing Racial/Ethnic Diversity in nursing to reduse Health Disparities. Puplic Health Reports 2014 Jan-Feb; 129 (Suppl 2): 45-50. Rozin, P., & Royzman, E. (2001). Negativity bias, negativity dominance, and contagion. Personality and Social Psychology Review, 5, 296-320. Shen, Jie – Chanda, Ashok – D´Netto, Brian & Monga, Manjit 2009. Managing diversity trough human resource management: an international perspective and conseptual framework. The International Journal on Human Resource Management, Vol. 20, No.2 (235-251). THL 2019. Monikulttuurisuus asiakastyössä verkkokoulu. https://verkkokoulut.thl.fi/web/monikulttuurisuus Varjonen, Sirkku 2013. Ulkopuolinen vai osallistuja? Identiteetit, ryhmäsuhteet ja integraatio maahanmuuttajien elämäntarinoissa. Helsingin yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Helsinki. Vartiainen, Päivi 2019. Filippiiniläisten sairaanhoitajien polut Suomeen: Tutkimus oppimisesta ja työyhteisöintegraatiosta kansainvälisen rekrytoinnin kontekstissa. Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta. Tampere. Walker-Reed, Cynthia 2016. Clinical coaching: The means to achieving a legacy of leadership and professional development in nursing practice. Journal of nursing education and practice: 2016, Vol.6, No.6 Wesolowska, Karolina – Hietapakka, Laura – Elovainio, Marko – Aalto, Anna-Mari – Kaihlanen, Marja – Heponiemi, Tarja 2018. Research article: The association between cross-cultural competence and well-being among registered native and foreing-born nurses in Finland. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0208761
Työelämä ja korkeakoulutetut osaajat eivät kohtaa – 3AMK:n nopeat toimet apuna
Merkittävä osa Suomessa asuvista maahanmuuttajista asuu Uudellamaalla. Monilla heistä on kotimaassa suoritettu korkeakoulututkinto. Kielitaidon tai esimerkiksi omien verkostojen puutteen vuoksi he eivät välttämättä työllisty osaamistaan ja koulutustasoaan vastaaviin tehtäviin. Työtä on monilla aloilla paljon tarjolla ja tekijöitä olisi, mutta nämä eivät kohtaa ja näin valtava määrä osaamista valuu hukkaan. Tämän ongelman ratkaisemiseksi Haaga-Helia, Laurea ja Metropolia (*3AMK) on mukana Osaaminen käyttöön Suomessa -hankkeessa. Kyseessä on uusi avaus, jossa pyritään nopeilla toimilla saamaan työvoimapulasta kärsiville aloille maahanmuuttajia. Koulutuksiksi on valikoitunut Haaga-Heliasta myyntityö, Laureasta ravitsemus- ja matkailualan palveluosaaminen ja Metropoliasta kiinteistö- ja rakennusalan esimies- ja asiantuntijatyö. Näillä aloilla työskentelee jo nyt paljon maahanmuuttajia, mutta korkeakoulutetut eivät ole osaamistaan vastaavassa työssä. Taitoa olisi johtotehtäviin asti. 3AMK:n tarjoamissa koulutuksissa pyritään siihen, että opiskelija saa sellaiset tiedot, taidot ja asenteen, joilla pärjää Suomen työmarkkinoilla nimenomaan korkeakoulutasoisissa asiantuntijatehtävissä. Koulutuksessa keskeisessä roolissa on suomen kielen taito, sillä Suomen työmarkkinoilla on vaikea edetä ilman kielitaitoa. Koulutuksesta osa suoritetaan alan yrityksessä käytännön työhön aktiivisesti osallistuen. Alan sanasto ja kielitaito karttuvat parhaiten käyttämällä sitä aidossa työympäristössä. Työpaikoilla on myös loistava tilaisuus verkostoitua. Sen lisäksi, että opiskelijat tutustuvat työelämän edustajiin ja toisiinsa, yhteistyötä tehdään myös eri alojen välillä. Hyviä käytänteitä voidaan oppia ja jakaa yli alojen sekä opettajien että opiskelijoiden kesken. Maahanmuuttajilla on paitsi osaamista myös ymmärrystä erilaista kulttuureista, jota tulisi pystyä hyödyntämään. Yritysmaailmassa vallalla olevan käsitysten, esimerkiksi että vaativaa yritysmyyntiä ei voi tehdä kuin kantasuomalainen, tulisi muuttua. Suomi on rakennemurroksessa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla kärsitään osaajapulasta. Koulutusten on tarkoitus alkaa syksyllä ja niiden suunnittelu on hyvässä vaiheessa. Suuressa roolissa on yksilöllinen ohjaus. Opiskeluryhmät ovat pieniä, mikä mahdollistaa henkilökohtaisen ohjauksen. Nyt alkavat kolme koulutusta ovat pilotteja, joiden pohjalta toimintaa voidaan myöhemmin laajentaa ja kehittää. Koulutuksia voidaan hyödyntää maahanmuuttajille suunnatun koulutuksen lisäksi jatkuvan oppimisen palveluissa muutenkin, koska jatkuva oppiminen tulee olemaan merkittävässä roolissa ammattikorkeakoulujen uudessa rahoitusmallissa vuodesta 2021 lähtien. *3AMK on Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian välinen liittouma, joka aloitti toimintansa vuoden 2017 alussa. 3AMK:lla on neljä yhteistyöaluetta; oppimistoiminta, työelämäyhteistyö ja yrittäjyys, vaikuttava TKI-toiminta sekä koulutusvienti, jota toteuttaa EduExcellence Oy. 3AMK mahdollistaa sekä opiskelijoiden, että työntekijöiden liikkuvuuden kolmen korkeakoulun välillä. Kirjoittajat: Anu Moisio on 3AMK-liittouman prosessijohtaja. Hän on työskennellyt yli 20 vuotta yrityksissä tietoliikenteen ja konsultoinnin parissa. Haaga-Heliassa hän on toiminut aiemmin sekä myyntityön koulutusohjelman yliopettajana että opettajakouluttajana. Anu on koulutukseltaan tekniikan lisensiaatti. Mari Purhonen on vastavalmistunut medianomi Haaga-Helian journalismin koulutusohjelmasta. Hän työskenteli 3AMK:n viestintäharjoittelijana kevätlukukauden 2019. Vapaa-ajallaan Mari katsoo elokuvia ja TV-sarjoja.
Maahanmuuttajien korkeakouluopintoihin valmentava koulutus sujuu hienosti myös verkossa
Mitä tapahtuu oppimiselle, kun se viedään luokkahuoneen sijasta verkkoon ja kun opiskelijat ovat maahanmuuttajia? Mahdollistaako verkko-opetus riittävän vuorovaikutuksen ja tuen? Entä riittävätkö opiskelijoiden digitaidot ja kielitaito? Yhteisöllisillä toimintatavoilla päästään tehokkaaseen ja aktiiviseen oppimiseen myös verkossa (1). Tärkeään rooliin nousevat opiskelijoiden ryhmäytyminen, ohjauksen mahdollistavat verkkotapaamiset sekä aktivoivat oppimistehtävät. Nämä ydinasiat on huomioitu korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen verkkototeutuksessa, joka toteutetaan osana Valmentavasta valmiiksi -hanketta (OKM, 2017–2019) (2). Ensimmäisen, orientoivan opintojakson jälkeen koulutuksessa on nyt edetty ammatillisen suomen kielen opintoihin. Kaikki lähtee ryhmäytymisestä Oppimisprosessin onnistumisen kannalta olennaista on oikea-aikainen tuki, joka muuntuu tarpeen mukaan prosessin edetessä (3). Verkko-opintojen alussa tuki liittyy paitsi verkkotyökalujen tekniseen perehdytykseen myös tutustumiseen ja motivointiin. (4) Valmentava koulutus käynnistyi orientaatiopäivällä, jonka aikana opiskelijat pääsivät tutustumaan erilaisiin verkkotyökaluihin sekä tapaamaan kasvokkain sekä opettajia että toisiaan. Luontevasti lähitapaamisessa alkanut ryhmäytyminen jatkui seuraavien viikkojen ajan lähes päivittäisissä verkkotapaamisissa. Verkossa opiskelijat tapasivat toisiaan paitsi opettajan johdolla koko ryhmän kesken myös keskenään omassa pienryhmässään. Etenkin pienryhmätapaamiset tukivat ryhmäytymistä, ja pienryhmistä muodostui jo ensimmäisten viikkojen aikana tiiviitä opiskelijatiimejä. Ryhmäytyminen oli nähtävissä myös opintojen ulkopuolella opiskelijoiden välisenä omaehtoisena vuorovaikutuksena sosiaalisessa mediassa. Verkkotapaamiset sitouttavat opiskeluun ja mahdollistavat tuen saamisen Orientoivan opintojakson jälkeen opiskelua on tuettu opettajan ohjaamissa pienryhmien verkkotapaamisissa. Lähes päivittäisen ohjauksen ansiosta opiskelijoille on selvää, mitä milloinkin on tarkoitus tehdä ja miten. Opettajan ja pienryhmän yhteisissä tapaamisissa opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua, kysyä ja päästä siten oikeiden asioiden äärelle ja oppimisprosessissaan eteenpäin. Lisäksi opiskelijat saavat verkkotapaamisissa välitöntä palautetta omasta osaamisestaan. Oppimisessa on vähitellen edetty alun sosiaalistumisesta keskusteluun perustuvaan tiedonvaihtoon sekä yhteisölliseen tiedon rakentamiseen (4, 5). Asioiden pohtiminen yhdessä ja opettajalta saatu palaute helpottavat erityisesti ammattikielen käsitteiden sisäistämistä ja kulloiseenkin aiheeseen liittyvän kielen omaksumista (6). Lisäksi verkkotapaamiset vahvistavat merkittävästi opiskelijoiden sitoutumista opiskeluun ja oman pienryhmänsä työskentelyyn, mikä puolestaan edistää myös oppimistavoitteiden toteutumista (7). Yhteisöllisissä oppimistehtävissä opitaan muilta ja muiden kanssa Verkkotapaamisten lisäksi opiskelijoita aktivoidaan ja osallistetaan myös erilaisilla oppimistehtävillä, joissa opiskelijat pääsevät soveltamaan oppimaansa. Monet tehtävistä tukevat yhteisöllisyyttä, sillä ne perustuvat ’tekemällä oppimiseen’ yhdessä muiden kanssa. Yhteisöllisen tehtävän suorittaminen vaatii enemmän kuin vastauksia valmiisiin kysymyksiin, ja opiskelijoiden tehtävänä on usein tuottaa yhteinen lopputuotos (8). Opiskelijat työstävät oppimistehtäviä verkko-oppimisalustalla, keskinäisissä verkkotapaamisissaan sekä esimerkiksi haastattelemalla asiantuntijoita tai vierailemalla erilaisissa kohteissa. Usein myös tehtäviin liittyvä palaute annetaan yhteisöllisesti, jolloin opiskelijat oppivat myös toistensa virheistä ja vahvuuksista. Verkossa opiskelija näkyy ja kuuluu lähiopetustakin enemmän Valmentavan koulutuksen verkkototeutus on vasta alkutaipaleellaan, mutta jo nyt voidaan todeta, että opiskelijat toimivat taitavasti niin verkkotapaamisissa kuin oppimisalustallakin. Heillä on tarvittavat digitaaliset taidot, ja osallistuminen on odotettuakin aktiivisempaa. Verkkotapaamisissa opiskelijat hyödyntävät oma-aloitteisesti chat-toimintoa ja esittävät aktiivisesti kysymyksiä ja omia näkemyksiään myös ääneen. Moni opettaja onkin saanut huomata, että verkkotyövälineet mahdollistavat opiskelijoiden aktiivisuuden ja osallistumisen kenties jopa lähiopetustakin paremmin. Lähiopetuksessa kaikille ei aina tarjoudu tilaisuutta tasapuoliseen osallistumiseen, mutta verkko-opiskelu ajaa opiskelijan osallistumaan ja saamaan aikaan tuloksia (9). Kenelle verkko-opiskelu sitten sopii? Kun pedagogisessa suunnittelussa huomioidaan opiskelijoiden tarpeet esim. kielitaidon, digitaitojen ja opettajalta saadun tuen osalta, voidaan verkko-opetus rakentaa tarkoituksenmukaisesti erilaisille kohderyhmille. Ainakin valmentavan koulutuksen kohdalla yhteisöllisyys on todistetusti yksi avain onnistuneeseen verkko-opetukseen ja -oppimiseen. Kirjoittaja: Tiina Hirard (FM) toimii Turun ammattikorkeakoulussa kieltenopettajana sekä Koulutuksen kehittämisen yksikössä, jossa hänen tehtävänään on maahanmuuttajille suunnatun koulutuksen kehittäminen. Lähteet: Hirard, Tiina & Stenberg, Heidi. 2018. Korkeakouluvalmiuksia maahanmuuttajille nyt myös verkossa. AMK-lehti 3/2018. Saatavissa osoitteessa https://uasjournal.fi/3-2018/korkeakouluvalmiuksia-maahanmuuttajille-verkossa/ Valmentavasta valmiiksi -hankkeen verkkosivut. Saatavissa osoitteessa https://www.metropolia.fi/tutkimus-kehittaminen-ja-innovaatiot/hankkeet/valmentavasta-valmiiksi/ Hakamäki, Leena. 2005. Scaffolded assistance provided by an EFL teacher during whole-class interaction. Jyväskylä Studies in Humanities 32. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Saatavissa osoitteessa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/13427?show=full Salmon, Gilly. 2011. E-Moderating: The Key to Online Teaching and Learning. Routledge. Harasim, Linda. 2012. Online collaborative learning theory. Routledge. Eskola-Kronqvist, Anita & Hirard, Tiina. Valmentava koulutus vie maahan muuttanutta elämässä eteenpäin. HAMK Unlimited. Saatavissa osoitteessa https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/valmentava-koulutus-vie-maahan-muuttanutta-elamassa-eteenpain/#.WIcAM-Tr2Uk Joshi, Marjo. 2016. Live online meetings bringing ineraction and engagement into online teaching. – Rännäli, M. & Tanskanen, I. Spinning e-pedagogical Nets. Pedagogical development and experiments in higher education. Reports from Turku University of Applied Sciences 231. Saatavissa osoitteessa http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522166371.pdf Conrad, Rita-Marie & Donaldson, J. Ana. Engaging the Online Learner, Activities and Resources for Creative Instruction. Jossey-Bass. Anttila, Eija-Hilkka, Juvonen, Pasi & Parikka, Hanna-Kaisa. 2011. Verkko-opetuksen hyvät käytänteet. Saimaan ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja A: Raportteja ja tutkimuksia 14. Saatavissa osoitteessa http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/25729/verkko-opetuksen.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Valmentavan koulutuksen opetussuunnitelma tukee maahanmuuttajien etenemistä ammattikorkeakouluun ja yliopistoon
Maahanmuuttajien korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen tarve on kasvanut viime vuosina (1). Koulutusta järjestävät ammattikorkeakoulut ovatkin aloittaneet yhteistyön valmentavan koulutuksen kehittämiseksi ja hyvien käytäntöjen yhtenäistämiseksi (2). Kehittämis- ja opetussuunnitelmatyötä viitoittavat kysymykset siitä, millaisiin opintoihin valmentava koulutus valmentaa ja millaisiksi opiskelijoiden koulutuspolut muodostuvat valmentavan koulutuksen jälkeen. Valmentaako koulutus sekä ammattikorkeakouluun että yliopistoon? Ammattikorkeakoululain (10 §) (3) mukaan ammattikorkeakouluissa voidaan järjestää maahanmuuttajille maksutonta koulutusta, jonka tavoitteena on antaa kielelliset ja muut valmiudet ammattikorkeakouluopintoja varten. Valmentavassa koulutuksessa onkin usein perehdytty ammattikorkeakoulututkintoja vastaaviin aloihin sekä valmennettu opiskelijoita ammattikorkeakoulujen valintakokeisiin. Lisäksi opiskelijoille on markkinoitu ensisijaisesti ammattikorkeakoulujen tutkintokoulutuksia, ja suurin osa valmentavan koulutuksen jälkeen tutkinto-oikeuden saaneista onkin aloittanut tutkinto-opinnot nimenomaan ammattikorkeakoulussa (4). Opetus- ja kulttuuriministeriö (5) esittää, että valmentavan koulutuksen tulee toimia väylänä myös yliopisto-opintoihin. Yliopisto-opintoihin valmentaminen on kuitenkin koettu ammattikorkeakouluissa haastavaksi, sillä yliopistoissa on runsaasti erilaisia tutkinto-ohjelmia, joita ammattikorkeakouluissa ei juurikaan tunneta. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tekemän selvityksen mukaan korkeakoulujen olisi tehtävä entistä laajempaa ja tiiviimpää yhteistyötä, jotta valmentava koulutus voisi valmentaa myös yliopisto-opintoihin (4). Yhteistyötä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä Yksi askel tiiviimpään yhteistyöhön on otettu Valmentavasta valmiiksi -hankkeessa (6), jossa ammattikorkeakoulut ovat selvittäneet yliopistojen tarpeita valmentavan koulutuksen osalta. Huhtikuussa 2018 haastateltiin SIMHE-vastuukorkeakoulutoiminnan yhteyshenkilöitä niin Helsingin, Turun kuin Jyväskylänkin yliopistossa. Haastatteluissa yliopistojen edustajilta tiedusteltiin muun muassa, miten valmentava koulutus palvelisi yliopistoja kaikkein parhaiten, mihin yliopiston tutkinto-ohjelmiin suuntautuu eniten maahanmuuttajia sekä millaisia opiskelutaitoihin liittyviä haasteita maahanmuuttajien kohdalla mahdollisesti esiintyy. Tärkeimpiä taitoja ovat suomen ja englannin kielen taito sekä yleiset opiskeluvalmiudet Tärkeimpinä valmentavan koulutuksen tavoitteina ja sisältöinä yliopistoissa nähtiin opiskelijoiden kielitaidon sekä yleisten opiskeluvalmiuksien kehittäminen. Suomen kielen lisäksi nostettiin esiin englannin kielen taito, jonka merkitys korostuu yliopistoissa kenties vielä ammattikorkeakoulujakin enemmän. Yliopistoissa pidettiin sekä englannin että suomen kielen taidon vähimmäisvaatimuksena tutkintokoulutuksessa taitotasoa B2 (ks. tarkemmin Eurooppalainen viitekehys) (7). Suomen kielen taitotasoa B2 pidetään vähimmäisvaatimuksena myös ammattikorkeakoulujen tutkintokoulutuksissa (8). Yleisistä opiskeluvalmiuksista yliopistoissa nostettiin esiin esimerkiksi opiskelijan itseohjautuvuus, ryhmätyöskentelytaidot, tietotekniset taidot, itsearviointitaidot, argumentointitaidot, tiedonhakutaidot, lähteiden käyttö ja lähdekritiikki sekä opitun asian ja oman osaamisen kuvaaminen omin sanoin. Samat taidot korostuvat myös ammattikorkeakouluopiskelussa, ja niitä kehitetäänkin jo valmentavan koulutuksen aikana. Korkeakoulujen tarpeet ohjaavat valmentavan koulutuksen opetussuunnitelmaa Suomen ja englannin kielen sekä yleisten opiskeluvalmiuksien merkitys on huomioitu kevään 2018 aikana laadituissa valmentavan koulutuksen opetussuunnitelmasuosituksissa. Suositusten mukaan koulutukseen sisältyy runsaasti muihin sisältöihin integroituja suomen kielen opintoja, jotta kielitaito voi koulutuksen aikana kehittyä tasolta B1 tasolle B2. Jatkossa valmentavan koulutuksen opetussuunnitelmaan sisältyy myös englannin opintoja. Niin yliopistoissa kuin monessa ammattikorkeakoulussakin osa tutkinto-opiskelusta suoritetaan englanniksi, ja opiskelijan on pystyttävä ymmärtämään ja hyödyntämään englanninkielistä oppimateriaalia. Yleisiä opiskeluvalmiuksia kehitetään koko valmentavan koulutuksen ajan sekä erillisellä opiskeluvalmiuksiin keskittyvällä opintojaksolla. Lisäksi opetussuunnitelmaan sisältyy matematiikan opintoja, joiden tavoitteena on kehittää myös yleisiä loogisia päättely- ja ongelmanratkaisutaitoja. Tarjolla sekä alapainotteisia että yleisiä valmentavan koulutuksen opintoja Opetus- ja kulttuuriministeriön (5) mukaan valmentavan koulutuksen tarjonnan on oltava aloittaisesti kattavaa. Koulutusta järjestetään eniten sosiaali- ja terveysalalla sekä liiketalouden ja tekniikan alalla. Sosiaali- ja terveysalan koulutuksen voidaan nähdä valmentavan myös lääkärin tai vaikkapa sosiaalityöntekijän koulutukseen, mutta muutoin valmentavan koulutuksen alakohtaisissa sisällöissä ei ole aikaisemmin juurikaan huomioitu eri yliopistokoulutuksiin pyrkiviä opiskelijoita. Yliopistoissa maahanmuuttajat suuntautuvat usein esimerkiksi lääke- ja oikeustieteellisiin opintoihin sekä opettajakoulutukseen. Jatkossa valmentavan koulutuksen riittävyyttä ja kattavuutta lisätään ammattikorkeakoulujen yhteisellä verkkototeutuksella, jossa opiskelija voi alapainotteisten opintojen sijaan valita myös monialaiset opinnot. Monialaisissa opinnoissa opiskelijan on mahdollista perehtyä omavalintaiseen tai vaikkapa useampaankin itseään kiinnostavaan alaan. Kirjoittaja: Tiina Hirard (FM) toimii Turun ammattikorkeakoulussa kieltenopettajana sekä Koulutuksen kehittämisen yksikössä, jossa hänen tehtävänään on maahanmuuttajille suunnatun koulutuksen kehittäminen. Lähteet: Saarinen, Taina, Vaarala, Heidi,Haapakangas, Eeva-Leena & Kyckling, Erja 2016. Kotimaisten kielten koulutustarjonta kansainvälisille korkeakouluopiskelijoille. Jyväskylän yliopisto, Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylä 2016. https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/49934/978-951-39-6632-4.pdf?sequence=1 (luettu 6.5.2018) Stenberg, Heidi. 2018. Valmentava koulutus edistää maahanmuuttajan korkeakouluopintoihin pääsyä. Monta muuttujaa -blogi. https://blogit.metropolia.fi/montamuuttujaa/2018/03/27/valmentava-koulutus-edistaa-maahanmuuttajan-korkeakouluopintoihin-paasya/ (luettu 6.5.2018) Ammattikorkeakoululaki 932/2014. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140932 (luettu 8.6.2018) Lepola, Laura. 2017. Ammattikorkeakoulujen maahanmuuttajille järjestämä korkeakouluopintoihin valmentava koulutus vuosina 2010–2017. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 2017:15. https://karvi.fi/app/uploads/2017/06/KARVI_1517.pdf (luettu 6.5.2018) Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016. Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi – kipupisteet ja toimenpide-esitykset, Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:1. http://www.cimo.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/cimo/embeds/cimowwwstructure/79521_okm1.pdf (luettu 6.5.2018) Valmentavasta valmiiksi -hanke. http://www.metropolia.fi/tutkimus-kehittaminen-ja-innovaatiot/hankkeet/valmentavasta-valmiiksi/ (luettu 6.5.2018) Eurooppalainen viitekehys. https://europass.cedefop.europa.eu/sites/default/files/cefr-fi.pdf (luettu 8.6.2018) Lemettinen, Outi. 2018 Askelmerkkejä maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen opiskelijavalintaan. https://blogit.metropolia.fi/montamuuttujaa/2018/04/20/askelmerkkeja-maahanmuuttajien-valmentavan-koulutuksen-opiskelijavalintaan/ (luettu 6.5.2018) Artikkelikuva: www.pixabay.com, StockSnap, CC0
Mitä kansainvälisyys merkitsee?
Onko se kokemus asua toisessa maassa? Tarkoittaako se monessa maassa matkailua ja eri kulttuurien tuntemista? Merkitseekö se ulkomaalaisten ihmisten tuntemista? Vai onko se kenties monen kielen osaamista? Tähän luultavasti ei ole yhtä selkeää vastausta, ja omasta mielestäni kansainvälisyys voi olla sekoitus kaikista yllämainituista asioista, sekä paljon muuta. Voinko kutsua itseäni kansainväliseksi? Jos mietin muutamaa vuotta taaksepäin, en olisi kuvaillut itseäni kovin kansainväliseksi ihmiseksi, vaikka minua kiinnostikin eri maiden kulttuurit ja ihmiset. Puhuin sujuvaa ruotsia, suomea ja englantia, ja olin opiskellut ranskaa pari vuotta yläasteella. En voinut kuvitella lähteväni maailmalle yksin, puhumattakaan maahan, jossa kaikki eivät puhu sujuvaa englantia. Palataanpa sitten eteenpäin tähän päivään. Vuosien varrella olen matkustellut jonkin verran seurassa, ja viime vuonna lähdin puoleksi vuodeksi opiskelijavaihtoon Kroatian Zagrebiin. Siellä suurin osa ihmisistä ainakin ymmärsi englantia, mutta silloin tällöin oli selvittävä kehonkielellä. Sen jälkeen lähdin yksin matkustamaan kuukaudeksi Itä-Eurooppaan. Joissakin maissa oli vielä vähemmän englanninkielen puhujia, mutta onnekseni olin opiskellut Kroatian perusteita vaihtoni aikana, joten selvisin kielimuureista ilman sen suurempia ongelmia. Sekä vaihto-opiskelu, että yksin matkustaminen maissa, joissa en ole varma selviänkö kielellisesti, olivat minulle haaste, mutta mieluinen sellainen. Olen enemmän kuin tyytyväinen, että lähdin. Työmarkkinatkin ovat usein kansainvälisiä Yllä mainittu ei tietenkään merkitse, että ihmisen on asuttava toisessa maassa voidakseen olla kansainvälinen. Kansainvälistyvät työmarkkinat-tapahtumassa, johon SIMHE-Metropoliakin osallistui, mainittiin, että kansainvälinen osaaja Suomessa voi hyvinkin olla suomalainen, joka ei ole elänyt ulkomailla. Riittää, että hän esimerkiksi osaa monta kieltä, pystyy käymään keskusteluja ulkomaalaisten kanssa, ymmärtää ulkomaalaista markkinaa, omaa avoimen ja uteliaan elämänasenteen. Tapahtumassa keskusteltiin muun muassa myös suomalaisten yritysten rekrytointiprosessista. Monet käyttävät Suomessa ilmaisua “hyvä tyyppi”, kuvaillessaan haluttuja työnhakijoita. Siinä itsessään ei ole mitään väärää, mutta usein suosimme samankaltaisia henkilöitä kuin itse olemme, miettiessämme “hyvää tyyppiä”. Samalla kuitenkin esimerkiksi ulkomaalainen henkilö voi yhtä hyvin olla "hyvä tyyppi" kuin suomalainen, ehkä jopa parempi. Tämä on hyvä muistaa ja tiedostaa, ettei hyvät tyypit vahingossa mene sivu suun. Osaamisen tunnistaminen etnisen syrjinnän vähentämiseksi Etnistä syrjintää tapahtuu yllättävän usein rekrytoinnissa, jopa kolme kertaa useammin kuin syrjintää sukupuolen perusteella. Tästä on myös tehty tutkimuksia, joista yhdessä lähetettiin kaksi erilaista työhakemusta työpaikoille, jossa taustatiedot olivat samanlaisia, mutta toisessa hakemuksessa oli suomalainen nimi, ja toisessa venäläinen. Useimmiten hakemus, jossa oli suomalainen nimi pääsi haastatteluun, kun taas hakemus, jossa oli ulkomaalainen nimi ei. Venäläisen henkilön tuli lähettää kaksinkertainen määrä hakemuksia päästäkseen haastatteluun. Tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien työttömyyttä selittävät syrjinnän lisäksi pätevyyden tunnustamiseen ja tutkintojen rinnastamiseen liittyvät tekijät, kielitaito ja verkostojen puute. SIMHE-Metropolian osaamisen tunnistamisessa yksi tavoitteista on antaa ulkomaalaiselle osaajalle mahdollisuus saada suomalainen referenssi, jota hyödyntää työmarkkinoilla. Asiakas pääsee keskustelemaan suomalaisen asiantuntijan kanssa osaamisestaan, kartoittaakseen mitä osaamista on kertynyt, ja saa myös mahdollisuuden osallistua työelämälähtöiseen projektiin. Tätä kautta hän saa sekä ymmärryksen omasta osaamisesta, että mahdollisuuden verkostoitua suomalaisessa ympäristössä. Hakiessaan töitä suomalaisilla työmarkkinoilla, voi suomalaisen asiantuntijan nimi referenssinä mahdollisesti helpottaa maahanmuuttajan työnsaantia. Jos joskus itse muutan ulkomaille työskentelemään, toivon saavani samanlaisen mahdollisuuden kohdemaassa! Ellen Avellan Sosiaalipsykologian opiskelija, Svenska social- och kommunalhögskolan SIMHE- Metropolia korkeakouluharjoittelija
Sosiaalipsykologian teoria elää SIMHE-palveluissa
Olen harjoittelijana Metropoliassa ja haluan tässä blogitekstissä jakaa tähänastisia ajatuksiani ja työkokemuksiani. Opiskelen sosiaalipsykologiaa Helsingin Yliopistolla ja olen kandi-opintojeni loppuvaiheessa. Opiskeluni ovat lisänneet kiinnostustani maahanmuuttokysymyksiin sekä maahanmuuttoon liittyviin ryhmäsuhteiden merkitykseen. Erityisesti isäntämaan ja maahanmuuttajien välisten ryhmien suhteet pidän tärkeinä. Tämä on myös SIMHE-palveluissa keskeinen asia ja sen takia olen hyvin iloinen siitä, että saan suorittaa harjoitteluni SIMHE-Metropoliassa. Palveluilla on merkitystä asiakkaidemme integroitumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan Minulla on alusta asti ollut mielenkiintoisia ja hyvin vaihtelevia tehtäviä. Olen osallistunut seminaareihin, valmisteluun ja suunnitteluun. Viimeisen kahden kuukauden aikana olen osallistunut kuukausittaisiin Guidance Generalia luentoihin ja Osaamisen tunnistamiseen palveluun. Olen osallistunut luentoihin ja luentojen yhteydessä olen saanut tavata asiakkaita, joka on ollut hyvin antoisaa. Asiakastapaamisissa olen voinut seurata miten SIMHE-palvelut toimivat käytännössä. Täällä viettämäni kahden kuukauden aikana olen voinut seurata ja oppia miten SIMHE – Metropolia toimii. Tukemalla, opastamalla ja neuvomalla autetaan maahanmuuttajia ymmärtämään suomalaista elämää ja koulutusjärjestelmää ja löytämään parhaat polut ja mahdollisuudet, jotka auttavat juuri häntä sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja samalla vältetään turhat ongelmat ja tarpeettomat esteet. Kun on saanut koulutuksen ja on kehittänyt osaamistaan omassa kulttuurissa ja joutuu rakentamaan elämän kokonaan uudestaan uudessa maassa ja kulttuurissa, on erittäin tärkeätä, että sinulle tarjotaan sopeutumista helpottavia palveluita. Kuultuani asiakkaiden positiivisia kommentteja ja palautetta, olen ymmärtänyt kuinka tärkeitä SIMHEn kaltaiset projektit ovat. Epävarmuus omasta osaamisesta ja tulevaisuudesta huolettavat maahanmuuttajia Näen myös kuinka SIMHE toimii maahanmuuttajien usein kokemaa syrjintää vastaan, erityisesti työmarkkinoilla. Työttömyys sekä epävarmuus omasta osaamisesta ja tulevaisuudesta ovat maahanmuuttajalle suuri lisäongelma kaikkien muiden uusien haasteiden lisäksi. Olen omakohtaisesti nähnyt miten SIMHE-palveluista on suuri apu ja miten yhteenkuuluvuuden tunne on keskeinen osa sosiaalista identiteettiämme. SIMHE:n tapa tarjota ohjausta ja neuvontaa auttaa ja selventää suomalaisen yhteiskunnan toimintatapoja ja opetusjärjestelmää ja auttaa maahanmuuttajia tuntemaan itsensä osaksi suomalaista yhteiskuntaa. On tärkeätä, että on erilaisia palveluita tarjolla, koska silloin jokainen voi löytää juuri hänelle parhaan kanavan etsiä tukea ja jokainen voi osallistua juuri hänelle sopivaan ja tarpeelliseen tilaisuuteen. Teoria luo käytäntöä ja päinvastoin Aloitin SIMHE – Metropoliassa ilman tarkempia ennakko-odotuksia kolmen kuukauden harjoitteluajasta. On ollut mukavaa päästä alusta asti osallistumaan hankkeiseen monilla eri tavoilla. Kuluneen kahden kuukauden aikana olen saanut paljon tietoa, jota voin hyödyntää Yliopisto-opinnoissani. Ja vastaavasti olen erilaisissa työtehtävissä yrittänyt hyödyntää opintojani. Tärkeätä on ollut, että olen saanut seurata miten asiat toimivat käytännössä ja olen voinut pohtia miten opintojani ja osaamistani voi hyödyntää työelämässä. Osallistuminen moniin eri tehtäviin sekä projektin seuraaminen tulee vaikuttamaan opintoihini ja ajattelutapaani jatkossa. Harjoittelu on auttanut minua ymmärtämään miten yliopiston melko teoreettisia kursseja, voi hyödyntää työelämässä. Olen oppinut paljon ja saanut tavata paljon uusia ihmisiä ja tiedän nyt paremmin mihin haluan tähdätä opinnoissani. Olen ollut hienoa saada osallistua uuteen hankkeeseen, koska silloin voinut nähdä miten projekti kehittyy ja miten palveluita on koko ajan mahdollista kehittää siten, että voidaan tukea maahanmuuttajia parhaalla mahdollisella tavalla. Uusia tapoja kehitetään koko ajan, sen olen jopa huomannut myös oman kahden kuukauden harjoitteluni aikana. Tulen jatkossakin mielenkiinnolla seuraamaan miten projekti jatkuu, laajenee ja kehittyy. Marta Huhtamies Sosiaalipsykologia opiskelija, Svenska social- och kommunalhögskolan SIMHE- Metropolia korkeakouluharjoittelija