Vuosi: 2020
The future is not only digital
As gainful employment is for many people tied solely to computers and screens, powerful experiences and recreational alternatives are sought elsewhere. People are interested in counterbalancing their digital lives. This has set the pendulum in motion, with many businesses looking to set themselves apart through graphic design, high-quality presentation, and carefully considered print product families in addition to online visibility. Even the exponential growth in the popularity of audio books is a sign of this change. But even this phenomenon has its detractors. “Our literature is becoming more simplified and stupid under the supremacy of sound”, wrote the renowed author Laura Lindstedt in Helsingin Sanomat at the turn of the year. She continues: “We need the idea of the future as much as we need future itself.” Similarly, we need the idea of a book – a concrete object we can touch, keep hold of, and pass on – as much as we need literature.” Thus, trailblazers will soon rediscover the fascination of printed literature, and magazines, publications, research reports, and catalogs printed on actual paper. The pendulum motion will grow stronger as larger numbers of consumers join in. And you never know; there may come a day when we discover that extreme reliance on reading via terminal devices is linked with such adverse health effects that the use of these devices must be restricted. The device is an important message in our time, and just like research continuously expands, evolves, and develops, we also find new, anthropogenic solutions for passing it on. Is it wise for universities of applied sciences to stop offering degree programs in printing technology now that the sky is the limit for the development of new printing technologies? Words matter The perceptions we cultivate of the sector or the quality of the professional we train for the Finnish workforce are therefore not irrelevant for the future of the printing industry, the print media, and the related services. The possibilities of print media extend to almost all areas of life and create traces of magic in our daily existence. Print products are linked with positive associations: the term fascination of print is often used internationally, and it should be emphasized more in Finland as well. The opportunities of print media are almost unlimited. The above image depicts the creative use of fluorescent printing colors. Almost any surface or material conceivable today can be printed on. New opportunities are constantly being implemented. For example, the German printing house Koenig & Bauer has described the print world as follows: We do not know what will be printed tomorrow or what it will be printed on. No one does. But we are certain that print products make our world what it is: a world of people, consumers, patients, artists, employers, various printing technologies and the investors who believe in them, those who have continued to story of print for centuries, and the pioneers who shape its future. It is a world that is constantly being re-created. As a fascinating, living, and versatile world! The leaders, entrepreneurs, employees, developers, and researchers are currently growing in various educational institutions and higher education establishments. However, Finnish universities of applied sciences have practically stopped offering master's degree programs in graphic technology. Aalto University stopped years ago, and the last batch of Finnish MScs graduated from Metropolia University of Applied Sciences in 2017, as this field of study had to be abandoned due to budget cuts targeting higher education. This development trend must be reversed as we approach the 2020s. “Print is not dead”, as they say in the leading institute of higher education for print media in the world. Printing technologies have developed by leaps and bounds in recent years, and the results of the climate change debate may turn out to be favorable to the paper industry and the print media. The media industry and the graphic technology sector have worked actively to identify key dynamics, competence needs, and alternative scenarios to allow them to succeed during this change. The graphic industry is still significant in terms of the public economy, and print media is not dead yet. Quite the opposite: for example, the share of digital, packaging, and label printing is clearly on the rise. Painovoimaa! study published to support the development of the industry Supported by a grant from Media Industry Research Foundation of Finland and C.V Åkerlund Media Foundation, Metropolia University of Applied Sciences has produced a study on the required measures and a roadmap suggestion for securing expertise in Finland. The study is published in the University's publication series under the title Painovoimaa! Selvitys graafisen alan insinööriosaamistarpeista sekä koulutuksen houkuttelevuuden, kansainvälistymisen ja yhteistyörakenteiden lisäämisestä (Printpower! A study of the future competence needs in graphic technology, the ways to increase attraction for higher education and international networking in the field). It is an important requirement for planning future measures if we want to offer master's degree programs in graphic technology and attract young people into the industry. The Painovoimaa! study provides a review of the changes and challenges faced by the graphic arts industry and the previous graphic technology degree programs. The data for the study is compiled from: sources of reference research theses interviews with specialists and experts in the field an electronic survey workshops an international comparison of curriculums. These were used to provide an up-to-date overall view of the development of the industry update our information on the competence need for master's degree programs identified by the graphic arts industry increase the attractiveness of the industry in the eyes of potential students. The publication also comprises a proposal for returning graphic technology studies into the media technology program as a minor subject consisting 30 credits, i.e. a single term. However, as working-life oriented education is the main function of universities of applied sciences, Metropolia University of Applied Sciences cannot act alone or in a vacuum. To support the revitalization of graphic technology education, the study provides an outline for a roadmap whose implementation would require extensive cooperation and a mutually shared vision of the needs of the industry in the future. The report that was published in the TAITO series of publications was written by Tuire Ranta-Meyer, PhD, Docent, Director, and Toni Spännäri, MSc, Senior Lecturer. The editorial team also included Pentti Viluksela, DSc, senior lecturer, Suvi Hartikainen, coordinator, RDI, Suvi Hartikainen, and future MScs Natalia Alam and Lauri Lehto from the Information and Communication Technology program as the authors of theses. Guiding research questions The purpose of the report was to find new perspectives and answers to the following questions in terms of MSc education. What graphic technology expertise should be retained or developed further in Finland? What kind visions or scenarios for MSc degree programs in graphic technology of the future can be found? What type of graphic technology studies would best serve the industry? What are the prospects of the graphic arts industry in terms of education and the industry? What are the employment prospects in the graphic industry for MScs? How could the attractiveness of the industry be increased in the eyes of potential students? Miten koulutuksen kansainvälisyyttä on tarkoituksenmukaista edistää? Which new forms of cooperation between the industry and education could be realistically implemented? What would the process that allowed us to move from ideas and visions into execution and credibility consist of? How can we ensure the level of competence and sustained development of teacher and those responsible for the relevant MSc programs? What is the roadmap that would enable us to resolve the issues related to funding and secure a strong future for the industry? Higher education for graphic technology is needed in Finland According to the interview and survey section included in the report, higher education for graphic technology is needed in Finland today and in the future. Without the opportunity to gain sufficient specialization and a tertiary degree in the field in your own country, the position of the graphic industry could deteriorate. Although the hardware manufacturers do their part for the development of printing technology knowledge, the education they provide is not enough. Courageous experiments that have often been based on basic engineering competence become rarer, and the related development potential is left unachieved. In order to reinforce positive perceptions and thus increase interest among young people, the graphic industry enterprises, Graafinen Teollisuus ry, higher education institutions, and vocational institutions should join their forces. Together, they should invest in favorable visibility communicate more effectively on the true nature of the industry and the employment prospects share, for example, interesting career stories and summer job experiences on websites, during higher education application campaigns, and on social media This would allow the graphic industry to be better present in the everyday lives of potential students. International study trips, summer school, or international exchange programs could also open the students’ eyes in terms of the opportunities of print media and various technologies requiring special expertise. Getting to see the massive modern printing machines up close and examining their control methods, special printing features, and material flow management that are largely based on information technology can be a powerful experience. Young people are also interested in world-class education in the field, which means that the promotion of international exchange programs with leading higher education institutions in the field is a key pull factor. Graphic technology studies should be emphasized more in higher education institutions and in upper secondary education. If they are not even included in the curriculums at the heading level, it is clear that more detailed descriptions do not exist. Thus, there is very little to grasp hold of and potential students will not think to look into the specialization and employment prospects of graphic technology during their studies. Support from the industry for students interested in graphic technology studies could also be provided, for example, as a grant or scholarship for international studies awarded each year. Alternatively, the support could also be directed at theses, for example by awarding grants to the authors of excellent theses related to graphic technology. For example, grants and acknowledgements are awarded in various other technological fields in Metropolia as a demonstration of appreciation by the industry in question. Roadmap for 2020–2022 The report proposes a roadmap for the implementation of the development ideas and plans: concrete steps to be taken in coming years. The window is now open in the direction of international cooperation, vocational education in print media, and lifelong learning requirements. Minor study programs that are organized in cooperation with each relevant industry and initially funded through sources other than the Ministry of Education and Culture are becoming increasingly common in universities of applied sciences. These types of programs may consist of precision education intended to combat expected labor shortages, but Metropolia can present encouraging examples of permanent study programs leading to a qualification, which were originally set up for further education purposes or based on a goal-oriented intention to improve the level of education of operators in the field. Using the steps presented in the roadmap, Metropolia University of Applied Sciences, together with operators in the industry, could make graphic technology into a visible, developing, and concretely available field of specialization in higher education institutions and more widely in the Finnish education system. Proposal for a minor program in graphic technology In the report it is proposed that a minor program of study for graphic technology comprising 30 credits would, at least initially, be created as a pilot project in Metropolia University of Applied Sciences. This is based on the fact that expertise of graphic technology, business economics, and technical sales already exists at Metropolia. The study program should be available for completion in a flexible manner and offered as optional studies in the fields of technology and communication, as systematic path studies for print communication students in vocational education, and as further education for those who have already entered the workforce. The minor subject would consist of two modules organized such that one would focus on graphic technology studies and the other on business economics and sales. Graphic technology module 15 credits Introduction to print communication 5 credits Pre-press and color management 5 credits Emerging technologies and sustainable development 5 credits Industrial and business economics module 15 credits Introduction to technical sales 5 credits Business economics 5 credits Production design and control 5 credits Where the studies at a university of applied sciences include a one-term practical training period and a working-life oriented thesis comprising 15 credits, it is possible to allocate up to half (120 credits) of the 240 credits included in master’s degree studies to graphic technology: Graphic technology module 15 credits Industrial economics module 15 credits International exchange 30 credits Practical training 30 op Optional studies 15 credits Thesis 15 credits References Lindstedt, Laura 2019. Kirjoitettu hiljaa luettavaksi. Sunnuntaiessee. HS 29.12. Printed Interior. Markt und Möglichkeiten. DeutscherDrucker 23/2018. Ranta-Meyer, Tuire and Toni Spännäri 2020. Painovoimaa! https://www.koenig-bauer.com/de/ https://www.google.com/search?q=Faktaa+ja+fiktiota+painetusta+paperista&ie=utf-8&oe=utf-8&client=firefox-b.
MyActive Campus -hanke tuo Myllypuroon matalan kynnyksen arkiliikuntaa
Metropolia ja sen opiskelijakunta METKA saivat helsinkiläiseltä URLUS-säätiöltä 45.000 euron apurahan kolmivuotiseen, Myllypuron kampukselle kohdistuvaan liikuntakokeiluun. Vuoden alussa käynnistyneen MyActive Campus -hankkeen tavoitteena on luoda alusta alkaen uuteen oppimisympäristöön yhteisöllistä ja fyysiseen aktiivisuuteen houkuttelevaa toimintakulttuuria. Kun näet oheisen logon, tiedät että aktiviteetteihin on saatu ulkopuolinen rahoitus ja että hanketta koordinoidaan tunnollisesti kampuksen henkeä ja arkkitehtuuria kunnioittaen. Tätä tavoittelemme! Hankkeen lähtökohtana on ollut näkemys siitä, että liikkumisen iloa ja rentoutumisen hetkiä tulee tarjota opiskelun lomassa myös niille, jotka eivät koe itseään motorisesti lahjakkaiksi eivätkä puhku urheilullista voimaa. Tarkoituksena on luoda kampuskulttuuri, jossa rakennuksen monimuotoiset tilat, kulkuväylät ja koko Myllypuron vihreä ympäristö hyödynnetään huomaamattomasti hyvinvoinnin tueksi. On tärkeää lisätä aktiivisuutta uusin tavoin, opiskelijoiden näkökulmasta. Silloin parhaimmillaan toiminta ei varsinaisesti edes tunnu liikunnalta. Metropolia voi olla edelläkävijä ammattikorkeakoulujen joukossa myös siinä, että se huolehtii jo osana opiskelua opiskelijoiden terveyspääoman kartuttamisesta tulevaa työelämää varten. Juuri nyt on oikea aika rakentaa suurelle, monia mahdollisuuksia tarjoavalle kampuksellemme leppoisalla tavalla energisoivia, vähän leikkimielisiäkin ja todella matalan kynnyksen liikuntamuotoja. Yleensä 100 ensimmäistä päivää ovat se aika, jolloin uusi käytäntö voi juurtua osaksi arkea. Sen jälkeen aikaikkuna sulkeutuu ja helposti palataan vanhaan toimiuntatapaan. Siksi tänä syksynä hankkeen keskiössä ovat erityisesti uudet opiskelijat, jotka ehkä ovat läsnä kampuksella enemmän kuin muut ryhmät ja jotka etsivät avoimin mielin omaa paikkaansa korkeakouluyhteisössä. Tätä on saatu aikaan? Tähän mennessä Myllypuron kampukselle on saatu: Omatoiminen rentoutumistila A4007, jossa on joogamattoja, välineitä ja yksinkertaisia jumppaohjeita opiskelijoiden käyttöön A- ja B-tornin portaiden käytön edistäminen erilaisilla käsikirjoittajan ja graafikon muotoilemilla kannustuslauseilla, teippauksilla ja tietoiskuilla Kolmet puolapuut venyttelyyn ja kevyeen voimailuun aulatiloissa A2024, A5503 ja B2002 sekä matalan kynnyksen taukoliikuntavälineet niiden yhteydessä 100 päivän hyvinvointikurssi – vapaavalintainen ohjattu 5 op verkko-opintojakso erityisesti uusille opiskelijoille (tarjolla 2. periodillaQR-koodilla merkityt ulkoilureitit ja reittikartat lyhyen tauon hyödyntämiseen ulkoilmassa Virtuaaliliikunta: 4 kpl VR-laseja ja neljä erilaista sovellusta pelaamiseen/tanssimiseen sekä perehdytyskoulutus METKA:n henkilökunnalle ja tutoreille Viiden eri opiskelijaryhmän ideoimat innovaatioprojektit arkiliikunnan edistämiseksi Myllypurossa, niiden esittely Minnofestin yhteydessä. Vastuuopettajina lehtorit Irma Gerstenmaier ja Katja Ihamäki. Innovaatioprojektien toimeenpano MyActive Campus -hankkeen projektiryhmä. Innovaatio-opiskelijoiden, opettajien ja hanketoimijoiden benchmarkingvierailu LAB-ammattikorkeakouluun Lahdessa ja tutustuminen sen matalan kynnyksen liikunta-aktiviteetteihin projektipäällikkö Markus Halosen johdolla (ks. lisää Tikissä työelämään -hanke). Tätä teemme yhdessä muiden kanssa Hanketta ideoi ja toteuttaa työryhmä, jossa on mukana Metropolian edustajana hankkeen käynnistäjä Tuire Ranta-Meyer sekä METKAn puolelta toiminnanjohtaja Pekka Petäkoski, liikuntavastaava Johanna Lindh ja tiedottaja Ilka Helo. Hankkeen projektikoordinaattorina toimii Metropolian fysioterapian opiskelija Emmi Karhu. Yhteistyötahoina hankkeella ovat: 4Towers Gaming eli Metropolian opiskelijoiden eSport-kerho Opiskelijoiden liikuntaliitto Maanpuolustuskoulutusyhdistys Helsinki liikkuu eli Helsingin kaupungin liikkumisohjelma 2018−2021 Liikuttaako? Hankkeen sivut löydät tästä linkistä: jatkossa myös lyhemmästä osoitteesta metkaweb.fi/myactive. Ota yhteyttä hankkeen yhteyshenkilöihin kaikissa kysymyksissä, ideoissa, innovaatioprojektiehdotuksissa ja mahdollisissa pulmatilanteissa: Emmi Karhu, projektikoordinaattori emmi.karhu@metkaweb.fi Johanna Lindh, METKAn liikuntavastaava 050 355 5252 johanna.lindh@metkaweb.fi Tuire Ranta-Meyer, Metropolian edustaja 050 526 2002 tuire.ranta-meyer@metropolia.fi
Teknisen myynnin opintokokonaisuus houkutteli insinööriopiskelijoita
33 insinööriopiskelijaa aloitti tammikuun 2020 alussa teknisen myynnin opintokokonaisuuden opiskelun Metropolian Myyrmäen kampuksella. Heidän silmiinsä oli osunut ennen joulua uutinen uudesta, kenen tahansa ja millä insinöörialalla hyvänsä opiskelevalle valittavissa olevasta mahdollisuudesta vahvistaa kaupallista osaamistaan. Kyseessä oli Metropoliassa ensimmäistä kertaa järjestettävä koulutus, jonka mahdollisti Teknisen Kaupan Liitto ja sen 100-vuotisjuhlarahaston myöntämä merkittävä apuraha. Tavoitteena liiton ja Metropolian yhteistyllä on teknisten ratkaisujen ja palvelujen myynnin profiilin vahvistaminen korkeakoulutuksen avulla, teollisuuden kilpailukyvyn varmistaminen globaaleissa haasteissa sekä teknisen kaupan yritysten ja insinöörikoulutuksen välille luotava systemaattinen yhteistyömalli (esimerkiksi jalkautuminen opintojaksoille asiantuntijoina, alan osaamistarpeiden välittäminen, tulevien ammattilaisten kohtaaminen, rekrytointipohja, toimialan tunnettuuden nostaminen, opetussisältöjen ajantasaisuuden varmistaminen). Opinnot alkoivat teknisen myynnin perusteiden 5 opintopisteen jaksolla. Siitä vastaa Metropoliassa tuotantotalouden lehtori Anna Sperryn. Hän oli aloitusjaksolla selvästi innoissaan siitä, että tässä opiskelijaryhmässä oli poikkeuksellisen monipuolista taustaa. ”Vertaisoppimisen mahdollisuudet ovat nyt todella hyvät, ja opin itsekin varmasti uutta tämän ryhmän kanssa”, hän totesi. Ajoneuvotekniikasta kokonaisuutta suorittaa neljä, samoin kuin bio- ja kemian- sekä sähkö- ja automaatiotekniikasta kummastakin. Konetekniikasta oli osallistujia eniten eli seitsemän opiskelijaa, kun energia- ja ympäristötekniikasta oli kuusi. Rakennus- ja kiinteistöalalta oli viisi osallistujaa, tuotantotaloudesta kaksi ja mediatekniikasta yksi. ohessa vielä taulukkona opiskelijoiden tutkinto-ohjelmat: Ajoneuvotekniikan tutkinto-ohjelma 4 Bio- ja kemiantekniikan tutkinto-ohjelma 4 Energia- ja ympäristötekniikan tutkinto-ohjelma 6 Konetekniikan tutkinto-ohjelma 7 Rakennustekniikan tutkinto-ohjelma 2 Sähkö- ja automaatiotekniikan tutkinto-ohjelma 4 Talotekniikan tutkinto-ohjelma 3 Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma 2 Mediatekniikan tutkinto-ohjelma 1 Ensimmäisellä luentokerralla mukana opintokokonaisuutta avaamassa olivat myös toimitusjohtaja Markku Uitto Teknisen Kaupan Liitosta ja johtaja Tuire Ranta-Meyer Metropoliasta. Markku Uitto esitteli teknisen kaupan jäsenyritysten erityispiirteitä ja alaa yleisesti. Hän korosti puheessaan sitä, kuinka ala todella tarvitsee teknisen taustan omaavia, mutta sillä tavalla kilpailu- ja markkinointihenkisiä työntekijöitä, että he viihtyvät työssään ja nauttivat siitä. B2B-myynti on hyvin erilaista kuin vaikkapa vähittäiskauppa. Alalla saa myös yleensä hyvin kansainvälistä näkökulmaa ja kontakteja ympäri maailmaa. Tuire Ranta-Meyer piti kokonaisuuden valinneita opiskelijoita valiojoukkona, joka tulee saamaan uralleen merkittävää lisäarvoa myyntiosaamisesta. Hän ehdotti, että insinööri AMK- tutkintotodistuksen lisäksi heille annetaan erillistodistus näistä opinnoista, sitten kun he valmistuvat Metropoliasta. Hän korosti myös, että tiiviissä yhteistyössä liiton jäsenyritysten kanssa toteutettavat syventävät- ja projektiopinnot luovat opiskelijoille sekä työelämäkontakteja että laajempia näköaloja siihen, mitä mahdollisuuksia aktiiviselle ammattikorkeakoulun insinöörille työmarkkinoilla avautuu. Teknisten ratkaisujen ja palvelujen myynti -opintokokonaisuuden sisältö Teknisen myynnin perusteet 5 op Yritysten päätöksentekoprosessit toimittajien valinnassa ja asiakashallinta Myyntitoiminta prosessina sekä liittymäpinnat markkinointiin ja toteutukseeen Tekninen myynti ja asiakastarpeet kotimaisessa ja kansainvälisessä kontekstissa Teknisen myynnin syventävät opinnot 5 op Sopimuskäytännöt ja lainsäädäntö; työlainsäädäntö, IPR-oikeudet Teknisen kaupan rinnakkaisfoorumit (kone-, sähkö-, ajoneuvo- ja tuotantolaitokset) Neuvottelu- ja myyntitekniikat, palvelutuotteet ja yritysten case-esittely Teknisen myynnin alakohtainen yritysprojekti 5 op Neuvottelu- ja esiintymisosaaminen, presentoiminen Kaupan päättäminen sekä myyntitoiminnan ja jälkimarkkinoinnin kehittäminen Teknisen kaupan yrityksen antamat myynti-caset; yrityksen asiakastarpeiden tunnistaminen Seuraava toteus opintokokonaisuuteen alkaa tammikuussa 2021. Tavoitteena on silloin saada 50 opiskelijaa suorittamaan koko kokonaisuuden. Sanaa saa siis jo tässä vaiheessa laittaa kiertämään! Asiantuntijaluentoja, uratarinoita, avoimien työpaikkoihin liittyviä tietoiskuja tai teknisen myynnin opiskelijaprojekteja voi myös mielellään tarjota Metropoliaan joko liiton kautta tai ottamalla yhteyttä seuraaviin vastuuhenkilöihin sähköpostitse (etunimi.sukunimi@metropolia.fi): -tutkintovastaava Juha Haimala, tuotantotalous; osaamisaluepäällikkö Pekka Hautala, kone- ja ajoneuvotekniikka; johtaja Tuire Ranta-Meyer, verkostot ja yhteistyö
Ajoneuvotekniikan koulutus ei lepää laakereilla
Autoalan huippukoulutusta on Suomessa hyvin harvassa korkeakoulussa. Valmistuvista autoinsinööreistä puolet on opiskellut ja tehnyt tutkintonsa Metropoliassa. He työllistyvät yksityisautoilun ja tavaralogistiikan piirissa oleviin mitä monipuolisimpiin tehtäviin. Juuri Metropolian ajoneuvotekniikan tutkinto on siksi merkittävässä roolissa alan kehittämisessä ja osaamisen säilyttämisessä maassamme. Henry Fordin säätiö on tukenut vuodesta 2018 alkaen merkittävällä tavalla Metropolian autoalan koulutusta, opetushenkilöstön osaamisen kehittymistä ja työelämäyhteistyön tiivistämistä. Myös tämän vuoden huhtikuussa säätiö myönsi 33.000 euron apurahan ajoneuvotekniikan uusien ratkaisujen haltuunottoon ja opinnollistamiseen sekä lisenssimaksuihin. Lisäksi ajoneuvotekniikan opiskelijat saivat stipendejä yhteensä 4.000 euron arvosta. ”Kaksi vuotta sitten käynnistyneen säätiöyhteistyön myötä hahmottui melko nopeasti tarve strategisemmalle ajoneuvotekniikan insinöörikoulutuksen kehityshankkeelle”, kuvaa osaamisaluepäällikkö Pekka Hautala. Hän jatkaa: ”On erittäin myönteinen signaali, että myös Fordin säätiö on nähnyt tärkeäksi korkeakoulun henkilöstön osaamisen ylläpitämisen nopeasti uudistuvassa ajoneuvotekniikassa. Uudistumiskyvystä on huolehdittava jatkuvasti, sillä ammattikorkeakoulussa opetuksen tulee olla riittävän käytännönläheistä ja olla kehityksen etujoukoissa. Opetusajoneuvojenkin tulee edustaa tuoreinta tekniikkaa.” Liikennejärjestelyjen ja autoilun koko infrastruktuuri ovat suuren murroksen edessä, alan haasteita ovat: ilmastonmuutoksen pysäyttäminen älyratkaisut autonomiset ajoneuvot sähköautojen kehitysloikka Edellämainitut tekijät ovat luoneet tilanteen, jossa etsitään kiihtyvällä tahdilla kokonaisvaltaisia ratkaisuja. Kestävän kehityksen kannalta ei ole myöskään samantekevää, miten tavaralogistiikka kehittyy ja millaisen koulutuksen saaneet sen tulevaisuutta miettivät. Fordin apuraha mahdollistaakin Metropoliassa 2020-luvun tutkimus- ja opetuskäyttöön soveltuvien koulutusajoneuvojen hankkimisen. Kun oppimisen korkeimpana ihanteena ammattikorkeakoulussa on teorian ja käytännön yhdistäminen, uskottavuudesta on huolehdittava myös oppimisympäristöjä uusimalla. Autoinsinöörien koulutuksessa tarvitaan sekä modernin yksityisautoilun että ajantasaisen tavarankuljetuksen opetusajoneuvoja. Esimerkiksi tällä hetkellä Metropolian käytössä oleva vuoden 2002 vuosimallin Ford Transit on ollut kestävä kumppani, mutta tekniikan osalta sen eläkeikä opetuskäytössä on saavutettu. Ajoneuvo- ja konetekniikan yksikössä on myös vahva sähköisen voimansiirron ja työkoneiden ekosysteemi. Kyse on yritys- ja osaamisverkostosta, jossa Metropolia toimii teollisuuden ja teknologioiden välillä välittäjän roolissa sekä järjestelmien, komponenttien, palvelumuotoilun ja kokonaisvaltaisen ajoneuvoteknologian osaajana. Myös standardisoinnissa ja työturvallisuusohjeiden laatimisessa Metropolian asiantuntemusta arvostetaan. "Nykypäivänä autoteollisuudessa ja -kaupassa arvostetaan insinöörien monipuolisuutta. Siksi ajoneuvotekniikan tutkinnon laaja-alaisuus ja into kytkeä opintoihin elävän elämän kilpailu-, tutkimus- ja innovaatio-projekteja ovat erinomainen lähtökohta Henry Fordin säätiön ja Metropolian yhteisymmärrykselle hankkeiden päämääristä." Näin toteaa Suomen Fordin toimitusjohtaja ja säätiön hallituksen puheenjohtaja Hannu Pärssinen. ”Meillä Fordilla esimerkiksi bisnes-, logistiikka- ja IT-osaaminen näyttäytyvät autotekniikan hallinnan rinnalla tärkeinä osaamisaloina. Aina on plussaa, jos korkeakoulu on lisäksi antanut eväitä kestävän kehityksen saralla, onhan Ford yrityksenä sitoutunut esimerkiksi New Deal for Europe -hankkeeseen torjumaan ilmastonmuutosta ja edistämään yhteiskunnan tasapainoista kehitystä”, hän sanoo. Autoalan mahdollisuudet ja kehityspotentiaali ovat todellinen tarina ilman loppua. Laakereilla lepääminen ei yleensäkään autoinsinöörejä innosta. Metropoliassa tähtäin on jo seuraavassa kehityshankkeessa, todellisen kvanttihypyn tekemisessä autoalan palveluliiketoimintaan. ”Meillä on ollut jo pitkään haaveena saada autoalan koulutukseen testiautokorjaamo. Sen avulla pystyisimme tutkimaan, kehittämään ja innovoimaan uusia palvelukonsepteja”, kuvailee Pekka Hautala suunnitelmia ja jatkaa: ”Erityisesti palvelumuotoilua hyödyntämällä olisi luotavissa vaikka kuinka paljon lisäarvoa asiakkaille.” Lisätietoja: Osaamisaluepäällikkö Pekka Hautala, puhelin 0500 483786, sähköposti pekka.hautala@metropolia.fi Kirjoittaja Tuire Ranta-Meyer on Metropolian johtaja, jonka vastuulla on erityisesti varainhankinta ja yhteistyö lahjoittajatahojen kanssa.
Opettajakokemuksia yhteistyöstä eri koulutusasteiden välillä
Saimme viime syksynä mahdollisuuden käynnistää Learning Lab -yhteistyöprojektin Helsinki Business Collegen ja Metropolian median osaamisalueen välillä. Sen toteuttamiseen saimme resursseja Helsingin seudun kauppakamarin koulutussäätiöltä. Tarkoituksena oli testata ammattikorkeakouluopetuksen tarjoamista jo toisella asteella ja arvioida, loisiko tämä parempia liittymäkohtia näiden opintojen välille. Koska digitaalinen muotoilu sopi hyvin osaksi niin liiketoiminnan kuin tieto- ja viestintätekniikan opintoja, minut ja lehtorikollegani Markus Norrena ja Tero Marin pyydettin mukaan vetämään tämä pilottihanke. Koska toisen asteen koulutus oli meille melko tuntematonta aluetta, aloitimme työskentelyn alkukartoituksella. Rekrytoimme tähän työhön avuksi Metropoliasta meidän digitaalisen muotoilun opiskelijaryhmän, joka kävi havainnoimassa Business Collegen opetusta ja haastatteli niin opiskelijoita kuin opettajiakin. Opiskelijaryhmämme jakoi myös tietoa digitaalisesta muotoilusta Business Collegen opiskelijoille, minkä seurauksena saimmekin hyvän määrän kiinnostuneita hakijoita kokeiluun. Syksyllä vielä haastattelimme kaikki hakijat ja vakuutuimme siitä, että ainakin tällä nyt valitulla opiskelijaryhmällä voisimme työskennellä aivan samalla vaativuustasolla kuin omien opiskelijoidemme kanssa. Digitaalisen muotoilun varsin intensiivinen koulutuskokeilu järjestettiin vuoden 2020 alussa ja se kesti maaliskuun puoleen väliin. Oli ilahduttavaa havaita, että opiskelijat olivat erittäin motivoituneita ja innokkaita. Olimme suunnitelleet melko sisältörikkaan kokonaisuuden ja tarkastelimme digitaalisen muotoilun kenttää eri tulokulmista. Pyrimme yhdistämään jatkuvasti teoreettisen sisällön käytännön kokeiluihin, joten päiviin saatiin mukavasti vaihtelua. Juuri ennen talvilomaa omat digitaalisen viestinnän opiskelijamme fasilitoivat Business Collegen opiskelijaryhmälle niin sanotun Design Sprintin, joka on nopea yhteissuunnittelun muoto. Design Sprintiä käytetään tällä hetkellä laajasti digitaalisen palveluiden kehittämisessä kaikkialla maailmassa. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkean opiskelijaryhmien yhteistyö onnistui erittäin hyvin, ja molemmat saivat kokeilusta paljon irti: Business Collegen opiskelijat saivat ensikosketuksen digitaalisten palveluiden koko suunnittelukaareen pienoiskoossa ja omat opiskelijamme saivat arvokasta fasilitointikokemusta. Design Sprintin jälkeen Business Collegen opiskelijat jatkoivat omien palveluideoidensa kehittelyä ja valmiit prototyypit esiteltiin viimeisenä päivänä kaikille. Keräämämme palaute kokeilusta oli käytännössä ainoastaan positiivista. Lisäksi saimme opiskelijoilta myös hyviä kehitysehdotuksia jatkoa ajatellen. Meidän opettajien näkökulmasta vaikuttaa siltä, että valitsemamme opetusmetodit ja vuorovaikutustyyli toimivat hyvin. Yksi keskeinen sääntö meillä oli olla tekemisessämme ja ratkaisuissamme mahdollisimman läpinäkyviä: pyrimme kertomaan aina, miksi teemme jotain ja miksi teemme juuri tietyllä tavalla. Jos pedagogiikka on läpinäkyvää, opiskelijan on helppo motivoitua vähän tylsempienkin tai työläämpienkin vaiheiden tekemiseen, koska hän ymmärtää, miksi näin toimitaan. Kokeiluun kuului myös pedagogisen yhteistyön aloittaminen Metropolian ja Business Collegen kanssa. Vaikka koronatilanne hieman hankaloittikin tätä kokonaisuutta, olemme nyt saaneet myös tämän toiminnan käynnistymään. Tarkoituksena on syksyllä tarjota Business Collegen opettajille mahdollisuuksia tulla seuraamaan ammattikorkeakouluopetusta ja -toimintaa ja aiomme mennä seuraamaan opetusta Business Collegessa. On kiinnostavaa päästä havainnoimaan yhtäläisyyksiä ja eroja eri asteilla. Tarkoitus olisi myös käynnistää pedagogiset vertaistapaamiset, joissa eri alojen opettajat voivat jakaa omia pedagogisia onnistumisiaan ja haasteistaan. Tässäkin eri alojen asiantuntijoiden verkostoituminen tuo varmasti paljon uutta ymmärrystä ja innostusta oman opetuksen kehittämiseen. Olemme iloisia ja ylpeitä BC Helsingin rehtorin Antti Loukolan antamasta palautteesta: ”Tässä kokeilussa henki oli positiivinen ja innostunut. Olemme erittäin tyytyväisiä yhteistyöhön.” Myös me kiitämme omasta puolestamme tästä Learning Lab -pilotista ja kaikesta siitä uudesta, mitä sen aikana opimme. Toivottavasti pääsemme toistekin tekemään samanlaisen kokonaisuuden Business Collegen kanssa. Kirjoittaja Juhana Kokkonen on filosofian lisensiaatti ja digitaalisen muotoilun lehtori Metropoliassa. Hänen erityisosaamistaan on pedagoginen ajattelu ja kokeilut, ihmisten kohtaaminen ja kuuntelun taito, muutosprosessien fasilitointi ja tutkiminen sekä digitaaliset yhteistyövälineet ja sosiaalinen media.
Digitaalisen sisältötuotannon ja muotoilun Learning Lab toteutettiin apurahalla
Metropolia ja Business College Helsinki saivat aivan uudenlaisen yhteistyön käynnistämistä varten viime keväänä apurahan Helsingin seudun kauppakamarin hallinnoimasta koulutusrahastosta. Business Collegen opiskelijoille rakennettiin sen avulla valinnainen digitaalisen sisältötuotannon ja palvelumuotoilun Learning Lab -kokonaisuus. Sen suunnittelusta, opettajien yhteisestä pedagogisesta kehittelystä ja vertaistuesta sekä parityöskentelynä toteutetusta opetuksesta vastasivat Metropolian digitaalisen muotoilun lehtorit Juhana Kokkonen, Markus Norrena ja Tero Marin. Heidät tunnetaan opetusmenetelmien uudistajina ja opiskelijalähtöisen ajattelun airueina. Heidän myötään Business College sai parasta mitä Metropolialla on tarjota tutkivan pedagogiikan ja vuorovaikutuksen saralla! Yhteistyössä kaikki voittavat Business Collegen rehtori Antti Loukolan mukaan yhteistyö on sujunut positiivisesti ja innostuneesti. ”Olemme olleet erittäin tyytyväisiä”, hän kertoo ja jatkaa: ”Kurssin opiskelutapa on ollut tutkiva ja ryhmätyöpainotteinen. Jopa perustaitoihin liittyvät rutiininomaiset opinnot on opetettu erittäin mielenkiintoisella ja opiskelijan oppimista aidosti hyödyttävällä tavalla. Opiskeluun on tuotu jatkuvasti vaihtelua. Siksi opiskelijoiden kiinnostus ja intensiteetti ovat pysyneet hyvin yllä.” Koulutusasteiden välisellä yhteistoiminnalla on tärkeä osaamiseen ja elinkeinoelämän menestykseen liittyvä merkitys. Oppilaitosten välisten nivelvaiheiden joustava ylittäminen lyhentää opiskeluaikoja, jolloin työurat puolestaan pitenevät. Myös opiskelijoiden itsetunnolle tekee todella hyvää, kun heillä ammatillisen toisen asteen tutkinnon sisällä on korkeakoulusuorituksia. Väyläopinnoista hyötyvät aivan kaikki. Näkökulmaa vaihtamalla ratkaisuja Metropolian Arabian kampus Hämeentiellä ja Business College Pasilassa sijaitsevat lähellä toisiaan, jolloin henkilökohtainen vuorovaikutus ja läsnäolo ovat voineet olla toteutuksen keskiössä. Tästä kertoo myös opiskelijapalaute: ”Kaikki opiskelijat ja opettajat kannustavat toinen toistaan ja kaikilta saa koko ajan palautetta omasta oppimisestaan. Jos joku tapa työstää tehtävää ei toimi, opettajat rohkaisevat vaihtamaan näkökulmaa ja lähestymään asiaa uudesta tulokulmasta käsin.” Osaamisen kehittämisessä on tunnistettava nuorten muuttuvat oppimistyylit ja mobiiliin perustuva elämäntapa. Tämä edellyttää myös pedagogiikan uudistamista. Siksi hankkeeseen sisältyi keskinäistä vertaistutorointia: Metropolian viestinnän tutkinto-ohjelmassa opiskelevat tulevat medianomit ohjasivat toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijoita. Niin Metropolian opettajien kuin mediaopiskelijoiden kyky kohdata opiskelijat sai paljon kiittävää palautetta. Learning Lab tähtää tulevaisuuteen Kaupalliset menestystuotteet ja työpaikat syntyvät digitaalisten palvelujen, koodauksen ja niihin liittyvien teknologioiden ympärille. Tulevaisuuden ammateissa tarvitaan usein koodausta, mutta teknisen taidon rinnalla edellytetään yhteiskunnallista ajattelua, uteliaisuutta ja palveluasennetta. Alalla tarvitaan monipuolisen taustan omaavia, sekä tietotekniikkaan, kaupalliseen koulutukseen että sisältöjen suunnitteluun suuntautuneita osaajia. Learning Labissa on ollut tarkoitus lisätä Business Collegen aikuisopiskelijoiden valmiuksia digitaalisten ympäristöjen monipuoliseen hallintaan. Opintojaksot keskittyivät sähköiseen sisältötuotantantoon, interaktiivisten verkkopalvelujen suunnitteluun, palvelumuotoiluun ja projektinhallintaan. Siksi verkkoteknologiat, informaatioarkkitehtuuri, sosiaalisen median konseptit ja palvelut sekä vuorovaikutteiset toiminnot ovat olleet keskeisiä koulutuksen sisältöjä. Niitä tarvitaan, jotta yrityksissä voidaan vastata yhä paremmin asiakkaiden tai kuluttajien odotuksiin. Myös opettajat oppivat jatkuvasti uutta ”Learning Labiin oli noin 25 iloittautunutta, jotka kaikki haastattelimme loppuvuodesta 2019. Haastattelu oli tärkeä vaihe, koska saimme samalla tilaisuuden tutustua opiskelijoihin. Sen perusteella valitsimme 20 osallistumaan kurssille”, kertoo lehtori Markus Norrena. ”Ensi kerralla opiskelijoiden haastattelut tulevat varmaan olemaan pidemmät, koska niiden merkitys osoittautui ratkaisevaksi.” Lehtori Juhana Kokkosen mukaan opetuskokeilu oli palkitseva: ”Iloksemme huomasimme, että opetustyylimme toimi hyvin myös Business Collegen opiskelijoiden kanssa. Osallistujat olivat hyvin motivoituneita ja saimme tarjottua heille monipuolisen läpileikkauksen digitaalisen muotoilun maailmaan”, ”Näinkin lyhyessä ajassa ehtii tutustumaan ihmisiin ja tuntui haikealta, kun kurssi päättyi. Odotamme kiinnostuneina jo seuraavaa kokeilua, sillä silloin opetuksen kohderyhmä on todennäköisesti erilainen ja saamme jälleen lisätietoa oman opetustyylimme mahdollisuuksista ja rajoista”, Kokkonen kuvaa jatkoon kohdistuvia ajatuksiaan. Yhteisesti jaettu käsitys työelämän tarpeista Learning Labin avulla etsittiin uudenlaisia ratkaisuja työelämän ajankohtaisiin osaamistarpeisiin. Metropolian opettajille kokeilu antoi samalla mahdollisuuden irrottautua hetkeksi budjettileikkausten myötä hyvin ahtaiksi puristuneista korkeakoulun käytännöistä. Yhtäältä koettiin myös, että median osaamisalueella on erityistä annettavaa yhteistyöhön. Korkeatasoinen ja vetovoimainen digitaalisen viestinnän, käyttöliittymäsuunnittelun, animaation, pelisuunnittelun ja 3D-visualisoinnin tutkintokoulutuksessa on aktiivisesti kehitetty oma-aloitteisuuteen ja vastuun ottoon kannustavaa pedagogiikkaa. Toisaalta Business College on omalla alallaan vetovoimainen, korkean profiilin omaava ammatillinen oppilaitos. Se jakaa Metropolian kanssa myös samanlaisen käsityksen oppimisesta ja siihen liittyvistä tulevaisuuden haasteista. On hieno kokemus, kun yhdessä pystytään luomaan nuorten näkökulmasta kiinnostavaa opiskelusisältöä, uusia tapoja oppia ja uramahdollisuuksia elinkeinoelämän entistä useammalla sektorilla. Sen tuloksista kertoo myös opiskelijoiden antama lausunto: ”Digitaalisen muotoilun kurssi on kaikista sille osallistuneista opiskelijoista erittäin hyvä, laadukas ja onnistunut kokonaisuus. Opiskelijat ovat kokeneet, että he saavat siitä paljon hyötyä tuleviin ammattitehtäviinsä (mukana myös kirjanpidon opiskelija!).” Metropolia, Business College ja Helsingin seudun kauppakamari seuraavat Learning Lab -opetuskokeilua suurella kiinnostuksella. Juttuja aikaansaannoksista ja tärkeistä yhteisistä teemoista siis tulossa lisää. Pysy siis kuulolla ja kysy lisää rehtori Antti Loukolalta BC:stä (antti.loukola@bc.fi) tai johtaja Tuire Ranta-Meyeriltä Metropoliasta (tuire.ranta-meyer@metropolia.fi). Kotisivut Business College Helsinki Metropolia, digitaalisen muotoilun tutkinto Metropolia, Arabian kampus
Joonas Pusila ja Pekka Salonen aloittivat työnsä Yrjö ja Senja Koivusen säätiön lahjoitusvakanssilla
Metropolia sai joulukuussa 2018 Yrjö ja Senja Koivusen säätiöltä 0,5 miljoonan euron lahjoituksen varanhankintakampanjaansa. Säätiön lahjoitus kohdistui tekniikan koulutusalalle, sillä 1950-luvun alussa lapsettomana kuolleen liikemies Yrjö Koivusen mielenkiinto suuntautui koneisiin ja laitteisiin. Hän työskenteli nuorena pienissä metallialan verstaissa ja aloitti 1914 Helsingissä Kone ja Silta Oy:n palveluksessa. Siellä hänellä oli mahdollisuus nousta työnjohtajaksi asti. Viisi vuotta myöhemmin hän perusti oman yrityksen ja vaurastui omalla yritteliäisyydellään. Säätiönsä Yrjö Koivunen halusi edistävän erityisesti kone- ja puuteknisen alan korkeampaa koulutusta ja auttavan nuoria opiskelijoita saattamaan opintonsa loppuun. Hänellä itsellään ei aikoinaan ollut mahdollisuuksia opiskeluun, siksi säätiö edelleenkin tukee käytännön insinööritehtäviin valmistautuvia. Metropolian hallitus päätti kohdentaa Koivusen säätiön lahjoituksesta puolet koneautomaation ja konepajatekniikan sekä puolet rakennustuotannon ja rakentamisen johtamisen opetusresurssien vahvistamiseen. Samalla varauduttiin opettajakunnan eläköitymisen aiheuttamaan osaamisvajeeseen. Molemmat opettajan tehtävät olivat ulkoisessa haussa syyslukukaudella 2019. Konetekniikan Koivusen säätiö -yliopettajaksi valittiin TkL Pekka Salonen ja rakennusalan johtamisen lehtoriksi MSc Joonas Pusila. Molemmat ovat aloittaneet uudessa tehtävässään vuoden 2020 alussa. Göteborgin teknisessä korkeakoulussa maisteritutkintonsa suorittanut Joonas Pusila on Metropolian alumni 10 vuoden takaa. Hän valmistui rakennusinsinööriksi ja teki työharjoittelunsa Australiassa. Hän opiskeli vuoden Californian Polytechnical State Universityssä, ja on toiminut sen jälkeen niin työnjohtajana työmaalla kuin rakennuttajakonsulttina ja itsenäisenä yrittäjänä. Hänellä on siten monipuolinen ja kansainvälinen tausta sekä kokemusta käytännön työstä, esimiestehtävistä ja oman yrityksen pyörittämisestä. ”Opettaminen on ollut kuitenkin selvästi minun juttuni. Olen toiminut aikoinani kouluavustajana ja nyt jalkapallovalmentajana jo vuosia”, Joonas kertoo jatkaen: ”En epäröinyt, kun minua pyydettiin vuonna 2017 Metropoliaan vetämään tuntiopettajana kaksi opintojaksoa. Toinen oli työmaajohtamista rakennusinsinööreille ja toinen työmaatyöskentelyä tuleville rakennusmestareille." "Kokemukset olivat nähtävästi molemmin puolin hyvät, sillä hain nyt avautuvaa tehtävää ja tulin valituksi." Puitteet opiskelijoiden oppimiselle ovat Metropoliassa kunnossa. Pusilan mukaan rakennusala on kuitenkin kokonaisuudessaan haasteellinen. Onnistumisista ei juuri puhuta, mutta epäonnistumiset kyllä uutisoidaan. Kaikkea ei pystytä opettamaan korkeakoulussa, sillä kyse on kuitenkin monimutkaisista prosesseista ja vuorovaikutuksesta eri ammattiryhmien välillä. Lähiopetuksen karsiminen puhututtaa opiskelijoita, kun valmistumisen kynnyksellä tosi monesta asiasta pitäisi olla hyvät perustaidot. On ymmärrettävää, jos monia voi alkaa ahdistaa se, mitä kaikkea pitäisi osata. ”Metropolia antoi minulle hyvät valmiudet, mutta sen tajusi vasta työelämässä”, hän kuvaa lopuksi omia kokemuksiaan koulun annista. Pekka Salonen on Otaniemestä valmistunut konetekniikan diplomi-insinööri, jolla myös on kansainvälistä taustaa. Hän opiskeli kaksi vuotta Asla Fulbright -stipendiaattina Georgia Techissä Atlantassa ja keskittyi MSc-tutkinnossaan laakeritutkimukseen. Lisensiaatintutkintonsa hän teki Teknilliseen korkeakouluun 1991 keraamisista liukulaakereista. Hän on ollut 10 vuotta töissä teollisuudessa mekaniikkasuunnittelijana, markkinointipäällikkönä, laatujohtajana ja tuotekehitysjohtajana. Metropoliassa hän on ollut vuodesta 2003 alkaen. Hän on julkaissut oppikirjoja mm. teknisestä piirtämisestä, koneenelimistä ja tribologiasta. Myös Pekkaa innostaa touhuaminen nuorten parissa, ja hän toimii vapaa-aikanaan pesäpallovalmentajana. ”Jos osaa ja pystyy siirtämään tietonsa ja taitonsa opiskelijoille, se on palkitsevaa” hän kertoo Metropolia-työstään ja jatkaa: ”On hienoa nähdä miten neljässä vuodessa opiskelijoille rakentuu ammatillinen identiteetti ja heidän rohkeutensa kasvaa. He uskaltavat ottaa kantaa ja osoittavat sillä ammattitaitoaan.” Kun valtaosa koneinsinööreistä menee töihin ulkomaille tuotteitaan vieviin yrityksiin, on osattava kieliä. Kieltenopetuksesta voi Metropolia myös olla ylpeä. Motivoivana Salonen kokee työssään niin ikään sen, että opinnäytetöitä ohjatessa pysyy kartalla siitä, missä eri toimialat menevät. Se on valttia hänen mukaansa myös yritysyhteistyössä. Metropolia ja Koivusen säätiö seuraavat suurella kiinnostuksella nimikko-opettajien työtä seuraavat viisi vuotta. Juttuja aikaansaannoksista ja tärkeistä teemoista siis seuraa. Tässä vaiheessa toivomme menestystä, tarmoa ja intomielisyyttä tulevissa tehtävissä.
alumni alumni career paths alumnikoordinaattori alumnisuhdetoiminta alumnisuhteet ammattikorkeakoulu career flow-tila Huolinta-alan merkitys ulkomaankaupassa Huolinta-alan tunnettuus Huolinta- ja logistiikka-ala Metropoliassa Huolinta- ja logistiikkalan yritykset hyrinä insinööri kokemus kulttuurituottaja lahjoitukset Logistiikka-alan houkuttelevuus merkitys metropolia Metropolia Ammattikorkeakoulu Metropolian printtimedian sivuaine Metropolia UAS Opintotajonta Metropoliassa opiskelija Painotekniikan ja -tuotteiden modernit sovellukseten painosovellusten Painovoimaa! Printtimedian sivuaine rekrytointi rekrytointiprosessi soveltuvuusarviointi suunnitelma Talotekniikan ja kiinteistötiedon hyödyntäminen tavoitteet testit tutkimus työelämä työllistyminen työnhaku ura uratarina varainhankinta verkostot yhteistyö yrittäjyys
