Avainsana: museo

Perheet etsivät taidemuseosta virkistystä arkeen

14.2.2025
Mari Jalkanen

Millainen mielikuva meillä on taidemuseosta? Onko se hiljainen temppeli, joka on pyhitetty taiteeseen syventymiselle ja sen herättämien kokemusten pohtimiselle? Museossa on mahdollista sammuttaa tiedonjanoaan lukemalla taustatietoa teoksista ja niiden tekijöistä tai kuuntelemalla asiantuntevaa opasta. Jossain mielikuvissa taidemuseo voi olla myös paikka, jossa keskustellaan vilkkaasti, osallistutaan taidetyöpajoihin ja tapahtumiin. Näyttelysaleissa kuuluu puheensorinaa ja kuvataiteen rinnalla läsnä on vaikkapa musiikkia tai tanssia. Pohdin Ateneumin taidemuseon tilaamassa opinnäytetyössä sitä, miten erilaiset museoasiakkaat ja museon tehtävät sopivat saman katon alle. Yhtäältä museo on kansallinen muistiorganisaatio, jonka tehtävä on säilyttää kokoelmaansa kuuluvat teokset tuleville sukupolville. Toisaalta museoiden tehtävä on tarjota monipuolisia oppimisen, ilon, pohdinnan ja tiedon jakamisen kokemuksia. Jo se, että teokset asetetaan esille näyttelyyn, on periaatteessa ristiriidassa niiden turvallisen säilyttämisen kanssa. Kun tähän yhtälöön tuodaan mukaan pienet lapset perheineen, niin luvassa on sekä iloa että oppimista, mutta myös neuvottelua teosturvallisuuden ja eri asiakasryhmien odotusten kanssa. Museoon perheen kanssa - Taidemuseo erityisenä toimintaympäristönä Haastattelin 0-3-vuotiaiden lasten vanhempia, jotka luettelivat joukoittain tapoja, joilla taidemuseovierailut lisäävät heidän hyvinvointiaan. Erityisesti perhevapaalla olevat vanhemmat arvostivat museoiden tarjoamia palveluita ja kokivat niiden jopa paikkaavaan sukulaisten tukiverkkoa silloin, kun esimerkiksi isovanhempia ei asunut lähistöllä. Vanhemmat kertoivat, että retki museoon oli hyvä syy lähteä liikkeelle kotoa ja tarjosi sekä lapsille että aikuisille virkistystä jo matkalla. Kaupungin hyörinä, museon kahvila ja kaunis museorakennus tekivät retkestä elämyksen. Lapsia Ateneumissa kiinnostivat kaikuva tila, pitkät portaat, joissa kiivetä ja ihan pienemmille näyttelysaliin vievät liukuovetkin oli kiinnostava asia, jota voi oman aikuisen sylistä tutkia. Taideteosten tutkiminen tarjosi perheille mahdollisuuden arkisista jutuista poikkeaviin keskusteluihin. Teoksista saatettiin etsiä tuttuja asioita, mutta ne herättivät myös keskustelua tunteista ja tunnelmista. Vaikka haastattelemani vanhemmat kävivät mielellään lastensa kanssa taidemuseossa, he kuvailivat kokemusta myös stressaavaksi. Moni mietti häiritsevätkö he muita asiakkaita tai onko olemassa vaara, että heidän lapsensa vahingoittaa esineitä. Samaa asiaa pohdittiin myös Ateneumin henkilökunnan kanssa käymässäni keskustelussa. Henkilökunnalla oli selvästi ymmärrystä pientenkin lasten tarpeista ja siitä, että lapset oppivat maailmasta kaikin aistein ja erityisesti koskettelu on lapsille tärkeää. Ateneumin työntekijät arvelivat, että lapset nauttivat siitä, että he osaavat kävellä, juosta ja hyppiä, eikä hiljaa paikallaan katselu ja kuuntelu ole heille tyypillinen tapa toimia ja osallistua. Perheyleisötyötä yhdessä kehittäen Ateneumin henkilökunta kuvaili sitä, miten heidän tavoitteenaan on tarjota lapsille ja perheille mukava ja turvallinen tapa olla museossa esimerkiksi järjestämällä lapsiperheille suunnattuja tapahtumia. Samaan aikaan keskusteluun hiipi huoli siitä, miten kohtaamiset arvokkaiden teosten keskellä sujuvat. Teoksiin ei voi koskea, ja museon henkilökunta pitää siitä huolen, mutta vähintään yhtä hyvää huolta halutaan pitää suhteesta museokävijöihin. Jos lapsiasiakasta pitää kieltää koskemasta teokseen, miten se osataan tehdä mahdollisimman mukavasti, niin että lapselle tai hänen vanhemmalleen ei tule kurja olo? Keskustelussa Ateneumin henkilökunnan kanssa esiin nousi toive, että kaikki ovat onnellisia Ateneumissa käynnin jälkeen. Vanhemmat puolestaan toivoivat, että museo toivottaa heidät lapsineen tervetulleiksi museoon. Tavoitteet ovat siis yhtäläiset, ja se lupaa hyvää perheille suunnattujen palvelujen kehittämistyölle, jota Ateneumissa jatketaan tulevina vuosina. Tutkielman tulokset lyhyesti Opinnäytetyön tulokset korostavat perheyleisötyön merkitystä ja sen kehittämistarpeita taidemuseoissa. Vanhemmat kokevat museon tärkeäksi vapaa-ajan viettopaikaksi, jossa yhdistyvät sekä perheen yhteinen tekeminen että lasten oppiminen. Toisaalta museokäyntiin liittyy myös jännitteitä, kuten huoli teosturvallisuudesta ja siitä, miten muut asiakkaat suhtautuvat lapsiin. Ateneumin henkilökunta jakaa pitkälti samat näkemykset ja pitää tärkeänä perheiden huomioimista. Museon palveluiden kehittäminen edellyttää sekä saavutettavuuden lisäämistä että uusien kävijöiden tutustuttamista museoympäristön käytäntöihin. Tärkeimpiä kehityskohteita ovat perheille sopivien tilojen ja toimintojen tarjoaminen, henkilökunnan koulutus lapsiasiakkaiden kohtaamiseen sekä selkeän viestinnän kehittäminen museokokemuksen sujuvoittamiseksi. Kirjoittaja:Mari Jalkanen on kulttuurielämysten saavutettavuudesta ja kulttuurihyvinvoinnista kiinnostunut yleisötyön ammattilainen. Hänen tiensä taidemuseoiden yleisötyön ja kulttuurikasvatuksen pariin on kulkenut varhaiskasvatuksen ja taidehistorian opintojen kautta. Jalkasen työhistoria koostuu ryhmien ohjaamisesta, palvelujen kehittämisestä ja tuotannollisista tehtävistä. Hän on täydentänyt osaamistaan Kulttuurituottaja YAMK -opinnoilla ja valmistunut Metropolian Ammattikorkeakoulusta keväällä 2024. Lue lisää opinnäytetyöstä: Jalkanen Mari (2024). Perheyleisötyön johtaminen : Ateneum-kokemus 0–3-vuotiaan kanssa. Metropolia ammattikorkeakoulu, kulttuurituottaja (YAMK) opinnäytetyö.

Kulttuurituottajana museossa

3.11.2023
Johanna László

Kansallismuseon torni on vaikuttava. Varsinkin, kun seisoo itse hölmistyneenä sekä tornin että oman edessä olevan elämän edessä. Olin juuri astumassa museoon tekemään itsenäistä projektiani ja jännitin, oliko vuosien haavekuva tuottajana museossa työskentelystä totta vai puuterimaista unikuvaa. Työnkuvani projektissa oli helposti lähestyttävä: avustava tuottaja Kansallismuseon tuottaja Viktor Sohlströmille. Projekti itsessään koostui useasta osasta. Kaksi ensimmäistä liittyi Kansallismuseossa avautuvaan Jaakko Heikkilän näyttelyyn Vaurauden filosofia. Sain tehtäväkseni suunnitella non-stop-työpajan näyttelyyn, jossa olisi tarkoitus tehdä pinssi tai rintaneula. Aihe kumpusi Heikkilän näyttelyn yhteyteen liitetyistä kokoelmateoksista, miniatyyrimaalauksista. Ne olivat aikansa luksustuote, joita kannettiin mukana matkoilla ja muisteltiin omia rakkaita. Pajassa sai tehdä oman ”miniatyyrimaalauksen”, jota sai kantaa mukanaan. Oli mielekästä olla käytännön pohdintojen parissa: mikä olisi hauskaa puuhaa niin lapsille kuin aikuisille, helppo toteuttaa, suhteellinen edullinen jne. Pajan lopullinen toteutus jäi avoimeksi, sillä oma osuuteni koski vain suunnittelua. Vaikka se ei olisi toteutunutkaan, sain paljon irti jo tästä vaiheesta. Toinen osa projektista liittyi Avaimia ajatteluun -keskustelutilaisuuksiin, joissa filosofi Sanna Tirkkosen johdolla pohdittiin Heikkilän näyttelyn teemoja eri aiheiden kautta. Heikkilän näyttelyssä oli henkilökuvia Suomen varakkaimmista ihmisistä. Homogeenisuus oli selvä: miesvoittoista ja valkoista. Avaimia ajatteluun -keskustelutilaisuuksissa oli mahdollisuus pohtia juuri näitä sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti kaivertavia kohtia ammattilaisajattelijan kanssa. Tilaisuudet olivat selkeitä: Tirkkonen alusti päivän aihetta filosofisesta näkökulmasta, josta sitten keskusteltiin osallistujien kanssa. Tilaisuudet striimattiin myös museon Facebookiin.   Kolmas osa projektiani oli olla mukana Sibelius-Akatemian Kansallismuseossa järjestämissä konserteissa. Niitä oli kahtena päivänä, kolmessa eri museon tilassa. Tilaisuudet olivat avoimia kaikille, mutta ne järjestettiin museon aukioloaikojen ulkopuolella. Yksi tavoite opiskeluprojektissa oli se, että saisin jotain käryä siitä, haluanko työskennellä museossa. Mikä tuottajan rooli on siellä? Millaisia työtehtäviä hänellä on? Minulle valkeni se, että tuottaja on yksi yleisötyön tiimin jäsenestä, joka toteuttaa koko museon, mutta varsinkin yleisöntyön tavoitteita luoda enemmän kerroksia museon kävijäkokemukseen. Monet teokset voivat olla käsitteellisiä, vaikeasti avautuvia tai ne sisältävät yhteiskunnallisesti hankalia ja kipeitä aiheita. Yleisötyö tutkii ja toteuttaa erilaisia tapoja saada näyttely avautumaan katsojalle. Yleisötyön yksi suurimmista asiakaskohteista ovat lapset ja nuoret, joille erilaiset pajat sekä muut aktivoivat toiminnat sopivat erityisesti. Muutenkin yleisötyö tavoittelee sitä, etteivät museot olisi vain passiivisia tiedonantajia vaan paikkoja, joissa kaikenikäiset ja taustaiset ihmiset voivat oppia uutta, inspiroitua, viettää aikaa ja olla omina itsenään. Vuorovaikutteisuus tuo kävijälle tunteen, että on enemmän osa kokonaisuutta. Kuten Kansallismuseossa, voivat museot myydä myös omia palveluitaan ulos ja tuottaa asiakkaille kuratoitua ohjelmaa. Museon tuottaja voi siis tuottaa sisältöä, näyttelytiimin tai yleisötyötiimin eli museon sisäisiä toiveita, mutta myös myyntipalveluna ulkopuolisille tahoille. Tämä on hyvä tulonlähde museoille, joiden tilat saattavat olla ison ajan tyhjillään. Sain kokonaiskuvan, että tuottajan työ voi olla yllättävän monipuolinen museoissa. Tuottamisen tarpeita voi tulla monelta eri tiimiltä museon sisältä ja ulkopuolelta. Jännitykseni Kansallismuseon portailla haihtui ilmaan heti päästyäni kiinni hommista. Kun saa olla ja tehdä työtä rakastamassaan ympäristössä on yksi parhaimmista fiiliksistä ja sillä tiellä haluan pysyä.       Terveisin Museotäti in the making, Johanna László                          

Kokouksien ja juhlien tulevaisuuden palveluvalikoimaa värittää laadukas palvelukokemus

26.5.2023
Carita Elko

Oletko pohtinut tapahtumajärjestämistä museoiden kontekstissa? Tuoreessa opinnäytetyössäni keskityn selvittämään kokous- ja juhlapalveluita käyttävien asiakkaiden tulevaisuuden palvelutarpeita erityisesti tapahtumajärjestämiseen museoympäristössä. Palvelutarpeita kerättiin kahdessa työpajassa sekä kyselyn avulla erityyppisiä kokouksia ja juhlia järjestäviltä yritysasiakkailta sekä tapahtumajärjestämisen ammattilaisilta. Opinnäytetyöni on esiselvittävä kehittämishanke, jossa etsittiin myös palvelukokemukseen vaikuttavia tekijöitä. Opinnäytetyön tuloksista nousi huomio, jossa tulevaisuuden palvelutarpeita siivittää poikkeuksetta myös laadukas palvelukokemus. Laadukkaan palvelukokemuksen aikaan saamisessa yhdistyvät tulevaisuuden palvelutarpeet aina kokoustamisen peruspalveluista merkityksellisiin, kestäviin sekä asiakkaat huomioiviin vaivattomiin palveluratkaisuihin. Kokonaisvaltaisella palvelukokemuksella on tärkeä merkitys asiakkaalle Esiselvittävässä kehittämishankkeessa käy selväksi, että palvelukokemus vaikuttaa voimakkaasti asiakkaan haluun järjestää tilaisuus itselleen mieluisassa tapahtumapaikassa. On todennäköistä, että tapahtumapaikkaan palataan uudestaan, jos aiempi kokemus tapahtuman järjestämisestä on ollut hyvä. Kokonaisuus on kunnossa kun puitteet, palvelun taso ja hinta vastaavat asiakkaan vaatimustasoa. Esiselvittävän kehittämishankkeen tuloksista voi todeta, että moni kokee tulevaisuudessa kestävän kehityksen raamien määräävän entistä enemmän tapahtumien suunnan. Kun tapahtumapaikka viestii selkeästi omasta arvomaailmastaan, on asiakkaan mahdollista tehdä valintoja arvopohjaisesti. Palvelukokonaisuuden toivotaankin tulevaisuudessa olevan linjassa asiakkaan arvojen kanssa. Palvelun arvoa lisää, kun asiakas tuntee olevansa osana erityistä kokonaisuutta mahdollistaen merkityksellisiä kohtaamisia muille. Kokonaisvaltaisuus toteutuu muun muassa sen kautta, että palvelut saadaan helposti saman katon alta ja palvelut toimivat sujuvasti. Mahdollisuus osallistua tapahtumiin paikkariippumattomasti ja mahdollisuus valita ohjatun tai itsenäisesti kulutettavan palvelun väliltä, parantavat palvelukokemusta. Ammattitaitoinen henkilökunta vaikuttaa palvelukokemukseen positiivisesti Asiakkaat toivoivat, että kokous- ja juhlapalveluiden henkilökunnasta löytyy edustaja, jonka kanssa tapahtuma organisoidaan alusta loppuun. Henkilöltä kaivataan ideoita, näkemystä ja tukea tapahtuman toteuttamiseen. Opinnäytetyön tietopohja nostaakin esiin, että aito kiinnostus asiakkaaseen on äärimmäisen hyvä tapa erottua. Sopivien palveluratkaisujen ehdottaminen asiakkaalle helpottuu, kun henkilökunta on sitoutunut asiakkaaseen ja ymmärtää tilaisuuden luonteen. Asiakas on saatava tuntemaan, että hänestä välitetään ja hän on turvallisissa käsissä.  Työntekijöillä onkin palvelukokemuksen onnistumisen kannalta tärkeä rooli ja asiakkaat arvostavat kokenutta henkilökuntaa. Merkityksellisen ja luottamuksellisen yhteyden luominen palveluita tarjoavan yrityksen asiantuntijaan myös sitouttaa asiakkaan. Asiakas haluaa järjestää tilaisuutensa myös jatkossa paikassa, jossa se on vaivatonta itselle entuudestaan tuttujen henkilöiden kanssa. Tapahtumapaikka pystyy myös suunnittelemaan palveluita paremmin asiakkaalle, koska tuntee hänen tarpeensa ja tyylinsä. Tapahtumapaikan on kuitenkin hyvä tarjota asiakkaalle vaihtelevuutta ja uusia mahdollisuuksia tapahtumien toteutuksen osalta. Onnistunut palvelukokemus on monen tekijän summa Palvelukokemuksen arviointi alkaa jo ensimmäisestä kontaktista yritykseen ja kestää asiakkuuden loppuun asti. Asiakkaalle mieluista palvelukokemusta vahvistaa, kun tietoa on kätevästi saatavilla esimerkiksi nettisivuilla helposti ymmärrettävässä muodossa. Tämä voi edellyttää esimerkiksi esittelyvideoita, joihin asiakkaat voivat tutustua ennen käyntiä paikan päällä. Henkilökohtaisesti saatu esittely paikan päällä sinetöi usein päätöksen siitä järjestetäänkö tilaisuus tapahtumapaikassa ja siksi sen onnistumisella on merkittävä rooli. Käynnin jälkeen palvelukokemukseen vaikuttaa se, kuinka ripeästi asiakas saa vastauksia kysymyksiinsä. Yleisesti asiakkaat toivovat helppoa prosessia tapahtuman järjestämiseen. Palvelukokemuksen kannalta on tärkeää, että asiakas kokee saavansa tapahtumaan sijoittamalleen rahalle, ajalle ja vaivalle vastinetta ja tapahtumapäivälle asetetut odotukset lunastetaan. Esiselvittävästä kehittämishankkeesta käy ilmi, että on aiheellista tarjota valmiita pakettiratkaisuja, jotka ovat kuitenkin muotoiltavissa joustavasti asiakkaan tarpeisiin. Näissä tilanteissa korostuu erityisesti se, että henkilökunnan edustaja on innostunut ja perillä asiakkaan tarpeista, ehdottaen tarvittaessa uutta ja yllättävää ratkaisua peruspalveluiden lisäksi. Ratkaisu toteutukseen voi löytyä myös museon monipuolisilta kumppaneilta, jotka otetaan mukaan toteuttamaan laajempia palvelukokonaisuuksia tapahtumapaikkana toimivan museon koordinoimana. Kulttuurituotannon YAMK-tutkinnon suorittaneen Carita Elkon työtausta on tapahtumatuotantojen suunnittelun ja toteutuksen parissa. Asiakasrajapinnassa työskentely loi kipinän palvelukokonaisuuden kehittämiseen. Laadukkaan palvelukokemuksen mahdollistavia työkaluja hän soveltaa onnistuneen kohtaamisen toteutumiseen myös resurssoinnin parissa tämän hetkisessä työssään Creative Technology Finland Oy:lla. Lue lisää opinnäytetyöstäni Elko, Carita (2023). Kansallismuseon kokous- ja juhlamyynnin palveluiden kehittäminen ja tulevaisuuden palveluvalikoima Metropolia ammattikorkeakoulu, kulttuurituottaja (YAMK) opinnäytetyö.