Tag: Web3.0
Web3 Brings Participatory Social Media and New Earning Opportunities
For the past ten years, Facebook has maintained its position as the world’s most widely used social media platform. It has more than three billion users globally — roughly one-third of the world’s population (Kumar, 2024). In Finland as well, Facebook remains the most popular social media platform measured by weekly users, with approximately 3.25 million users (Innowise, 2024). During this decade, new platforms have emerged and disappeared while Facebook has remained a long-standing favorite. Among the rising social media platforms is TikTok, which has around one-third of Facebook’s user base (Innowise, 2024; Backlinko, 2024). TikTok carries significant potential for change because its user base is considerably younger than Facebook’s. In this blog, I explore especially the age distributions of different social media platforms, as these are central factors in areas such as targeted marketing communication. Another area of interest involves algorithms, which have diversified both the functionality of social media and its revenue mechanisms. Together, these developments also open intriguing possibilities for creative industry professionals. TikTok’s algorithm has enabled unknown creators’ content to spread widely, steering thinking toward the new collaborative models between content creators and content re-users made possible by Web3 technologies. Web3 offers new ways to utilize creative content in which both creators and those reusing content can benefit financially. For example, blockchain technology makes it possible for compensation from every use of content to be directed both to the original creator and to the secondary content user. This makes sharing culture not only valuable but also more transparent and fairer than before. Earn by Sharing: Web3 Turns Everyone Into Content Creators Facebook’s monetization model is based, for example, on advertising revenue generated through video views or through sponsored content partnerships enabled by branded content tools (Branded Content Tool, 2023). Revenue generation is strongly tied to view counts and eligibility criteria, such as reaching 10,000 followers. At the same time, this system has produced an influencer profession that has gradually gained a significant role in managing social media visibility. Alongside bringing younger generations into social media, TikTok’s transformative power also relies on new ways of distributing revenue among content creators. The platform’s core idea is to democratize the production of successful social media content through a more egalitarian algorithm, where virtually anyone can earn money and gain global visibility. TikTok allows unknown creators’ content to rise to prominence without requiring massive follower counts. The most important factor is whether the content resonates with audiences and connects to broader communication trends. TikTok’s “For You Page” (FYP, 2024) prioritizes engagement rather than follower numbers, meaning the algorithm favors videos that receive high levels of likes, shares, comments, and watch time. In principle, any video can therefore reach millions of viewers if it appeals to audiences. Small local artists and creative professionals may gain visibility without an existing global fanbase. Videos created by lesser-known content creators often contain authentic-feeling content, empowering or inspiring stories, and do-it-yourself tutorials such as makeup guides. Many feature humorous coincidences or spontaneous reactions from people or animals. Content related to dance challenges and lip-sync trends has also rapidly gained millions of viewers, transforming creators’ roles toward collaborative partnerships with the original creators of the music used. The partnership between original creators and re-users of content is rooted in a sharing culture where content is not merely watched or liked but actively remixed and redistributed. This culture directly reflects Web3 thinking, in which involving communities and users in content development and distribution is central. For example, DAOs (see Mustikainen & Konttinen, 2023) may function as communities that not only share content but also collectively decide how it is developed and monetized. This balances power between platforms and users, and younger generations are often particularly eager to adopt such participatory models. Music, Trends, and Viral Hits – Why Is TikTok So Addictive? TikTok places sound at the center of its platform, naturally encouraging music-focused content. When a song or sound clip gains traction, it can quickly become a viral phenomenon that propels creators into widespread public awareness. This differs from other social media platforms, where images (Instagram) or text (Twitter/X) dominate.For example, viral TikTok music clips have led to significant increases in streaming numbers and even major record deals for emerging artists. This engagement-driven model means TikTok can offer direct economic opportunities that other platforms struggle to replicate (see Coulter, 2022). TikTok’s algorithm encourages the remixing and reinterpretation of music-based content. Users create videos around popular or emerging songs. Singing along, dance routines, and trend participation are at the heart of many viral phenomena, offering virtually anyone the chance to momentarily become part of the social media mainstream.For creative professionals seeking to maximize visibility and monetization opportunities, TikTok offers a unique environment for leveraging user-generated content. The platform also provides agile collaboration and marketing mechanisms that differ significantly from traditional social media models. TikTok as a Herald of Web3 Ideology – What Might 2025 Bring? In 2024, TikTok became a major topic of public debate both in Finland and globally. In a survey conducted by Yle among Finnish members of parliament, 84 out of 126 respondents believed TikTok should be banned in Finland (Hara, 2024). Concerns focus particularly on cybersecurity risks, the spread of misinformation, and the addictive nature of the application, raising broader questions not only about privacy but also about the platform’s societal impacts.TikTok’s relationship with China generates significant suspicion. TikTok has denied allegations regarding connections to the Chinese government and data security concerns, yet the application has faced strict regulation in countries such as India and the United States. These measures could potentially serve as models for Finland if pressure to restrict the platform continues to grow. Although TikTok’s position has been questioned, it seems highly likely that short-form video content is here to stay. TikTok is also accelerating the development of Web3 through a broader shift in mindset. In this emerging model, young people are no longer merely consumers but also partial owners and active users of content within their own social media activities. Supported by smart contracts, this transformation could create entirely new economic opportunities for them. The transformation of social media is already underway, and its effects extend from individuals to society as a whole. TikTok’s rise challenges traditional platforms, but it also raises important questions about responsibility, cybersecurity, and young people’s wellbeing. At the same time, the platform’s new opportunities — particularly for creative professionals and small-scale content creators — are significant.This development highlights the need to better understand how social media platforms function, what impacts they have, and where they may be heading in the future. Ultimately, the question is not simply which platform dominates the market, but how we choose to use these tools constructively and responsibly for the common good. The future of Web3 is taking shape right now — and all of us are helping shape it. References Backlinko (2024). Social Media Usage & Growth. Backlinko 6.9.2024. https://backlinko.com/social-media-users Branded Content Tool (2023). Branded Content Policy. TikTok 11/2023. https://www.tiktok.com/legal/page/global/bc-policy/en Coulter. A. (2022). Marketing Agile Artists: How Music. Labels Can Leverage TikTok’s Virality. MEIEA Journal Vol. 22, No. 1. https://doi.org/10.25101/22.5 FYP. For your Page (2024). What is FYP. TikTok, luettu 18.11.2024. https://www.tiktok.com/channel/what-is-fyp?lang=fi-FI Hara, J. (2024). Iso osa kansanedustajista kieltäisi Tiktokin – katso, miten oma edustajasi vastasi. Yleisradio uutiset. https://yle.fi/a/74-20086759 Haidt, J. (2024). Ahdistunut sukupolvi. Kuinka älypuhelimen perustuva lapsuus on aiheuttanut mielenterveyden häiriöiden epidemian. Suomentanut Pietiläinen K. Terra Cognita. Innowise (2024). Sosiaalisen median tilastot ja käyttö Suomessa: somekatsaus 02/24. Innowise 07.2.2024. https://www.innowise.fi/fi/sosiaalisen-median-kaytto-suomessa-somekatsaus-022024/ Kumar, N. (2024) Facebook User Statistics (2024) — Worldwide data. Demandsage.com statistics, 14.10.2024. https://www.demandsage.com/facebook-statistics/ McCormick, K (2024). The 6 Biggest, Baddest Social Media Platforms of 2024 (+How to Wield Their Power). Business 2 Community 19.3.2024. https://www.business2community.com/social-media-articles/the-6-biggest-baddest-social-media-platforms-02452016 Mustikainen, H. & Konttinen, M. (2023). Ovatko perinteiset organisaatiot tulleet tiensä päähän? Sitra artikkeli 25.5.2023. https://www.sitra.fi/artikkelit/ovatko-perinteiset-organisaatiot-tulleet-tiensa-paahan/ Sosiaalisen median tilastot 2024. (22.10.2024). Markkinointi Maestro blogi, luettu 18.11.2024. https://www.markkinointimaestro.fi/sosiaalisen-median-tilastot
Combine24: experiencing and making art
Traditionally, art has been based on physical materials and the skill with which they are handled. The role of the artist has been to create, illustrate and tell stories using paint, clay, stone or other concrete media. With digitalization, the form of art making has expanded, and the inclusion of artificial intelligence in the creative process raises the question (Salonen 2023): is a human an artistic actor, even though artificial intelligence is part of creative work? Art can even be produced by algorithms and technology, changing not only the way art is created but also the way it is experienced. The Combine24 competition organized by the National Gallery embodies this shift, where traditional and digital art meet in a new kind of creative process, an interaction between man and machine. The process of generative art English art critic and teacher Harold Osborne (1988) defines generative art as geometric abstraction in which a basic element, such as an artificial intelligence-based algorithm, creates new variations by changing the original initial parameter based on set rules. Unlike traditional art, where the work is static, generative art is constantly changing and real-time. Theorist Matt Pearson (2011) describes generative art as a process that combines logical and cold programming with creative, emotional expression. In this form of art, collaboration between humans and machines, or co-creation (Lundman, Nordström, 2023), opens up new possibilities for creation. At the heart of co-creation is the idea that creativity is not exclusively human-centered, but that machines can be part of the creative process, and this collaboration can expand the boundaries of human imagination. The National Gallery of Finland’s Combine24 competition exploits this concept of co-creation, where algorithms created by artists and artists together create new works, offering viewers the opportunity to participate in the creation, modification and ownership of the work. The competition focuses on generative art, which is more than a single work. The competition instructed artists to use the National Gallery’s historical art collections as raw material and create new art from them based on an algorithm, whereby the final result is generated randomly within the framework of programmed rules. Each result is a unique variant – just like each viewer experience. You may touch! One of the most interesting features of the Combine24 competition is the active role of the viewer. This involvement transforms the traditional passive art experience into an interactive and creative process in which the viewer is a participant. THL also sees the idea of participation expanding from mere presence, participation, to a way of active influence, participation, where people influence and are involved in decision-making (2024). This participatory model represents a broader trend in the cultural sector, where the audience is encouraged to be active actors, whereby creativity is no longer limited to art actors and professionals (Halonen, 2019). The Remix the Archive exhibition, which features the works of Combine24 finalists, is a physical space in Helsinki where visitors can modify the works displayed on screens with their own touch by pressing the Remix button. Viewers are no longer just passive observers, but co-creators of the work. This interactivity makes experiencing art a personal and participatory process, where the viewer can feel part of the creative process. The public also has the opportunity to influence and vote for one of the three winners, which adds more meaning and personality to the participation. Dialogue between art and technology Combine24 combines the National Gallery's historical collections with modern technology in a way that raises questions about authorship. The works are not simply based on the creations of past masters, but generative artworks create a whole new reality, where historical elements serve as the basis for modern algorithms. Here, traditional craftsmanship and technological innovation meet. The use of technology also changes the authorship of a work of art. Previously, the artist was solely responsible for the final work, but now the creative process is shared and interactive. The question that arises is: who is the true creator of the work? The programmer of the algorithm, the creator of the original work of art, or the viewer, who actively influences the final result, and without whom a certain variation would not even exist? By combining elements of past art and modern technology, Combine24 provokes reflection on how art is interpreted and who is responsible for the final result. NFTs and new revenue models for art The encounter between art and technology continues even after the art is created. The Combine24 works were built and published on the Highlight.xyz platform, which serves as the technological backbone of the competition in the creation, presentation and commercialization of art. With the platform's tools, artists can combine different data feeds, materials and libraries, such as the National Gallery's CC0-licensed collection data, and create unique works from them. Art lovers can create variations of works in real time and also purchase them as NFTs (Non-Fungible Tokens), offering a new way to own and monetize digital artworks. Traditionally, owning a work of art is associated with a physical object, but NFTs enable ownership of digital works using blockchain technology. The artist can decide their own revenue logic, for example by pricing each work separately, publishing a limited edition of works, or giving the works away for free to collect, in which case the artist can take advantage of Highlight’s protocol fees. NFT technology also enables artists to earn royalties from subsequent resales. This gives artists a continuous connection to their works and their commercial value, even after the work has already been sold. As part of the future of art Combine24 is a great way to start a conversation about how art from the past and technology from today can meet, create something new, and challenge old ways of thinking about human-machine collaboration. Algorithmic art and NFT technology open up new possibilities for both the creation and ownership of art, while giving the viewer an active role in the life cycle of an artwork. The entries in the competition demonstrate that art is not a passive experience, but an interactive and constantly changing process in which the viewer, artist and technology work together. Combine24 is a window into the art of the future – a world where algorithms and archives of the past merge to create a new kind of interactive, participatory art. More info on COMBINE24 https://combine24.alusta.art Combine24-kilpailun työt Highlight-alustalla Remix the Archive -näyttely The Remix the Archive exhibition will be held in Helsinki from 20 September to 26 October 2024 at Teollisuuskatu 9D in Vallila, opening hours Tuesday-Saturday 12-18. This exhibition offers the opportunity to experience and edit the works from the Combine24 competition and see how the past and the future can meet through art. https://www.hs.fi/menokone/events/140218 Sources Halonen, K. (2019). Nuorten osallistaminen on tunnetta ja toimintaa. Osuma-hanke blogi 9.1.2019. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Lundman, R. & Nordström, P. (2023). Creative geographies in the age of AI. Transactions of the Institute of British Geographers: Volume 48, Issue 3. Osborne, H. (1988). The Oxford Companion to Twentieth-Century Art. Oxford University Press. Pearson, M. (2011). Generative Art: A Practical Guide Using Processing. Manning Publications Co. Salonen, P. (2023). Tekoäly rynnii taiteeseen. Taidelehti 3/23 THL. (2023). Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Marja Konttinen works as an expert in the LUME project, co-funded by the European Union, which focuses on the latest earning models in the creative industry.
Lohkoketjut avaavat uusia mahdollisuuksia musiikkialan sijoitustoimintaan
Musiikin kuluttajana voit tukea muusikoita esimerkiksi käymällä keikoilla tai ostamalla levyjä. Musiikkialalle sijoittaminen sen sijaan on ollut tähän asti melko hankalaa, sillä musiikin kuluttajille ei ole ollut sijoitusmekanismeja käytössä. Teknologian kehitys ja digitaalinen maailma voi kuitenkin tuoda tähän muutoksen. Tekijänoikeudet osana musiikkialan sijoitusmarkkinoita on mielenkiintoinen ajatus ja jo kokeiluihinkin johtanut ilmiö. Digitaalinen maailma luo meille uusia sijoituskohteita aineettomien hyödykkeiden ja niiden lohkoketjupohjaisen hallinnoinnin kautta. Tämä blogikirjoitus keskittyy pohtimaan, miten musiikkialalle voisi sijoittaa lohkoketjuympäristössä. Millaisia uusia sijoituskohteita tai sijoittajia lohkoketjut avaavat musiikkialle? Tekijöiden kustannusoikeudet nousevana sijoituskohteena Musiikkiteollisuuden asiakkaalle näkyvimpiä osia ovat usein esitys- ja levytystoiminta. Näiden takana on tekijän keskeisin pääoma: tekijänoikeuteen pohjautuva kustannussopimus. Sopimuksen puitteissa musiikin tekijät siirtävät oikeuksien hallintaa kustantajalle, joka saa osan tekijänoikeustuloista. Kustantajan tehtävänä on levittää, markkinoida ja hallinnoida biisejä. Kustannustoiminnassa pyörivät isot pääomat ja niistä käydään aktiivista kauppaa. Viime aikoina niistä on keskusteltu myös mahdollisina sijoituskohteina. Yksi musiikin sijoittamistoiminnan edelläkävijä on brittiläinen pörssiyhtiö Hipgnosis Songs Fund, joka on koonnut musiikkikappaleiden tekijänoikeuskatalogin ostamalla kymmenien tuhansien laulujen kustannusoikeudet. Katalogiartisteina on mukana huomattava määrä kansainvälisesti erittäin menestyneitä muusikoita. (Ylä-Anttila 2022; Sirén, 2021; Hipgnosis, 2022.) Joukosta löytyy esimerkiksi suuri osa pitkän linjan popyhtye Fleetwood Macin hittikappaleista ja yli puolet Neil Youngin kappaleista (Ylä-Anttila 2022; Määttänen 2021). Hittikappaleet saattavat säilyttää arvonsa hyvinkin pitkään, ja niitä on mahdollista jaella digitaalisena useita eri kanavia pitkin. Tämä nostaa niiden kiinnostavuutta sijoituksena. Rahoitusmarkkinoiden heilahtelut eivät juurikaan vaikuta musiikin kuunteluun, ja yksittäinen hittikappale voi pyöriä kymmeniä vuosia elokuvissa ja mainoksissa tuottaen sijoittajalle rojaltimaksuja (Hermansson, 2022), joiden kertyminen jatkuu vielä 70 vuotta musiikin tekijöiden kuoleman jälkeen. Tuloa kertyy miljoonista yksittäisistä mikrotapahtumista kuten suoratoiston kuuntelusta, albumin ostosta tai latauksesta, esitystoiminnasta, lisensoinnista ja synkronisoinnista esimerkiksi AV-tuotteiden osaksi. Artistin näkökulmasta Hipgnosisin kaltainen toimija voi olla kiinnostava kumppani, koska se on valmis maksamaan kappaleen tekijänoikeuksista tietyn könttäsumman kerralla. Perinteiset tekijänoikeusmaksut ilahduttavat varmasti artistin perikuntaa tämän kuoltua, mutta moni artisti arvostanee rahallista korvausta työstään jo ollessaan vielä itse elossa. Tokenien avulla sijoitustoimintaa ja investointeja piensijoittajien tarpeisiin Musiikkialan keskeisiä sijoittajia ovat olleet perinteisesti mm. levy-yhtiöt. Kiinnittäessään uuden musiikin tekijän tai esittäjän rosteriinsa yhtiö sitoutuu ja investoi heidän uransa edistämiseen. Monikansallisten levy-yhtiöiden rooli on kasvanut tässä keskeiseksi ja osin vaikeuttanut ulkopuolisten itsenäisten toimijoiden pääsyä markkinoille. Uusien tuotantojen tueksi on avattu joukkorahoitukseen keskittyviä palveluita, kuten esimerkiksi Intiassa lanseerattu musiikkialalle suunnattu FanTiger -palvelu. Se antaa riippumattomille artisteille reitin avata tulevia projektejaan faneilleen joukkorahoituksen saamiseksi. Fanit voivat tukea uuden musiikin lanseerausta ostamalla ennakkoon NFT-albumin – tosin palvelun valikoimissa on ainakin vielä lähinnä intialaisia musiikkigenrejä. (Halonen ja Tervonen, 2023). Sijoitusmahdollisuuksia voi kehittää eteenpäin tästä tokenisoinnin avulla. Termille ”token” ja siitä johdetulle ”tokenisoinnille” ei ole olemassa vakiintunutta suomenkielistä ilmaisua. Sitran tulevaisuussanastossa tokenin suomennokseksi esitetään digitaalista rahaketta, mutta se ei taivu sujuvasti verbiksi. Siksi tässä blogikirjoituksessa puhutaan tokeneista ja tokenisoinnista. Tokenisointi tarkoittaa omaisuuden, kuten musiikkisisällön, muuntamista digitaaliseksi lohkoketjuun tallennettavaksi tokeniksi. Tämä mahdollistaa digitaalisten varojen omistamisen, siirtämisen ja vaihtamisen ilman perinteisiä välikäsiä, kuten esimerkiksi pankkeja tai pörssivälittäjiä (Marinov, 2023; coinmotion, 2023). Tokenisointi on jonkin varallisuuserän tai vaikkapa jonkin oikeuden (kuten tekijänoikeus) muuttamista digitaaliseksi yksiköksi, jolla voidaan käydä kauppaa. Tokenisoinnin ytimessä on omaisuuden jakaminen pieniin kaupankäynnin osiin, tokeneihin. Kunkin tokenin hinta määräytyy omaisuuden kokonaisarvon ja siihen suhteutettuna tokenien määrän mukaan. Esimerkiksi uusi albumi voidaan tokenisoinnin avulla jakaa moniin pieniin kappaleisiin/osiin, joita voidaan myydä yksittäin digitaalisilla markkinoilla. Tällainen toiminta olisi uutta musiikkialalla, ja se mahdollistaisi uuden sijoituskohteen heille, jotka haluaisivat tarkastella alaa sijoitusnäkökulmasta. Musiikin tekijänoikeuksien kautta voitaisiin myydä osa rojaltituloista faneille tai muille sijoittajille. (Utopia Genesis Foundation 2021.) Token toimii omistusoikeuden todisteena, ja tätä tokenia voidaan lohkoketjun avulla kaupata tai siirtää tehokkaammin kuin tuntemiamme perinteisiä varoja (Coinmotion, 2023). Tokenisointi voi avata musiikkifaneille uuden ja mielenkiintoisen sijoitusalan. Esimerkiksi muusikko voi tokenisoida tuoreen albuminsa, jolloin se on kohtuuhintaan usean piensijoittajan saatavilla. Sijoittajat puolestaan voisivat helposti sijoittaa uusiin artisteihin, ja mahdollisesti saada myös sijoituksilleen tuottoa. Sweet Dreams (Are Made of This) Hipgnosis songs (2021) julkaisee sivustollaan tapauskertomuksia menestyksekkäistä sijoituksista. Esimerkiksi David A. Stewartin ja Annie Lennoxin muodostaman Eurythmics-duon yksi tunnetuimmista kappaleista on Sweet Dreams (Are Made of This). Se on ollut kaupallinen menetys sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa niin suoratoistopalveluissa kuin radioissakin, minkä vuoksi siitä tulee jatkuvia tekijänoikeustuloja. Kappaleen käytöstä on tehty myös sopimuksia muun muassa Samsungin, Realtor.com ja yhdysvaltalaisen kiinteistönsivuston mainoksissa. Se löytyy myös Sonyn PlayStationin The King -pelin taustalta, ja suunnitteilla on yhteistyö Sony Picturesin Cinderella remake -version kanssa. (Hipgnosis songs, 2021.) Tämä kaikki tuo toteutuessaan sijoittajille osuuden tekijänoikeustuloista kappaleesta, joka on julkaistu jo 40 vuotta sitten. Tokenipohjaista piensijoittamista tehdään muun muassa Royal-alustalla. Tyypilliset albumiin tehtävät investoinnit vaihtelevat 50 ja 200 dollarin välillä, sijoittajia on noin 100–200 ja rojalti yhtä tokenia kohden on 0,05 ja 0,30 % välillä (Royal, 10.3.2023). Tokenit tarjoavat fanille uudenlaisen mahdollisuuden tukea artisteja: samalla kun tukee haluamaansa taiteilijaa, saa myös rojaltipohjaisen omistussuhteen joukkorahoitteiseen sisältöön. Tokenisointi ja tekijänoikeuksien myyminen voi olla tulevaisuuden musiikkialan kehitysaskeleita. Aiheeseen liittyy kuitenkin paljon vielä kysymyksiä, joihin eri alojen tulisi löytää vastaukset. Kuka olisi esimerkiksi se taho, joka toimisi tokenien liikkeeseenlaskijana? Jos se ei ole säännelty rahoituslaitos, miten varmistetaan, että ostettava token edustaa todellista omaisuutta? Oman riskinsä luo myös se, että suuri osa alustoista toimii kryptovaluutoilla, joita on olemassa jo yli 22 000 kappaletta ja uusia syntyy koko ajan (Osakesijoittaja, 2023). Sijoittajan riskien näkökulmasta aiheeseen liittyy osittain samoja ongelmia ja kysymyksiä kuin virtuaalivaluuttoihin muutoinkin. Osa virtuaalivaluutoista kulkee kuitenkin kohti rahan arvon sitomista viralliseen valuuttaan, kuten Yhdysvaltain dollariin tai euroon. Lohkoketju tuo tullessaan niin musiikin ystävälle kuin puhtaasti sijoitustoiminnastakin kiinnostuneelle mielenkiintoisen alueen. Mukana on paljon kauniita unelmia ja idealismiakin, mutta myös paljon mahdollisuuksia – jos niihin vain uskalletaan tarttua! Lähteet Coinmotion (2023).Suomalainen stablecoin – Membrane Finance julkaisi EUROe-stablecoinin. Haastattelussa Juha Viitala. Coinmotion 9.2.2023. Halonen, K. ja Tervonen, A. (2023). NFT musiikin tekijöiden tulovirtojen lisääjänä - Luovat metaversumissa Metropolia Ammattikorkeakoulu Luovat Metaverumissa blogi 1.3.2023. Hermansson, M. (2022). Musiikkikatalogit – taiteilijan elämäntyö ja sijoittajan unelma. Thomann blogit 23.1.2022. Hipgnosis Songs (2022). Interim report for the period ended 20 September 2022. Hipgnosis songs fund. Hipgnosis Songs (2021) The Anatomy of a Song. David A. Stewart’s Sweet Dreams (Are Made of This) (2021). Annual Report 2021. Hipgnosis Songs Fund Limited, p 18. Leppänen, M. (2018). Lohkoketjun "kolmas vallankumous" on käsillä – mullistavatko digitaaliset arvopaperit sijoittamisen, vai tuleeko niistä vain kryptohypen seuraava aalto? Yle 10.11.2018. Marinov, E. (2023). Varojen ja niiden käytön tokenisointi. Escrypto artikkeli (5). 5.2.2023 Määttänen, J. (2021). Neil Young myi puolet kaikkien kappaleidensa oikeuksista yli 120 miljoonalla eurolla sijoitusyhtiölle: “Tämä muuttaa yrityksemme ikiajoiksi”. Helsingin sanomat 6.1.2021. Osakesijoittaja (2023). Kryptovaluutta 2023. Osakesijoittaja.fi -sivusto 10.3.2023. Sirén, V. (2021). Mies, joka ostaa musiikin. Helsingin sanomat 19.3.2021. Royal (2022). Kotisivulla oleva artistien myyntiosasto. Royal Invest in Music 10.3.2023. Utopia Genesis Foundation (2021). Music tokenization - how it will change the music industry and why you should care? Utopia Genesis Foundation blogs. Medium 14.7.2021. Ylä-Anttila, A. (2022). Musiikkiin sijoittaminen on nouseva ilmiö, arvioi alan brittikonkari – ”Rahaa liikkuu paljon, vaikka siitä ei hirveästi puhuta”. Kauppalehti 7.2.2022. Kirjoittajasta Musiikkipedagogi YAMK -tutkinnosta valmistunut Aili Tervonen on toiminut musiikkialalla aiemmin freelancer-pianistina ja opettajana, mutta päätynyt sittemmin työskentelemään opetus- ja kulttuuriministeriöön. Valtiolla työskentely on saanut Tervosen pohtimaan musiikkialan asemaa yhteiskunnassamme. Musiikkialan tulisi pystyä parantamaan muusikoiden työmarkkina-asemaa, kehittämään alaa eteenpäin sekä moninaistaa alan ansaintalogiikoita. Tämän vuoksi Tervonen päätyi tutkimaan YAMK-tutkinnossaan NFT-teoksia ja virtuaalivaluuttoja. Lue lisää: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/751689/tervonen_aili.pdf?sequence=2
Metaverse inspires new ways of meeting in Web 3.0
The creative industry is buzzing. In recent years, blockchains such as NFT, DAO, VR and XR have been increasingly mentioned in conversations. These are related to the web 3.0 development process, which is currently in its growth phase. This blog outlines what decentralized web 3.0 is. At the core of the blog, I am looking for an answer to what the metaverse is and how it relates to the future of creative industry players. Metaverse – a new operating environment for the creative industry The development of the Internet can be summarized in a simplified way, for example, as follows: Web 1.0 was an environment built into a network through hyperlinks, where we could see the content that was uploaded. Web 2.0 brought interactivity, which allowed users to also produce content for the internet, for example through social media. Web 3.0, which is still in development in many ways, brings with it a new kind of immersion, where the user works through an avatar in the artificial reality of the internet. There, physical and virtual reality blend more closely than before. Another dimension is created: the Metaverse, which is built from the words meta (including border-crossing) and universe. Diving into the metaverse is not only about the user experience, but also, to a large extent, about the ownership of one's own information and the underlying blockchain-based approach. In current technology, the mask used in diving is devices or sensors that are attached to people and have virtual reality programs installed on them. User interfaces are developing rapidly, and increasingly agile solutions are expected in the future. For the creative industry, the metaverse offers new global audiences and a platform to experience and offer new types of interactive and immersive experiences. The revenue logic is also different, as verification of ownership and trade of a work can be done without intermediaries, or at least with fewer intermediaries. At the core, communities instead of corporations Instead of platforms owned by large corporations or media companies, the new Web3.0 economy seems to be built, at least in part, on user activity and engagement. The user is an active part of the network, not a reader of advertisements. This bodes well for the creative industry. When the future of content production is decentralized, rather than controlled by large corporations, it is also shared and accessible to everyone. We no longer have to rely on large corporations or media companies to create content for us. Instead, we can create our own content and share it with everyone else in the world. Decentralized governance is implemented through the rapidly evolving blockchain technology. In a blockchain, non-participating actors can jointly produce and maintain databases in a decentralized manner. The artist, like anyone else who makes transactions on the blockchain, has access to view the contents of the blockchain. When each transaction is recorded provably and securely distributed across multiple machines in the community, the database is difficult to forge. A work sold on the blockchain also carries the original artist's information. If the work were to be resold, the original creator would have the opportunity to receive a portion of the purchase price. With success comes fame and glory, but the blockchain also enables continuous money production from resales of the work and, through it, potentially significant value development. New ways to engage with the audience One dimension of Web 3.0 is the metaverse, which forms a new digital meeting place – also between artist and audience. Avatars create a new digital meeting place that is not limited by national borders. The meeting can be about artistic content, but at its core it can also be, for example, a meeting with the artist and a moment of shared discussion. That is an opportunity that we in the Nordic region are not often given, at least not with top international artists. There is also a more ideological basis present in the public encounter. The art user can control their own data through smart contracts, receive additional digital services as part of their purchase, and follow the path of their purchase back to the original sale to ensure its authenticity. Platforms and new operating models offer an exciting new arena for creative expression. They offer, among other things, new ways to present artistic work and reach a wide audience around the world, new opportunities to monetize artistic products and services, and create immersive experiences. They also potentially bring new (younger) audiences to cultural content. Web 3.0 is evolving through various pilot projects: countless players are testing and agilely developing new platforms and services. An old Chinese proverb states that the best time to plant a tree was 20 years ago, the second best is now. Web 3.0 offers creative players a space of opportunity, the methods of which are currently being created. The best time to jump on board may well be now. Sources Frankenfield, J. (2022). What are smart contracts on the Blockchain and How They Work. Investopedia.com 24.3.2022 Kannan, S. (2022). Web3. Technopedia.com 18.5.2022. Malik, N., Wei, Y., Appel, G, & Luo, L. (2022). Blockchain technology for creative industries: Current state and research opportunities. International Journal of Research in Marketing 4.7.2022. Rennie, E., Holcombe-James, I., Kushnir, A., Webster, T. & Morgan B.A. (2022). Developments in Web3 for the Creative Industries. A Research Report for the Australia Council for the Arts. RMIT University Blockchain Innovation Hub. Whitaker, A. & Kräussl, R. (2020). Fractional Equity, Blockchain, and the Future of Creative Work. Management Science 23.7.2020.
Tämän blogin kirjoituksia ja toimitustyötä on tuettu vuoden 2023 loppuun asti Euroopan unionin sosiaalirahaston Luovat metaversumissa esiselvityksen osarahoituksen avulla ja vuoden 2024 alusta Euroopan unionin sosiaalirahaston osarahoittaman LUME – luovat web3-ajassa -hankkeen avulla.
Tässä blogissa käydään ammattilaiskeskustelua web3 kehittymisen myötä avautuvista uusista toiminta- ja ansaintamahdollisuuksista sekä ajankohtaisista ilmiöistä. Blogissa julkaistaan asiantuntijatekstejä, haastatteluja ja kantaa ottavia tekstejä, videoita, podcasteja tai niiden yhdistelmiä. Kirjoittajat ovat Metropolian ja sen yhteistyöorganisaatioiden asiantuntijoita. Haluatko julkaista Luovat web3 ajassa -blogissa? Ota yhteys päätoimittajaan sähköpostitse.
– Katri Halonen (päätoimittaja), yliopettaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu, katri.halonen@metropolia.fi, p. 050 362 6407
– Leena Björkqvist, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu
– Jyrki Simovaara, lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu
– Mayreth Wolff, lehtori Humanistinen ammattikorkeakoulu
Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@metropolia.fi
Toimituskunta toimittaa Luovat web3 ajassa -blogin sisällöt ennen julkaisua.
Haluatko julkaista Luovat web3 ajassa -blogissa? Lue oheiset ohjeet (pdf) ja ota yhteys päätoimittajaan sähköpostitse.
Termipankki on tehty navigointiohjeeksi Metaversumiin.
AI ansaintalogiikka bitcoin Coldplay DAO Digital heritage digitalisaatio esineiden internet ESR osarahoitus fani fanit ikäpolvet inkluusio IoMusT IoT johtaja kesä2025 konsertti krypto kulttuurituotanto lippu lohkoketju luovat alat metaverse Metaversumi musiikki NFT satoshi sijoittaminen sustainability tasa-arvo tekoäly tokeni web3 Web3.0 yhteisöllisyys älysopimus