Vuosi: 2021

Seitsemän ydinosaamista – Musiikin YAMK-opiskelijat osaamista tunnistamassa

14.9.2021
Leena Unkari-Virtanen

Metropolia oli mukana Suomen itsenäisyysrahasto Sitran  #Osaaminennäkyviin teemaviikoilla 30.8.-12.9. Sitra halusi nostaa keskusteluun osaamisen moninaisuuden ja tarjota työkaluja, joilla oman osaamisensa moninaisuuden voi tunnistaa ja tehdä näkyväksi itselle ja muille. Osaamista karttuu koulutusjärjestelmien sisällä eli opinnoissa, mutta myös niiden ulkopuolella esimerkiksi harrastuksissa, perhe-elämässä, vapaa-ajalla ja ihmissuhteissa – kaikkialla. Musiikin YAMK-opiskelijoiden osaamispaletti YAMK-tutkinnoissa koulutuksen lähtökohtana on tutkinnoissa ja työelämässä karttunut osaaminen ja työelämästä löytynyt kehittämistarve. Musiikin YAMK-tutkinnon uudet opiskelijat aloittivat opintonsa pohtimalla osaamistaan, jota he käyttävät omassa kehittämisprojektissaan ja aloittaessaan opinnäytetyön laatimista. Kaikilla YAMK-opiskelijoilla on pitkä kokemus omalta alaltaan musiikkielämän kentällä, tässä joukossa esimerkiksi johtamisesta, opettamisesta, muusikon ja free lancerin työstä, joillakin myös akateemisesta tutkimisesta tai termityöstä käsitteiden ja metatekstien parissa. Mitä siis vahvaa asiantuntijuutta mukanaan kantavat ja uusien opintojen äärellä olevat opiskelijat tunnistivat henkilökohtaisiksi osaamisikseen? Keskusteluun virittäydyttiin siten, että jokainen pohti hetken itsekseen osaamistaan. Sen jälkeen keskusteltiin näistä tunnistetuista osaamisista – ei osaamattomuuksista, vertailuista eikä uusista osaamistavoitteista. Osaamisten teemoittelun on kirjoittaja tehnyt jälkikäteen keskustelun dokumentoinnista. Kaikki sanoitukset on poimittu keskustelusta ja julkaistu osallistujien luvalla. 1 Näkökulman ottamisen taito: Kokemus työelämästä on tuonut kyvyn ottaa asioihin tietoisesti erilaisia näkökulmia. Kokemus kasvattaa taitoa hyödyntää omaa intuitiota ja kartuttaa hiljaista tietämistä tai näkymätöntä osaamista. ”Vähän kaiken opiskelu” ja oppijaksi asettautumisen kyky avartavat ymmärrystä näkökulmien moninaisuudesta. 2 Olennaisen erottamisen taito: Valintojen osuva tekeminen näkyy lähteiden valinnassa ja niiden lukemisessa, oman kiinnostuksen ytimen tunnistamisessa ja siinä, mitä töissä pitää kulloinkin saada toteutumaan. 3 Oman työn sisällön hallinta osoittautui YAMK-opiskelijoilla testatuksi ja työn arjessa koetelluksi osaamiseksi, jonka moni mainitsi. Sisällön osaamiseen kuului myös oman työkentän historian tunteminen. Omaan työhön liittyvä osaaminen ja sen sanoittaminen tarkemmin erilaisiksi osaamisten sävyiksi voisi olla seuraavan keskustelun teema. 4 Vuorovaikutusosaaminen kuuluu joskus oman kehittämiskohteen syväosaamiseen. Moni tunnisti sen erityisenä osaamisena, joka tulee näkyväksi niin livekohtaamisissa, kuuntelemisessa ja haastattelemisessa kuin verkko-opetuksessa. 5 Halu kehittää ja kehittyä synnyttää monenlaisia osaamisia. Kehittämis- ja kehittymisosaaminen voi näkyä asettautumisena verkostoihin peilaamaan omaa ajattelua, joskus oman itsen tarkasteluna objektiivisesti, kokemusten kuunteluna, prosessioppimisena tai omaan juttuun omistautumisena. 6 Kyseenalaistamisosaaminen oli keskustelussa vain yhtenä mainintana. Tutkivassa kehittämistyössä kyseenalaistaminen on niin tärkeä ja mielenkiintoinen osaaminen, että nostan sen seitsemän ydinosaamisen joukkoon. 7 Taito saada valmiiksi: Valmiiksisaamisosaamista karttuu jopa suoranaisesta täystyrmäyksestä, kun siitä pääsee eteenpäin kohti työn loppuun saattamista. Siihen liittyy myös organisointitaito, soveltaminen, omaan tekemiseen luottaminen ja opinnäytetyön kohdalla kirjoittamistaito. Valmiiksi saamisen taitoa karttuu muusikoilla koko ajan: esiin on mentävä kun on keikka ja silloin on oltava valmista, oli miten oli. Sanoituksista voi huomata, että sanat ja kieli, jolla osaamisesta puhutaan on erilaista kuin opetussuunnitelmien kuvaukset oppimisen tavoitteista. Osaamisen tunnistaminen avaa erilaisen oppimisprosessin kuin annettuihin tavoitteisiin pyrkiminen. Tunnistamalla omin sanoin osaamista syntyy joustavaa osaamista, joka lujittaa ammatti- ja osaamisidentiteettiä, osallisuutta ja aktiivista toimijuutta sekä tukee esimerkiksi työelämän siirtymissä. Osaamisen eri tasot Osaamisen tunnistaminen lisää paitsi henkilökohtaista hyvinvointia, myös yhteiskunnan elinvoimaa. Osaamisen tunnistamisella, näkyväksi tekemisellä ja hyödyntämisellä parannetaan koko yhteiskunnan tasolla uudistumis- ja kilpailukykyä. Henkilökohtainen osaaminen ja sen tunnistaminen kytkeytyy laajempiin yhteyksiin. Sitrassa on tutkittu osaamisen tunnistamisen haasteita ja mahdollisuuksia myös muista näkökulmista. Tutkijat Laura Paaso (OAMK), Johanna Ollila (Turun yliopisto, tulevaisuudentutkimus) ja Harri Ketamo (Headai Oy) esittelivät tulevaan Sitran julkaisuun tekemiään havaintoja webinaarissa 6.9.2021: • Henkilökohtainen taso: Näkökulman siirtäminen vahvuuksiin ja osaamiseen tuo osaamisen hyvinvoinnin ja merkityksellisen elämän lähteeksi muutenkin kuin tulonhankintamielessä. Vaatimus jatkuvaan oppimiseen ja kehittymiseen saattaa kuitenkin tuoda myös paineita omalle hyvinvoinnille. • Yhteisöjen taso: Osaamisten kirjo on monenlainen eikä tutkimusdatasta ei ole löytynyt esimerkiksi kymmentä tärkeintä taitoa työhaastattelussa menestymiseen. Yleiset työelämätaidot ja eriyttävät taidot ovat kuitenkin tärkeitä. Toisaalta haaste olla ”hyvä tyyppi” – sosiaalinen, aktiivinen, innovatiivinen – saattaa lokeroittaa ajattelua ja jättää tärkeitä osaamisen alueita katveeseen. • Eri näkökulmien kohtaaminen: Eräs työpaikkojen ja työntekijöiden kohtaanto-ongelman juonteista on se, että osaamista sanoitetaan eri tavoin eikä osaamisia siksi tunnisteta. Osaaminen kuvataan eri sanoin esimerkiksi hakijan CVssä, työpaikkailmoituksissa, yrityksen palvelutarjonnassa, strategioissa tai kehittämistehtävissä. Uusilla teknologioilla on mahdollista auttaa erilaisia osaamisen sanoituksia kohtaamaan. • Systeemien ja organisaatioiden taso: Osaaminen on investointi ja yhteiskunnan tärkeä henkinen infra, jota ei kannata rakentaa suppeaksi, putkimaiseksi. Myöskään elinikäinen oppiminen ei tarkoita nopeita osaamisratkaisuja ja kapeaa osaamista. Kestävä osaaminen on laaja-alaista, jokaisen omaan motivaatioon perustuvaa osaamista. Se on myös taitoa yhdistellä osaamisia luovasti henkilökohtaisella ja yhteisöjen tasolla. • Väestörakenteen ja osaajapulan taso: Ammattikorkeakoulut sanoittavat oppimisen tavoitteita aktiivisesti yhdessä työelämän kanssa. On tarpeen pohtia erilaisilla aikajänteillä ja ennakoiden, mistä juuri nyt puhutaan? Mitä sanoja ja sanoituksia jää ehkä käyttämättä? Mitä osaamista kaikki muut tahot tuottavat? Osaaminen vanhenee ja uusia osaamistarpeita nousee työelämässä esiin. Sitra tarjoaa paljon työkaluja oman osaamisen itsenäiseen tunnistamiseen ja kutsuu mukaan keskustelemaan osaamisen tunnistamisen kokemuksista ja haasteista. Tartu haasteeseen ja tunnista, mitä kaikkea osaatkaan. Tutustu SITRAn materiaaleihin: Työkaluja osaamisen tunnistamiseen

Julkisen hankinnan peruskivet: hankinnan suunnittelu ja valmistelu

28.5.2021
Ann-Mari Tiainen

Julkisesti kilpailutettavan hankinnan hankintaprosessi on yleensä kestoltaan pitkä. Lisäksi hankintaprosessi on usein monivaiheinen ja useasta aliprosessista muodostuva kokonaisuus, jolla on yhtymäkohtia muihin yrityksen prosesseihin. Siksi hankintayksikön kannattaa panostaa riittävästi hankinnan suunnittelu- ja valmisteluvaiheisiin. Huolellisuus näissä alkuvaiheissa on onnistuneen hankintaprosessin edellytys. Mitkä tekijät hidastavat hankintaprosessin etenemistä? Pureuduin opinnäytetyössäni (1) julkisesti kilpailutettavan hankinnan valmisteluvaiheen kehittämiseen Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Selvitin hankinnan valmisteluvaiheen etenemistä hidastavia tekijöitä, jotka aiheuttivat tehottomuutta kilpailutettavan hankinnan hankintaprosessiin. Hankinnan valmisteluvaiheen etenemistä hidastavia tekijöitä ilmeni hankinnan: tarveselvitysvaiheessa toimittajien ja markkinoiden kartoitusvaiheessa vaatimusten määrittelyvaiheessa suunnittelu- ja valmistelutyön aloittamisessa tukimateriaaleissa Hankinnan tukimateriaalipaketti Tuotin yhteistyössä Metropolian asiantuntijoiden kanssa tukimateriaalipaketin hankinnan valmistelijan käyttöön. Tukimateriaalin avulla vaikutettiin hankinnan suunnitteluvaiheeseen, joka on Metropolian hankintaprosessin ensimmäinen aliprosessi. Tukimateriaalin avulla hankintapalvelut auttavat hankinnan valmistelijoiden työtä, kun he tekevät melko itsenäisesti valmistelutyötään. Hankintaa valmisteleva henkilö, esimerkiksi projektipäällikkö, saa tukimateriaalin avulla kokonaisymmärrystä siitä, mitä vaiheita julkinen hankintaprosessi sisältää. Tukimateriaalin informaatiolla ja ohjeistuksella pyritään myös ohjaamaan hankinnan valmistelijaa niin, että hän kiinnittää valmistelutyössään huomiota tulevan kilpailutuksen suunnittelun ja valmistelun kannalta olennaisiin asioihin. Tehokkuutta hankintaprosessiin Hankinnan valmisteluvaiheen tehottomuuden taustalla oleva ilmiö on hyvin tyypillinen resurssitehokkaalle organisaatiolle. Resurssitehokkuus korostaa kaikkien arvoa tuottavien resurssien, kuten henkilöstön ja toimitilojen tehokasta hyödyntämistä. (2) Organisaatiolle resurssien täysimääräinen käyttöaste on tärkeää, mutta siitä usein seuraa, että töiden läpimenoaika prosesseissa pitkittyy. Ulospäin toiminta todennäköisesti näyttää tehokkaalta, mutta silti organisaation sisäisen palvelun asiakas odottaa. (3) Kaikki yrityksessä tehtävä työ toteutetaan prosesseissa (2). Siksi työn kehittäminen tapahtuu prosessia kehittämällä. Kun hankintaprosessi kuvataan, hankintaprosessin monivaiheisuus ja yhtymäkohdat organisaation muihin prosesseihin saadaan näkyviksi. Lähteet: 1. Tiainen, Ann-Mari 2021. Hankinnan valmisteluvaiheen kehittäminen hankinnan tukimateriaalipaketin avulla. Metropolia Ammattikorkeakoulu, Helsinki. 2. Modig, Niklas ja Åhlström, Pär 2016. Tätä on lean: ratkaisu tehokkuusparadoksiin. 5. painos. Rheologica Publishing, Tukholma. 3. Torkkola, Sari 2015. Lean asiantuntijatyön johtamisessa. Talemtum Media Oy, Helsinki. Kirjoittaja Ann-Mari Tiainen, opiskelee Metropolia Ammattikorkeakoulun Hankintatoimen koulutusohjelmassa (Ylempi AMK). Hän teki opinnäytetyön toimintatutkimuksena Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:lle. Opinnäytetyössään hän käsitteli hankinnan valmisteluvaihetta hidastavia tekijöitä ja niiden taustalla olevia teorioita.

Todella upeeta – Absolutely FABULOS

10.5.2021
Marika Koskinen

Yhteiskuntamme automatisoituu hurjaa vauhtia matkalla kohti maailman toimivinta ja turvallisinta älykaupunkia. Helsingin kaupungin älyliikenteen kehittymisohjelman 2030 visiossa elinvoimaista kaupunkia tuetaan uusien palveluiden sekä älyliikenteen kehittämisen avulla. Visiossa korostuu laajan yhteistyön tärkeys innovatiivisten ratkaisujen pilotoinneissa sekä uudenlaisten yhteistyökonseptien toteuttamisessa. Vuoteen 2035 mennessä älyliikenteen odotetaan parantavan liikennejärjestelmän tehokkuutta sekä ohjaavan kehitystä kohti hiilineutraaliustavoitetta. (Kaupunkiympäristön julkaisuja 2019:15, 11.) FABULOS – Future Automated Bus Urban Level Operation Systems Yksi älyliikenteen kehittämishankkeista oli FABULOS. Tämä kansainvälinen tutkimus- ja kehittämishanke käynnistyi tammikuussa 2018 ja päättyi kuluvan vuoden maaliskuussa. Hankkeen tavoitteena oli kehittää kokonaisratkaisu, jonka avulla olisi mahdollista hallinnoida itseohjautuvia linja-autoja osana julkisen liikenteen järjestelmiä. Hankkeen ostajakonsortion muodostivat kuusi eurooppalaista kumppanikaupunkia ja hanke toteutettiin käyttämällä 3-vaiheista esikaupallista hankintamenettelyä (PCP, Pre-Commercial Procurement). Esikaupallisessa hankintamenettelyssä hankintakohteena ei ole kaupallinen lopputuote, vaan innovaatioiden tutkimus- ja kehitystyön hankinta. Hankkeen rahoituksesta vastasi 90-prosenttisesti Euroopan unionin Horisontti 2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelma ja lopuista 10 prosentista vastasi Helsingin kaupunki. (Forum Virium Helsinki 2020; FABULOS PROJECT; Koskinen 2021, 2; 5.) Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium koordinoi hanketta ja Metropolian Älykäs liikkuminen -innovaatiokeskittymä toimi sen teknisenä kumppanina. Vaikka jotkut FABULOS-projektin vaatimuksista näyttivät olevan liian kunnianhimoisia markkinoiden kehitykseen verrattuna, projektin katsottiin täyttäneen sille asetetut tavoitteet. Hanke testasi erilaisten älyliikenteen liiketoimintamallien sopivuutta osana julkisen sektorin toimintaa ja toimii hyvänä esimerkkinä onnistuneesta kansainvälisestä innovaatiohankkeesta. Hankkeen vaikutukset tulevat näkymään muissa tulevissa PCP-projekteissa sen tarjoamien oppien ja käytäntöjen ansiosta. Tavoitteena oli esittää liiketoimintamalli automatisoidun robottibussilinjan hankintaan julkisen liikenteen tuottajille ja sen FABULOS myös teki. (Koskinen 2021, 3; 86–87.) FABULOS-hanke palkittiin elokuussa 2020 vuosittain järjestettävässä Procura + - palkintotapahtumassa, jossa palkitaan onnistuneita, jo käynnissä olevia, kestäviä ja innovatiivisia julkisia hankintoja. Palkittujen hankkeiden katsotaan johtavan julkisten hyödykkeiden, palvelujen, prosessien ja infrastruktuurin merkittäviin parannuksiin. FABULOS tuli 2. sijalle luokassa: ” Vuoden 2020 erinomaiset innovaatiohankinnat ICT: ssä”. Tuomariston raportin mukaan projekti on merkittävä edistysaskel kohti automatisoitua julkista liikennettä ja voi nopeuttaa johdonmukaisempaa ja turvallisempaa sääntelyä näiden ratkaisujen hankinnassa ja käytössä. (Procura+ network 2021.) Kehitystyö jatkuu Horisontti 2020 -ohjelmaa seuraa Horisontti Eurooppa, joka on EU:n rahoittama tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vuosille 2021–2027. Innovointia ja tutkimusta tuetaan ohjelman avulla kaikkiaan 95 miljardilla eurolla Euroopassa. Ohjelman avulla EU tukee vihreän siirtymän ja digitalisaation edistämistä, jotta Euroopan mantereesta saadaan ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. (Business Finland 2021.) Yksi osa tavoitteesta on keskittyä liikenteen eri osa-alueiden turvallisuuden sekä eri liikkuvuuden muotojen yhteensopivuuden kehittämiseen innovatiivisin ratkaisuin. Liikkuvuuden osalta ohjelma keskittyy ratkaisemaan CCAM:in (Connected, Cooperative and Automated Mobility) tarjoamia haasteita, jotka vaativat lisää tutkimusta. CCAM:n avulla ajoneuvot on tarkoitus integroida liikkumis- ja kuljetusjärjestelmään, sen infrastruktuuriin, kaikkiin toimintoihin ja uusiin palveluihin. (Euroopan komissio 2020.) Kokemuksesta kiittäen Keväällä 2020 olin opintoni muuten suorittanut, mutta opinnäytetyön aihe puuttui. Silloin Metropolian Älykäs liikkuminen -innovaatiokeskittymä antoi mahdollisuuden saattaa opintoni päätökseen tarjoamalla aiheen hankkeesta opinnäytetyöksi. Tartuin epäröimättä tarjoukseen ja kuten Joanna Lumley matkaohjelmassaan, minäkin lähdin innokkaana sekä uteliaana kohti tuntematonta. Matkani varrella koin oivaltamisen iloa, epätoivoa ja kaikkea siltä väliltä. En vaihtaisi tätä oppimiskokemusta mihinkään. Koin, että aluksi pelkäsin itselleni vierasta aihetta. Olin huolissani siitä, että tuleva työ olisi kuin vuori, jota en kuuna päivänä pystyisi valloittamaan. Juuri nyt olen tuon vuoren huipulla, tähyten edessä siintäviä uusia vuoria, jotka vain odottavat valloittamistaan. Kiitos kaikille oppailleni matkani mahdollistamisesta! Nostan hattua ja kumarran syvään kaikille uskomattoman mielen omaaville innovaattoreille ja visionääreille, jotka toimivat suunnannäyttäjinä meille muille sekä jälkeemme tuleville. Tarvitsemme ihmisiä, joilla on kyky ymmärtää tulevaisuuden haasteita ja vaatimuksia vaadittavan kehityksen varmistamiseksi. “The scientific man does not aim at an immediate result. He does not expect that his advanced ideas will be readily taken up. His work is like that of the planter—for the future. His duty is to lay the foundation for those who are to come, and point the way.” ― Nikola Tesla, Problem of Increasing Human Energy Lähteet Business Finland. (2021). Horisontti Eurooppa. [Verkkosivu] Euroopan komissio. (2020). European Partnership on Connected and Automated Driving (CCAM). [PDF] FABULOS image bank 2021. https://bit.ly/FABULOS_image_bank FABULOS PROJECT. [Verkkosivu] (18.4.2021) Forum Virium Helsinki. [Verkkosivu] (8. 6. 2020). Kaupunkiympäristön julkaisuja 2019:15. Helsingin älyliikenteen kehittämisohjelma 2030. [PDF] Koskinen, M. (2021).Esikaupallisen hankintamenettelyn (PCP) käytettävyyden ja hyödyllisyyden analysointi kansainvälisessä innovaatiohankkeessa – Case FABULOS. [PDF] Metropolia Ammattikorkeakoulu. Tradenomi YAMK, hankintatoimen koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Procura+ network. [Verkkosivu] PROCURA+ EUROPEAN SUSTAINABLE PROCUREMENT NETWORK. (1.10.2020) Kirjoittaja Marika Koskinen valmistuu toukokuussa 2021 Metropolian Ammattikorkeakoulun Hankintatoimen koulutusohjelmasta (Ylempi AMK). Opinnäytetyössään hän käsittelee mm. innovatiivista hankintaa sekä innovaatioiden tutkimus- ja kehitystyön hankintaa. Osana työtä Marika tutki toimeksiantona Metropolian Älykäs liikkuminen -innovaatiokeskittymälle FABULOS-hankkeessa mukana olleiden sekä hanketta ulkopuolelta seuranneiden edustajien mielipiteitä esikaupallisen hankintamenettelyn käytettävyydestä ja hyödyllisyydestä. Kirjoittaja itse ei muuten ollut mukana hankkeessa.

Onko YAMK -tutkinto kuromassa kiinni maisterin tutkinnon etumatkaa?

21.4.2021
Rea Sahlberg

YAMK- ja maisterin tutkinnolla on paikkansa työelämässä. Molempia tutkintoja arvostetaan hieman eri lähtökohdista. Nuorempana tutkintona YAMK-tutkinto on ollut altavastaajana suhteessa maisterin tutkintoon. Mielipidekeskustelujen pohjalta voidaan todeta, että YAMK-tutkintoa arvostetaan erityisesti sen työelämälähtöisyyden sekä hyvän työllistyvyyden ansiosta. YAMK vastaan maisteri Tarkastelin kasvatustieteiden Pro gradu- tutkielmassani verkkokeskusteluiden mielipidekirjoituksia YAMK- ja maisterin tutkinnon vastakkainasettelusta, arvottamisesta sekä mielipiteistä puolesta ja vastaan. Tulokset osoittavat, että molemmilla tutkinnoilla on paikkansa työelämässä. Hauskinta tässä on se, että olen HR alalla ja näen jatkuvasti, miten yliopistolla rakennetut pilvilinnat romuttuvat kun ”amikset” painavat ohi. Tutkielmani vahvimpina tuloksina nousivat myönteiset asenteet nimenomaan tutkintojen erilaisuuden rikkaudesta sekä ymmärrys tutkintojen saman tasoisuudesta eli rinnastettavuudesta. Mielipiteissä näkyi myös arvostus molempien tutkintojen hyvästä työllistyvyydestä. Tarkasteltaessa tuloksia voidaan todeta, että YAMK-tutkinnon jatkuva kehitystyö on ollut onnistunutta, koska mielipidekeskusteluista paljastui YAMK -tutkintoa arvostavia asenteita. Eihän YAMK-tutkinnon idea ole akateemisuus vaan nimenomaan sen vastakohta? YAMK-tutkintojen arvostus erityisesti käytännönläheisyyden ja työelämälähtöisyyden ansiosta toistui vahvana teemana mielipidekeskusteluissa. Tämä on linjassa Arene:n selvityksen kanssa. Siinä YAMK-opintojen parhaiksi puoliksi mainittiin aito työelämä- ja käytäntölähtöisyys. Mielipidekeskustelujen pohjalta voidaan todeta ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen valmistavan opiskelijoita niin erilaisiin ammatteihin, ettei voida arvioida kumman korkeakoulun tutkinto on parempi. Ammattikorkeakoulu koetaan työn saantia ajatellen usein järkevämmäksi vaihtoehdoksi kuin yliopisto. Tiettyihin ammatteihin yliopistosta ei voi valmistua ollenkaan. Miksi pitää olla hierarkia? Eikö vain voi hyväksyä. että on kaksi korkeakoulutyyppiä? Toinen enemmän tutkiva ja tiedettä tekevä. Toinen taas huomattavasti käytännönläheisempi ja tietoa soveltava. Miksi näiden edes pitäisi kilpailla siitä kumpi on parempi? Tutkielmani perusteella molemmilla tutkinnoilla on erinomainen (95-98%) työllistyvyys ja oma paikkansa työelämässä. Aiempi Ojalan ja Isopahkala-Bouret:n tutkimus on osoittanut YAMK-tutkinnon jäävän maisterin tutkinnon varjoon kilpailukykyisyydessä, mutta tutkinnon suorittaneet ovat olleet tyytyväisiä asiantuntijuutensa ja työllistyvyyteensä. Miksi erilaisuus tekee korkeakouluista keskenään eriarvoisia? Asenne maisterin tutkinnon arvottamisesta paremmaksi kuin YAMK-tutkinto vaikuttaa olevan mielipidekeskusteluissa jonkinlainen perusasetelma. Sitä toistetaan ja toistetaan muistutuksena muille kirjoittajille ja varsinkin YAMK-tutkinnon opiskelleille. Mielipidekeskustelujen perusteella tämä johtuu osin ihmisten tietämättömyydestä. Taustalla on myös väestössä vallitseva yleinen asenne maisterin tutkinnon oletettua paremmuutta kohtaan. Tämä on epäreilu asetelma arvottaa tutkintoja. Eli suomeksi sanottuna tavallinen pulliainen arvostaa yliopistotutkintoa enemmän kuin AMK-tutkintoa. Mielipidekeskusteluissa nousi esiin, että ammattikorkeakoulut ovat joustavampia kuin yliopistot, joissa pääaineen vaihtaminen kandi- ja maisterivaiheen välissä on käytännössä mahdotonta. Ammattikorkeakoulussa puolestaan tieto ei automaattisesti rakennu vanhan tiedon päälle, vaan osaamista voi suunnata ja laajentaa monin tavoin. YAMK-tutkinto voi antaa valmiudet johonkin ihan muuhun työhön. Esimerkiksi Tradenomi AMK voi hakeutua Sosiaali- ja terveysalan palvelujen ja liiketoiminnan johtamisen YAMK-koulutukseen tai Insinööri AMK voi hakeutua Julkisten hankintojen YAMK-koulutukseen. Kehitystyötä tarvitaan edelleen Mielipidekeskusteluiden perusteella aihe on ajankohtainen ja ihmisillä on selvästi tarve puhua siitä. YAMK-tutkinnon ja maisterin tutkinnon eroavaisuuksista johtuen tarvitaan kehitystyötä edelleen ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä. Näkökulmana tulee olla nimenomaan koulutuspoliittisen kokonaisuuden kehittäminen. Toivon, että opinnäytetyöni tulosten ja mielipidekeskusteluiden asenteiden esiin tuominen auttaa tutkintojen kehittämistyötä ja vahvistaa entisestään tutkintojen välistä selkeyttä ja arvostusta Tekstissä olevat sitaatit kuuluvat aineistoon, joka on kerätty vuosien 2014 – 2020 välisenä aikana anonyymisti kirjoitetuista mielipidekeskusteluista eri verkkosivustoilta. Keskustelut sisältävät 18 - 800 kpl kirjoitettua mielipidettä per keskustelu. Itse en ole aloittanut mielipidekeskusteluiden tuotantoa, enkä ole myöskään ollut keskusteluissa missään vaiheessa mukana. Keskustelut ovat edelleen olemassa olevia ja jo päättyneitä. Tekstin sitaatit on poimittu havainnollistamaan verkkosivujen aineistoa. Lähteet: Arene. 2021. Ammattikorkeakoulutus työllistää erinomaisesti. [Verkkosivu] Arene: Ajankohtaista 22.1.2021. Kelo, M. 2020. YAMK – Lisää osaamista, palkkaa ja uramahdollisuuksia [Verkkosivu] Metropolia-blogi 9.3.2020. Koski. J. 2019. Onko korkeakoulutuksen duaalimalli keinotekoinen? [Verkkosivu] Arene-blogi 14.3.2019. Ojala, K. & Isopahkala-Bouret, U. 2015. Ylemmän ammattikorkea-koulututkinnon ja maisterin tutkinnon suorittaneet työmarkkinoilla – tutkintojen statuserot, työkokemus ja työtehtävien eriytyminen kilpailuasetelman määrittäjinä. [PDF] Koulutuksen tutkimuskeskus. Jyväskylän yliopisto. Sahlberg, R. 2021. Tutkimus Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ja maisteri tutkinnon suhteesta mielipidekeskusteluissa. [PDF] Pro Gradu -tutkielma. Kasvatustieteen laitos. Turun yliopisto. Aiheeseen liittyvä tutkimus: Ojala, K. 2017. Ylemmät korkeakoulututkinnot työmarkkinoilla ja korkeakoulujärjestelmässä. [PDF] Väitöskirja. Kasvatustieteiden laitos. Turun yliopisto. Rea Sahlberg, valmistuva kasvatustieteen maisteri, Artenomi AMK sekä Amo, on suorittanut ammattikorkeakoulututkinnon, ammatillisen opettajan pätevyyden ja akateemisen tutkinnon työn ohessa. Opiskeluni ovat olleet vastapainoa työlleni ja ovat näin ollen täydentäneet toisiaan erittäin hyödyllisesti vaativassa työssäni suuren työpajayhteisön lähiesihenkilönä. Olen saanut kaikissa korkeakouluissa erinomaista opetusta.      

Will commercial drones occupy our urban sky?

14.1.2021
Samuli Kipponen

What are drones? And how can they be used now and in the future. By using drones the border could be monitored automatically, post packages could be delivered to recipients using a straight line distance route, cities and fire departments could pre-install drones in every neighborhood to guide their brigades and monitor the situation. Furthermore, drones will be doing many different jobs soon. From manual processes to new technology It is year 2020, and we are facing a global pandemic. When entering to public spaces, we should wear a face mask and, if only possible, reduce our social contacts to a minimum. Whether we like it or not, we are driven to utilize various technology – do online shopping for groceries; order ready-made meals from local restaurants; exercise in front of a PC screen; book an e-doctor appointment, and constantly monitor our smart phone for COVID exposure alerts. Digitalization is already enabling many things to be consumed without leaving our home. But the back-office processes enabling these B2C services are getting busier all the time. In many cases, these processes still require manual steps – for example, in the form of collect and deliver, or collect and grab yourself. Collectors fill in food baskets in grocery stores, and then couriers drive these packages up to the door of our house where they drop them off, often without visible contacts. What if there would be a way to streamline these manual processes with a new technology even further? With drones, maybe? What are drones? Drone, or an Unmanned Aerial Vehicle, is an aircraft without a human pilot inside. It can be remotely piloted or totally autonomous, and be equipped with various other gadgets needed to perform the mission it is designed for. The most common gadget is still being a high-resolution camera known from those leisure drones available from various electronic stores. But that’s not all. There are also commercial drones which are equipped to complete different kinds of use cases and tasks, from lifting and delivery to very specific scenarios such as possibly acting as a mobile cellular network base station in emergency areas. The technology and regulation are starting to mature for long distance BVLOS (Beyond the Visible Line of Sight) operations, which will enable significantly more use cases for drones. How can drones be used? But the future perspective for using drones could be even wider, if we stretch from the private sector services into the needs of the public sector. There are plenty of actors in governmental and municipality sector which might benefit from using drones. For example customs and border forces could monitor the border automatically or from the operations centers, without sending the troops to patrol on the border zone postal offices could deliver packages to recipients using a straight line distance route, without worrying about traffic jams cities and fire departments could pre-install drones in every neighborhood to guide their brigades and monitor the situation already on their way to the emergency site. There are also multiple other opportunities. Drone software for public sector use My Master’s thesis focused on conducting a market analysis of the drone industry in the European public sector context. It was done to support an initiative to develop a drone software for public sector use. Based on the findings, it seems that the business environment is becoming more favorable for emerging technologies and completing those tasks that previously seemed fantastic and far-away, but recently have become vital for the Western society to keep running during the pandemic times in order to support our everyday lives. This change is helped by European wide drone regulation being developed by EU in order to support these new possibilities, as well as the population ageing, and urbanization driving more people to the cities, which brings more pressure on services and the customers closer to these services to be consumed. At the same time, based on CompTIA research from the US market, drone operators are beginning to purchase the drone management-as-a-service (over building the solution from different components by themselves), which might reduce the time-to-market in Europe. This is what we can see as the firm signs of development in this industry, and these signs are only accelerating. Now and in the future Now after completing my studies, it is nice to realize that are we going to see drones doing different job already soon – delivering our medicine form pharmacies, police monitoring mass events and crowd behavior, and central kitchens delivering food to the elderly or handicapped to their homes? There are lots of possibilities, but this time is right for the emerging technologies. So let’s to look into the sky, unless it is something more hidden from our sight. About the author Samuli Kipponen is a fresh MBA graduate from Master´s Programme in Business Informatics at Metropolia UAS. Samuli completed his Master´s thesis project for the Innovation Hub at Metropolia UAS focusing on Smart Mobility that started an initiative to develop a drone software for public sector use. The outcome of Samuli´s study is the market analysis for applying for funding for the drone software initiative. References Kipponen, S. (2020). Defining the Market Potential of Industry Specific Drone Software. [PDF] Master´s thesis. Metropolia University of Applied Sciences. CompTIA 2019. The Drone Market: Insights from Customers and Providers. [Online] (Accessed 10th of November 2020) European Commission 2020a. Unmanned Aircraft. [Online] (Accessed 7th of October 2020) Ericsson 2020. Ericsson mobile network-on-a-drone PoC could transform emergency response. [Online] (Accessed 13th of January 2021)