Monta muuttujaa

Tehtävänä koulutettujen maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen ja ohjaus

Tekijä: Heidi Stenberg

Vieraskieliset korkeakoulutuksessa — termejä, tavoitteita ja toimenpiteitä
8.4.2021
Heidi Stenberg

Mikä ihmeen Talent Boost, SIMHE tai Oske, minulta kysytään aika ajoin. Kun työskentelee tiiviisti teemojen ympärillä, unohtuu, että termien avaaminen on aika ajoin paikallaan ja on syytä levittää ymmärrystä, mitä nämä vieraskielisten korkeakoulutukseen liittyvät ”sisäpiirin” käsitteet tarkoittavat, mihin ne liittyvät ja miten ne suhteutuvat toisiinsa. Blogitekstissäni kuvaan termejä korkeakoulutuksen näkökulmasta, jolloin kohderyhmänä ovat kansainväliset opiskelijat, korkeakoulukelpoiset ja korkeakoulutetut Suomessa jo asuvat vieraskieliset maahanmuuttajat. Jo vuodesta 2016 lähtien opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla käynnistyneessä maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnassa, SIMHE (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland), on tarjottu palveluita tukemaan maahanmuuttajien tarkoituksenmukaisia koulutus- ja urapolkuja, osaamisen tunnistamista ja täydentämistä sekä Suomeen integroitumista. Talent Boost –toiminta puolestaan on noussut vahvasti mukaan koulutus- ja työvoimapoliittiseen keskusteluun viime vuosina. Talent Boost ja SIMHE eivät ole irrallisia käsitteitä vaan liittyvät korkeakouluissa laajempaan jatkuvan oppimisen kokonaisuuteen. Osana opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa käytyjä strategianeuvotteluja korkeakoulut ovat muun muassa laatineet Talent Boost –palvelulupauksen. Palvelulupaus rakentuu toimenpiteistä, joilla korkeakoulu vahvistaa kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumista ja Suomen työmarkkinoille siirtymistä. Korkeakouluissa yksi Talent Boost –toiminnan muoto on siis SIMHE-toiminta, mikä linkittyikin jo vuonna 2017 työ- ja elinkeinoministeriön kansallisen Talent Boost –toimenpideohjelman kansainvälisten osaajien veto- ja pitovoimaan liittyviin kysymyksiin.  Vuodesta 2019 alkaen Talent Boost -toimenpideohjelmassa vahvistettiin opiskelijoiden, tutkijoiden ja laaja-alaisen työvoiman maahanmuuton näkökulmia ja tätä kautta Talent Boost -käsitteen tunnettuus lisääntyi myös korkeakouluissa (1). Talent Boost - palvelulupaus korkeakouluissa sisältää vieraskielisten opiskelijoiden ja korkeakoulutettujen maahanmuuttajien Suomeen houkuttelemiseksi ja integroimiseksi tehtävät toimenpiteet Vuonna 2019 julkistettu Korkeakoulutuksen visio 2030 määrittää korkeakoulutukselle SIMHE-toiminnan kehittämisessäkin tunnistetut saavutettavuuden ja avoimuuden lisäämisen tavoitteet. Vision tavoitteena on, että vähintään puolet nuorista aikuisista (25–34-vuotiaat) suorittavat korkeakoulututkinnon ja koulutustarjonta olisi avoimesti kaikkien käytössä (2). SIMHE-työssä onkin jo kuluneina vuosina 2016–2020 kehitetty ohjauksen ja osaamisen tunnistamisen palveluiden lisäksi niin erilaisia korkeakoulutukseen pääsyä edistäviä koulutusratkaisuja kuin myös työllistymistä tukevia koulutusmalleja (3). Suomen väestön vanheneminen ja nuorempien ikäluokkien pieneneminen ovat nostaneet tarpeen koulutus- ja työperäisen maahanmuuton kasvattamiselle. Poikkihallinnollisen Talent Boost -toimenpideohjelman tavoitteena onkin tehdä Suomesta kansainvälisesti houkutteleva paikka opiskella, työskennellä, tutkia ja yrittää. Ohjelman kautta valmistellaan tällä hetkellä muun muassa koulutus- ja työperäisen maahanmuuton tiekarttaa, jossa määritellään tavoitteet, painopisteet sekä toimenpiteet vuoteen 2035 asti (4). Talent Boost -palvelulupaus 2021–2024 ohjaa osaltaan korkeakoulujen kehittämistyötä Talent Boost -toimenpideohjelma sisältää kansainvälisten osaajien houkutteluun, maahanmuuttoon ja Suomessa pysymisen edistämiseen liittyviä toimenpiteitä. Korkeakoulujen vastasovitut strategiarahaosuuteen sisällytetyt Talent Boost -palvelulupaukset konkretisoivat korkeakoulujen vieraskielisiin opiskelijoihin, henkilöstöön tai muihin ulkomaalaissyntyisiin osaajiin kytkeytyvää strategista kehittämistyötä. Talent Boost -palvelulupaukseen esimerkiksi Metropoliassa sisältyvät jo edellisellä strategiakaudella käynnistynyt maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta - SIMHE (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland), kaksikielisen toiminnallisen sairaanhoitajatutkinnon (Tokasa) kehittämisen ja pilotoinnin koordinointi yhdessä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa sekä osallistuminen Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston koordinoimaan edistyneemmän tason Suomi toisena kielenä (S2)-opintojen kielitarjonnan kehittämistyöhön. Metropoliassa jatkuvaa oppimista ohjataan strategiakaudella 2021–2024 Metropolia Match - palvelumalliin kytkeytyvän asiakkuusajattelun kautta, jossa vieraskieliset opiskelijat on tunnistettu omaksi asiakasryhmäkseen (5). Erilaisissa hankkeissa kehitettyjä toimintamalleja pyritään vakiinnuttamaan Match-palvelumallin mukaisesti osaksi Metropolian toimintaa. Konkreettisesti tämä tarkoittaa esimerkiksi Suomeen työllistymistä edistävää S2-kielikoulutusmallia kytkettynä apurahaan ja Suomeen työllistymistä edistävää uraohjausmallia kansainvälisten opiskelijoiden ja työnantajien kohtauttamiseksi (6). SIMHE palveluista ohjausta ja neuvontaa Suomessa jo asuville vieraskielisille korkeakoulukelpoisille ja korkeakoulutetuille maahanmuuttajille SIMHE-toiminta on osa Talent Boost -palvelulupausta SIMHE-korkeakoulut ohjaavat ja neuvovat korkeakoulukelpoisia ulkomaalaissyntyisiä henkilöitä valtakunnallisesti ja alueellisesti. Työssämme tuemme hyvien käytänteiden jalkauttamista muihin korkeakouluihin. SIMHE-toiminta on Metropoliassa kehittynyt vuosien saatossa ketterästi vastaamaan niin yksilöllisiin, yhteiskunnallisiin kuin alueellisiinkin tarpeisiin (7), (8). SIMHE korkeakouluverkosto kehittää ja levittää hyviä käytänteitä Korkeakouluopetuksen lisäksi ammattikorkeakoulujen tehtäviin on kirjattu muun muassa yksilön ammatillisen kasvun tukeminen sekä työelämää ja aluekehitystä tukeva ja soveltava tutkimus- ja kehitystyö. Erinomainen ja konkreettinen esimerkki tästä lakiin kirjatun tehtävän toteutumisesta on vasta käynnistynyt ”Oske”: pääkaupunkiseudun korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä edistävän osaamiskeskus-palvelukonseptin kehittämishanke. Oske-hankkeen kautta toteutamme Metropoliassa myös maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnalle asetettuja tavoitteita. Tarjoamme palveluita tukemaan maahanmuuttajien tarkoituksenmukaisia koulutus- ja urapolkuja, osaamisen tunnistamista ja täydentämistä sekä Suomeen integroitumista (9).  Metropoliaan ohjautuvaa vieraskielistä asiakasta palvelemme konseptoidulla kokonaisuudella, jonka sisältöön vaikuttavat niin ohjattavan elämäntilanne ja yksilölliset tarpeet kuin palvelun taustalla oleva rahoituspohja. Monikanavainen rahoituspohja ja taustalla olevat eri yhteistyörakenteet vaikuttavat siihen, missä vaiheessa asiakkaan kotoutumissuunnitelmaa ja/tai koulutus- ja urapolkua SIMHE-palvelut tavoittavat hänet. Oske on ns. SIMHE-hanke, jossa  mallinnetaan  osaamiskeskustoimintaa osana pk-seudun kuntakokeiluja Tavoitteena on edistää pk-seudulla asuvien korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä Taustalla on väliä – ulkomaalaistaustaiset opiskelijat korkeakoulupolulla Korkeakoulutuksen vision 2030 tavoitteisiin pääseminen edellyttää korkeakoulutuksen tarkastelussa opiskelijalähtöisyyden huomioimista. Koulutusmahdollisuuksien tasa-arvo ja yhdenvertaisuus eivät toteudu tarjoamalla kaikille samaa palvelua. Ulkomaalaistaustaiset ovat yksi tunnistettu ryhmä korkeakoulutuksessa, joiden koulutuspolkuun ja -palveluihin on syytä kiinnittää erityistä huomiota (10). Opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelemassa hallitusohjelman mukaisessa korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelmassa tarkastellaan myös tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisen esteitä ja ongelmia korkeakoulutuksessa sekä niiden ratkaisumahdollisuuksia kohdennetusti maahanmuuttajien ja ulkomaalaistaustaisten henkilöiden, erilaisten oppijoiden, toimintarajoitteisten henkilöiden, romanien, saamelaisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen osalta (11). Talent Boost -palvelulupauksen myötä korkeakouluja ohjataankin kehittämään erilaisia S2-koulutusratkaisuja kielisyydestä johtuvien esteiden alentamiseksi. Korkeakouluissa vasta-alkanut strategiakausi 2021–2024 haastaa kehittämään toimintaa entistä syvemmin opiskelija- ja työelämälähtöisemmäksi. Mielenkiintoista onkin palata aiheeseen neljän vuoden kuluttua ja nähdä, miten korkeakouluissa ja erityisesti ammattikorkeakouluissa olemme onnistuneet toisaalta mahdollistamaan yhdenvertaisen ja saavutettavan koulutuksen ja toisaalta vastaamaan niin yksilöiden, työelämän, alueiden kuin myös niin ajankohtaiseen digitalisaatiosta nouseviin kehittämistarpeisiin. Lähteet Lindeman, L. & Piiroinen, K. 2020. Talent Boost ja SIMHE yhdessä eteenpäin. Teoksessa Yhdessä kohti osaajien Suomea-oivalluksia maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnasta. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja 63. OKM 2019. Korkeakouluvisio. Luettu 9.3.2021 Stenberg, H. & Airas, M. 2020. Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta ratkaisujen tuottajana. Teoksessa Yhdessä kohti osaajien Suomea – oivalluksia maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnasta. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja 63. TEM. Talent Boost -toimenpideohjelma. Luettu 9.3.2021 Ruotsalainen, T. 2020. Tarve ymmärtää asiakasta ohjaa jatkuvan oppimisen kehittämistä. Arenen blogit. Luettu 9.3.2021 Antikainen, M., Deseille, E. & Iso-Heiniemi, E. 2020. Töihin Suomeen: Uraohjausta ja suomen kieltä kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille. Teoksessa Yhdessä kohti osaajien Suomea-oivalluksia maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnasta. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja 63. Stenberg, H., Autero,M. & Ala-Nikkola, E. 2018. Osaamisella ei ole rajoja. Vastuukorkeakoulutoiminta maahanmuuttajien integraation tukena Suomessa. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja. TAITO-TYÖELÄMÄKIRJAT 17. Stenberg, H., Antikainen, M., Lintala, E. & Roivas, M. 2020. Yhdessä kohti osaajien Suomea- oivalluksia maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnasta. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja 63. Metropolia edistää vieraskielisten asiantuntijoiden työllistymistä osana kuntakokeiluja. Metropolia uutiset. Julkaistu 1.3.2021 Airas, M., Delahunty, D., Laitinen, M., Saarilammi M.-L., Sarparanta, T., Shemsedini, g., Stenberg, H., Vuori, H. & Väätäinen, H. 2019. Taustalla on väliä. Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat korkeakoulupolulla. Julkaisut 22:2019. OKM 2020. Korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelmatyö. Luettu 9.3.2021

Lue lisää

Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta edellyttää viestintää ja osallistamista
20.4.2020
Heidi Stenberg

Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnan (SIMHE, Supporting Immigrants in Higher Education in Finland) pilottivuoden 2016 jälkeinen strateginen toimintakausi 2017-2020 on lopuillaan. Viestinnän ja osallistamisen arviointi on yksi osa-alue osana vuoden 2020 lopussa julkaistavaa Metropolia Ammattikorkeakoulun tekemää toiminnan kokonaisarviointia. Näiden teemojen ottaminen mukaan arviointiin juontaa alkuvuoteen 2016 maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnan ohjausryhmän kokoukseen. Opetus- ja kulttuuriministeriöstä saatu ohjeistus oli selvä: ”Tästä toiminnasta tulee viestiä laajasti ja toiminnan tulee olla näkyvää”. Viestintää ja osallistamista – kenelle, mitä ja miten? SIMHE-Metropolian viestinnän kärjet ja palvelujen kohderyhmä ovat määrittyneet maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnan tavoitteiden pohjalta: Parantaa turvapaikanhakijoiden ja muiden maahanmuuttajien pääsyä korkeakoulutukseen sekä toimia keskitettynä ohjauspisteenä korkeakoulutukseen liittyvissä kysymyksissä Osallistua korkeakoulutettujen maahantulijoiden osaamisen tunnistamiseen sekä jatkokoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen. Löytää valtakunnallisesti toimiva malli, joka olisi sovellettavissa muihinkin korkeakouluihin. (1.) Tavoitteet kohdistuvat palvelua käyttävien maahanmuuttaja-asiakkaiden lisäksi hyvinkin laaja-alaiseen sidosryhmä- ja yhteistyöverkostoon. Monimuotoinen asiakkaiden ja eri sidosryhmien osallistaminen on ollut keskeistä niin palveluiden rakentamisen alkutaipaleella kuin SIMHE-toimintaan kytkeytyvissä ja palveluja kehittävissä TKI (tutkimus- kehittämis- ja innovaatio) -hankkeissa.  Olemme päätyneet Metropoliassa rakentamaan ja kehittämään kohderyhmäspesifejä viestinnän ja osallistamisen SIMHE- sisältöjä  verkkosivuilla (2.), facebookissa (3.), sidosryhmä (4.)- ja asiakas (5.) blogeissa, videoilla, artikkeleissa, sidosryhmä- ja asiakaskirjeissä sekä työpajoissa, seminaareissa ja konferensseissa. Blogit ovat erityisesti toimineet tekemisestä kertovina foorumeina ja artikkelikokoelmat (6.), (7.), maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnan raportti (1.) ja esim. artikkelit (7.), (8.) erityisesti tuloksista kertomisen viestintäkanavina. Videoita on hyödynnetty runsaasti tekemisen ja tiedon jakamisen kuin myös tuloksista kertomisen välineenä – hyvänä esimerkkinä mm. Opetushallituksen rahoittamassa monitoimijaisessa Osaaminen käyttöön Suomessa -hankkeessa tuotettu video (Youtube). Hyviä käytänteitä, vinkkejä ja suosituksia Hankkeessa on tarkoitus tuottaa uutta tietoa, joka muuttaa maailmaa jotenkin vaikuttavasti. Viestintä on ainoa tapa kertoa tuloksista. Hankkeen viestintäsuunnitelma on tärkeä ja siinä on hyvä huomioida, että relevantit ja pohditut sisällöt kannattavat, että viestintäkanavat tulee arvioida ja valita hyötynäkökulmasta, että kaikki tieto on hyvä olla esillä ja saatavilla, ja ennen kaikkea, että viestintä on suunnittelua ja ennakointia. (10). Sosiaalisessa mediassa SIMHE-asiantuntijat asettavat itsensä esille avoimen keskustelun areenalle, missä pelkkä substanssin asiantuntijuus ei riitä vaan tarvitaan myös viestinnällistä valmiutta ja etenkin halua keskustella kotouttamisen ilmiöistä.  #SIMHE-hashtagin käyttö on avannut, SIMHE-yhteistyöverkostoa laajemmalle yleisölle, mahdollisuuden osallistua korkeakouluissa tapahtuvan kotouttamisen ilmiön ympärillä kytkeytyvään toimintaan ja myös seuraamaan kehittämistyön tuloksia. Hankkeen toimintasuunnitelmassa osallistaminen työvälineenä tuleekin huomioida koko hankkeen elinkaaren ajan: hankkeen ideointivaiheesta – tulosten jalkauttamiseen pysyväksi toiminnaksi asti. Metropolian SIMHE-toiminnassa olemme hyödyntäneet viestinnän ja osallistamisen työkaluina systemaattisesti seminaari- ja työpajatyöskentelyä. Hyvänä esimerkkinä näistä ovat jo kahtena vuotena toteutetut SIMHE-seminaarit, jotka toisaalta ovat toimineet päättyneiden hankkeiden tulosten jakamisen areenana ja toisaalta mahdollistaneet myös käynnissä olevien hankkeiden kehitystyöhön osallistumisen. Seminaareista ja työpajoista on viestitty moninaisesti erilaisilla videoilla ja blogikirjoituksilla. Metropolian asiantuntevat ja innostavat fasilitaattorit ovat tuoneet SIMHE-työpajoihin osallistamiseen tarvittavaa ammatillista tukea (11.). Fasilitoijat ovat suunnanneet työskentelyä kohti yhdessä etukäteen määriteltyjä tavoitteita ja antaneet projektipäällikölle mahdollisuuden osallistua tasavertaisena keskusteluun tuoden työskentelyyn myös ulkopuolisin lasein tarvittavan tarkastelun. Fasilitaattoreiden ansiosta työpajatyöskentelystä on tullut myös hauskaa ja hyvin johdettua. Uskallankin väittää sekä Metropolian sisäisten että ulkoisten SIMHE kumppaneiden allekirjoittavan tämän ja tietävän, mitä tarkoittaa, jos sanon nyt nostavani käden pystyyn. Lähteet: Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:38 (PDF) Metropolian verkkosivut SIMHE-Metropolia Facebook Monta muuttujaa -blogisarja. Metropolia blogi Various variables -blogisarja. Metropolia blogit. Stenberg, H., Autero,M. & Ala-Nikkola, E. (toim.). 2018. Osaamisella ei ole rajoja. (PDF) Stenberg, H., Hirard, T., Autero, M. & Korpela, E. (toim.) 2019. Korkeakouluvalmiuksia maahanmuuttajille- hyvät käytänteet ja suositukset valmentavaan koulutukseen. (PDF) Autero, M. 2019.SIMHE-palvelut korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien tukena Suomessa. Hirard, T. & Stenberg, H. 2018. Korkeakouluvalmiuksia maahanmuuttajille nyt myös verkossa. (UAS-Journal 3/2018) Poutanen, P. & Laaksonen, S. 2019. Faktat nettiin. Kaihovirta,M., Raivio. A-M. & Polojärvi, H. (toim.) 2019. Osallistaen. Heittäytymistarinoita fasilitoijilta. (PDF)  

Lue lisää

Suositukset hakumenettelystä maahanmuuttajien valmentaviin koulutuksiin valmistuivat
20.5.2019
Heidi Stenberg

Maahanmuuttajille korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen järjestämiseen on peräänkuulutettu sekä opetus- ja kulttuuriministeriön että Karvin toimesta tarkempaa ohjeistusta (1.,  2.). Vuosi sitten Outi Lemettinen kirjoittikin blogissaan maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen valintaprosessin kehittämisen askelmerkeistä. Nyt on aika katsoa, millaiset askeleet merkkien pohjalta on otettu. Suositukset valmentavan koulutuksen hakumenettelystä ovat valmistuneet. Mistä prosessi aloitettiin? Työ aloitettiin selvittämällä valintamenettelyn keskeisimpiä kehittämistoimenpiteitä. Näitä selvitettiin kysyen yhdeksän Valmentavasta valmiiksi -kehittämishankkeen kumppanikorkeakoulun* aiempia opiskelijahaun ja -valinnan käytänteitä, toimijoita sekä tunnistettuja kehittämiskohteita. Kyselyn tulokset olivat samansuuntaiset kuin Karvin maahanmuuttajille järjestämän korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen 2010–2017 selvityshankkeen tulokset (3. ). Valintamenettelyn keskeisiksi kehittämistoimenpiteiksi nousivat hakukelpoisuuskriteereiden selkeyttäminen koulutuksen tunnettuisuuden lisääminen muutostarve opettajavetoisuudesta hakijapalveluiden vahvempaan roolii valintakokeen yhdenmukaistaminen Suositukset korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen hakukelpoisuuskriteereiksi Alkuselvityksen pohjalta kehittämistyö eteni tahdikkaasti. Hakukelpoisuuskriteerit päädyttiin määrittelemään vastaavalla tavalla kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa (4.), jotta valmentavan koulutuksen suorittaminen olisi opiskelijaksi valitulle tarkoituksenmukaista, ja opiskelijalla olisi tosiasiallinen mahdollisuus pyrkiä tutkintoon johtavaan koulutukseen valmentavan koulutuksen suoritettuaan.  Hakija on hakukelpoinen, jos hänellä on  suomalaisen kansallisen lukion oppimäärä (lukion päättötodistus),  suomalainen ylioppilastutkinto, tai siihen rinnastettavissa oleva kansainvälinen ylioppilastutkinto,  suomalainen ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto, tai erikoisammattitutkinto,  ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin tai  ulkomainen korkeakoulututkinto   Jos hakija on pakolainen tai pakolaiseen rinnastettavassa asemassa, eikä hän voi todistaa tutkintoaan asiakirjoin, hänen tulee toimittaa pakolaisstatuksestaan kertova viranomaispäätös (turvapaikkapäätös tai oleskelulupa suojelun perusteella) koulutodistustensa sijaan. Viranomaispäätös on toimitettava kaikkien hakukohteiden hakijapalveluihin. Opinnoissa edellytetään suomen kielen vähimmäistaitotasoa B1, miksi näin? Suurin etenemisen este valmentavasta koulutuksesta korkeakouluopintoihin on Karvin selvityksen mukaan ollut kielitaito. Heikommin suomea taitavat karsiutuvat herkästi valintakokeilla pois, vaikka muut valmiudet opintoihin saattaisivatkin olla kunnossa. B2- tai jopa C1-taitotasollakin voi olla vaikea selviytyä pääsykokeesta, jossa on myös suomea äidinkielenään puhuvia. Valmentavan koulutuksen kielitaitotasovaatimuksessa on huomioitu se, että usein valmentavaa koulutusta on edeltänyt kotoutumiskoulutus, jonka tavoitteena on suomen kielen yleiskielen hallinta eli taitotaso B1.1 (5.). Opetus-ja kulttuuriministeriön mukaan ammattikorkeakoulujen valmentavassa koulutuksessa tuleekin varmistaa kielitaidon kehittyminen ainakin tasolle B2.2, jotta opiskelija pystyy valmentavan koulutuksen jälkeen opiskelemaan tutkintotavoitteisessa koulutuksessa (6.).   Koulutuksen haku toteutetaan verkossa Valmentavan koulutuksen tunnettuuden ja löydettävyyden lisäämiseksi haku suositellaan toteutettavaksi kansallisessa Opintopolku-palvelussa. 2018–2019 vuoden vaihteessa pilotoitiin valmentavan verkkokoulutuksen (7.) hakua. Tuloksena todettiin, että haun toteuttaminen Opintopolussa (8.) mahdollisti hakemusten käsittelyn sujuvasti yhteistyössä eri ammattikorkeakoulujen kanssa. Haku- ja opiskelijavalintaprosessi suunniteltiin Metropolia Ammattikorkeakoulun hakijapalveluiden johdolla tiiviissä yhteistyössä muiden hanketoimijoiden kanssa. Yhdeksästä kumppanikorkeakoulusta valittiin neljä ammattikorkeakoulua toteuttamaan opiskelijavalintaa eri alan valmentavissa koulutuksissa: Karelia-ammattikorkeakoulu (tekniikan ala), Metropolia Ammattikorkeakoulu (sosiaali- ja terveysala), Oulun ammattikorkeakoulu (liiketalouden ala) ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (monialainen). Hakulomaketta testattiin ennen haun toteuttamista Metropoliassa syksyn 2018 valmentavassa koulutuksessa opiskelevilla. Lopullinen hakulomake toteutettiin heiltä saadun palautteen pohjalta Hakijapalveluista saadun palautteen perusteella haku- ja opiskelijavalintaprosessi etenivät sujuvasti. Haun toteuttaminen useamman ammattikorkeakoulun yhteistyönä korosti erityisesti yhteisten käytänteiden ja työnjaon merkitystä. Hakukelpoisuuden osoittaminen ja tarkistus toteutettiin vastaavasti kuin korkeakoulujen yhteishaussa (9.) sillä poikkeuksella, että ulkomainen korkeakoulututkinto katsottiin myös osoitukseksi korkeakoulukelpoisuudesta. Lisäksi todistukset tarkistettiin vain opiskelijaksi valituilta, mikä kevensi hakukelpoisuuden arviointiin ja tarkistukseen liittyvää prosessia. Tarkennettujen hakukelpoisuuskriteerien ansiosta yhä useammalla korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen suorittaneella opiskelijalla on riittävät valmiudet ja mahdollisuudet jatkaa opiskelua tutkinto-opiskelijana. Yhteisillä toimintaperiaatteilla voidaan jo haku- ja valintaprosessin aikana lisätä koulutukseen hakeutuvien maahanmuuttajien yhdenvertaisuutta. *Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Karelia-ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Saimaan ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu Lähteet Lepola, L. 2017. Ammattikorkeakoulujen maahanmuuttajille järjestämä korkeakouluopintoihin valmentava koulutus vuosina 2010–2017. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus [verkkoaineisto]. [viitattu 8.5.2019]. Saatavissa: https://karvi.fi/app/uploads/2017/06/KARVI_1517.pdf Opetus- ja kulttuuriministeriö. 5:2017. Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi. Kipupisteet ja toimenpide-esitykset II. [verkkoaineisto]. [viitattu 8.5. 2019]. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/79439 Lemettinen, O. 2018. Askelmerkkejä maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen opiskelijavalintaan. Metropolian blogit. Monta muuttujaa. [viitattu 8.5.2019]. Saatavissa: https://blogit.metropolia.fi/montamuuttujaa/2018/04/20/askelmerkkeja-maahanmuuttajien-valmentavan-koulutuksen-opiskelijavalintaan/ Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014/932. [viitattu 8.5.2019]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932. ELY-keskus. 9.4.2018. Selvitys kotoutumiskoulutuksen malleista Turussa ja pääkaupunkiseudulla-Huhtikuu 2018. [verkkoaineisto]. [viitattu 8.5. 2019]. Saatavissa osoitteessa: https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/20388605/Kotoselvitys_09_04_18.pdf/341dcdd8-f5e8-4eac-b667-a9043bf4a012 Opetus- ja kulttuuriministeriö. 1:2016. Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi. Kipupisteet ja toimenpide-esitykset I. [verkkoaineisto]. [viitattu 15.5. 2019]. Saatavissa osoitteessa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/64983 https://www.metropolia.fi/koulutukset/maahanmuuttajille/verkkototeutus/ https://opintopolku.fi/wp/ammattikorkeakoulu/miten-opiskelijat-valitaan/ammattikorkeakoulujen-valintaperustesuositukset-2019/  https://opintopolku.fi/wp/ammattikorkeakoulu/miten-opiskelijat-valitaan/ammattikorkeakoulujen-valintaperustesuositukset-2019/        

Lue lisää

Suomeen kotouttamisen palapeliä kootaan verkostoissa
28.11.2018
Heidi Stenberg

Kotoutuminen ja kotouttaminen ovat monimutkaisia ilmiöitä, joihin tarvitaan poikkihallinnollista viranomaistyötä ja valtava määrä monialaista tietoa. On selvää, että yksi ministeriön ala, viranomaistaho tai organisaatio ei pysty yksin ratkaisemaan tunnistettuja haasteita.  Haasteiden ratkaisemiseen tarvitaan monialaista verkostoyhteistyötä ja kaksisuuntaista kotoutumista, jossa aktiivisina toimijoina ovat mukana myös maahanmuuttajat (1). Hanketyö on erinomainen tapa koota monialaista verkostoa yhteen ja kehittää konkreettisia ratkaisuja haastaviin ja monimutkaisiinkin ilmiöihin. Toisinaan hanketyön haasteena on kuitenkin hankkeiden irrallisuus: erillisissä hankkeissa tuotettu tieto ja konkreettiset mallit eivät kohtaa toisiaan. Jokin aika sitten A-Studiossa  keskusteltiin tästä hankkeiden pirstaleisuudesta.  Siinä esiin nostetut kysymykset siitä, miten hyvät käytänteet jäävät elämään hanketoiminnan loputtua ja miten yksittäisistä hankkeista saataisiin muodostettua yhteisiä kokonaisvaltaisia ratkaisuja, ovatkin keskeisiä. SIMHE-Metropoliassa rakennetaan palasista kokonaisuutta   Miten tehdä irrallisista hankkeista yksi yhtenäinen ja toimiva palapeli, jolla kotoutumisen haasteita ratkaistaan? Opetus-ja kulttuuriministeriön koordinoima maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta, SIMHE (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland) -palvelut käynnistettiin keväällä 2016 vastaamaan tarpeeseen saada korkeakoulutaustaiset turvapaikanhakijat ohjattua tarkoituksenmukaisille koulutus- ja urapoluille sekä tunnistaa ja tunnustaa heidän osaamistaan. Jo SIMHEn alkumetreillä ymmärrettiin haasteet, joiden äärellä kotouttamisen kysymyksissä ollaan.  Tunnistimme asiakaskuntamme erilaiset tarpeet. Oli niitä, joilla oli opinnot korkeakoulussa jääneet kesken ja niitä, joilla löytyi jo suoritettuja korkeakoulututkintoja. Tunnistimme myös esimerkiksi sen, että koulutustaustaltaan enemmistönä heti SIMHE-toiminnan alusta asti ovat olleet kandidaattitutkinnon suorittaneet maahanmuuttajat ja maisteritutkinnon suorittaneitakin on ollut enemmän kuin niitä, jotka tarvitsisivat kokonaan uuden tutkinnon. Kaikille ei siis sovi sama polku ja kaikkia ei ole järkevää ohjata tutkintoon johtavalle koulutuspolulle varsinkin, kun ohjauksessa on tullut ilmi asiakkaan oma vahva motivaatio ensisijaisesti työllistyä nopeasti. Näitä ilmiöitä olemme koonneet myös marraskuussa ilmestyneeseen Osaamisella ei ole rajoja –julkaisuun (2). Metropolia Ammattikorkeakoulussa onkin, havaittujen maahanmuuttoilmiön haasteiden ratkaisemiseksi, rakennettu SIMHE-palveluiden oheen Metropoliassa käynnissä olevien maahanmuuttohankkeiden välinen verkosto, jonka avulla toimintaa juurrutetaan vaikuttavaksi ja hankkeen jälkeenkin eloon jääväksi toiminnaksi. SIMHE-Metropolian palveluyksikköön on synnytetty ymmärrys eri hankkeiden merkityksestä palapelin kokonaisuudessa ja jokaisen palan synnyttämiseen mietimme erikseen tarkoituksenmukaisen kumppaniverkoston, toimijat, tavoitteet ja päämäärät. Siten verkosto on paljon enemmän kuin niihin kuuluvien hankkeiden summa. Millaisia paloja SIMHE- Metropoliassa kootaan? Valmentavasta valmiiksi hankkeessa kehitetään maahanmuuttajille suunnattua korkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusta  Valmentavasta valmiiksi hankkeessa ratkaistaan ensisijaisesti niiden maahanmuuttajataustaisten henkilöiden haasteita, jotka tavoittelevat korkeakoulututkintoon johtavalle koulutuspolulle pääsyä. Yhdeksän ammattikorkeakoulun yhteisesti järjestämän verkkokoulutuksen pilotointi toteutetaan moodle-oppimisympäristössä www.valmentavakoulutus.fi. Pilotoitavassa verkkokoulutuksessa on neljä koulutusalakohtaista (sote, tekniikka, liiketalous ja monialainen) valmentavan koulutuksen polkua, joille hakuaika on 5.12.–21.12.2018 opintopolun kautta. (3.) Osaaminen käyttöön Suomessa, SOTE- silta ja SIMHE-polku hankkeissa rakennetaan nopeita koulutusmalleja työelämään  SIMHE-verkostossa olemmekin lähteneet kehittämään ja testaamaan erilaisia nopeita osaamista täydentäviä ja työllistymistä edistäviä koulutusmalleja, sillä Tilastokeskuksen (4) marraskuussa 2018 julkaiseman väestöennusteen mukaan työikäisen väestön määrä on vähentynyt Suomessa viimeisen kahdeksan vuoden aikana yli 100 000 henkilöllä. Ennusteen mukaan työikäisen väestön odotetaan vähenevän vuoteen 2030 mennessä 57 000 henkilöllä nykyisestä. Pääkaupunkiseudulla asuu 47 % koko Suomen maahanmuuttajaväestöstä, joista 39 %:lla UTH-tutkimuksen (5) mukaan on korkea-asteen koulutus. Helsingin, Espoon ja Vantaan vieraskielisten asukkaiden määrä kasvaa yli 11 000 hengellä vuodessa ylittäen 200 000 asukkaan rajan vuonna 2019. SOTE-silta  Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoituksella kehitetään Metropolia Ammattikorkeakoulun koordinoimana yhteistyössä Diakonia-ammattikorkeakoulun, Turun - ja Lapin ammattikorkeakoulun kanssa kustannustehokasta ja sujuvaa pätevöitymistä ja työllistymistä edistävää prosessia muissa kuin EU -ja Eta maissa sairaanhoitaja, kätilö, suuhygienisti, röntgenhoitaja, bioanalyytikko sekä kuntoutuksen (fysioterapeutti, toimintaterapeutti) tutkinnon suorittaneille maahanmuuttajille. Pätevöitymiskoulutukseen haku on käynnissä 10.12.2018 asti hakulinkin kautta (6). Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaaminen käyttöön Suomessa Opetushallituksen rahoittamassa hankkeessa vahva toimijaverkosto ( koordinaattori  Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit, Uudenmaan TE-toimisto, Haaga-Helia ja Laurea ammattikorkeakoulut sekä Helsingin yliopisto) vastaavat tunnistettuun työllistymisen kohtaanto haasteeseen luomalla pääkaupunkiseudulle korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisen ekosysteemin, joka mahdollistaa maahanmuuttajien osaamisen tunnistamisen ja nopean siirtymisen henkilökohtaiselle kotoutumista ja osaamista edistävälle koulutus- ja urapolulle.  Syksyllä käynnistynyt hanke on edennyt jo konkretiaan: Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Helsingin kaupunki ovat käynnistäneet EU- ja ETA-maista tulleiden sairaanhoitajien osalta yhteisen kumppanuuskoulutusmallin, johon haku on käynnissä 10.12.2018 asti hakulinkin kautta. (7.) SIMHE polku- osaamisen tunnistamisesta ja täydentämisestä työllistymiseen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamassa hankkeessa kehitetään konsepti, jolla toisaalta kartoitetaan rekrytoivien kasvuyritysten osaamistarpeita ja toisaalta työllistetään korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia yritysverkostojen kautta liiketalouden ja tekniikan aloille. Yrityksen tarpeiden pohjalta hankkeessa etsitään sopivan koulutus- ja työkokemuksen omaavia korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia ja tarvittavilla lisäopinnoilla edistetään heidän pääsyä työmarkkinoille. Konsepti rakennetaan ja toteutetaan yhteistyössä Metropolia, Karelia ja Oulun ammattikorkeakoulujen, yritysten ja korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien toimesta. (8.) SIMHEapp tuo osaamisen tunnistamisen ja korkeakoulutukseen ohjauksen puhelimeen Opetus- ja Kulttuuriministeriön rahoittamassa hankkeessa tavoitteena on mahdollistaa digitaalisen palvelun avulla turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen ja korkea-asteen koulutuspoluille ohjaaminen. Palvelua kehitetään SIMHE vastuuammattikorkeakoulujen (Karelia, Metropolia ja Oulun ammattikorkeakoulu) toimesta ja se on ensisijaisesti suunnattu maahanmuuttajien itsenäiseen käyttöön. Valmista palvelua on tarkoitus päästä käyttämään viimeistään syksyllä 2019, mutta erilaisia testiversioita tarjotaan koekäyttöön jo aikaisemmin. (9.) Miten SIMHE palapelin rakentamisessa onnistutaan?  SIMHE verkoston toiminnassa vahvuutena on ollut kaikkien toimijoiden hyvä sitoutuminen, erinomainen yhteistyö ja yhteinen tahtotila ratkaista kotoutumisen haasteita.  Tärkeätä on ollut myös rahoituksen saaminen kehittämistyöhön. Palapelin kokoamisessa ratkaisevaa on tulevaisuudessa myös se, miten hyvin pystymme integroimaan uudet käytänteet osaksi korkeakoulujen arkea. SIMHE palapelin rakentaminen ei siis ole vain yksittäisten hanketoimijoiden, vaan koko korkeakoulun juttu.   Lähteet:  Kotouttamisen osaamiskeskus. N.d. Saatavissa osoitteessa: https://kotouttaminen.fi/etusivu, lainattu 21.11.2018  Stenberg, H., Autero, M. & Ala-Nikkola, E.. Osaamisella ei ole rajoja. Vastuukorkeakoulutoiminta maahanmuuttajien integraation tukena Suomessa.  Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja 2018 Valmentavasta valmiiksi kehittämishanke. N.d. Saatavissa osoitteessa: https://www.metropolia.fi/tutkimus-kehittaminen-ja-innovaatiot/hankkeet/valmentavasta-valmiiksi/ ,lainattu 26.11.2018 Tilastokeskuksen väestöennuste. N.d. Saatavissa osoitteessa: https://www.stat.fi/til/vaenn/2018/vaenn_2018_2018-11-16_tie_001_fi.html , lainattu 26.11.2018 UTH-tutkimus. N.d. Saatavissa osoitteessa: www.terveytemme.fi/uth/, lainattu 26.11.2018 SOTE-silta kehittämishanke. N.d. Saatavissa osoitteessa: https://www.metropolia.fi/tutkimus-kehittaminen-ja-innovaatiot/hankkeet/sote-silta/ , lainattu 26.11.2018 Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaaminen käyttöön Suomessa kehittämishanke. N.d. Saatavissa osoitteessa: https://www.metropolia.fi/tutkimus-kehittaminen-ja-innovaatiot/hankkeet/osaaminen-kayttoon-suomessa/, lainattu 27.11.2018 SIMHE polku osaamisen tunnistamisesta ja täydentämisestä työllistymiseen kehittämishanke. N.d. Saatavissa osoitteessa: https://www.metropolia.fi/tutkimus-kehittaminen-ja-innovaatiot/hankkeet/?RepoProject=5505, lainattu 27.11.2018 SIMHEapp kehittämishanke. N.d. Saatavissa osoitteessa: https://simheapp.karelia.fi/, lainattu 26.11.2018            

Lue lisää

Valmentava koulutus edistää maahanmuuttajan korkeakouluopintoihin pääsyä
27.3.2018
Heidi Stenberg

Maahanmuuttajien korkeakoulutukseen pääsyä tuetaan Suomessa valmentavalla koulutuksella. Koulutusta järjestetään kuitenkin toistaiseksi korkeakouluissa kirjavin ja keskenään erilaisin tavoin. Tänä vuonna korkeakoulut ovat aloittaneet yhteistyön yhtenäisyyden lisäämiseksi ja toiminnan parantamiseksi. Valmentavan koulutuksen nykytila Valmentavaa koulutusta järjestetään tavoitteena “antaa opiskelijalle kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet ammattikorkeakouluopintoja varten” (ammattikorkeakoululaki, §17). Tämän tarkempia ohjeita koulutusten järjestämiseen ei ole annettu vaan ammattikorkeakoulut ovat voineet järjestää koulutusta niin sisällöllisesti, menetelmällisesti kuin kestoltaankin hyvin vaihtelevasti. Valmentava koulutus on valmentanut erityisesti ammattikorkeakouluopintoihin, vaikka osallistujilla onkin saattanut olla hyvin vaihtelevia toiveita tulevaisuuden koulutuspaikkansa suhteen. KARVIn (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus) selvityksen mukaan valmentavaan koulutukseen osallistujille tärkeimmät syyt koulutukseen osallistumiselle ovat: 37% halusi päästä jatkamaan opintoja ammattikorkeakoulussa ja 8% yliopistossa 25% halusi parantaa ensisijaisesti  kielitaitoa 14% ilmoitti tärkeimmäksi syyksi töihin pääsemisen. (KARVI julkaisut 2017:15). Kaiken kaikkiaan valmentava koulutus on kuin pisara meressä ammattikorkeakoulujen laajassa koulutustarjonnassa. Vuosina 2010–2017 valmentavaa koulutusta on järjestetty 13 ammattikorkeakoulussa ja opintoihin on osallistunut yli 700 henkilöä. Tulevaisuuden valmentava koulutus? Kansallinen koulutuksen arviointikeskus KARVI on selvittänyt valmentavan koulutuksen kehittämistarpeita. Selvityksen mukaan keskeisimpiä tavoitteita valmentavan koulutuksen kehittämiselle ovat: yhä useampi pääsee valmentavan koulutuksen avulla jatkamaan opintojaan korkeakoulussa valmentavien koulutusten kansallinen tarjonta, käytänteet ja saatavuus paranevat ja yhdenmukaistuvat korkeakoulujen toimintakulttuuri edistää maahanmuuttajien osallisuutta ja integraatiota ympäröivään yhteiskuntaan uudenlaisia yhteistyörakenteita hyödyntäen. (KARVI, 2017, Ammattikorkeakoulujen maahanmuuttajille järjestämä korkeakouluopintoihin valmentava koulutus vuosina 2010–2017) Ratkaisuja kansallisen verkoston avulla Valmentavasta Valmiiksi  -hankkeessa (2018-2020) yhdeksän ammattikorkeakoulua etsii yhdessä ratkaisuja valmentavan koulutuksen kehittämistarpeisiin. Projektityöskentely käynnistyi intensiivisesti tammikuun 2018  käynnistysseminaarissa, kun saimme lähes 30 asiantuntijaa saman katon alle pohtimaan miten ja millä toimenpiteillä vastaamme projektin tavoitteisiin. Seminaarissa opetusministeriön edustaja täsmensi projektille asetettuja odotuksia rahoittajan näkökulmasta.  Asiantuntijat jakoivat eri organisaatioiden hyviä käytänteitä, tunnistivat haasteita ja pallottelimme yhdessä eri ratkaisuvaihtoehtoja, joista saimme palautetta myöhemmin myös projektin ohjausryhmältä. Ohjausryhmän moninaisuus mahdollistaa laaja-alaisen näkökulman tuomisen kehittämistyöhön. Ohjausryhmässä vaikuttaa esimerkiksi Iranista neljä vuotta sitten Suomeen muuttanut insinööri Maryam Ghelichkhan, jolla on henkilökohtaista kokemusta sekä Metropolian tekniikan alan valmentavasta koulutuksesta että sähkö-ja automaatiotekniikan suomenkielisessä tutkinto-ohjelmassa opiskelusta. Maryam työskentele myös  Helsingin osaamiskeskuksessa opintojen ohessa ja tuo tätä kautta laajemman näkemyksen maahanmuuttajaväestön tarpeista ohjausryhmätyöskentelyyn. Monenlaisia tuloksia luvassa Projektin lopullisten tulosten vakiintuminen ammattikorkeakoulujen toimintaan on nähtävissä projektin päätyttyä vuonna 2020. Jaamme matkan varrella tietoa projektin etenemisestä niin artikkeleiden, blogien kuin seminaarienkin välityksellä. Kesäkuun seminaarissa esittelemme uuden korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen opetussuunnitelman rakenteen, ehdotuksen valmentavan koulutuksen haku- ja valintaperusteista ja esittelemme hyviä maahanmuuttajien korkeakoulussa osallisuutta lisääviä käytänteitä. Projektin tuloksina emme odota vaan aiemmin kuvaamiini tavoitteisiin pääsyä vaan myös huikeita oppimiskokemuksia yhdessä tekemällä ja luovasti kipinöimällä. Projektipäällikkönä toivonkin, että me kaikki yhteisellä kehittämispolulla kulkevat kulkisimme myös kohti ­Susanna Rahkamon kuvaamaa huippuosaajaksi kehittymisen spiraalia (Kauppalehti 12.3.2018). Tammikuun käynnistyseminaarissa, Susanna Rahkamoa lainaten, kipinöimme jo luovasti. Valmentavasta Valmiiksi projektissa kiinnitämmekin erityisesti huomiota kysymiseen ja ajatusten pallotteluun, näkemyksen muodostamiseen, soveltamiseen, uskoon omaan tekemiseen, sisäiseen paloon ja periksi antamattomaan työhön - tavoittelemmekin kehittämispolkumme päätepysäkkinä myös projektin asiantuntijoiden alan huippuosaamista. Hyppää mukaan Valmentavasta Valmiiksi kehittämispolulle! Tule mukaan 4. kesäkuuta Bulevardin kampukselle kuulemaan kevään työskentelymme tuloksista ja haastamaan meitä kehittämis- ja kehittymistyössämme eteenpäin! Lue lisää http://www.metropolia.fi/tutkimus-kehittaminen-ja-innovaatiot/hankkeet/valmentavasta-valmiiksi/ https://karvi.fi/app/uploads/2017/06/KARVI_1517.pdf http://www.metropolia.fi/ajankohtaista/uutiset/?tx_ttnews%5Btt_news%5D=6166&cHash=19588e564c1fa43209c5f7e5158651db https://www.kauppalehti.fi/uutiset/luova-kipinointi-siivottava-huippu-asiantuntijaksi/LSJmbVkE?ref=twitter:56e5      

Lue lisää

Tervetuloa Suomeen töihin
26.1.2018
Heidi Stenberg

SIMHE-Metropolia on palvellut kohta kaksi vuotta Suomeen muuttaneita korkeakoulutettuja maahanmuuttajia auttamalla tarkoituksenmukaisen koulutus- ja urapolun  löytämisessä (Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta, 2017). Toimintamme alkumetreillä yleinen yhteiskunnallinen keskustelu ja asenneilmapiiri oli suuria tunteita herättävä. Nyt alkuvaiheen rajat kiinni -keskustelu on selvästi vähentynyt. Vuoden 2018 vaihteessa julkaistun hallituksen Töihin Suomeen* -ohjelman viesti peräänkuuluttaa tarvetta enemmänkin ”tervetuloa Suomeen” asenteelle ( Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma työperusteisen maahanmuuton vahvistamiseksi, 2018). Näkökulma sopiikin erinomaisesti tilanteeseen, jossa Suomen talouden kasvun ennustetaan jatkavan kasvua edelleen 2,4 % v. 2018 ja väestöennusteet kertovat karua kieltä väestöllisen huoltosuhteen heikkenemisestä. Miksi kaikki eivät haluaisikaan tulla Suomeen? Maahanmuuttajailmiön ympärillä käytävässä keskustelussa on yhä enemmän noussut pohdintaan se tosiasia, että Suomi ei jostain kumman syystä houkuttelekaan kaikkia kansainvälisen taustan omaavia. Suomessa tarvitaan kuitenkin jo nyt eikä pelkästään tulevaisuudessa osaavia maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä. Siksi onkin hyvä, että nyt on tartuttu peiliin ja todettu, että se kuva mikä peilistä näkyy, ei ehkä miellytäkään kaikkia kansainvälisiä osaajia. SIMHE (Supporting Immigrants in higher Education in Finland)-palvelut ovat Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa toimintaa korkeakoulutettujen ja korkeakoulukelpoisten maahanmuuttajien kotouttamisen tukemiseksi. Ohjaus-ja neuvontapalveluja järjestävät Metropolia ammattikorkeakoulun lisäksi Karelia ja Oulun ammattikorkeakoulut sekä Helsingin, Jyväskylän ja Turun yliopistot. Ohjauspalveluiden rinnalla SIMHE- Metropoliassa on kehitetty myös liiketalouden ja tekniikan alojen korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaamisen tunnistamisen palvelu. Viime vuoden lopulla vierailin Joensuussa Karelia ammattikorkeakoulussa kertomassa SIMHE-Metropolian osaamisen tunnistamisen toimintamalleista. Tavoitteena oli palvelun laajeneminen myös heille. Päivän teema konkretisoitui illalla hotellin saunassa. Päädyin mielenkiintoiseen keskusteluun puolalaisen rouvan kanssa, joka työskenteli Italiassa EU:n metsävirastossa.Rouva kertoi juuri tulleensa miehensä kanssa tutustumaan Joensuuhun, sillä hänelle oli esitetty siirtoa Italiasta Joensuuhun. Keskustelumme kauniista lumisesta pakkassäästä siirtyi hyvin nopeasti insinöörimiehen mahdollisen työpaikan löytymiseen ja kahden kouluikäisen lapsen koulunkäyntiin.  Suomen Pisa-maine oli rouvan tiedossa, mutta lasten mahdollisuus käydä englannin kielellä koulua ja miehen asiantuntijuuteen sopiva työllistyminen olivat erityisesti häntä mietityttäviä asioita. Samalla, kun harmittelin huonoa Joensuun alueen tietämystäni, toivoin mielessäni, että vierailuohjelmassa olisi huomioitu myös rouvan mies ja hänelle olisi räätälöity omaa ohjelmaa hänen tekniseen korkeakoulutaustaansa liittyen. Investointi tulevaisuuteen kannattaa! Tällä hetkellä SIMHE-Metropolian asiakaskunnan enemmistönä ovat jo useamman vuoden Suomessa asuneet korkeakoulututkinnon suorittaneet maahanmuuttajat. Koska valtaosa Suomessa asuvista ulkomaalaistaustaisista on työikäisiä, ovat Suomessa asuvien maahanmuuttajien työllistymistä tukevat koulutuspalvelut erittäin tärkeitä. Iloksemme olemmekin huomanneet myös työperäisen maahanmuuton myötä Suomeen tulleiden puolisoiden löytäneen SIMHE-palvelut. Metropoliassa vuonna 2018 tavoitteenamme on jo olemassa olevien SIMHE- palveluiden vaikuttavuuden arviointi ja maahanmuuttajien korkeakoulutuksessa kotoutumista edistävien toimenpiteiden edelleen kehittäminen. Kehittämistyö on käynnistynyt useamman hankkeen myötä, muun muassa maahanmuuttajille suunnattujen korkeakouluopintoihin valmentavien koulutusten kehittämishanke Valmentavasta Valmiiksi, uusien työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistävien toimintamallien kehittämishanke  Duunipolku, maahanmuuttajille suunnattujen digitaalisten ohjauspalveluiden kehittämishanke SIMHEapp, korkeasti koulutetun maahan muuttaneen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen viitekehys -ESR-hanke Urareitti Kotouttamistoimenpiteisiin panostaminen voidaan nähdä investointina, jonka voitot lunastetaan vasta tulevaisuudessa (Selvitys maahanmuuton taloudellisten vaikutusten kokonaisuudesta, 2017).Vaikka investoinnit sisältävät aina riskin, on ketterille kokeiluille nyt, jos koskaan tilausta. Tehtävämme onkin nyt erilaisissa kehittämisprojekteissa rakentaa konkreettisia toimintamalleja, joilla tavoitellaan koko perheen kotoutumisen onnistumista. Tässä rakennusprojektissa tarvitsemme hyvää kansallista tahtotilaa ja poikkihallinnollista toimijaverkostoa. SIMHE-Metropolia on valanut perustukset ja seinien rakennukseen haastamme vuonna 2018 erityisesti kaikki pääkaupunkiseudun kunnat ja työelämäyhteistyökumppanimme.   Lue lisää Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/80706 Mitä tiedämme maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista? Selvitys maahanmuuton taloudellisten vaikutusten kokonaisuudesta http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160396 Taloudellinen katsaus, talvi 2017 http://vm.fi/julkaisu?pubid=23403 Tietoa SIMHE-Metropoliasta http://www.metropolia.fi/tietoa-metropoliasta/simhe/ Töihin Suomeen- Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma työperustaisen maahanmuuton vahvistamiseksi https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160444/Mamu_2018_FINAL_netti.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Lue lisää

Onnellisuuden tavoittelustako on kyse?
31.8.2017
Heidi Stenberg

Maahanmuutto, siirtolaisuus ei ole uusi ilmiö. Lähes jokaisen suomalaisenkin suvusta löytyy tarinoita Amerikan serkusta tai Ruotsin tädistä. Siirtolaisuus historiallisena ilmiönä herättää monenlaisia tunteita ja tuo mieleen niin menestystarinoita kuin kansallisia tragedioita. Näistä tunteista ja tarinoista käynnistyi elokuinen Migration conference 2017 Ateenassa, johon minulla oli mahdollisuus osallistua. Onnellisuuden tavoittelu siirtolaisuuden perimmäinen syy? Saskia Sassen, hollantilais-amerikkalainen sosiologian professori Columbian yliopistosta on tutkinut laajasti globalisaatiota ilmiönä ja hänen johdollaan konferenssiyleisölle viimeistään syntyi ymmärrys kuinka moniulotteinen asia siirtolaisuus ja siihen vaikuttavat tekijät ovat. Hänen tutkimuskohteenaan ovat siirtolaisuuden tavanomaisten syiden, sotien ja uskonnollisten ristiriitojen, takana olevat valtioiden sisäiset ilmiöt. Perimmäisenä syynä ihmisen lähtöön kotimaastaan näyttäisikin edelleen olevan halu suunnata kohti parempaa elämää kuin mitä koti-/lähtömaa pystyy syystä tai toisesta tarjoamaan. Ateenassa oli helppo palauttaa mieleen myös antiikin ajan filosofien ajatuksia. Jo Aristoteleshan totesi hyvän elämän toteutuvan silloin, kun ihminen saa käyttää kykyjään ja taitojaan sen yhteisön hyväksi, johon tuntee kuulevansa ja kokea olevansa sen merkityksellinen jäsen. Valitettavasti Ateenan kaduilla kulkiessa joutui kuitenkin kohtaamaan konkreettisesti v. 2015 Eurooppaan suuntautuneen ja edelleen jatkuvan pakolaistulvan tragedian. Hyvä elämä ja onnellisuuden saavuttaminen tuntui olevan monen kadun asukin mahdoton haave. Paradoksaalista oli, että päivällä, kun tutustuimme erilaisiin tutkimustuloksiin, mitkä tekijät lisäävät väkivallan riskiä siirtolaisten toiminnassa, niin hotelliin palatessani konkretia iski kohdatessani kadulla asuvien pakolaisten silmissä juuri näitä tutkimustulosten valossa väkivaltaa nostavia tekijöitä: epävarmuutta, turvattomuutta ja toivottomuutta. Miten eri maissa suhtaudutaan siirtolaisuuteen? Nelli Esipovan, Gallup World Pollista, esitys siirtolaisuuden hyväksynnästä eri maissa, keskittyi esittelemään tutkimusasetelmaa, jonka lopputuloksena oli saatu aikaan maailman siirtolaisuuden hyväksyntä indexiksi 5,29. Hyväksyntäindeksi oli syntynyt 164 maan yli 1,7 miljoonan aikuisen haastattelusta. Tutkimus oli tehty Usassa vuonna 2017 ja muissa maissa 2016.   Kymmenen siirtolaisuutta vähiten hyväksyvän maan joukossa olivat mm. Eesti (2,37) ja Unkari (1,69), kun taas kymmenen eniten siirtolaisuutta hyväksyvän maan joukosta löytyivät pohjoismaista Ruotsi (7,92) ja Islanti (8,26). Suomen hyväksyntä indeksi 6,58 oli maailman keskiarvon ja myös EU-maiden keskiarvoindeksin 5,92 yläpuolella. Tutkimustulosten mukaan siirtolaisten hyväksyntä oli yksilötasolla korkeampi niillä, jotka tunsivat henkilökohtaisesti siirtolaisia ja lisäksi hyväksyntää lisäsivät haastateltavan korkeampi koulutustaso, urbaanissa ympäristössä eläminen, varallisuus ja nuoruus, Z-sukupolveen kuuluminen. EU-maiden osalta erityistä merkitystä todettiin olevan edellisten lisäksi myös haastateltavien omien positiivisten tunteiden kokemuksella ja sosiaalisuudella. Jos hyvä kotoutuminen pohjautuu onnellisuuteen, kokemukseen hyvästä elämästä, kuinka voimme edistää tätä tunnetta siirtolaisten osalta? Siirtolaisuus näyttäytyy mediassa Euroopassa enemmän tragedioiden kautta menestystarinoiden jäädessä varjoon. Medialla on merkittävä rooli asenteenmuokkauksessa ja kansalliseen yhteisöön vaikuttajana. Maahanmuuttostrategiana ”rajojen sulkeminen”/ ”eristäminen” ei minkään tutkimuksen eikä historiankaan valossa ole kestävä eikä myöskään järkevä ratkaisu. Siirtolaisuudessahan on osoitettu olevan myös paljon sosio-ekonomisia positiivisia mahdollisuuksia. Osallisuuden kokeminen, yhteisöön kuuluvuuden tunne, oman elämän merkitykselliseksi kokeminen ovat tutkitusti eri ympäristöissä onnellisuutta ja hyvinvointia lisääviä tekijöitä. Näitä tekijöitä pyrimme tuottamaan omalta osaltamme myös SIMHE-Metropolian palveluissa. Palveluita kehittäessämme tausta-ajatuksena on, asiakkaiden palvelun kehittämiseen osallistamisen lisäksi ollut myös se, että tuotamme palvelua, jota haluaisimme myös itse käyttää ollessamme siirtolaisina toisessa maassa.    

Lue lisää

Yli Esteiden
16.6.2017
Heidi Stenberg

Oletko ollut seuraamassa esteratsastuskilpailuja? Esteratsastuskilpailuthan rakentuvat luokista, joissa ratsukot ovat ilmoittautuneet oman tasonsa mukaiseen luokkaan, ja eri luokissa esteiden koko voi vaihdella maassa olevista puomeista aina 160 cm:n korkuisiin esteisiin. Oleellista on se, että suorituksen johtajan, ratsastajan tulee kyetä arvioimaan oma ja hevosen suoritustaso ja tehdä valinta luokasta tämän pohjalta. Kuten elämässä yleensä, myös esteratsastuksessa radan vaiheet sisältävät paljon jännitystä, iloa, vauhtia ja jopa vaarallisia ja pelottavia tilanteita. Se, kuka voittaa ja suoriutuu radasta kunnialla, ei todellakaan ole itsestään selvää. Esteen menestyksekkään ylityksen mahdollistavat hyvä ennakointi, valmistelu, herkkyys, motivaatio ja kyky tehdä yhteistyötä. Esteen päällä ollessaan ratsastajan tulee jo heti suunnata katseensa seuraavalle esteelle ja keskittää kaikki energia siihen, miten seuraava este ylitettäisiin. Esteratsastus kuvaa mielestäni hyvin myös meidän SIMHE-verkoston toimijoiden ja asiakkaiden ympäristöä. Esteitä on riittämiin, mutta ylityksissäkin onnistutaan. Esteiden tunnistamista tarvitaan ratkaisujen löytämiseksi Vuoden aikana olemme SIMHE (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland) -työssä tehneet näkyväksi useita esteitä korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien tarkoituksenmukaisten koulutus-ja urapolkujen varrelta. Näihin ratkaisuja ja toimenpiteitä on pohdittu laajalla rintamalla, joista keskeisiä on kirjattu mm. maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi. Kipupisteet ja toimenpide-esitykset -raporttiin. Esteet on tehty ylitettäviksi, ja näitä esteitä ovat ylittäneet myös monet maahanmuuttaja-asiakkaamme. Karvin selvityshankkeen mukaan 33 % maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen suorittaneista on päässyt tutkinto-opiskelijaksi korkeakouluun. Tulos on hyvä, sillä selvityksen mukaan kaikki eivät edes tavoittele tutkintokoulutuspaikkaa, vaan haluavat ainoastaan kehittää ammatillista suomen kielen osaamistaan. Seuraava haku maahanmuuttajien valmentaviin koulutuksiin on 14.8.–1.9.2017. Kevään aikana olemme kohdanneet henkilökohtaisissa ohjauskeskusteluissa yli 100 korkeakoulukelpoista maahanmuuttajaa. Ryhmäohjauksiin ja muihin tilaisuuksiin on osallistunut lähes 500 maahanmuuttajaa. Tämän lisäksi olemme kartoittaneet yhdessä Metropolian asiantuntijoiden kanssa kevään aikana 33 tekniikan ja liiketalouden korkeakoulututkinnon ulkomailla suorittaneen maahanmuuttajan osaamista. Joukossa oli yksi tohtoritutkinnon suorittanut, loput jakautuivat kandidaatin ja maisteritutkinnon suorittaneisiin.  Muutamalla oli sekä liiketalouden että tekniikan alan korkeakoulututkinto. Kevään lopuksi keräsimme asiakkaidemme kokemukset ja ajatukset palvelusta. Ilahduttavaa oli se, että jokainen heistä suosittelisi palvelua ystävälleen ja koki myös osaamisen kartoituksen hyödyttävän itseään työnhaussa.  Saimme myös paljon hyviä ideoita, millaisia palveluita asiakkaamme toivoisivat lisää. Keinot ovat monet tavoitteisiin pääsemiseksi SIMHE-palveluiden asiakkaita ohjaamme kohti tarkoituksenmukaisia koulutus-ja urapolkuja moninaisin keinoin. Hyväksi keinoksi osoittautui mm. kevään tekniikan- ja rakennus alan rekrytointi & matching tapahtuma, johon kutsuimme sekä kansainväliset tutkinto-opiskelijamme että jo tutkinnon suorittaneet SIMHE-asiakkaamme rekrytoivia yrityksiä tapaamaan. Seuraava tapahtuma 21. 9. Metropolian Leppävaaran kampuksella on suunnattu ICT-alan kansainvälisille osaajille yhteistyössä Helsingin Seudun Kauppakamarin, Aalto yliopiston ja Helsingin yliopiston kanssa. Tässä tuore video asiakkaidemme kokemuksista! Hyvää ja rentouttavaa kesälomaa- jatketaan esteiden ylitystä taas elokuussa!

Lue lisää

Hyvällä matkalla, ei kuitenkaan perillä
18.12.2016
Heidi Stenberg

Projekti on kuin matka, jolla on alku ja loppu. Kuten matkaa niin projektiakin arvioidaan kannattiko sille lähteä, mitä matkan varrella on tapahtunut, ja oliko se hintansa väärti. Meistä jokainen on ollut mukana monissa projekteissa ja matkoilla- niin minäkin. Tämä matka, jota olemme SIMHE-(Supporting Immigrants in Higher Education in Finland) projektissa tänä vuonna kulkeneet on ollut merkityksellinen meille työntekijöille ja tuonut valoa myös asiakkaidemme elämään. Ohjauksella suunta elämälle SIMHE-Metropolia ohjaus- ja neuvontapalvelut avautuivat toukokuun alussa, ja joulukuun puoliväliin mennessä henkilökohtaisessa ohjauskeskustelussa on käynyt yli 90 asiakasta, jotka ovat edustaneet yli 20 eri kansallisuutta. Miehiä on ollut asiakkaina hieman enemmän kuin naisia.  Jokainen kohtaaminen on ollut erilainen, ja asiakkaiden elämäntarinat, toiveet ja tavoitteet ovat olleet hyvin yksilöllisiä. Kaikkia asiakkaita on kuitenkin yhdistänyt halu löytää oma paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa. Ohjauspalveluiden vaikuttavuuden arviointi on vielä alussa, koska palvelut ovat toimineet vasta vähän aikaa, mutta marraskuussa lähettämäämme sähköiseen asiakaskyselyyn vastasi 30 ohjauskeskustelussa käynyttä asiakasta. Heistä suurin osa oli suorittanut kandidaatin tai maisterin tutkinnon, osalla oli takanaan keskeytyneet korkeakouluopinnot, ja osa asiakkaista oli hakeutumassa suorittamaan ensimmäistä korkeakoulututkintoa. Asiakkaiden elämäntilanne vaihteli, ja asiakkaat olivat esimerkiksi kotokoulutuksessa, toisen asteen koulutuksessa tai valmentavissa opinnoissa, ja noin puolet asiakkaista oli työttömänä työhakijana. Asiakkaat kokivat saaneensa keskustelusta hyödyllistä tietoa, ja ohjauskeskustelun koettiin myös auttaneen tulevaisuuden suunnittelussa. Lisäksi asiakkaat olivat kokeneet saaneensa ystävällistä palvelua, ja suurin osa heistä suosittelisi henkilökohtaista ohjausta myös ystävälleen. Yksilöohjauksen lisäksi kuudelle Guidance Generalia yleisöluennoillemme on osallistunut kesä-joulukuun aikana yli 120 asiakasta. Työllistymisen edistämiseksi referenssejä ja verkostoja Ohjaus - ja neuvonta palvelut sisältävät aina yleistä osaamisen kartoitusta, jotta ohjaus elämässä eteenpäin on ylipäätään mahdollista. Työllistyäkseen korkeasti koulutetut maahanmuuttajat tarvitsevat kuitenkin myös suomessa tunnistettuja referenssejä ja verkostoja. Opetushallituksella ja Valviralla on tiettyjen ammattien osalta viranomaisina tehtävänä rinnastaa tutkintoja, mutta asiakkaidemme kokemuksen mukaan tutkintojen rinnastaminen ei kuitenkaan aina ole ollut heille riittävä referenssi rekrytointitilanteissa. Keväällä Helsingin seudun kauppakamarin tekemän selvityksen mukaan työnantajat kaipaavatkin apua kansainvälisten osaajien osaamisen tunnistamisessa. Metropoliassa olemme tunnistaneet tänä vuonna 61 korkeasti koulutetun osaamista sekä tekniikan että liiketalouden koulutusaloilla. Syksyn osalta voimmekin todeta, että meillä on ollut ilo kohdata suomalaisille työmarkkinoille sopivia ja erinomaisia huippuosaajia. He ovat jo korkeakoulututkinnon suorittaneita, englannin- ja osa myös jo hieman suomen kieltä taitavia. Miten yritykset sitten pystyisivät kohtaamaan ja hyödyntämään kansainvälisiä osaajia? Tervetuloa Amiedun, Helsingin Seudun Kauppakamarin, Metropolian ja TE-toimiston minirekrymessuille maaliskuussa tai ole yhteydessä jo aiemmin allekirjoittaneeseen niin suunnitellaan vaikka yhdessä win- win käytänteinen trainee-ohjelma juuri teille. Elinikäinen oppiminen hyödyntää niin yksilöitä kuin organisaatioita Suomi on yksi elinikäisen oppimisen mallimaista. Samalla, kun olemme SIMHE-palveluissa ohjanneet ja auttaneet korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia oman osaamisen täydentämiseen, olemme me SIMHEläiset myös hyödyntäneet suomalaisia koulutuspalveluja. Ohjauspalveluidemme hengetär Marianne Autero kehittää omaa ohjausosaamistaan kouluttautumalla työn ohessa opinto-ohjaajaksi ja allekirjoittanut on yksi Metropolian tuotekehittäjän ryhmän EAT-tutkinnon suorittaneita. SIMHE-Metropolian palvelut ovatkin oma konkreettinen opinnäytetyöni.  Vaikka tutkintoni on nyt tehty, SIMHE-matka jatkuu ja palvelut kehittyvät edelleen. Lue lisää http://www.metropolia.fi/tietoa-metropoliasta/simhe/ http://www.metropolia.fi/palvelut/maahanmuuttajalle/

Lue lisää

Koulutettujen maahanmuuttajien osaamista tunnistamassa
10.5.2016
Heidi Stenberg

Viime syksystä Suomessa on käyty tiiviisti yhteiskunnallista keskustelua toimenpiteistä, joita pitäisi tehdä uudessa tilanteessa, jossa turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien määrä on ylittänyt kaikki villeimmätkin ennusteet. ”Rajat kiinni” on ollut yksi tulokulma keskusteluun ja toisaalta on esitetty myös ajatuksia siitä, olisiko maahanmuuttajat mahdollista nähdä myös yhtenä resurssina, jolla Suomen kurssi lähtisi nousuun. Metropolian tarjoama ratkaisu on opetus- ja kulttuuriministeriön eríllisrahoituksella käynnistämän SIMHE-hankkeen tuottama palvelukonsepti. Tavoitteenamme on korkeasti koulutettujen ja korkeakoulukelpoisten osaamisen tunnistaminen ja ohjaaminen kiinnostavalle ja yhteiskunnallisesti tarkoituksenmukaiselle koulutus- ja urapolulle. Tavoitteen kuvaaminen on helppoa, mutta ihan pikku hommasta ei ole kysymys varsinkaan, jos arvioidaan tavoitetta tilastojen, tarjonnan ja yhteiskunnan tilanteen näkökulmasta. Huhtikuussa toteutimme insinööriosaamisen tunnistamisen pilotin. Yhdessä tekniikan, matematiikan ja maahanmuuttajien koulutuksissa työskentelevien asiantuntijoidemme kanssa päädyimme valitsemaan osaamisen tunnistamisen kohteiksi insinöörin alakohtaisen ammatillisen osaamisen lisäksi matemaattisen ja digitaalisen osaamisen. Mietimme, mitä osaamista työnantajat Suomessa arvostaisivat ja toisaalta näimme, että tätä kautta myös maahanmuuttaja saisi korkeakoulutukseen ohjautuessaan osaamisen tunnistamisesta hyötyä, kun korkeakoulu arvioi, mitä henkilön aiemmin hankkimasta osaamisesta voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaksi hänen opintojaan (AHOT). Osaamisen tunnistamisen sisältöjä valitessamme, tarkastelimme asiaa suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumiseen tähtäävien lasien kautta. Osaamisen tunnistamisen päivään osallistui 30 maahanmuuttajaa, 28 miestä ja 2 naista. Enemmistö heistä oli Irakista, muutama Syyriasta, Afganistanista, yksi Iranista ja Valko-Venäjältä. Osallistujat olivat 20-44-vuotiaita. Muutama heistä oli ollut Suomessa jo lähes kolme vuotta ja suurin osa 6-10 kuukautta. Testi oli mahdollista tehdä arabiaksi, englanniksi tai suomeksi. Osaamisen tunnistamisessa käytettävään kieleen päädyimme ennakkoilmoittautumisessa ilmoitettujen kielitoiveiden pohjalta. Tulokset ovat pian valmistumassa ja yhdessä osallistujien ja asiantuntijoidemme kanssa arvioimme niin tuloksia kuin käyttämiämme osaamisen tunnistamisen menetelmiä.  Meidän asiantuntijoiden tulee vielä pohtia kriittisesti pilottiin osallistuneiden maahanmuuttajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa  sekä valitsemiamme osaamisen tunnistamisen menetelmiä että valittuja osaamisalueita. Onko insinöörin työssä suoriutumisen kannalta matemaattisen osaamisen tunnistaminen keskeistä? Pilottiin osallistujissa oli mukana sekä jo tutkinnon suorittaneita, että niitä, joiden opinnot olivat jääneet kesken. Miksi jo tutkinnon suorittanut ja tutkintotodistuksen rinnastuksen jo Suomessa tehnyt halusi osallistua osaamisen tunnistamiseemme? Mikä on osallistujan saama hyöty osaamisen tunnistamisesta, selvinnee vasta pidemmällä seurannalla, kun arviointia tehdään heidän ohjautumisestaan tarkoituksenmukaisille koulutus- ja urapoluille. Miten saan mahdollisuuden näyttää osaamiseni, erityisesti asenteeni, motivaationi ja tahtoni tehdä mitä tahansa järkevää, joka hyödyttäisi itseni lisäksi myös Suomea?  Miten ja missä saan oikeaa osaamista lisää, jotta saan varmasti töitä?  Näitä kysymyksiä meille Metropoliaan nyt tulee. Täytyy nöyränä tässä vaiheessa todeta, että aika isojen asioiden äärellä olemme nyt keväällä käynnistyneessä SIMHE-projektissa, jossa yhteistyössä opetus-ja kulttuuriministeriön, opetushallituksen, CIMOn, työ-ja elinkeinoministeriön sekä UniPID-verkoston edustajien kanssa pohdimme uusia malleja, joilla korkeakoulukelpoisten ja korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden osaamista tunnistetaan ja ohjataan heitä tarkoituksenmukaisille koulutus-ja urapoluille. Uudelle palvelukonseptillemme on selvää tilausta - toivottavasti työnantajat ja koulutuksenjärjestäjät tarttuvat tähän uuteen potentiaaliin ja saamme käännettyä yhteiskunnallisen keskustelun yhä enemmän mahdollisuuksien suuntaan!  Kohtaavatko yksilön ja yhteiskunnan käsitykset tarkoituksenmukaisista koulutus- ja urapoluista? Myös tätä aihetta pohdimme myöhemmin Monta muuttujaa -blogissa.        

Lue lisää