Avainsana: kulttuurituotanto
Tiimityötä TV-tuotannossa – Suurin pudottaja Suomi
Vietin kiireisen kevään ja alkukesän Suurin pudottaja Suomi -TV-tuotannon parissa. Suurin pudottaja on yhdysvaltalaiseen The Biggest Loser -formaattiin perustuva tositelevisiosarja, jonka ensimmäinen tuotantokausi nähtiin Yhdysvalloissa vuonna 2004. Suomessa sarjaa on tehty kolme tuotantokautta. Ohjelman osallistujat kilpailevat keskenään tavoitteenaan pudottaa mahdollisimman paljon painoa asiantuntevan valmennuksen avulla. Kilpailun runko koostuu viikoittain toistuvista haasteista, tehtävistä̈ sekä̈ punnituksesta. Kilpailun lopussa prosentuaalisesti eniten painoaan pudottanut kilpailija voittaa kisan. Tällä̈ kaudella mukana oli seitsemän julkisuudesta tuttua henkilöä̈; Riitta Väisänen, Juhani Tamminen, Pertti Neumann, Michele Kaulanen, Nina Mikkonen, Niina Kuhta ja Akseli Herlevi. Kuvaukset järjestettiin kesällä 2019 Vantaalla Hämeenkylän kartanossa. Toimin tuotannossa pääasiassa tuotantokoordinaattorina. Lisäksi tuurasin hetken ajan tuotantopäällikköämme. Vastuullani oli muun muassa kuvausten aikataulutus, yhteistyökumppaneiden hankinta sekä kuvausjärjestelyt. Tämän ohella saatoin punnita berliininmunkkeja, pestä pyykkiä tai maalata pingispalloja. TV-tuotannossa ei kahta samanlaista päivää näe! Syvennyin projektissa tiimityöhön, sillä halusin oppia lisää tiimien dynamiikasta ja sisäisistä rooleista. Luin teoriaa aiheesta, mikä auttoi minua analysoimaan tiimin toimintaa ja huomioimaan tiimin jäsenten vahvuuksia jakaessani työtehtäviä. Opin teorian kautta myös lisää itsestäni ja omista vahvuuksistani ja heikkouksistani. Pystyin tunnistamaan itsestäni asioita, joita en ollut aikaisemmin tiedostanut. Kun tunnet itsesi, pystyt edistämään tiimin tavoitteita. Myöntämällä heikkoutesi saatat oppia tiimin jäseniltä lisää, mikä tekee tiimistä entistä vahvemman. Mielestäni esimiesten olisi tärkeää puhua tiimien kesken avoimesti jäsenien rooleista sekä heidän vahvuuksistaan ja heikkouksistaan. Kesäni oli kiireinen, mutta antoisa. Käteen jäi lisää itsevarmuutta ja -tuntemusta, ammattitaitoa, verkostoja sekä hauskoja muistoja!
E-urheilu – tuottajana tutkimassa uutta kasvavaa ilmiötä
Elektroninen urheilu eli e-urheilu tai esport on videopelien kilpapelaamista. Nuorten pelaamiseen liittyy paljon ennakkoluuloja ja se on yksi vanhempien huolenaihe. Yleinen käsitys lajista on perustunut mielikuvaan tietokonenörteistä, jotka ovat energiajuomien suurkuluttajia. Nyt E-urheilu on esillä viikoittain mediassa, ja pelaamisesta on tullut merkittävää liiketoimintaa maailmalla. Kaavin kunta halusi lähteä tukemaan tätä nuorten keskuudessa suosittua harrastusta. Tammikuussa 2019 Kaavin nuorisotalolla järjestettiin lanit (= verkkopelitapahtuma) iltakahvilan yhteydessä. Nuorisotalo tarjosi innokkaille pelaajille tilan, jonne nuoret saivat tuoda omat pelikoneensa. Ilta oli suosittu. Lukuisten kyselyiden tuloksena päätettiin kesällä 2019 järjestää uusi ja isompi tapahtuma: KAAVIESPORT. Tapahtuman tarkoituksena oli koota yhteen paikkakuntalaisia nuoria viettämään aikaa mieluisen tekemisen parissa. Tapahtumaan osallistuminen ei edellyttänyt pelaamista, joten se ei sulkenut osallistujia pois tapahtumasta. Nuoret kokivat tärkeänä sen, että he saivat tuoda itse omat laitteensa ja rakentaa itselleen oman pelipaikan. Pelipaikat olivat hyvin näyttäviä ja nuorten näköisiä. Tapahtumaa ei ollut aikataulutettu muuten kuin tapahtumassa pelattujen CS:GO ja Rocket League -turnausten osalta, jotta ne saatiin vietyä läpi suunnitellusti, ja nuoret saisivat riittävästi vapaata peliaikaa. Projektin alkuvaiheessa tutustuin lajiin lukemalla alan kirjallisuutta ja nettiuutisia. E-urheilu näkyy mediassa koko ajan enemmän, esimerkiksi Telia Esports Seriesin televisioinnin myötä alan mediatunnettavuus on kasvanut räjähdysmäisesti. Sarjassa pelataan Counter Strike: Global Offensive -tietokonepeliä, eli CS:GO:ta, ja palkintopottina on yhteensä 40 000 euroa. Yhtenä projektin suurimmista haasteista oli tapahtuman kohderyhmäsegmentin tavoittaminen, sillä tapahtuma oli uusi ja ilmainen. Tapahtumamarkkinointi päätettiin keskittää sosiaaliseen mediaan. Tapahtumalle perustettiin oma Instagram-profiili sekä Kuavin Kuhinoiden Facebook-tilille luotiin tapahtuma. Some-markkinoinnissa hyödynnettiin myös Kaavin nuorisotalon omaa IG- ja Snapchat-tilejä. Vastasin tapahtuman some-markkinoinnin suunnittelusta. Tuotan työkseni sisältöjä erään urheiluseuran some-kanaviin, joten tästä kokemuksesta oli minulle hyötyä. Markkinointi onnistui hyvin. Tapahtumaan osallistui lähes 150 ihmistä, ja 48 konepaikkaa varattiin ennakkoilmoittautumisen yhteydessä. Ilahduttavaa oli nähdä, että nuorten vanhempia oli paikalla tapahtumassa. He olivat selkeästi kiinnostuneita siitä, mitä nuoret tekevät. Tapahtuman tulevien vuosien jatko sai kyselyitä jo tapahtuman jälkeisenä aamuna. E-urheilutapahtuman järjestäminen oli toimiva keino tavoittaa nuoria kunnan nuorisotoimen näkökulmasta. Kunnassa nuorten harrastusmahdollisuudet ovat rajalliset, joten e-urheilun harrastamismahdollisuuksille on varmasti kysyntää. Laura L. / Kutu17
Ensimmäinen projekti tuottajan kengissä
Pääsemme jo ensimmäisen vuoden loppupuolella tekemään itsenäisen projektin osana kulttuurituotannon opintoja. Ryhmämme opiskelijoiden taustat ovat keskenään hyvin erilaisia ja jotkut ovat olleet jo useasti töissä tuotannon puolella, mutta meille projekti oli ensimmäinen sorttiaan. Valitsimme ensimmäiseksi tuotannoksemme Metropolian Kulttuurituotannon koulutusohjelman promootion eli “Hakupromon”. Tavoitteenamme oli saavuttaa potentiaaliset hakijaehdokkaat ja saada 300 hakijaa palauttamaan ennakkotehtävän. Tuotannon kulmakivet pitivät sisällään sosiaalisen median markkinointia, sisällöntuottoa ja uusien hakijoiden infotilaisuuden. Markkinointi ja sisällöntuotto olivat meille uusia haasteita, joten tässä voi alkaa mietityttämään, että miten selviydyimme projektista ilman minkäänlaista kokemusta? Opintovuoden aikaisemmista kursseista oli tietenkin apua projektissa, mutta koska kyse on opintojen ensimmäisestä itsenäisestä projektista kaikki saavat ohjaajan. Meidän ohjaajinamme toimivat kulttuurituotannon tutkintovastaava Leena Björkqvist ja koulutussuunnittelija Anne Ojala-Soini. He ohjeistivat ja auttoivat meitä käytännön järjestelyissä, mutta myös luottivat meihin ja saimme hoitaa toteutuksen lopulta hyvin itsenäisesti, joka oli mukavaa, sillä saimme oppia tekemällä. Saimme todella suunnitella, markkinoida, järjestää ja luoda, emmekä joutuneet vain juoksupojiksi, kun muut hoitivat ”tärkeämmät työt”. Eli mitä käytännössä teimme, jotta saimme projektin tehtyä? Alkuun Leena ja Anne kertoivat juuri tähän projektiin liittyvät yksityiskohdat sekä mitä meiltä odotetaan, jonka jälkeen oli aika käydä töihin. Aloitimme yksinkertaisesti aikataulun tekemisestä. Excel-tiedosto täyttyi nopeasti sisällöstä ja päivämääristä. Aikataulun jälkeen siirryimme sisällön suunnitteluun, joka onnistui hyvin ja oli meille luonnollista. Opimme projektinhallinta kurssilla, miten saamme suunnitelmamme päästämme paperille ja sen jälkeen toteutettua realistisesti. Aikataulun ja suunnittelun jälkeen oli aika alkaa tuottaa sisältöä, joka oli hyvän suunnitelman ja luontevan kommunikoinnin myötä sujuvaa. Jokainen projekti koostuu pienistä kokonaisuuksista ja tehtävistä, joiden tekeminen itsessään ei ole vaikeaa, joten toivomme, että mieleenne jää, että vaikka ei ole kokemusta, niin ei kannata pelätä itsenäisiä projekteja tai muutenkaan uusia kokemuksia. Kunhan luottaa itseensä ja jakaa projektin hallittaviin kokonaisuuksiin sekä kommunikoi avoimesti, selkeästi ja tarpeeksi usein selviytyy projektista kuin projektista. Erika Laakkonen & Lumi-Emilia Kallionpää
Tapiola Sinfonietta – kaupunginorkesteri kiertueella
Viime vuoden elokuussa Espoon kaupunginorkesteri Tapiola Sinfonietta lähti päiväksi tien päälle ja soitti maksuttomat pop up -konsertit neljässä eri kauppakeskuksessa. Kiertueen tarkoituksena oli paitsi juhlistaa Espoo-päivää, myös tuoda Sinfonietta ulos konserttisaleista esiintymään kaupunkilaisten keskelle. Konsertit Isossa Omenassa, Entressen kirjastossa, kauppakeskus Sellossa sekä kauppakeskus Ainoassa keräsivät suuren joukon kiinnostunutta yleisöä kuulemaan Mozartin, Beethovenin sekä Leonard Bernsteinin musiikkia. Konserttikiertue oli Tapiola Sinfoniettan panostus Espoo-päivän ohjelmaan. Espoo-päivä on vuosittain elokuun viimeisenä lauantaina järjestettävä kaupunkitapahtuma. Sen ohjelma koostuu kymmenistä kaupunkilaisten, yhteisöjen, yritysten ja kaupungin tekemistä tapahtumista ympäri Espoota. Kaikkiin Espoo-päivän tapahtumiin on aina vapaa pääsy. Orkesterin pop up -kiertueen idea oli syntynyt halusta kokeilla jotain uutta ja olla näkyvästi esillä kaupunkitapahtuman aikana. Kiertuetta olikin erittäin mielenkiintoista lähteä toteuttamaan. Aloitin työni pop up -konserttikiertueen tuotantokoordinaattorina huhtikuussa 2018. Työ alkoi kiertueen tarkemmalla suunnittelulla ja jatkui tapahtumapäivän aikatauluttamisella sekä yhteydenpidolla kauppakeskuksiin, Espoo-päivän järjestäjiin sekä muihin yhteystyökumppaneihin. Tein käytännön järjestelyjä ennen tapahtumaa ja sen aikana. Lisäksi huolehdin tapahtuman näkyvyydestä esimerkiksi Espoo-päivän materiaaleissa ja pääkaupunkiseudun tapahtumakalentereissa. Lopputulos oli ainutlaatuinen ja mieleenpainuva tapahtumapäivä, joka keräsi satoja kuulijoita klassisen musiikin äärelle. Kauppakeskuksessa orkesteri ja yleisö pääsivät ilahduttavan lähelle toisiaan. Konserteissa oli välitön ja mukava tunnelma. Erityisesti konsertti Sellossa jäi mieleeni hienona kokemuksena. Oli upeaa katsella monisatapäistä yleisöä neljässä eri kerroksessa, kaikki kuuntelemassa Beethovenin seitsemännen sinfonian finaalia. Pop up -konserttikiertue osana Espoo-päivän ohjelmaa oli erittäin hyvä tapa rakentaa ja tukea Tapiola Sinfoniettan imagoa kokeilevana ja ennakkoluulottomana kaupunginorkesterina. Lähtemällä rohkeasti kiertueelle yleisön keskelle Tapiola Sinfonietta viesti olevansa orkesteri kaupunkilaisia varten, ja onnistui tuomaan musiikkinsa myös sellaisille kuulijoille, joille klassinen musiikki ja konsertit voivat tuntua vierailta. Minulle tuottajana pop up -kiertue oli erittäin onnistunut kokemus. Tapahtuma oli ilo toteuttaa yhdessä ammattimaisten muusikoiden ja orkesterin henkilökunnan kanssa. Projektin aikana pääsin tutustumaan orkesterin toimintaan ja syvensin tapahtumatuotannon osaamistani sekä klassisen musiikin kentän ja toimijoiden tuntemustani. Ennen kaikkea vahvistin käsitystäni siitä, että haluan tulevalla tuottajan urallani jatkaa töitä klassisen musiikin kentällä sekä mahdollistaa taidemusiikkielämyksiä myös uusille yleisöille. Hanna Kokkonen, kulttuurituotannon opiskelija, Kutu15
XR Roadshow – kulttuurituottajat lisätyn todellisuuden sanansaattajina
Metropolia Ammattikorkeakoulun Arabian kampuksen käytävillä käy kuhina. Toisesta kerroksesta kantautuu letkeä musiikki DJ:eiden soittamana, ensimmäisessä kerroksessa ihmiset kävelevät jännittyneenä lankkua pitkin virtuaalilasit päässään, ja kerrosta alempana tutkitaan monenmoisia lippulappuja älylaitteiden avulla sekä hämmästellään uusia, lumoavan taiteellisia virtuaalitodellisuuksia. Helsinki XR Centerin kiertue – XR Roadshow – on saapunut kampukselle. Helsinki XR Center on vuoden 2019 alussa Metropolian kulttuurikampuksen yhteyteen perustettu keskus, jonka lähtökohtana on nostaa Suomi kärkimaaksi lisätyn todellisuuden teknologioiden ja toteutusten kentällä. Keskus toimii tutkimus-, startup-, ja yritysyhteistyön keskiössä: XR Centerissä kohtautetaan luovia tiimejä, startup-yrityksiä sekä suurempia XR-toimijoita ja rahoittajia. Tavoitteena on tarjota myös opiskelijoille ja muille toimijoille verkostoitumismahdollisuuksia XR-alan asiantuntijoiden, yhteistyökumppaneiden, yritysten ja vierailijoiden kesken. Projekti, jonka me – eli Meeri ja Ossi – saimme toteuttaa Helsinki XR Centerille, oli neljän kampuksen mittainen XR Roadshow, jonka ideana oli jalkauttaa Helsinki XR Center Metropolia Ammattikorkeakoulun viidelle kampukselle: Myyrmäkeen, Leppävaaraan, Viertotielle, Myllypuroon sekä Arabiaan. Koska Helsinki XR Centerin toimintaa operoi Metropolia Ammattikorkeakoulu, oli XR Roadshown missiona tuoda Helsinki XR Centerin olemassaolo ja sen toiminta nimenomaan Metropolian opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilökunnan tietoisuuteen. Kiertueella oli mukana runsaasti messumateriaaleja giveaway-tarroista näyttävään messuseinään asti, ja kiertueen sisältöinä toimivat erilaiset kiinnostavat VR ja AR -demot, sekä pääasiassa opettajille suunnatut workshop-sessiot. Demosisällöt valittiin vastaamaan mahdollisimman tarkasti juuri kyseessä olevan kampuksen opiskelijoiden intressejä, jotta mahdollisimman moni voisi löytää näistä teknologioista yhtymäkohtia omaan tekemiseensä. XR Roadshow oli uunituoreen Helsinki XR Centerin ensimmäinen tapahtuma, joten kaikki siihen liittyvä luotiin ja keksittiin alusta alkaen tyhjästä, mutta tiiviisti yhdessä. Lähtökohtana tapahtumakonseptin luomiselle oli se, että sen voisi siirtää paikasta toiseen helposti ja nopeasti, pop-up tyyppisesti. Tekemistä riittää XR Roadshown toteuttamisessa oli luonnollisesti mukana koko Helsinki XR Centerin silloinen seitsenhenkinen porukka, mutta projektin ydintiimiin kuului ainoastaan kolme henkilöä: upea ja ammattitaitoinen ohjaajamme Mira Simsiö, joka vastaa koko Helsinki XR Centerin viestinnästä ja tapahtumista, sekä me kaksi, jotka toimimme projektituottaja-tittelillä. Projektin alussa työnjako oli jakautunut tasaisesti meidän kolmen kesken, jolloin “jokainen teki vähän kaikkea”, mutta projektin edetessä meille muodostui selkeät omat vastuualueet, ja vieläpä omien kiinnostuksen kohteiden mukaisesti! Ossin työnkuva muodostui lähinnä käytännön asioista kuten kampusten yhteyshenkilöiden kartoittamisesta ja kontaktoinneista, tapahtumatilojen suunnittelemisesta, tilavarauksista, logistiikasta, laiteselvityksistä, video-, ääni- ja valolaitteiden hankkimisesta, musiikillisen ilmeen rakentamisesta, videokuvaamisesta ja editoinnista. Meerin työnkuva taas painottui enemmän viestintään ja markkinointiin. Hän vastasi pääasiassa sosiaalisesta mediasta: Instagramin, Facebookin, Linkedinin ja Twitterin päivittelystä ja sisällöntuottamisesta. Somettamisen lisäksi Meeri valokuvasi tapahtumissa, sekä avusti markkinointimateriaalien ja muiden graafisten elementtien suunnittelussa ja toteuttamisessa. Luonnollisesti Meeri pysyi mukana luupissa myös tapahtuman suunnittelun suhteen, ja auttoi roudaamisessa ja kasaamisessa. “Onko nää teknologiat sulle ennestään tuttuja?” Tapahtuman aikana oli äärimmäisen mielenkiintoista tarkkailla ihmisten reaktioita XR-teknologioita kohtaan. Vastaanotto vaihteli kampuskohtaisesti. Toisilla kampuksilla näki nopeasti, että teknologiat oli suurimmalle osalle täysin tuttu juttu, kun taas toisella kampuksella kohtasi useita, jotka eivät olleet koskaan kokeilleet virtuaalilaseja tai AR-teknologiaa. Erilaiset kokemukset herättivät erilaisia reaktioita. Etenkin Richie’s Plank Experience -peli, jossa käyttäjä kävelee virtuaalitodellisuudessa pilvenpiirtäjän ylimmässä kerroksessa lankkua pitkin kaupungin yllä, herätti vahvoja reaktioita. Oli mielenkiintoista kuunnella ihmisten hämmästelyjä ja kokemuksia: ruudulta pelin tarkkailu ei saattanut tuntua missään, mutta heti kun lasit laittoi itse päähän, oli kokemus heti eri ja monelle liiankin aito. Iso osa ei uskaltanut astua lankulle ollenkaan. Kaiken kaikkiaan XR Roadshow oli monelle hyvin kallisarvoinen kokemus ja mahdollisesti se ainoa väylä päästä käsiksi esimerkiksi VR-laseihin, ja kokemaan jotain aivan uutta. Tapahtuma oli monelle hauskaa vaihtelua tavallisen kouluviikon keskelle. Saimme konseptista paljon kiitosta etenkin Metropolian päästä, ja muut ammattikorkeakoulut ja yliopistot lähestyivät meitä toivoen samanlaista kiertuetta omalle kampukselleen. XR-teknologiat ovat selkeästi kuuma juttu, mutta silti monelle vielä hyvin kaukainen asia. Kiertue oli oiva tapa tuoda teknologia lähelle ihmisiä, ja kertoa, miten eri koulutusalat ja työntekijät voivat näistä teknologioista hyötyä. Mutkat suoriksi ja menoksi Näin tuottajan näkökulmasta tapahtuma meni moitteettomasti: kävijöitä riitti, pysyimme budjetissa, demot olivat toimivia ja kiinnostavia, mahduimme ja sijoituimme kampuksien tiloihin hyvin. Ennen kaikkea saimme olla mukana luomassa jotain täysin uutta ja vieläpä jatkuvaa, sillä roadshown kevyttä pop-up -konseptia tullaan käyttämään jatkossakin. Yksi yllättävä käänne projektissa kuitenkin oli, sillä Leppävaaran kampus jouduttiin sulkemaan hieman ennen kyseiselle kampukselle suunniteltua XR Roadshow päivää. Onneksi tapahtumamme oli sama jokaisella kampuksella ja näin ollen hyvin joustava kokonaisuus, joten tämä tilanne ei vaatinut muita toimenpiteitä kuin kyseisen tapahtumapäivän poistamisen kaikesta markkinoinnista. XR Roadshown rakentaminen oli meille kaikin puolin erittäin opettavainen kokemus, sillä saimme tämän yhden projektin aikana mahdollisuuden toteuttaa oikeastaan neljä tapahtumaa. Jokaisesta tapahtumasta pystyimme oppimaan jotain uutta, ja tekemään seuraavasta taas hieman paremman. Työn jäljestämme ja asenteestamme tykättiin lopulta niin paljon, että meidät molemmat palkattiin Helsinki XR Centerille osa-aikaisiksi työntekijöiksi opintojemme oheen! Tämä oli jotain, mitä emme osanneet kumpikaan edes toivoa, mutta tarkka työnjälki ja innostunut asenne tuotti jälleen kerran tulosta. Voimme ylpeänä seistä tämän projektin ja koko Helsinki XR Centerin takana. Nähdään seuraavassa tapahtumassa! Kirjoittanut, Meeri Lehto ja Ossi Hynönen Kulttuurituotannon 2018 vuosikurssilta Seuraa Helsinki XR Centeriä! Facebook: https://www.facebook.com/helsinkixrcenter/ Twitter: https://twitter.com/HelsinkiXR LinkedIn: https://www.linkedin.com/company/35524774/ Instagram: https://www.instagram.com/helsinkixrcenter/ www.helsinkixrcenter.com
Viestintää Osuma-hankkeessa
Viestintää ja maailman parantamista. Mielestäni tämä on täydellinen kombo kulttuurituotannon opintojen ensimmäistä projektia varten. Pääsin toteuttamaan näitä kahta asiaa Osuma-hankkeessa projektituottajana keväällä 2019. Projektityössä vastuualueeni oli viestinnän suunnitteleminen ja toteutus Nuori 2019-tapahtumaa varten. Nuorten parissa työskentelevien yhteistyötä edistävällä koordinaatiohanke Osumalla oli Turun Logomossa 27.–28.3. järjestetyssä Nuori 2019 tapahtumassa messupiste. Nuori 2019 -kokonaisuuden viestinnän suunnitteleminen täysin yksin oli mielenkiintoinen ja opettavainen kokemus. Aiemmin olin toteuttanut toisten suunnittelemaa viestintää, mutta nyt pääsin itse rakentamaan viestintäsuunnitelman alusta loppuun. Suunnitelmasta tuli onnistunut kokonaisuus, jota oli helppoa lähteä toteuttamaan sellaisenaan. Suunnittelemisen jälkeen vuorossa olikin viestinnän toteutus, jonka aikana kirjoitin uutisia, kuvasin ja editoin videon, tuotin sisältöä sosiaaliseen mediaan ja kirjoitin blogitekstin vihapuheesta pelimaailmassa. Toteutus oli osuus, johon sain ammentaa todella paljon omia näkemyksiäni ja luovuuttani. Videon kuvaaminen ja editointi toivat hymyn huulilleni ja asiantuntijuuttani pääsin kasvattamaan työstäessäni blogitekstiä yhdessä toimistuskunnan kanssa. Hulinaa messupisteellä Viestinnällisen vastuun lisäksi olin mukana suunnittelemassa Osuman messupisteen kokonaisuutta. Messupisteen rakentuminen oli loistava oppimiskokemus. Pääsin aikatauluttamaan messupisteen ohjelmaa ja hahmotin ensimmäistä kertaa näytteilleasettajan näkökulmasta, kuinka hektinen messuympäristö on. Ihannetilanteessa jokainen messuilija jäisi viettämään aikaa pisteelle. Todellisuus kuitenkin on, että toisen messukävijän aika ei riitä edes nopeaan demoon, vaan hän kaipaa pikakatsauksen asiaan, kun taas toinen messuilija jää mielellään keskustelemaan pitkäksi toviksi kiinnostavasta aiheesta. Näille molemmille ihmistyypeille on oltava sisältöä. Osuman messupisteellä keskusteltiin hankkeiden tuloksista, jaettiin erilaisia esitteitä, korttipakkoja sekä jojoja, pelattiin Osuma-lautapeliä ja kuvattiin Facebookiin livehaastatteluita. Ideasta tuotteeksi Kolmantena kokonaisuutena projektissani osallistuin Osuma-pelin tuotteistamiseen. Yhteiskehittelyyn ja oppimisen tukemiseen luodun lautapelin tuotteistaminen oli mielenkiintoinen prosessi, jossa sain nähdä läheltä tuotteen kehittämistä kuluttajia varten. Lisäksi tuotteistamista monimutkaisti Euroopan sosiaalirahaston rahoittamien hankkeiden säännöt, jotka estävät muun muassa tuotteiden myymisen. Pääsin itse mukaan arvioimaan ja kehittämään tekstejä, joita pelin yhteyteen tuotetaan. Oli erittäin mielenkiintoista kuulla ja nähdä, miten ideasta kehittyy prototyyppi ja myöhemmin valmis lautapeli. Tuotteistaminen on prosessi, johon törmään varmasti urallani jatkossakin. Opin projektityöstä enemmän kuin osasin odottaa. Viestinnän suunnitteleminen, itsensä johtaminen, ammattilaisille viestiminen, tulosten seuranta ja työn aikatauluttaminen olivat asioita, joissa koen ottaneeni harppauksia eteenpäin. Kaiken oppimisen lisäksi tätä projektia oli mukava tehdä! Aurinkoisin terveisin Venla, kulttuurituottaja
Johtamiskokemuksia Slushista
Slushia pidetään kovan luokan business-tapahtumana, mutta uteliaan tuottajan ei pidä säikähtää jos innovaatiot ja startup -maailma kuulostavat vieraalta. Slush on sisällöllisesti sekä visuaalisesti todella vaikuttava tapahtuma koettavaksi. Se tarjoaa uskomattoman verkostoitumis -ja työskentelyalustan kansainvälisessä ilmapiirissä. Slush on yksi maailman johtavia kasvuyritys- ja teknologia-alan tapahtumia. Se järjestetään vuosittain Helsingissä joulukuun alussa. Slush tuo yhteen alan yrittäjät, sijoittajat ja innokkaat opiskelijat. Slush työllistää muiden suurten tapahtumien tavoin tuhansia vapaaehtoisia. Poikkeuksellisen tapahtumasta tekee se, että lähes koko organisaatio toimii vapaaehtoisvoimin. Myös suurin osa eri ryhmien ja tiimien esimiehistä ovat mukana vapaaehtoisesti. Mahdollisuutta esimiestehtäviin kansainvälisessä organisaatiossa aina rekrytoinnista tapahtuman purkuun ei tule vastaan ihan joka päivä. Omalla kohdallani työrupeama syyskuusta joulukuuhun oli monipuolinen oppimiskokemus. Työskentelin naulakkopalveluiden yhtenä ryhmänvetäjänä, group leadina. Työkielenä käytettiin englantia ja vapaaehtoisten kirjo oli kaikkea suomalaisen opiskelijan ja intialaisen lääkärin väliltä. Kaikkia vapaaehtoiseksi hakevia yhdisti valtava halu päästä osaksi Slushia. Esimiestehtävissä työskennelleille group- ja team leadeille järjestettiin säännöllisiä johtamiskoulutuksia sekä työpajoja, joiden tehtävä oli tukea rekrytointia ja johtamista. Ennen kaikkea koulutukset tarjosivat foorumin kollegoiden tapaamiselle. Tapahtumissa, järjestöissä ja yhdistyksissä tehdään valtavat määrät palkatonta työtä, aivan vapaaehtoisesti. Vastike tehdystä työstä takaa usein vain pääsyn tapahtumaan, ruoan ja työtodistuksen. Esimiehen tärkein tehtävä onkin alaisen motivointi parhaaseen mahdolliseen työsuoritukseen. Tässä piilee vapaaehtoistyön johtamisen vaikeus. Vapaaehtoisten johtamisessa avain onnistumiseen on oma tietotaito ja kokemus vapaaehtoisena toimimisesta. Ihmistuntemus ja sosiaaliset taidot ovat myös äärimmäisen tärkeitä. Esimiehenä on ymmärrettävä tehtävän työn luonne. Ihmistuntemus puolestaan auttaa ymmärtämään alaisten jaksamista, työkykyä ja mielialaa. On osattava asettua johdettavan asemaan. Slush oli hieno ja rohkaiseva kokemus. Yhdessätekemisen tunne oli vahva läpi tapahtuman ja lisäsi motivaatiota. Omat työtehtäväni pitivät sisällään paljon tiedottamista, työvuorojen suunnittelua ja loppuvaiheessa asioiden koordinointia. Tiimiläiseni osoittautuivat mitä ahkerimmiksi työntekijöiksi ja tekivät johtamisesta lopulta hyvinkin helppoa. Juhana Salminen, kulttuurituotannon opiskelija, kutu16
Kulttuurituotannon opiskelijat
Tämän vuoden ennakkotehtävät ovat julkaistu ja hakuaika lähestyy kovaa vauhtia. Haluamme esitellä kulttuurituotannon opiskelijoita, jotta koulutuksestamme ja opiskelijoistamme saa paremman sekä monipuolisemman näkemyksen. Ensimmäisenä vuorossa on ensimmäisen vuoden opiskelijamme Anna Meller. Anna ”Misku” Meller 21-vuotias Ensimmäisen vuoden opiskelija Olen kotoisin Järvenpäästä ja ennen Metropolia Ammattikorkeaan tuloa valmistuin Keravan lukiosta ja pidin kaksi välivuotta. Hain Metropolia Ammattikorkeakouluun, koska koin, että Metropolia sopii sisällöltään ja opetustyyliltään paremmin minulle kuin esimerkiksi Humanistinen Ammattikorkeakoulu. Halusin myös järjestämään isoja bileitä. Ensimmäinen suunnitelmani oli alkaa hääsuunnittelijaksi valmistuttuani, mutta nyt minua on alkanut kiinnostamaan isojen tapahtumien visuaalinen ilme. Koulu on ollut ihanaa! Parasta on ehdottomasti opiskelijatapahtumat sekä Metropolian avaamien ovien tutkiskelu. Tulin kouluun kotibileiden järkkääjänä, mutta nyt olen päässyt tekemään projektia Kiasmalle, maskeeraajaksi Speksiin sekä Arabian Katufestivaalien decovastaavaksi.
Mitä ovia Helsinki ja Metropolia ovat avanneet kulttuurin kentällä itselleni
Vielä on aikaista sanoa lopulliseksi mitä kaikkea jompikumpi tai molemmat ovat avanneet, mutta kulttuurin kuluttajana ja ensimmäisen vuoden opiskelijana olen huomannut jo eroja menneeseen. Kulttuurituottajan on tietenkin tärkeä tietää ja tuntea kulttuuria ja sen kulutusta ja mikä olisikaan parempi paikka kuluttaa kulttuuria, kuin kaupunki, jossa tapahtuu paljon ja kokoajan. Tuoreena Helsinkiin “pöndeltä” muuttaneena voin sanoa, että olen kuluttanut kulttuuria näiden muutaman kuukauden aikana enemmän, kuin muutamaan vuoteen entisessä kodissani Seinäjoella. Elävä ympäristö pitää mielen virkeänä ja kiinnostus tapahtumia kohtaan saa avaamaan oven ja lähtemään paikan päälle nauttimaan taiteesta eri lajeissaan. Koulu tarjoaa uusia mahdollisuuksia kavereista työmahdollisuuksiin ja projekteihin. On erittäin piristävää päästä ympäristöön, jossa viihtyy. Projektit ja tehtävät tuntuvat tärkeiltä ja eteenpäin auttavilta. Tehtävät eivät tunnu “leikkitehtäviltä”, vaan enemmänkin, että treenaa pohjaa tulevaan mahdolliseen työhön. Esimerkiksi en olisi vuosi sitten osannut odottaa, että olen harjoittelijana Kiasmassa ja että pääsen tekemään oikeita hommia. Tai että ottaisin yhteyttä Live Nationiin siinä toivossa, että pääsisin tekemään niin suurelle yritykselle markkinointisuunnitelmaa harjoituksena. Koulutus tarjoaa tietoa ja kokemus tietoon yhdistettynä lisää taitoa. Helsingissä mahdollisuuksia kokemuksen kartoittamiseen löytyy huomattavasti enemmän - Rymikorjaamo ei ole ainoa paikka harjoitella. Ympäristön yleinen meininki vaikuttaa tottakai omaan mielialaan ja olen huomannut, että Helsinki on huomattavasti aktiivisempi kaupunki. Ihmiset ovat aktiivisempia ja mielestäni iloisempia, avarakatseisimpia ja helpommin lähestyttäviä, kuin Etelä-Pohjanmaalla. Luennot ja presentaatiot saavat innostumaan olemaan parempi ja aktiivisempi opiskelija. Koulutyö ei tiettyyn pisteeseen asti tunnu työltä, kun nauttii tekemisestään. Kulttuurituotanto on alana mielestäni kutsumuspohjainen. Ei täällä talonrakentaja viihtyisi.
Suunnittelua, muutoksia ja uuden opettelua – markkinointikäsikirja tanssiryhmälle
Loppuvuosi on parasta aikaa keskittyä seuraavan vuoden suunnitelmiin. Niin myös itsenäisessä projektissani tehtiin. Olen Metropolian ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon opiskelija ja tein itsenäisen projektini go go -tanssiryhmälle nimeltään GoldenGo. Kuten useilla puoliammattilaisilla toimijoilla, myös tällä tanssiryhmällä oli tärkeää tuottaa hyvää markkinointia pienillä resursseilla. Tekemässäni käsikirjassa määriteltiin käytännön toimia, joiden avulla tehtäisiin ryhmän markkinoinnista ammattimaisempaa ja johdonmukaisempaa. Tuottaja tärkeä työ on tehdä taiteilijoiden, esiintyjien ja yritysten työskentely mahdolliseksi. Näin projektissa tärkeän linkin kulttuurituottajan työhön, jossa ei ainoastaan tuoteta tapahtumia, vaan tehdään myös markkinointia, viestintää ja muita yritykselle tai organisaatiolle tärkeitä osa-alueita. GoldenGo -tanssija Weekend festivaalilla. Kuva: Niki Soukkio Tärkeää projekteissa, oman oppimisen lisäksi, on tilaajalähtöisyys. On tärkeää muistaa, kuka työn on tilannut, onko se ammattilainen, puoliammattilainen vai harrastaja ja etenkin se, millä taiteenalalla ryhmä tai yksilö toimii. Tämän avulla pystytään tuottamaan juuri tilaajan tarpeisiin sopiva työ. Kaiken kaikkiaan myös tilaajan motivaatio on tärkeää. GoldenGo -tanssiryhmä on kiinnostunut kehittämään markkinointiaan ja oppimaan sen saralla uusia taitoja. Tämä tarkoittaa, että yhteistyö sujui mutkattomasti ja markkinoinnin ideoita, kuten Instagram tarinoiden päivitys, tuli paljon. Ryhmän käyttöön saatiin markkinoinnin vuosisuunnitelma, mikä ehdottomasti helpottaa vuoden 2019 loppupuolella markkinoinnin arviointia. Vuosikalenteriin on merkattu muun muassa tavoitteiden seuraamista puolivuosittain ja sosiaalisen median seuraajien tarkastusta kuukausittain. Kaiken kaikkiaan projekti oli onnistunut ja tärkeä osan ryhmän toimimista vuonna 2019. Uudistuminen ja uuden jatkuva oppiminen on välttämätöntä. ei ole aina suora osaaminen, vaan motivoitunut opettelu ja uuden kokeileminen rohkeasti. Lämmintä joulua kaikille sitä viettäville, nukkukaa ja rentoutukaa, uuden oppiminen voi taas jatkua tammikuussa! Terveisin, Sirja Puustelli, kulttuurituotanto
Arabian katufestivaali artistituotanto cultural management festivaali festivaalituotanto hanke itsensä johtaminen itsenäinen projekti johtaminen kansainvälisyys Kansallismuseo Kulttuurialan projektityö kulttuurintuotanto kulttuurituotanto Kulttuurituottaja Kulttuurituottaja 2016 kulttuurituottaja 2017 kulttuurituottaja 2019 kulttuurituottaja 2020 kulttuurituottajat kulttuurituottaja YAMK Kutu15 kutu16 Kutu17 kutu18 markkinointi Metropolia metropolia ammattikorkeakoulu näyttely vartissa opastusvideo opiskelija projekti projektityö some sosiaalinen media tanssi tanssitaide tapahtumatuotanto Tuottajat18 Tuottajat20 tv-tuotanto vapaaehtoisten johtaminen vapaaehtoistyö viestintä yhteishaku