Avainsana: projektityö
Soup Talks tanssifestivaaleilla
Liikkeellä marraskuussa on pääkaupunkiseudulla vuosittain järjestettävä nykytanssifestivaali. Festivaali kutsuu kokoontumaan yhteen ja kokemaan taiteellisia teoksia sekä paikalliselta taidekentältä, että ulkomailta. Festivaali esittelee taiteilijoiden kriittistä ajattelua, visioita, kokemuksia, unelmia, avaten pieniä ikkunoita maailmaan, jossa elämme. Olin mukana festivaalilla vuonna 2022, jolloin se järjestettiin 3.-13.11. Tapahtumapaikkoina toimivat kulttuurikeskukset Stoa ja Caisa, Tanssintalo, Zodiak, Kiasma ja Taidehalli. Valitsin projektin syventymisalueekseni yleisötyön, sillä minulla ei ole aiheesta aikasempaa kokemusta. Projektin työtehtäviin sisältyi vahvasti yleisön kohtaaminen ja heidän näkemänsä esityksen kokemuksen laajentaminen, joten koin oma syventymisalueeni tulevan luonnollisesti tässä tapahtumassa. Yleisötyö kattaa kaikki ne toimintatavat, joiden avulla on tarkoitus syventää yleisön kokemusta nähdystä esityksestä. Yleisötyön tavoitteita ovat muun muassa: Luoda suhde uusiin katsojiin sekä vahvistaa suhdetta jo olemassa oleviin katsojiin Tehdä esityksen näkemisen kokemuksesta rikkaampi ja monipuolisempi Luoda henkilökohtaisempi suhde katsojan ja esityksen välille Tuoda passiiviseen katsojakokemukseen enemmän toiminnallisuutta Luoda enemmän keskustelua teoksista ja herättää katsojissa erilaisia näkökulmia Festivaalin yleisötyö pyöri vahvasti yhteisen syömisen ympärillä. Kaikkien esitysten päätteeksi yleisölle tarjoiltiin lämmintä keittoa ja osana festivaalin ohjelmaa järjestettiin Caisassa Soup Talks-keskustelutilaisuuksia, joiden järjestäminen oli vastuullani tämän projektin aikana. Keskustelut käytiin festivaalin aikana päivittäin ja niitä moderoi paikallinen taiteilija. Tilaisuuksissa yleisö pääsi kuulemaan festivaalin taiteilijoiden ajatuksia teoksistaan ja niiden synnystä. Tarjoamalla yleisölle ja taiteilijoille lämmin keitto keskustelun yhteydessä, saatiin aikaiseksi lämminhenkinen ja helposti lähestyttävä tapa luoda parempi yhteys sekä avata keskustelua yhdessä ruokailun ohessa. Pääsin myös vastaamaan yhdestä festivaalin teoksesta, Calixto Neton Feijoadasta. Teoksessa esitettiin brasilian perinne ruuan, feijoadan, valmistus ja sen kiistanalainen historia brasilialaisten orjien näkulmasta musiikin ja tanssin kautta. Esityksen päätteeksi kaikille tarjoiltiin annos feijoadaa. Tässäkin teoksessa siis tuotiin yleisö ja taiteilijat yhteen ruuan voimalla. Tanssitaide ja yleisötyö olivat itselleni täysin uusi alue, joihin pääsin syvemmin tututstumaan tekemässäni projektissa. Keskustelutilaisuuksien ja esityksien järjestelyn lisäksi pääsin kokemaan mitä esitysten taustalla tapahtuu, kuten rekvisiitan hankinta ja vaatehuolto. Projektin aikana tuli monia yllättäviäkin tilanteita ja haasteita, jotka vaativat itsenäistä ja luovaan ratkaisukykyä. Esimerkiksi taiteilijoiden esityksiin tarvittavien rekvisiitan hankinta ja etsiminen opettivat paljon kompromissien neuvottelusta sekä vaihtoehtoisten toteutustapojen keksimisestä rajatun aikataulun puitteissa. Kaiken kaikkiaan Liikkella marraskuussa oli upea ja opettavainen kokemus!
Kesä Flow Festivalin artistituotannossa
Elokuussa 2023 Flow Festivalilla esiintyi 157 artistikokoonpanoa, kymmenellä eri lavalla. Noin puolet esiintyjistä oli kotimaisia. Työskentelin Flow Festivalin artistituotannossa työharjoittelijana noin 50 henkilön kokoisessa tiimissä. Päävastuullani oli festivaalilla esiintyvien kotimaisten artistien ennakkotuotanto yhteistyössä muiden tiimin jäsenten kanssa. Toimin myös festivaaliviikonlopun aikana kotimaisten artistien yhteyshenkilönä. Itsensä johtamisen merkitys korostui projektin aikana ja vastuullisen työroolin myötä merkittävästi. Artistituotannon tiimin vastuulla on esimerkiksi esiintyvien artistien majoitus-, kuljetus-, ruokailu- ja muut vierailujärjestelyt, artistien infopakettien valmistelu, konsertteihin liittyvän tiedon keräys ja jakelu sekä artistien muiden käytännön asioiden hoitaminen ennen festivaaliviikonloppua, sekä sen aikana. Lisäksi tiimi tekee tiivistä yhteistyötä festivaalin teknisen tuotannon kanssa. Erilaisten projektihallinnollisten taitojen, kuten aikataulutus, resursointi, työn suunnittelu ja dokumentointi ohella, myös itsetuntemus on merkittävä osa itsenä johtamista. Katri Mannermaan mukaan itsetuntemuksella tarkoitetaan kykyä luottaa itseensä, sekä omien vahvuuksien ja heikkouksien tuntemista. Itsensä hyvin tunteva ihminen näkee mahdollisuutensa, luottaa itseensä ja hallitsee paremmin epävarmuutta. Itsetuntemus on osa minäkuvaa ja perusta ammatilliselle itseluottamukselle. (Mannermaa 2024, s. 21.) Työyhteisössä on omien vahvuuksien, heikkouksien ja työskentelytapojen tunnistaminen, sekä ääneen sanoittaminen erityisen tärkeää. Oma osaaminen kannattaa tuoda rohkeasti esille, sillä se voi parhaimmillaan avata itselle ja koko työyhteisölle uusia mahdollisuuksia työn tekoon. Avoin kommunikaatio ja hyvässä yhteishengessä työskentely mahdollistavat suuremmankin työyhteisön saumattoman toiminnan, joka oli projektin kannalta erityisen oleellista. Tämä projekti oli itselleni merkittävä ammatillisen itseluottamuksen kehittymisen kannalta. Omaan hieman jo aiempaa kokemusta artistituotannosta tuotantoassistentin roolissa. Pääsin projektin aikana syventämään ja laajentamaan jo hankkimaani osaamista, sekä oppimaan paljon uutta festivaaliympäristössä työskentelystä. Oli mielenkiintoista projektin aikana seurata, miten pienistä paloista syntyy massiivinen tuotantokaari, jonka lopputuloksena on kolmipäiväinen festivaali ja onnistunut artistituotannon kokonaisuus. Lähteet: Mannermaa, Katri 2024. TYÖNTEKIJÄTAIDOT – KÄSIKIRJA. Alma Talent.
Itsensä johtaminen festivaali ympäristössä!
Kallio Block Party -tapahtuman tuottajana toimiminen avasi minulle uuden maailman itsensä johtamisen näkökulmasta. Vaikka omasin jonkin verran teoreettista tietoa tapahtumien järjestämisestä, käytännön kokemus oli aivan erilaista. Tapahtuma-ala osoittautui äärimmäisen vaativaksi ympäristöksi, jossa itsensä johtaminen oli avainasemassa. Opin, että itsensä johtaminen käsittää paljon enemmän kuin vain aikataulujen hallinnan ja tehtävälistojen tekemisen. Se vaatii myös kykyä sanoa ei ylimääräisille tehtäville ja tunnistaa omat rajat. Aluksi minulla oli vaikeuksia näissä asioissa. Annoin tehtävien kasautua ja venytin päiviä liian pitkiksi pyytämättä apua tai kieltäytyä lisätöistä. Tämä johti lopulta uupumukseen. Kuitenkin tästäkin tilanteesta opin arvokkaita asioita. Oppiminen omista virheistä ja rohkeus pyytää apua ovat olennaisia itsensä johtamisen osa-alueita. Kokemukseni Kallio Block Partyssa opetti, että itsensä johtaminen on yhtä tärkeää kuin muidenkin johtaminen. Tasapaino oman jaksamisen ja työn välillä on avain hyvinvointiin, ja virheistä oppiminen on välttämätöntä kehityksen kannalta. Vaikka projekti olikin välillä rankka, se oli samalla mahtava kokemus, josta sain paljon oppia itsestäni ja tulevasta johtajuudestani. Jakakaa teidän kokemuksenne itsensä johtamisesta kommenttikenttään! 😊 José Masena Kulttuurituottaja vuosikurssilta 2021
Imagining Tomorrow International 2024 -seminaari Utrechtissa
Osallistuin alkuvuodesta Utrechtissa, Alankomaissa järjestettyyn Imagining Tomorrow International 2024 -seminaariin. Seminaari on EU:n rahoittama hanke ja sen pääjärjestäjänä toimii hollantilainen HKU University of the arts Utrecht. Mukana oli noin 60 opiskelijaa viidestä korkeakoulusta, jotka sijaitsevat Alankomaissa, Saksassa, Intiassa, Belgiassa ja Suomessa. Seminaarissa osallistujat käsittelivät erilaisia sosiaalisia ja kulttuurisia kysymyksiä yhteisluomisen kautta. Mukana oli 4 paikallista organisaatioita, joille opiskelijat kehittivät yhdessä moninaisia innovaatioideoita, auttaen näin organisaatioita kehittämään toimintaansa entistä parempaan suuntaan. Seminaari oli myös mahdollisuus verkostoitua kansainvälisesti sekä kehittää omaa kansainvälistä ammattiosaamista. Syvennyin projektin aikana kansainväliseen yhteistyöhön, joka oli seminaarin yksi toiminta-ajatuksista, ja pääsin kehittämään kansainvälisesti verkosto-, ammatti- ja kulttuuriosaamistani. Seminaari oli erinomainen tilaisuus ymmärtää paremmin kulttuurienvälisyyttä ja monikulttuurisen yhteistyön merkitystä. Tutustuin projektin aikana Liisa Uusitalon ja Marja Joutsenvirran toimittamaan kirjaan Kulttuuriosaaminen – Tietotalouden taitolaji (toim. 2009) sekä toisena lähteenä Fred Dervinin ja Laura Keihään teokseen Johdanto uuteen kulttuurien väliseen viestintään ja kasvatukseen (2013). Kirjoissa käsiteltiin laajasti kulttuuriosaamista sekä kulttuurienvälisyyttä, jotka ovat tärkeitä käsitteitä ymmärtää, kun tehdään kansainvälistä yhteistyötä. Näiden käsitteiden pohjalta avarsin omaa näkemystäni kansainvälisestä työskentelystä ja sain teoreettista tukea projektin työstämiseen. Opin kirjoista, että toimiva kansainvälinen yhteistyö vaatii ymmärrystä eri kulttuureihin vaikuttavista aineellisista, aineettomista ja toiminnallisista tekijöistä, mutta kykyä kohdata toinen ihminen yksilöllisesti lyömättä lukkoon käsityksiä hänen kulttuuristaan. Projektin lopputuloksena 12 moniammatillista ja kansainvälistä pienryhmää loi jokaiselle paikalliselle organisaatioille yhteensä 3 innovaatiosuunnitelmaa. Oma projektiryhmäni työskenteli Kamp Amersfoort -vankileirimuseon kanssa, jonka näkyvyyttä ja ulkoaluetta pyrimme kehittämään suunnitelmamme kautta. Organisaatio antoi suunnitelmastamme enimmäkseen hyvää palautetta ja totesi sen olevan erittäin käyttökelpoinen. Vaikka saimme innovaatiosuunnitelman lopulta onnistuneesti toteutettua, oli matka sen saavuttamiseen myös jokseenkin haastava. Tätä edesauttoi projektissa enemmän korostunut kova suorittaminen, kuin prosessimainen yhteistyö. Projektista otankin isoimpana oppinani mukaan sen, että matka on yhtä tärkeä kuin päämäärä. Tällaisessa seminaarissa kansainvälisen yhteistyön ja verkostotaitojen harjoittaminen ovat tärkeässä osassa ja sille pitäisi antaa myös enemmän painoarvoa. Ei siis keskitytä pelkästään laput silmillä suorittamiseen ja vaativiin tuloksiin, vaan annetaan myös arvoa prosessille ja panostetaan siihen. Siten myös kansainvälinen yhteistyö toimii paremmin. Niklas Söderström / Kulttuurituotannon opiskelija 2021
Johtajana intohimoalalla – 4 vinkkiä henkilöstöjohtamiseen tv-alalla
Kulttuurituottajalle on monia työllistymismahdollisuuksia kulttuurin eri aloilta, mistä tällä hetkellä yksi suosittu ala on ollut televisiotuotannot. Suomessa televisiotuotantoyhtiöitä on monia ja tuotettavia ohjelmia löytyy laaja kirjo. Yleisesti televisiotuotannot jaetaan kahteen eri osa-alueeseen non-scripted, eli käsikirjoittamattomiin sarjoihin, sekä scripted, eli käsikirjoitettuihin sarjoihin. Raa’asti yleistäen non-scripted sarjat ovat reality- ja viihdeohjelmia ja scripted sarjat taas osaltaan draama ja komediaohjelmia. Televisiotuotannoissa työskentely on usein projektiluontoista. Työolosuhteet ovat välillä haastavia ja epätyypillisiä. Tv-alalla työskentelevät voivat löytää itsensä niin etelän auringosta, Lapin pakkasista kuin myös Helsingin loskasäästä. Alalla on pienet piirit, työryhmät koostuvat usein määräaikaisista freelancer-työntekijöistä. On ennemmin sääntö kuin poikkeus, että työryhmäläiset ovat osin tuntemattomia toisilleen. Olen työskennellyt televisiotuotannoissa noin 3 vuotta, minkä aikana olen saanut mahdollisuuden työskennellä ja oppia niin non-scripted kuin myös scripted tuotannoista. Oma kokemukseni perustuu ainoastaan tuotanto-osaston työtehtäviin, missä olen työskennellyt niin tuotantoharjoittelijana, -assistenttina, -koordinaattorina kuin myös tuotantopäällikkönä. Tein viimeisen kulttuurituotannon syventävän projektin non-scripted televisiotuotannosta, missä työskentelin tuotantopäällikkönä. Koska tuotantopäällikön työtehtäviin kuuluu esihenkilö- ja työnjohtamisvastuu, halusin tarkastella projektin syventymisalueena henkilöstöjohtamista televisiotuotannoissa. Kaija Collin ja Soila Lemmetty ovat määritelleet kirjassaan Siedätystä johtamisallergiaan! Vastuullinen johtajuus itseohjautuvuuden ja luovuuden tukena työelämässä (2019, s. 46) pehmeän henkilöstöjohtamisen mallin, missä keskeisintä on: avoin viestintä, ryhmien merkitys työnteossa, yksilön mahdollisuudet itsensä toteuttamiseen sekä organisaation vuorovaikutus ympäristön kanssa. Mukauttaen Collinin ja Lemmetyn (2019, s. 46) pehmeän henkilöstöjohtamisen mallia, tässä neljä vinkkiä henkilöstöjohtamiseen tv-alalla: Avoin viestintä Viestinnän merkitystä johtamisessa ei voi ikinä korostaa liikaa! Usein mahdolliset konfliktitilanteet johtuvat väärinkäsityksistä ja viestintäkatkoksista. Ole aina rehellinen, avoin ja läpinäkyvä viestinnässäsi. Positiivinen ja rauhallinen asenne on hyvä pitää mielessä vaikeinakin päivinä. Ryhmien merkitystä työnteossa Televisiotuotannot koostuvat usein monimuotoisista työryhmistä, missä osaaminen asettuu laajalle skaalalle teknisistä taidoista taiteelliseen ammattilaisuuteen. Hyödynnä työryhmän monialaista osaamista ja kannusta työntekijöitä yhteistyöhön. Yritä välttää kuppikuntien ja turhan hierarkian syntymistä kuvaussetissä. Ryhmäytyminen on tärkeä voimavara haastavassa työympäristössä. Yksilön mahdollisuudet itsensä toteuttamiseen Tv-tuotantojen suola on oman työntuloksen konkreettinen näkeminen. Muista arvostaa ja kiittää jokaisen työpanosta; pienistäkin puroista syntyy kaunis joki. Luo henkilöstöjohtajana työntekijöille mahdollisuudet ammatilliseen kehitykseen ja ole tukena jokaisessa kehityksen vaiheessa. Luottamuksen kokemus ja vastuun saaminen lisää työntekijöiden työssä viihtymistä. Organisaation vuorovaikutus ympäristön kanssa Henkilöstöjohtajana muista, että edustat organisaatiota, jossa työskentelet. Viesti ja toimi johdonmukaisesti sekä esimerkillisesti organisaation arvojen mukaisesti. On hyvä kertoa ja muistuttaa työryhmää turvallisen tilan periaatteista sekä organisaation työsuojeluvaltuutetuista. Tärkeimpänä, kohtele ihmisiä ihmisinä. Omalla urallani uskon oman henkilöstöjohtamisen tyylini muotoutuvan ja kehittyvän. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. 😊 -Ailiina, Kulttuurituottaja vuosikurssilta 2020 Lähde: Collin, K. & Lemmetty, S. (2019). Siedätystä johtamisallergiaan! Vastuullinen johtajuus itseohjautuvuuden ja luovuuden tukena työelämässä. Edita.
Tuotantoharjoittelija – Vain ääni ratkaisee!
Elokuva – ja TV-tuotannon maailma on aina kiinnostanut, joten päätin viimeisellä projektillani tehdä uuden aluevaltauksen. Tästä innostuneena hain The Voice of Finlandin tuotantoon ja projektin toteutin tuotantoharjoittelijana Ääni Ratkaisee -vaiheessa. Projektin aikana pääsin mukaan ennakkotuotantoon, kuvauksiin sekä jälkituotantoon. Kuvauksissa työryhmä oli iso, päivät pitkiä ja kiireisiä. Jaksot kuvattiin Porvoon Taidetehtaalla, joten isoimman osan ajasta majoituimme myös Porvoossa. Projektin aikana opin käytännössä kuinka tärkeää on hyvin ja täsmällisesti tehty aikataulu – niin töissä kuin vapaa-ajalla. Pitkät päivät osoittautuivat ajoittain raskaaksi, henkisesti sekä fyysisesti. Intensiivisissä projekteissa itsensä johtaminen onkin todella merkittävässä roolissa. On tärkeää oppia havainnoimaan ja tuntemaan itsensä sekä löytää mieluisat palautumiskeinot, joiden avulla jaksaa. Joillakin tämä voi olla itsekseen olemista kotona tai luonnossa liikkumista. Olen huomannut, että omaa jaksamistani edesauttaa ystävien ja perheen näkeminen. Sosiaaliset tilanteet antavat lisää energiaa ja samalla muuta sisältöä arkeen töiden vastapainoksi. Olen tyytyväinen, että lähdin tutkimaan, millaista TV-tuotannon kulisseissa on. Kannustankin kaikkia käyttämään opintonsa tutustumalla eri aloihin ja etsimään sitä kautta omaa ammatti-identiteettiään. Erilaiset projektit ja harjoittelut auttavat löytämään omaa kiinnostuksen kohdetta tai myös tuotantoja, jotka eivät ole itseään varten. Tämä projekti puolestaan toi minulle lisää innostusta jatkamaan TV-tuotantojen parissa! Tessa M. Kulttuurituottaja vuosikurssilta 2020
Oma some haltuun: Käytännön neuvoja oman sosiaalisen median strategian luomiseen
Haaveiletko, että sinulla olisi enemmän seuraajia, tykkäyksiä ja kommentteja omalla some tililläsi? Mietitkö usein, miten ihmeessä suosikki some tähtesi on kerännyt kymmeniä tai jopa satoja tuhansia seuraajia? Loppuvuodesta 2023 juttelin artisti ystäväni kanssa siitä, kuinka hän tarvitsisi sosiaalisen median strategiaa, mutta hänellä ei itsellään ollut tarpeeksi tietotaitoa tai aikaa alkaa selvittämään, mitä sellaisen tekeminen vaatii tai pitää sisällään. Päätimme yhdessä, että kirjoitan hänelle minioppaan, joka sisältää strategian painopisteet auki avattuna, tehtävien tai apukysymyksien kera. Somestrategian tekemisestä on hyötyä kenelle tahansa ja seuraavaksi kerronkin, miten voit tehdä itsellesi somestrategian! Strategia koostuu yleisesti viidestä eri vaiheesta: tavoitteet, kohderyhmä, sisältö, julkaisusuunnitelma ja tulosten analysointi. Strategiaa tehdessä on hyvä käydä jokainen vaihe järjestyksessä läpi ja kirjoittaa ajatukset ylös. Tavoitteet Aloita miettimällä, mitkä ovat tavoitteesi. Haluaisitko ensimmäisen kaupallisen yhteistyön? Nostaa seuraajasi 500:sta 1000:een? Tai mahdollisesti brändätä koko kanavasi uudestaan? Tavoitteiden tulee olla mahdollisimman konkreettisia ja mitattavissa olevia. Näin pystyt suunnittelemaan toimenpiteet, joiden avulla voit saavuttaa asettamasi tavoitteen. Kohderyhmä Seuraavaksi mieti, kenelle teet päivityksiä ja kuka niitä katsoo. Voi olla haastavaa päättää omaa kohderyhmää, mutta voit apuna miettiä, minkälaista sisältöä haluaisit tehdä. Päätä omalle kanavalle 2-3 teemaa, joiden pohjalta teet sisältöä. Niitä voivat olla esimerkiksi hyvinvointi, luonto ja matkustaminen. Tämän jälkeen sinun on helpompaa miettiä omaa kohderyhmääsi. Nyt se voi tämän pohjalta olla esimerkiksi 25-45-vuotiaat hyvinvoinnista kiinnostuneet kaupunkilaiset, jotka pitävät matkustamisesta. Kohderyhmän tunteminen on tärkeää, jotta voit selvittää, millainen sisältö toimii parhaiten juuri sinun kohderyhmään. Kanavan sisältö Seuraavaksi mieti, minkälaista sisältöä haluaisit tehdä ja kuinka paljon aikaa sinulla olisi sen tekemiseen. Voit analysoida omaa sisältöäsi ja tutkia, mitkä sisällöt ja julkaisut ovat saaneet eniten huomiota, kommentteja ja reaktioita. Jos sinulla ei vielä ole paljoa sisältöä, voit etsiä toisen somettajan, jolla on jo paljon seuraajia ja analysoida hänen sisältöään samalla tavalla. Kun sisäistää, millainen sisältö toimii omaan kohderyhmään, on helppo tehdä julkaisusuunnitelma sen pohjalta. Julkaisusuunnitelma Älä jää odottamaan inspiraatiota iskevän - suunnittele sisältöä etukäteen! Mieti, mitä haluat jakaa ja milloin. Voit luoda itsellesi julkaisusuunnitelman, johon merkitset päiväkohtaisesti, mitä ja miten julkaiset sisältöä. Tämä työkalu auttaa sinua hallitsemaan omaa kanavaasi ja seuraamaan tavoitteiden tuloksia. Hyvin toteutettuna se säästää myös aikaa ja halutessasi voit jopa ajoittaa julkaisuja, jolloin sosiaalisessa mediassa ei tarvitse istua tuntitolkulla joka päivä. Julkaisusuunnitelman voi tehdä sähköisesti tai vaikka omaan kalenteriin. Jos et ole varma, milloin kannattaa julkaista materiaalia, voit käyttää apuna kanavien tarjoamia analytiikkatietoja. Niistä näet suuntaa antavasti, minä päivinä ja mihin aikaan julkaisusi saavuttavat eniten yleisöä. Aina kannattaa kuitenkin mennä sisältö edellä. Tulosten analysointi Ainakin Instagram ja TikTok tarjoavat käyttäjilleen laajoja analyysityökaluja, jotka auttavat ymmärtämään kohderyhmää ja kehittämään sisältöäsi parempaan suuntaan. Helposti seurattavaa analytiikkaa on esimerkiksi näyttökerrat, tavoitettavuus, eli kuinka monta uniikkia tiliä julkaisu on saavuttanut, sitoutuminen (engagement), eli kuinka moni on vuorovaikutuksessa tavalla tai toisella tilisi kanssa ja seuraajat. Seuraa tuloksia ja palaa katsomaan tavoitteitasi tasaisin väliajoin. Extra: Lisää vuorovaikutusta! Helpoin tapa siihen, on jättää stooreihin ja päivityksiin kysymyksiä, jotka kannustavat ihmisiä kommentoimaan. Muista myös päivittäin reagoida saamiisi kommentteihin, viesteihin ja vastauksiin, jotta vuorovaikutus on molemminpuolista. Sosiaalisen median seuraajakunnan kasvattaminen ja somettaminen voi aluksi tuntua haastavalta, mutta oikeilla strategioilla ja työkaluilla se voi olla helpompaa kuin uskotkaan. Saana Lyytinen, kutu 21
Sisäisen viestinnän merkitys avustajaroolituksessa
Työskentelin kesällä 2021 Fisher Kingin ja Yleisradion tuottamassa Helsinki-syndrooma -TV-sarjan tuotannossa. Helsinki-syndrooma -TV-sarja on pohjoismainen jännitysdraama, joka yhdistää panttivankitrillerin ja yhteiskunnallisen draaman, ja sen tarkoitus on viedä katsojat mielenkiintoisten ja merkittävien aiheiden pariin. Työnimikkeeni tuotannossa oli avustajaroolittaja. Tehtävääni kuului roolittaa avustajia Helsinki-syndrooma-TV-sarjaan isoja joukkokohtauksia varten. Roolitin yhteensä yli 400 avustajaa kyseiseen tuotantoon. Hankin avustajat ja informoin heille heitä koskevista asioista, jotta he pystyivät osallistumaan kuvauspäiviin luottavaisin mielin. Kuvauksissa 3. apulaisohjaaja otti pääosin koppia avustajista. Avustajaroolittajana toimiminen oli todella mielenkiintoista ja opettavaista. Työtehtäväni vastasi hyvin suunnitelmaani ja ajatuksiani. Sain työssäni uudenlaista vastuuta, josta olin erittäin tyytyväinen, sillä näin pääsin kehittymään työssäni. Syvennyin raportissa sisäiseen viestintään roolituksessa. Sain työkokemuksen ja teorian kautta kattavan käsityksen roolituksesta ja avustajaroolittajan työtehtävän sisällöstä. Roolituksessa etsitään oikeita esiintyjiä oikeisiin rooleihin. Roolittajat hankkivat esiintyjiä niin päärooleihin, sivurooleihin kuin taustanäyttelijöiksikin. Roolittajien tehtävänä on lukea käsikirjoitus, tehdä hahmo- ja avustajapurku, suunnitella näyttelijöihin liittyvä budjetti ja avustajabudjetti sekä tehdä roolihakuilmoitus. Sopivien esiintyjie löydyttyä roolittaja käy sopimusneuvottelut esiintyjien kanssa ja tekee heille esiintyjäsopimukset. Lopuksi roolittaja jakaa esiintyjille kuvauspäivän infot ja kommunikoi tarvittavista asioista heidän kanssaan. Tutustuin raporttia varten sisäisen viestinnän käsitteeseen paremmin, ja hyödynsin keräämääni tietoa osana roolitustyötä. Sisäinen viestintä tarkoittaa elokuva- ja TV-tuotannossa tuotannon eri henkilöiden, tasojen, osastojen ja prosessien välistä viestintää. Se on merkittävä osa roolitustyötä, sillä tuotantoja tehdään aina työryhmän kanssa yhdessä. Roolittaja viestii johdon, esihenkilöiden, alaisten, potentiaalisten esiintyjien kuin valittujen esiintyjienkin kanssa. Hyvällä sisäisellä viestinnällä pystytään motivoimaan työryhmää, luomaan yhteisöllisyyden tunnetta ja vaikuttamaan tuotannossa viihtymiseen ja työhyvinvointiin. Hyvä sisäinen viestintä on muun muassa avointa, selkeää ja ymmärrettävää. Hyvä viestintä vaikuttaa myönteisesti roolituksen tehokkaaseen etenemiseen. Huomasin työssäni, että hyvällä sisäisellä viestinnällä pääsee jo roolitustyössä pitkälle, joten aion ehdottomasti jatkossakin panostaa työssäni sisäiseen viestintään.
Luokkakokous 3 -elokuvatuotanto: Mielenkiintoinen ja opettavainen matka apulaisohjaukseen ja projektinhallintaan
Työskentelin kesällä 2020 Solar Filmsin tuottamassa Luokkakokous 3 - Sinkkuristeily -elokuvan tuotannossa. Kuvaukset järjestettiin kesä-elokuun aikana pääkaupunkiseudulla. Projektin tavoitteena oli tuoda markkinoille ammattitaitoisesti toteutettu kotimainen komedia, joka yltäisi yhdeksi Suomen parhaimmaksi komediaksi. Itse kuvauksien tavoitteena oli tehdä töitä hyvällä, ammattimaisella meiningillä ja saada kiitettävää materiaalia aikaiseksi. Kuvaukset onnistuivat hyvin, ja elokuvan sisällöstä tuli työryhmää miellyttävä kokonaisuus. Esituotannossa työnimikkeeni oli tuotantoassistentti. Autoin tuotantoryhmää projektinhallinnassa, ja minun vastuullani oli myös harjoittelijoiden ja ajoneuvojen koordinoiminen. Keräsin tuotantoon tarvittavia työryhmän tietoja ja hoidin viestintää työryhmän kanssa sekä päivitin tuotantoinfon työryhmälle. Kuvauksissa toimin taas kolmantena apulaisohjaajana. Minulla oli vastuu näyttelijöistä ja avustajista. Kuvauksissa pidin huolen siitä, että näyttelijät ja avustajat olivat oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Tein työsopimuksia avustajien kanssa ja pidin huolen, että he saivat kaiken oleellisen tiedon tuotannosta ja sen kulusta. Syvennyin raportissani apulaisohjaamiseen sekä projektinhallintaan. Teoria yhdessä työkokemuksen kanssa antoi entistä kattavamman käsityksen tuotanto- ja apulaisohjausosastoista. Pohdin töissä ja raportissa paljon elokuvatuotantoa sekä tuotanto- ja apulaisohjausosastoiden työtehtäviä projektinhallinnan kautta. Elokuvatuotanto on aina projekti, joka koostuu eri työvaiheista. Työvaiheet sisältävät suunnittelua, organisointia, johtamista sekä ongelmien ratkomista. Apulaisohjaajat ovat työntekijöitä, jotka hallitsevat elokuvatuotannon kokonaisuutta parhaan lopputuloksen takaamiseksi. Heidän työhönsä kuuluvat monet tuotannon työvaiheet, kuten projektin realistinen suunnittelu eli kokonaistavoitteiden hahmottaminen, aikataulutus, työnmäärän arviointi, budjetointi ja riskianalyysin tekeminen. Heidän tehtävänä on pysyä tuotannon tavoitteessa, annetuissa resurssiraameissa sekä johtaa työryhmää ja vastata työturvallisuudesta kuvauspaikalla. Apulaisohjaajat ovat vahvasti mukana projektin eri työvaiheissa. Tulin töitä tehdessä ja teoriaan tutustuessa siihen tulokseen, että elokuvatuotannon vaiheita kannattaa ajatella projektinhallinnan kautta. Näin kokonaisuuden hahmottaminen on selkeämpää ja jokainen vaihe tulee suunnitelmallisemmin toteutettua. Aion ehdottomasti jatkossa hyödyntää työssäni apulaisohjausosastolla projektinhallinnan työvaiheita.
Tuotantoharjoittelijana LEGO -palikoiden maailmassa
LEGO Masters on kansainvälinen tosi-TV ohjelma, jossa kilpaillaan parhaan LEGO rakentajan tittelistä. Ensimmäisen kerran ohjelma tehtiin Iso-Britanniassa vuonna 2017. Tuotantoyhtiö Endemol Shine Finland julkaisi ensimmäisen LEGO Masters -tuotantokauden vuonna 2022 ja se keräsikin hurjan määrän katsojia. Ohjelman toista tuotantokautta alettiin kuvaamaan tämän vuoden tammikuussa. Ohjelmassa kilpailee kahdeksan taitavaa paria 10 000€:n palkinnosta ja LEGO Masters Suomi -tittelistä. Kauden päätuomarina toimi LEGO -asiantuntija Esa Nousiainen ja juontajana toimi Jaakko Saariluoma. Ohjelma on hyväntuulinen ja upeita rakennelmia tehdään positiivisella ja kannustavalla asenteella. Toimin kuvauksissa tuotantoharjoittelijana ja projekti kesti osaltani noin puolitoista kuukautta. Projektin alkaessa rakensimme harjoittelijoiden, sekä koordinaattorin kanssa studiotilat, johon kuului ohjaamo, tuotantotoimisto, legovarasto sekä kilpailijoiden backstage. Kuvausten alkaessa me harjoittelijat olimme vastuussa rekvisiitan hankkimisesta, cateringista, kilpailijoiden kuljetuksista sekä kuvausten aikaisista avustustehtävistä. Harjoittelijoina myös puuhailimme LEGO -varastolla Tanskasta tulleen LEGO ammattilaisen, sekä hänen assistenttinsa apukäsinä. Tv-tuotannossa työskennellessä itsensä johtamisen taidot ovat tärkeässä roolissa. Kuvauspäivät ovat pitkiä ja intensiivisiä. Vapaa-aikana lepo kannattaa priorisoida ykköseksi, että jaksaa. Harjoittelijan näkökulmasta projekti oli raskas myös siinä mielessä, että haluaa tehdä kollegoihin vaikutuksen ja näyttää mihin itsestä on. Ahkeruus palkitaan ja hyville työntekijöille on aina tarvetta, mutta se käy välillä voimille itse kullakin. Projektissa kuin projektissa on myös niitä ei niin mukavia tehtäviä, mutta hyvällä itsensä johtamisella hommat tulevat hoidetuksi parhaalla mahdollisella tavalla. Sain harjoitella itseni johtamista myös siten, että ylipäätään uskalsin lähteä projektiin mukaan, vaikka en tiennyt tv-kuvausten maailmasta mitään. Se vaati rohkeutta ja sitä, että uskoin itseeni. Uskoin siihen, että pärjään ja opin työtehtävät varmasti. Myös kuvausten aikana oman elämän aikatauluttamista sai harjoitella, sillä halusin ehtiä nauttia vapaa-ajallani myös läheisten seurasta sekä harrastuksista. Vaati hieman ponnisteluja, että jaksoi tehdä työn ulkopuolella mitään muuta, mutta se oli välttämätöntä jaksamiseni kannalta. Tämä harjoittelu oli ensimmäinen kosketukseni tv-tuotantojen maailmaan. Opin kuvausten aikana paljon tv-tuotannoista, niiden työtehtävistä sekä työnimikkeistä. Alan tekijöiden kanssa keskusteleminen oli todella arvokasta oppia työharjoittelussa. Projekti oli turvallinen paikka ”ensikertalaiselle” ja antoi hyviä avaimia tv-alan urapolulle. Sain harjoittelusta paljon rohkeutta ja innostusta jatkaa alalla.
Arabian katufestivaali artistituotanto cultural management festivaali festivaalituotanto hanke itsensä johtaminen itsenäinen projekti johtaminen kansainvälisyys Kansallismuseo Kulttuurialan projektityö kulttuurintuotanto kulttuurituotanto Kulttuurituottaja Kulttuurituottaja 2016 kulttuurituottaja 2017 kulttuurituottaja 2019 kulttuurituottaja 2020 kulttuurituottajat kulttuurituottaja YAMK Kutu15 kutu16 Kutu17 kutu18 markkinointi Metropolia metropolia ammattikorkeakoulu näyttely vartissa opastusvideo opiskelija projekti projektityö some sosiaalinen media tanssi tanssitaide tapahtumatuotanto Tuottajat18 Tuottajat20 tv-tuotanto vapaaehtoisten johtaminen vapaaehtoistyö viestintä yhteishaku