Forget the band shirt – new products for digital fandom
Traditional fan merchandise, such as shirts, posters and vinyl records, have been an important source of income for artists for decades. My teenage years were marked by experiences at gigs where I walked out as the proud new owner of a genuine band shirt, which my parents thought was a bit overpriced. Wearing it, I declared my fandom and that I was “there” at an important concert. When we jump to 2025, I may no longer have shirts in my closet. However, I want to support the band. Perhaps more and more people will buy fan merchandise as NFTs instead of shirts. In this blog, I will consider what NFT-based fan merchandise is like. What are NFT fan merchandise? NFT (Non-Fungible Token) is a unique digital product whose data is stored on a blockchain that serves as proof of ownership of the product. For example, a typical fan product, a poster, can be illustrated as follows: A poster is an image printed on paper. An NFT is like a digital original of that poster, but its authenticity and ownership are recorded on the blockchain. The blockchain is an open, decentralized ledger maintained by networks. The information stored on the blockchain tells you that the digital poster in question is an official edition from the collection of the band I admire and that my payment is going to the right party. NFTs can be digital art, music, or video footage, and can be bought, sold, and traded like physical collectibles. Sales often occur directly from artist to fan, without long chains of intermediaries. For example, American rap musician Snoop Dogg has made extensive use of NFT technology as part of his fan merchandise. He has released exclusive songs, digital artwork, and fan-owned products such as virtual merchandise in NFT format. He has also designed over 10,000 digital characters that make up The Doggies avatar collection (CNBCTV18, 2023). This creates a new, decentralized revenue stream for the artist without traditional intermediaries. When digital art meets ownership NFT technology has also transformed the digital art scene. For example, Australian 3D artist Andrew Price, founder of the popular YouTube channel Blender Guru, has used NFTs to sell his digital works directly to his fans. He became particularly famous for his NFT mosaic of 3D-modeled doughnuts (Lampel, 2024). The doughnuts were sold at auction without traditional intermediaries, and the sale brought the artist $18,000. Price’s case demonstrates how NFTs can serve as a means for artists to monetize their digital work and offer fans the opportunity to support their favorite artist by owning a unique digital piece. Compared to traditional commerce, the chain between artist and fan is typically much shorter – sometimes without intermediaries at all. Digital art is easily copied and shared, which has made its commercialization challenging. Crypto art utilizes NFT technology, which allows the origin and ownership of works to be verified. However, there are challenges in this field as well. For example, a person may sell an NFT to which they do not have the rights, or it may be a fake. Furthermore, ownership of an NFT is often only a link to the actual work, making ownership of the product dependent on the maintenance of the blockchain and the external storage service containing the work. (Rivero Moreno, 2024) Exclusivity and limited editions of NFT products NFT technology enables limited editions, which increases the value of products. For example, the number of NFT products aimed at fans has been limited to 500 pieces, allowing fans to compete to obtain them. This limited availability model has traditionally been used in vinyl releases and special editions, for example, but in the NFT world it is possible without physical production. Finnish fashion and virtual fashion designer Wilma Kurumaa, aka Kalista, is an interesting example of NFT fan products. Kalista has created NFT-based clothing. Fans can wear these clothes, for example, in the metaverse with their own avatars (Hero, 2025). This shows how NFT products can expand from mere images and audio recordings to interactive and usable digital products. Many NFT products contain both a physical and a digital component, i.e. are phygital. In this case, the NFT proves authenticity, ownership and ownership history - all of which are available for anyone to view on an open blockchain. The new market for phygital fan products T-shirts, pins and posters have been replaced by digital fan products with content that differs from what is customary. Artists can create fan products that are interactive and immersive experiences. NFT fan products can offer fans, for example, a personal digital artwork that includes the artist's signature, a unique animation or handwritten lyrics to a song. This adds value and uniqueness to NFT fan products, making them desirable collectibles. The content of phygital fan products has diversified with the development of digital technology. For example, Julien’s Auctions has sold phygital NFT products (i.e., NFTs that include a physical object and an NFT that proves ownership and origin) including Victoria Beckham’s evening gowns, Barack Obama’s golf shoes, and Leonard Cohen’s old front door key to his home on the Greek island of Hydra (Julien’s Auctions, 2025). Band shirts have moved on to a diverse, often unique world of fan products, where the NFT acts as a proof of authenticity and is a key part of the value of the fan product. Screenshots of the phygital products being sold at Julien's Auction NFT auction Fan shirt: a piece of the past or a future of fandom? NFT technology is still evolving, and there are many opportunities and risks surrounding it. Scams, challenges in understanding the technology, and market volatility can make it difficult for artists to transition to NFT fan products. However, when implemented well, NFTs can provide a more sustainable and fairer revenue model for artists who want to take advantage of the new opportunities offered by the technology (see Wolff, 2025). I'm still proud of my old band shirts. The stains on the prints are especially important. At the same time, the NFT world offers something I couldn't imagine before. It could mean access behind the scenes, exclusive experiences, or digital memories that can't be copied. Fandom isn't going away - it's just changing with the digital age. Or maybe my shirts are finding a new market where I could sell my old worn t-shirt as a phygital product to the highest bidder? SOURCES CNBCTV18.com (2023). 5 crypto and NFT projects that Snoop Dogg has been involved with. CNBTTV18 uutiset, 2.3.2023. https://www.cnbctv18.com/cryptocurrency/5-crypto-and-nft-projects-that-snoop-dogg-has-been-involved-with-16079141.htm Chalmers, D., Fisch, C. & Matthews, R. , Quinn, William & Recker, J. (2022). "Beyond the bubble: Will NFTs and digital proof of ownership empower creative industry entrepreneurs?," Journal of Business Venturing Insights, Elsevier, vol. 17(C). Hero, Laura-Maija (2025). Kalista ja muotiliiketoiminta web3 ajassa. Metropolia ammattikorkeakoulu, LUME-hankkeen blogi 15.1.2025. https://blogit.metropolia.fi/lume/2025/01/15/kalista-ja-muotiliiketoiminta-web3-ajassa/ Julien’s Auctions (2025). Lampel, J. (2024). What's New with Blender Guru ft. Andrew Price. CGcookie.com podcast 31.10.2024. Rivero Moreno, L. (2024). Art on the chain? On the possibilities of new media art preservation on the Web3. Digital Creativity, 35(3), 221-233. Wolff, M (2024). Web3: Huoli digitalisoitumisesta on ymmärrettävää. Metropolia ammattikorkeakoulu, LUME-hankkeen blogi 17.12.2024. https://blogit.metropolia.fi/lume/2024/12/17/web3-huoli-digitalisoitumisesta-on-ymmarrettavaa/ Katri Halonen (Metropolia AMK) toimii projektipäällikkönä Euroopan unionin osarahoittamassa LUME – Luovat web3-ajassa hankkeessa, jossa keskitytään luovan alan uusiin ansaintamalleihin.
Smart contracts for artists: An easy way to earn or a carefully considered risk?
Artist Emmi sat in a café, scrolling through her phone thoughtfully. She had been selling her art for years through traditional means – through galleries and commissioned works. She found herself thinking about the same problem more and more often: how could she make a more sustainable living from art? Then Emmi came across smart contracts. They allowed her to attach a piece of art to a digital contract that would ensure she would automatically receive a share of every resale of the piece. No negotiations, no sending invoices – just a clear, programmed model that took care of her rights. Emmi decided to try it out. She created her first digital series of works and attached a smart contract to it, which guaranteed her a 10% royalty on every resale. Sales were slow at first, but soon one of her works changed hands – and an automatic payment was made to her account without her having to do anything. This encouraged her to go even further in her experiments. However, the more Emmi learned about the subject, the more she realized that smart contracts are not risk-free. Implementing them requires consideration, understanding and preparation for potential pitfalls. Smart contracts open up a new way of earning Smart contracts are programmed agreements that automatically execute agreed-upon terms on the blockchain (Soon, 2024). This means that the artist does not have to negotiate separately how to receive payments or worry about how their works move through the market. The technology does it for them. One of the most significant advantages is the possibility of earning from the increase in the value of the work also in the so-called secondary market. Traditionally in the field of fine arts, when a work of art is sold, its ownership is transferred to the new buyer, and the artist no longer benefits from possible future resales. With the help of smart contracts, the artist can set an automatic royalty in the terms of the contract, which is paid to him for each new sale. In this way, he receives a share of the increase in the value of his work in the long term. (Murat et al. 2024, EU Blockchain Observatory and Forum 2023, EU Blockchain Ecosystem Developments 3, 2024.) A new kind of protection Payment security is also something that Emmi, like many other creative professionals, is used to stressing about. Invoices get stuck, payments get delayed, and you have to ask for them repeatedly. Smart contracts eliminate this worry: when pre-agreed conditions are met, payment occurs automatically without intermediaries or separate approval. Additionally, smart contracts offer a completely new level of protection for digital works. Blockchain technology allows a work of art to be registered in a way that its origin can always be verified. This reduces piracy and makes counterfeiting virtually impossible, as every transaction is permanently recorded and publicly visible. This is especially important for artists who sell digital works and want to ensure that the authenticity and ownership of their work can be easily verified. Overall, smart contracts can offer creatives like Emmi a new way to manage their rights and revenues without being tied to traditional and often rigid contractual models. The possibilities are attractive, but as with any new technology, there are also challenges and risks that need to be understood before full-scale adoption. (Murat et al. 2024, EU Blockchain Observatory and Forum 2023, EU Blockchain Ecosystem Developments 3, 2024) …and a new kind of vulnerability One of the first things Emmi learned was that once a smart contract is stored on the blockchain, it cannot be changed as easily as a traditional contract. Once a contract is made, it is really made. If you wanted to change the terms, for example by increasing the royalty, you would probably need a completely new contract (EU Blockchain Ecosystem Developments 3, 2024). This meant that even a small error in the contract code could be costly. In the traditional world, contracts can be renegotiated, but in a smart contract, the code is the law – and it is implemented exactly as it is written. The error can also be in the code. For example, in 2016, an attacker exploited a vulnerability in the code of the DAO organization’s smart contract to transfer about 3.6 million ether (ETH), which at the time was worth about 50 million US dollars (The DAO, 2024). The role of smart contracts in terms of traditional legal frameworks is uncertain. Smart contracts do not always fit into traditional legal frameworks, and in many countries it is not yet clear how disputes are resolved. This made their use riskier, as the security of the traditional legal system is not always available and it is not even necessarily known which country's legal protection would be used. In blockchains, there are also no guarantees that everyone will act fairly. The changing roles of cultural producers Smart contracts are associated with the idea of reducing the role of intermediaries. Traditionally, art sales have involved multiple actors – galleries, agents and other intermediaries – who take a share of the proceeds. When a smart contract manages payment transactions directly between buyer and seller, the artist can receive a larger share of the sales proceeds without having to negotiate commissions or fees. However, it is unlikely that the intermediary layer will disappear completely. Technological change will bring new job roles – also for cultural producers. They can develop new services that support the interaction between artists and audiences. Artists like Emmi need help in implementing these tools, and cultural producers can be key actors in helping them build sustainable and innovative revenue models. Choosing a blockchain platform and minimizing the risks of smart contracts may become new tasks (see Soon 2024). Traditionally, creatives have outsourced technical and commercial processes to intermediaries in order to focus on their creative work. While Emmi may find it challenging to find a physical gallery for her works, finding digital marketplaces may be easier. However, just as in the physical world, reaching the right audience in the digital environment is a key challenge. Perhaps the smart contract managers of the future will know marketplaces so well that they can help creative content creators find the right environment for their work. They can also draft smart contracts in such a way that their terms optimize the artist’s earning potential. Is it worth trying? Smart contracts offer many benefits to creatives, especially in terms of automated payments and resale revenue. However, their use still comes with many challenges, especially legal ambiguities and security risks. Therefore, before moving to smart contracts, it is important to ensure that the content of the contracts is properly programmed and that users understand the potential limitations of the technology. Smart contracts are not a solution to all problems, but they can offer creatives new and interesting revenue models, especially in the digital environment. They are best suited to situations where revenue is based on secondary markets, automatic payments or the management of digital works. Technology can be a powerful tool, but only when used consciously. For creatives, smart contracts can offer new revenue opportunities – but using them requires understanding, care and a bit of healthy skepticism. Perhaps the advice for Emmi and others like her could be: be cautious. It would be best to use only verified and proven contract templates and start small. Feel free to test low-risk use cases on reliable platforms and ensure the quality of the contract. Technology doesn't have to be scary – when understood and used correctly, it can be a powerful tool for building the future of art and creative work. SOURCES EU Blockchain Ecosystem Developments 3 (2024). EU Blockchain Observatory and Forum raportti.https://blockchain-observatory.ec.europa.eu/publications/eu-blockchain-ecosystem-developments-3_en Smart Contracts Report (2023). EU Blockchain Observatory and Forum. European Comission. https://blockchain-observatory.ec.europa.eu/news/smart-contracts-report-2023-03-13_en Soon, M. (2024). Älysopimusalustat ja niiden eroavaisuudet. Norhcrypto blogi 10.7.2024. https://www.northcrypto.com/learn/blog/alysopimusalustat-ja-niiden-eroavaisuudet The DAO (2024). Wikipedia. https://en.wikipedia.org/wiki/The_DAO?utm_source=chatgpt.com Tunc, M., Cavusoglu, H. & Zheng, Z. (2024) Resale Royalty in Non-Fungible Token Marketplaces: Blessing or Burden for Creators and Platforms?. Information Systems Research. https://doi.org/10.1287/isre.2023.0035 Blogin on kirjoittanut Euroopan unionin osarahoittaman LUME - Luovat web3-ajassa -hankkeen projektipäällikkö Katri Halonen Metropolia Ammattikorkeakoulusta.
Web3 tuo tullessaan osallistavan sosiaalisen median ja ansainnan mahdollisuuksia
Facebook on pitänyt viimeiset 10 vuotta ykköspaikka maailman käytetyimpänä sosiaalisena mediana. Sillä on maailmanlaajuisesti yli 3 miljardia käyttäjää, eli noin kolmannes maapallon ihmisistä (Kumar, 2024). Suomessakin Facebook on viikkokäyttäjien määrällä mitattuna suosituin sosiaalisen median kanava 3,25 miljoonan käyttäjän voimin (Innowise, 2024). Kymmenen vuoden aikana uusia kanavia on tullut ja poistunut Facebookin pysyessä kestosuosikkina. Sosiaalisen media kanavilla nousussa on TikTok, jolla on käyttäjiä noin kolmannes Facebookin lukemista (Innowise, 2024; Backlinko, 2024). TikTok kantaa mukanaan potentiaalisia muutoksen tuulia, sillä se kerää Facebookiin verrattuna selvästi nuorempaa käyttäjäkuntaa. Tässä blogissa pohdin etenkin eri sosiaalisen median alustojen ikäajakaumaa, joka on keskeinen tekijä muun muassa markkinointiviestinnän kohdentamisessa. Toinen kiinnostuksen kohde ovat algoritmit, jotka ovat monipuolistaneet sosiaalisen median toimintaa ja ansainnan mekaniikkoja. Nämä yhdessä avaavat kiinnostavia näkymiä myös luovan alan toimijoille. TikTokin algoritmi on mahdollistanut tuntemattomien tekijöiden sisältöjen leviämisen, ja se ohjaa ajattelua kohti web3-teknologioiden avaamia uusia sisällön tuottajan ja sisällön jatkokäyttäjän yhteistyön toimintamalleja. Web3 tarjoaa uudenlaisia tapoja hyödyntää luovaa sisältöä, jossa sekä tekijät että sisältöä käyttävä voivat hyötyä taloudellisesti. Esimerkiksi lohkoketjuteknologia mahdollistaa sen, että jokaisesta sisällön käytöstä voidaan ohjata korvaus suoraan alkuperäiselle tekijälle ja myös sisällön jatkokäyttäjälle. Tämä tekee jakamiskulttuurista paitsi arvokasta myös läpinäkyvää ja entistä oikeudenmukaisempaa. Ansaitse jakamalla: Web3 tekee kaikista sisällöntuottajia Facebookin ansaintamallissa rahaa ansaitaan esimerkiksi julkaistujen videoiden yhteyteen sijoitettujen mainosten katselukerroista tai yritysyhteistyön myötä tehtävän mainostamisen (Branded Contet Tool, 2023) avulla. Ansainta on vahvasti sidoksissa katselukertoihin ja kelpoisuuskriteerien täyttymiseen (esimerkiksi 10 000 seuraajaa). Samalla se on tuottanut vaikuttajien ammattikunnan, jolle on pikkuhiljaa rakentunut tärkeä rooli sosiaalisen median hallinnassa. Nuoren ikäryhmän sosiaaliseen mediaan mukaan tuomisen ohella TikTokin muutosvoima nojaa uusiin perusteisiin jakaa tuloja sisällön tuottajien kanssa. Alustan lähtökohta on avata sosiaalisen median menestyvien sisältöjen tuotanto kaikille tasavertaisemman oloisen algoritmin avulla, jonka piirissä kuka vain voi ansaita ja saada maailmanlaajuista näkyvyyttä. TikTok mahdollistaa tuntemattomien tekijöiden sisällön nousun pinnalle ilman uusia seuraajamääriä. Tärkeintä on, että sisältö puhuttelee ja se on liitettävissä viestinnän valtavirtaan. TikTokin käyttäjien For Your Page (FYP, 2024) näyttää sisältöä sitoutumisen mukaan, eli algoritmi suosii julkaisujen seuraajamäärän sijasta videoita, jotka saavat paljon tykkäyksiä, jakoja, kommentteja ja katseluaikaa. Näin lähtökohtaisesti mikä tahansa video voi saavuttaa miljoonayleisön, kunhan se vain vetoaa katsojiin. Pienemmän paikalliset taitelijat ja luovan alan tekijät voivat siis saada sisällöllään näkyvyyttä ilman globaalia seuraajakuntaa. Ei-tunnettujen sisällöntuottajien videoissa on usein läsnä aidon tuntuisia sisältöjä ja voimaannuttavia tai inspiroivia tarinoita sekä tee-se-itse tutoriaaleja esimerkiksi meikkaukseen liittyen. Usein niistä löytyy hauskoja sattumuksia tai spontaaneja ihmisten tai eläinten reaktioita. Myös erilaisiin tanssiliikkeisiin ja lip sync -haasteisiin liittyvät sisällön ovat saattaneet saada nopeasti miljoonia katsojia, mikä muokkaa tekijän roolia kohti kumppanuutta alkuperäisen kappaleen tekijän kanssa. Uuden sisällön alkuperäisen tekijän ja uudelleen käyttäjän välinen kumppanuus pohjautuu jakamiskulttuuriin, jossa sisältöjä ei vain katsella tai tykätä, vaan niitä jaetaan ja remiksataan edelleen. Tämä kulttuuri heijastuu suoraan web3-ajatteluun, jossa yhteisöjen ja käyttäjien osallistaminen sisällön kehittämiseen ja levittämiseen on keskiössä. Esimerkiksi DAO:t (ks. Mustikainen & Konttinen, 2023) voivat toimia yhteisöinä, jotka paitsi jakavat sisältöjä myös päättävät niiden kehittämisestä ja tuotosta yhdessä. Tämä tasapainottaa valtaa alustojen ja käyttäjien välillä, ja nuoret ovat usein innokkaita omaksumaan tällaisia osallistavia malleja. Musiikkia, trendejä ja viraaleja hittejä – miksi TikTok koukuttaa? TikTok asettaa äänen tärkeään rooliin alustallaan, joka houkuttelee luonnollisesti musiikkipainotteista sisältöä. Kun kappale tai äänileike saa nostetta, siitä voi nopeasti kasvaa viraali-ilmiö, joka voi nostaa tekijän laajaan tietoisuuteen. Tämä eroaa muista sosiaalisen median alustoista, joilla kuvat (Instagram) tai teksti (Twitter) hallitsevat. Esimerkiksi TikTokin viraalit kappalepätkät ovat johtaneet merkittävään suoratoistomäärien kasvuun ja joskus jopa merkittäviin levytyssopimuksiin nouseville artisteille. Tämä sitoutumiseen perustuva malli tarkoittaa, että TikTok voi tarjota suoria taloudellisia mahdollisuuksia, joita muilla alustoilla on vaikea jäljitellä. (ks. Coulter 2022.) TikTokin algoritmi suosii musiikkiin perustuvan sisällön versiointia. Käyttäjät tuottavat sisältöä esimerkiksi tunnetun tai tunnetuksi nousevan kappaleen ympärille. Esimerkiksi päälle laulaminen ja tanssiliikkeiden esittely ovat useiden trendin ytimessä, mikä tarjoaa kenelle tahansa mahdollisuuden liittyä hetkeksi sosiaalisen median päävirtaan. Luoville tekijöille, jotka haluavat maksimoida näkyvyytensä ja ansaintamahdollisuutensa, TikTok tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden hyödyntää käyttäjien tuottamaa sisältöä. Sisällön tekijälle tarjolla on myös ketteriä yhteistyön ja sen kautta rakentuvan markkinoinnin keinoja, jotka erottuvat perinteisistä sosiaalisen median malleista. TikTok web3 ideologian airueena – mitä vuosi 2025 tuo tullessaan? Vuonna 2024 TikTok on ollut julkisen keskustelun keskiössä niin Suomessa kuin maailmallakin. Ylen kansanedustajille tekemässä kyselyssä jopa 84 vastaajaa 126:sta oli sitä mieltä, että TikTokin käyttö tulisi kieltää Suomessa (Hara, 2024). Huolenaiheita ovat erityisesti tietoturvariskit, valeuutisten leviäminen ja sovelluksen koukuttavuus, jotka ovat herättäneet kysymyksiä paitsi yksityisyydestä myös alustan yhteiskunnallisista vaikutuksista. Suhde Kiinaan tuottaa paljon epäilyksiä. TikTok on kiistänyt syytökset Kiina-yhteyksistään ja tietoturvaongelmista, mutta sovellus on joutunut kovan sääntelyn kohteeksi muualla, kuten Intiassa ja Yhdysvalloissa. Näiden maiden toimet saattavat toimia mallina myös Suomessa, mikäli paine sovelluksen rajoittamiseksi kasvaa. Vaikka TikTokin asema on kyseenalaistettu, on varsin todennäköistä, että lyhytvideomuotoinen sisältö on tullut jäädäkseen. TikTok siivittää osaltaan web3:n kehittymistä ajattelutavan muutoksella. Uudessa ajattelussa nuoret eivät enää ole pelkkiä kuluttajia, vaan myös sisällön osaomistajia ja sen hyödyntäjiä osana omaa sosiaalisen median toimintaansa. Tällainen muutos voisi älysopimusten siivittämänä tarjota heille uusia taloudellisia mahdollisuuksia. Sosiaalisen median murros on käynnissä, ja sen vaikutukset ulottuvat niin yksilöihin kuin yhteiskuntaankin. TikTokin nousu haastaa perinteiset toimijat, mutta se myös herättää kysymyksiä vastuullisuudesta, tietoturvasta ja nuorten hyvinvoinnista. Toisaalta sen tarjoamat uudet mahdollisuudet erityisesti luovan alan toimijoille ja pienille sisällöntuottajille ovat merkittäviä. Tämä kehitys alleviivaa tarvetta ymmärtää sosiaalisen median alustojen toimintaa, vaikutuksia ja tulevaisuuden suuntaa. Lopulta kysymys ei ole vain siitä, mikä alusta hallitsee markkinoita, vaan siitä, miten käytämme näitä työkaluja rakentavasti ja vastuullisesti yhteisen hyvän edistämiseksi. Tulevaisuuden web3 muovautuu juuri nyt – ja me kaikki olemme sen muovaajia. LÄHTEET Backlinko (2024). Social Media Usage & Growth. Backlinko 6.9.2024. https://backlinko.com/social-media-users Branded Content Tool (2023). Branded Content Policy. TikTok 11/2023. https://www.tiktok.com/legal/page/global/bc-policy/en Coulter. A. (2022). Marketing Agile Artists: How Music. Labels Can Leverage TikTok’s Virality. MEIEA Journal Vol. 22, No. 1. https://doi.org/10.25101/22.5 FYP. For your Page (2024). What is FYP. TikTok, luettu 18.11.2024. https://www.tiktok.com/channel/what-is-fyp?lang=fi-FI Hara, J. (2024). Iso osa kansanedustajista kieltäisi Tiktokin – katso, miten oma edustajasi vastasi. Yleisradio uutiset. https://yle.fi/a/74-20086759 Haidt, J. (2024). Ahdistunut sukupolvi. Kuinka älypuhelimen perustuva lapsuus on aiheuttanut mielenterveyden häiriöiden epidemian. Suomentanut Pietiläinen K. Terra Cognita. Innowise (2024). Sosiaalisen median tilastot ja käyttö Suomessa: somekatsaus 02/24. Innowise 07.2.2024. https://www.innowise.fi/fi/sosiaalisen-median-kaytto-suomessa-somekatsaus-022024/ Kumar, N. (2024) Facebook User Statistics (2024) -- Worldwide data. Demandsage.com statistics, 14.10.2024. https://www.demandsage.com/facebook-statistics/ McCormick, K (2024). The 6 Biggest, Baddest Social Media Platforms of 2024 (+How to Wield Their Power). Business 2 Community 19.3.2024. https://www.business2community.com/social-media-articles/the-6-biggest-baddest-social-media-platforms-02452016 Mustikainen, H. & Konttinen, M. (2023). Ovatko perinteiset organisaatiot tulleet tiensä päähän? Sitra artikkeli 25.5.2023. https://www.sitra.fi/artikkelit/ovatko-perinteiset-organisaatiot-tulleet-tiensa-paahan/ Sosiaalisen median tilastot 2024. (22.10.2024). Markkinointi Maestro blogi, luettu 18.11.2024. https://www.markkinointimaestro.fi/sosiaalisen-median-tilastot Katri Halonen (Metropolia AMK) toimii projektipäällikkönä Euroopan unionin osarahoittamassa LUME - Luovat web3-ajassa hankkeessa, jossa keskitytään luovan alan uusiin ansaintamalleihin.
Tämän blogin kirjoituksia ja toimitustyötä on tuettu vuoden 2023 loppuun asti Euroopan unionin sosiaalirahaston Luovat metaversumissa esiselvityksen osarahoituksen avulla ja vuoden 2024 alusta Euroopan unionin sosiaalirahaston osarahoittaman LUME – luovat web3-ajassa -hankkeen avulla.
Tässä blogissa käydään ammattilaiskeskustelua web3 kehittymisen myötä avautuvista uusista toiminta- ja ansaintamahdollisuuksista sekä ajankohtaisista ilmiöistä. Blogissa julkaistaan asiantuntijatekstejä, haastatteluja ja kantaa ottavia tekstejä, videoita, podcasteja tai niiden yhdistelmiä. Kirjoittajat ovat Metropolian ja sen yhteistyöorganisaatioiden asiantuntijoita. Haluatko julkaista Luovat web3 ajassa -blogissa? Ota yhteys päätoimittajaan sähköpostitse.
– Katri Halonen (päätoimittaja), yliopettaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu, katri.halonen@metropolia.fi, p. 050 362 6407
– Leena Björkqvist, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu
– Jyrki Simovaara, lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu
– Mayreth Wolff, lehtori Humanistinen ammattikorkeakoulu
Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@metropolia.fi
Toimituskunta toimittaa Luovat web3 ajassa -blogin sisällöt ennen julkaisua.
Haluatko julkaista Luovat web3 ajassa -blogissa? Lue oheiset ohjeet (pdf) ja ota yhteys päätoimittajaan sähköpostitse.
Termipankki on tehty navigointiohjeeksi Metaversumiin.
AI ansaintalogiikka bitcoin Coldplay DAO Digital heritage digitalisaatio esineiden internet ESR osarahoitus fani fanit ikäpolvet inkluusio IoMusT IoT johtaja kesä2025 konsertti krypto kulttuurituotanto lippu lohkoketju luovat alat metaverse Metaversumi musiikki NFT satoshi sijoittaminen sustainability tasa-arvo tekoäly tokeni web3 Web3.0 yhteisöllisyys älysopimus