Avainsana: kulttuurituotanto
Itsensä johtaminen – matka täydestä kalenterista tyhjiin sivuihin
Mitä on itsensä johtaminen? Aikatauluttamista, stressitöntä arkea, työn ja vapaa-ajan välistä tasapainoa? Näiden kysymysten äärellä pyörin aloittaessani kolmatta ja viimeistä itsenäistä projektiani, syventymisalueena itsensä johtaminen. Tein projektin hyvin itseohjautuvasti työharjoitteluni ohella. Aloitin tammikuussa 2020 tuotantoassistenttina Cirko – Uuden sirkuksen keskuksella. Harjoittelun oli tarkoitus loppua kesäkuussa 2020, mutta eräänä (varmasti kaikkien mieleen painuneena) maaliskuisena perjantaina kaikki muuttui. Minä, niin kuin varmasti moni muukin, jouduin tilanteeseen, jossa työt loppuivat seinään koronapandemiasta aiheutuneen tapahtuma-alan pysähtymisen myötä. Olin päässyt projektissani jo pitkälle opiskelemalla teoriaa ja kirjoittamalla päiväkirjaa mm. aamusivut-metodilla. Tämän takia en halunnut pistää pillejä pussiin, vaan jatkoin projektiani – tosin näkökulma muuttui hieman. Kiireinen harjoittelu muuttui yhtäkkiä kotona oleiluun ja arjen uudelleen rakentamiseen. Koen, että projekti sattui mitä parhaimpaan ajankohtaan, sillä jos jostain niin itsensä johtamisen taidoista on apua tällaisessa kriisitilanteessa. Alun järkytyksen laannuttua aloin täyttämään päiviäni verkkokursseilla ja kotona opiskelulla. Opin projektin aikana sen, että itsensä johtaminen ei todella ole pelkkää aikatauluttamista ja stressitöntä arkea. Se on valtava paketti erilaisia teorioita, toimintamalleja ja noh, myös sitä tasapainoisen elämän löytämistä. Eniten oppia toi ehdottomasti päiväkirjan kirjoittaminen ja se, että onnistuin löytämään omille pohdinnoilleni taustoja ja selityksiä lähdekirjallisuuden avulla. Nyt voisinkin suositella kaikille, siis ihan kaikille, aamusivujen kirjoittamista. Jos konsepti ei ole sinulle vielä tuttu, niin lukaise tämä pieni ohjenuora, jonka jaan nyt projektini kohokohtana. Aamusivut Aamusivut, The morning pages, on Julia Cameronin kirjasta The Artist’s Way lähtöisin oleva harjoite, jonka tarkoituksena on avartaa omia näkemyksiä, kirjata ylös päässä pyörivät sekalaiset ajatukset ja löytää luovuutta. Tehtävä on yksinkertainen: Kirjoita joka aamu kolme sivua tekstiä. Sisällöllä ei ole sinänsä mitään merkitystä, ajankohdalla taas on. Aamuisin mieli on tyhjempi arjen tuomista ajatuksista ja näin ollen se on oivallinen hetki dumpata ajatukset paperille. Kirjoita käsin paperille ja riittävän suurille sivuille (tarralappu on liian pieni, A4 taas vallan hyvä). Älä palaa lukemaan sivuja – ainakaan ihan heti seuraavana päivänä. (Itse tein tässä pienen poikkeuksen, sillä tarvitsin sivuilta löytyvää dataa projektissa etenemiseen.) So simple. Heti herättyäsi, kolme sivua, käsin paperille. Vahva suositus! - Saana , Kutu17
Mitä kuuluu kulttuurille?
Kulttuuriala elää omituisia aikoja. Kulttuuri elää, mutta ei voi tutulla tavalla toteuttaa itseään ja näkyä. Pandemian vaikutuksesta taistelemme muutosta vastaan ja toisaalta yritämme kehittyä muutoksen mukana ja yksinkertaisesti selvitä. Tapahtumia jouduttiin perumaan keväältä ja kesältä, mikä vaikutti tapahtuma-alojen yritysten liikevaihtoon radikaalisti. Jotain hyvääkin pandemia toi toki tullessaan – nimittäin uusia työtapoja ja innovatiivisia ratkaisuja sekä itselleni mahdollisuuden mielenkiintoiseen opiskeluprojektiin. Creathon on Euroopan sosiaalirahasto (ESR) rahoittama hanke, jossa on mukana useita eri korkeakouluja ja yhteistyökumppaneita. Hankkeen tavoitteena oli tukea kulttuuri- ja taidealojen toimijoita teknologisen osaamisen vahvistamisessa. Projektissa oli mukana kolme kulttuurituotannon opiskelijaa ja sen aikana tuotettiin Creathon-hankkeelle kuusiosainen podcast-sarja. Podcasteissa pyrittiin vastaamaan COVID-19 -viruksen aiheuttamaan muutokseen ja ahdinkoon kulttuurin kentällä. Kartoitimme haastatteluilla mitä haasteita kulttuuriala on kokenut pandemian aikana ja mitä ratkaisuja on löydetty ja kehitetty. Haastattelut toteutettiin täysin etänä Zoomia käyttäen. Näkökulma oli Creathon-hankkeelle ominainen: uusi teknologia ja sen hyödyntäminen. Tarkoituksena oli ymmärtää aidot syyt, miksi teknologiaa ei vielä sovelleta tapahtumissa ja elämyksissä sekä, miten vallitseva pandemia vaikuttaa kulttuurialan organisaatioihin. Millaista osaamista tuottajilla tai vaikkapa artisteilla pitäisi olla tässä tilanteessa? Vastustaako kulttuuriala muutoksia vai pystyykö se omaksumaan uusia muotoja? Haastatteltavina oli estetiikan asiantuntijoita, Hack the Chrisis Finland, Helsinki Design Week, Tapaus Oy ja Taku ry. Yleisesti ottaen kaikki haastateltavat olivat toiveikkaita tulevaisuudesta ja nostivat esiin, kuinka tärkeää on osata reagoida nopeasti ja ketterästi kriisin keskellä. Positiivista on, että me tuottajat olemme usein tottuneet nopeatempoiseen toimintaan ja ratkaisemaan ongelmia. Toisaalta pandemia on nostanut esiin kulttuurialan epäkohtia kuten työntekijöiden tukiverkkojen puuttumisen ja pätkätyöt. Lisäksi on hienoa, että ymmärretään, etteivät esimerkiksi artistit työskentele yksin vaan yhtä keikkaa varten tarvitaan myös lavateknikko ja valomies. Kaikki tämä on jo omassa kuplassamme tiedetty, mutta kriisi nosti haasteet esiin valtamediaan. Haastatteluissa yhteisenä teemana oli virtuaalisuus. Pohdimme esimerkiksi miksi kevään ja kesän tapahtumia peruttiin eikä korvattu virtuaalitapahtumilla. Johtuuko se osaamisen puutteesta vai onko se brändin identiteettikysymys? Näihin pohdintoihin emme saaneet suoraan vastausta, mutta esiin nousi totutut tavat. Emme ole tottuneet osallistumaan virtuaalitapahtumiin tai niiden sisältö häviää muulle mediasisällölle. Itse uskon myös siihen, että osaamista ja kysyntää virtuaalitapahtumiin ei ole vielä ollut. Vaikka teknologiset ratkaisut kehittyvät ja tapahtumista saisi suuria spektaakkeleita on otettava huomioon, että virtuaalitapahtumia tulisi suunnitella ennen kaikkea ruutusisällön ja asiakaskokemuksen näkökulmasta. Hienot teknologiset ratkaisut eivät välity katsojalle puhelimen näytöltä, eli lopulta sisältö ratkaisee. Yhtenen ajatus oli kuitenkin, että perinteiset kokoontumiset eivät tule poistumaan ja niillä on tärkeä merkitys yhteisöissä. Pian valmistuvana tuottajana opin tämän viimeisen projektin myötä editoimaan ääntä ja tekemään haastatteluja. Projekti oli loistava tapa tarkastella kulttuurialan luonnetta, sen haasteita, mutta myös havainnoida hyviä puolia sekä verkostoitua alan tekijöiden kanssa. En olisi uskonut vuonna 2016 aloittaessani opintoni, että valmistuisin vuonna, jona tapahtumia ei pystytä järjestämään. Toivotaan, että syksy ja talvi tuovat tullessaan iloisia kohtaamisia ja uusia tapahtumia. Creathon Podcast
Mainio tapa uusasiakashankintaan
Ensimmäisen itsenäisen opiskeluprojektini suoritin Promootiotoimisto Mainiolle aiheena lääkealan promootio ja asiakashankinta. Mainio on kahden naisen perustama yritys, joka on mukana erilaisten yritysten promootio- ja markkinointitapahtumissa. He tarjoavat mm. hostingpalveluita, juontopalveluita ja tapahtumatuotantoa. Mainion promoottoreita ja edustajia on ympäri Suomea, eikä loppua kasvavalle joukolle näy. Projektin tarkoituksena oli tutustua itsehoitolääkkeitä myyviin lääkealan yrityksiin Suomessa ja saada heitä mieleenpainuvalla lähestymistavalla Mainion asiakkaaksi. Kyseinen ala oli vielä suhteellisen tuntematon, mutta tämä ei ollut este. He olivat päättäneet lähteä kokeilemaan yritysten kiinnostusta ulkopuoliselle promootiotoimistolle. Alun tapaamisissa kävimme läpi projektin aikataulua, suunnitelmaa ja tavoitteita. Päätavoitteena oli saada mahdollisimman monta uutta asiakasta. Myös Mainion tunnettuuden lisääminen yrityksenä oli tärkeässä roolissa koko projektin ajan. Aloitin työskentelyn keräämällä tiiviin, mutta kattavan tietopaketin alasta, sen yrityksistä ja edustajista, sekä yritysten markkinoinnista. Tämän jälkeen keräsin listan Suomessa toimivista itsehoitolääkkeitä myyvistä yrityksistä, valitsimme kymmenen sopivinta ja lähdimme yhdessä ideoimaan uutta tapaa lähestyä valittuja yrityksiä. Syvennyin projektissa näkökulmaan uusasiakashankinta. Uusien asiakkaiden lähestymisessä on kolme vaihetta. Ensin on löydettävä sopiva asiakastyhmä, joka tässä tapauksessa oli lääkealan yritykset. Tämän jälkeen on saatava lähestyttävien yritysten huomio, jonka me toteutimme viemällä upean kukkakimpun ja informaatiopaketin Mainiosta henkilökohtaisesti paikanpäälle. Kolmas vaihe on aikaansaadun huomion kääntäminen kaupaksi. Tässä meidän strategiamme oli muutaman päivän jälkeen lähetyksen toimituksesta ottaa yhteyttä jokaiseen yritykseen. Halusimme näin muistuttaa käynnistämme ja mahdollisesti sopia ajan tapaamiselle. Työ oli hyvin itsenäistä ja oma-aloitteisuuden tärkeys nousi nopeasti esiin. Tämä projekti opetti minulle paljon, varsinkin itsestäni tuottajana ja tavoistani työskennellä. Huomasin, kuinka nautin itsenäisestä työskentelystä mutta samalla kaipasin työryhmää ympärilleni. Opin myös lisää omista vahvuuksista ja heikkouksistani. Aloin tuomaan omia ideoitani paremmin esille ja perustelemaan ajatukseni jonkin idean suhteen. Kehityin myös todella paljon laajan tiedon keräämisessä ja sen tiivistämisessä pieneen, mutta kattavaan pakettiin. Kokonaisuudessaan oli projekti mielenkiintoinen, erilainen ja opettavainen.
Muuri – toiminnallinen teos osana Helsinki Biennaalia
Sain puhelun maaliskuussa Zodiak Presents ry:ltä ja he tarjosivat minulle tuottajan paikkaa toiminnallisen teoksen parissa. Kyseinen teos, Muuri, on Zodiakin tuottama ja se tulee sijaitsemaan Töölönlahden puistossa. Muuri toteutetaan osana Helsinki Biennaali –nykykuvataidetapahtumaa, joka on Helsingin kaupungin ja HAM Helsingin taidemuseon tuottama tapahtuma. Muuri on kuvataiteilija Joni Kärkkäisen ja tanssitaiteilija Jukka Tarvaisen yhteinen teos, joka kannustaa kaupunkilaisia kokeilemaan ja kokemaan taidetta liikkumisen, olemisen ja tutkimisen kautta. Teos koostuu liuskoista, rampeista ja muista rakennelmista, joiden tarkoituksena on houkutella vierailijoita ylittää, kiertää ja alittaa Muuri. Muurin yhteydessä tulee myös olemaan esitys: ”Alas sieltä –ja muita huomautuksia”. Esityksessä ammattitanssijat ja -parkouraajat esiintyvät yhdessä tanssin harrastajien kanssa, Muuria ja sen ympäristöä hyödyntäen. Muuri oli yksi kolmesta hankkeesta, jonka Helsingin kaupungin yleiset kulttuuripalvelut –yksikkö valitsi avoimen ideahaun kautta osaksi Helsinki Biennaalin ohjelmistoa. Muurin tuottajana työtehtäviini kuului muun muassa sponsorointiin liittyvien hakemusten kirjoittaminen, teoksen tarvittavien materiaalien hankkiminen sponsoroinnin avulla, viestintä projektin työryhmän, sponsoreiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa, lupien ja hakemuksien tiedonhaku ja kartoittaminen sekä sähköön ja tekniikkakaluston liittyvien asioiden järjestely. Avustan myös esiintyjähaun tiedotuksessa, jossa haetaan tanssin harrastajia mukaan ”Alas sieltä –ja muita huomautuksia” esityksiin. Viestinnän merkitys korostui projektin aikana, koska kaikki työ ja projektin palaverit pidettiin etänä. Pyrin viestimään projektin aikana selkeästi ja johdonmukaisesti sekä toimimaan mahdollisimman tehokkaasti. Koen, että kehityin työtehtävien priorisoinnissa ja omaan työhön liittyvässä ajanhallinnassa. Etätyöskentely mahdollisti kotitoimiston pyörittämisen ja työnteon tehostamiseksi korona-aikana pyrin tekemään samat rutiinit, kuin normaalistikin. Alun perin ensimmäinen Helsinki Biennaali oli määrä järjestää kesällä 2020, mutta vallitsevan koronavirus-tilanteen vuoksi nykykuvataidetapahtumaa siirrettiin vuodella. Tapahtuman uusi ajankohta on 12.6.-26.9.2021 ja tavoitteena on, että Muuri olisi pystytettynä kesäkuun alussa 2021. Toimin projektin tuottajana taas ensi vuonna, kun tuotanto jatkuu ja Helsinki Biennaali pystytään toteuttamaan. Helsinki Biennaalin logo (HAM, Helsingin kaupunki) Lisätietoja Muurista ja Helsinki Biennaalista: https://www.zodiak.fi/uutiset/2020-03/joni-karkkaisen-ja-jukka-tarvaisen-teos-muuri-helsinki-biennaalin-ohjelmistossa https://helsinkibiennaali.fi/ Micaela Koski
Vaikuttavaa nykyteatteria
Baltic Circle on Q-teatteri ry:n järjestämä kansainvälinen nykyteatterifestivaali. Se järjestetään joka marraskuu Helsingissä vaihtuvissa tapahtumapaikoissa. Se on kantaaottava festivaali, jonka ohjelmisto pyrkii herättämään keskustelua yhteiskunnallisista ja vaikeistakin aiheista. Emilia Kokon “how to host something as a cloud…”, esityspaikkana oli vanha autokauppa Vantaalla. Kuva: Tani Simberg Esitykset ovat pääosin nykyteatteria ja -tanssia, performansseja, ja mukaan mahtuu myös paneelikeskusteluja ja klubeja. Ohjelmisto on korkealaatuista. Yleisö koostuu niin taiteen alojen ammattilaisista kuin tavallisista taiteen ja kulttuurin kuluttajista. Näin ollen Baltic Circle luo oivan verkostoitumisalustan taiteesta ja teatterista kiinnostuneille ja kentällä toimiville. Minulla itselläni on Baltic Circlen kanssa nelivuotinen historia. Olen ollut siellä pari kertaa vapaaehtoisena, suoritin työharjoittelun viestintä- ja tuotantoassistenttina ja nyt viimeisimpänä 2019, olin tuotantoharjoittelija. Tällä kertaa tavoitteinani oli verkostoitua ja oppia enemmän festivaalin tuotannosta. Masi Tiitan ”La Mer” esitettiin Diakonissalaitoksen kirkossa. Kuva: Tani Simberg Kokemukseni vuoksi perehdyttämistä ei tarvittu, vaan pääsin heti asiaan. Toimin festivaaliviikon alkupuoliskon tuotannon apuna monipuolisissa työtehtävissä. Autoin Töölössä sijaitsevan toimiston ylläpidossa, ohjasin vapaaehtoisia, testasin simultaanitulkkauslaitteistoja, hain lentokentältä taiteilijoita, tein tervetulopakkauksia taiteilijoille ja hain kaupasta kaikkea spraymaaleista kahvikuppeihin. Koko viikon ajan vastuullani oli myös ”festival hotline”. Se oli puhelinnumero, johon festarikävijät ja sidosryhmät saivat matalalla kynnyksellä soittaa, mikäli jossain asiassa oli epäselvyyksiä. Lisäksi tämä numero toimi nk. ”maksa mitä haluat” -lippujen päivystyslinjana. Loppuviikon olin festivaaliklubituottajan oikea käsi, kun rakensimme kaksipäiväisen klubin Cirkon Maneesiin tyhjästä. Jo perinteeksi muodostunut Love Me in November -klubi oli menestys. Esityksinä nähtiin mm. drag showta ja runoutta. Loppuyönä DJ:n soittaessa Maneesin lattia ei viilennyt hetkeksikään. Peilipalloja festivaaliklubin somistuksena. Kuva: Tani Simberg Päivät olivat pitkiä, mutta antoisia. Oli mielenkiintoista päästä syventymään festivaalin tuottamiseen hyvässä porukassa. Suosittelen lämpimästi Baltic Circleä harjoittelu- tai projektipaikaksi, mikäli pienet, mutta vaikuttavat taidefestivaalit on se juttu ja kaipaat lempeää ilmapiiriä hektisen työn tueksi! Hanna, kutu16 www.balticcircle.fi FB: Baltic Circle IG: balticcircle
Varrelle virran!
Kulttuurimatkaillen Järvi-Suomeen: autotapahtuman ideointi ja suunnittelu Ajat kolmatta tuntia edellisen jaloittelun ja jäätelötauon jälkeen. Viikon mittainen matka Euroopan halki kohti Suomea on loppusuoralla. Vaientamattomassa takaluukussa ryskyttää hiekkatien kuopat ja radiossa soi takavuosien iskelmät. Matka on hikinen ja metsätie keskellä ei mitään tuntuu loputtoman pitkältä. Viimeisten tuntien aikana olet nähnyt aimo katsauksen Järvi-Suomesta; metsän täydeltä puita ja ajoittain puiden lomassa kimmeltävän järven pintaa. Pääsisipä pian uimaan! Mutkainen tie kaventuu ja saavut hotellin pihapiiriin. Tien ylle ripustettu kyltti toivottaa tervetulleeksi vuosittaiseen kansainväliseen autoharrastajien kokoontumiseen. Matkan päämäärä aukeaa vihdoin silmissä. Sisäpihalle asettautuneet autorivistöt toisensa jälkeen saattelevat sinut vuosikymmen vuosikymmeneltä kohti viikonlopun mittaista lomaa moottorien maailmaan uppoutuen. Hyväntuulinen vastaantulija viittilöi ajamaan eteenpäin ja osoittaa autollenne varatun paikan antamienne esitietojen mukaan oikean aikakauden kujalta. Parkkeerattuanne hän toivottaa ryhmänne tervetulleeksi kehoittaen käymään taloksi. Tässä välissä on hyvää aikaa kirjautua sisään hotelliin ja purkaa matkatavarat. Päivä on vasta nuori ja paikalla ollaan ajoissa. Ympäröivien tiluksien tutustumiseen on hyvin aikaa ennen yhteisen ohjelmanumeron alkamista. Viimeinen opiskeluprojektini oli Club Peugeot ry:n autoharrastajien kansainvälisen viikonlopputapahtuman ideointi ja suunnittelu. Tapahtuma järjestetään kesällä 2022 ja siihen odotetaan osallistuvan sata autokuntaa: menneiden vuosikymmenien Peugeot-autoilla saapuvia harrastajia Suomesta ja eri puolilta Eurooppaa. Tämä tarkoittaa noin kolmeasataa eri-ikäistä ja -taustaista osallistujaa. Heitä yhdistää intohimo autoihin, vanhoihin autoihin ja valmius matkustaa harrastuksen perässä tapaamaan samanhenkisiä ihmisiä. Kokoontuminen järjestetään nyt kolmatta kertaa Suomessa. Aiemmin täällä on järjestetty kaksi kansainvälistä Peugeot-kokoontumista: vuonna 1998 Helsingissä ja vuonna 2008 Naantalissa. Toinen päivä kesäisen harrasteviikonlopun vietossa vehreissä järvimaisemissa Tampereen seudulla on alkanut. Lämmin rantakallio kuivaa Näsijärven aallokoissa virkistäytynyttä juhlijaa. Keskipäivän auringonsäteet hellivät kasvoja ja kevyt tuulenvire väreilee koivikossa. Lokki kirkaisee. Mielessäsi häilähtää epäilys, koristaisiko valkea läikkä pian lierihattuasi vai puunatun autosi konepeltiä. Savusaunan tuoksu sekoittuu grillissä valmistuvien herkkujen tuoksuihin. Kauempaa kuuluu rauhoittava diesel-moottorin jyrinä ja rentoutunut, iloinen puheensorina. Laineet liplattavat, järvivesi kastelee varpaat ohiajavan moottoriveneen nostattaessa rantaan kipuavia aaltoja. Havahdut megafonista kajahtavaan kutsuun lähteä seuraamaan alkavaa ohjelmaa. Tapahtuma toimii oivallisena tilaisuutena nostaa Suomen Club Peugeot ry:n profiilia. Tampereella erottaudutaan muista Euroopan toimijoista omannäköisellä, modernilla perisuomalaisella tapahtumaviikonlopulla. Viikonlopputapahtuma tuo yhteen kiireisten metropolien asukkaat yhdessäolon ja yhteisen harrastuksen pariin luonnonrauhaan. Tapahtuman markkinointi kohdistuu ainaostaan kansainvälisten kerhojen jäsenistöihin ja osallistujat vahvistavat saapumisensa hyvissä ajoin ennakkoon. Yksityinen harrastajatapahtuma on satunnaiskävijöiltä suljettu. Teemaviikonloppua vietetään pääosin ulkoilmassa myös suomalaisen kulttuurin helmistä nauttien. Mukana on luontoaktiviteetteja, lähiruokaa ja kauden herkkuja. Lämmintä keskikesän iltaa vietetään suomalaisen kansanmusiikin parissa, ensin konsertista nauttien ja tanssin rytmittäessä kiireetöntä tunnelmaa. Illan kääntyessä yöhön osa vetäytyy nukkumaan. Tunnelmalliset valoketjut valaisevat ulkoilma-autonäyttelyä hämärtyneessä kesäyössä. Autojen parissa viipyillään, joku on intoutunut tunnelmointiin, virittänyt pienen paviljongin istumaryhmineen autonsa eteen. Toisten vieraiden keskuudessa herää kiinnostus kesäyön valoisuuteen ja yhteisellä musisoinnilla ikivihreiden parissa nautitaan yhdessäolosta nuotiolla makkaraa paistaen. Seuraavana päivänä ohjelmassa on yhteenkokoavia ohjelmanumeroita ennen kuin vieraat vähitellen hajaantuvat omille teilleen kohti Eurooppaa. Projekti toi kaipaamani täysin uudenlaisen näkökulman tuottamiseen. Pääsin tutustumaan autoharrastajien tiiviiseen yhteisöön ja alan tapahtumien toimintakulttuuriin. Tämä oli viimeinen projektini Metropolia Ammattikorkeakoulun kulttuurituottajaopiskelijana ennen valmistumistani. Sain mahdollisuuden reflektoida osaamistani ja nivoa intensiivisesti yhteen kaiken tutkinnon aikana opitun. Projekti toimi minulle henkilökohtaisesti siirtymänä opiskelijaelämästä valmistuneen maailmaan. - Katianna Kauppinen, KUTU16
Projektina tietopaketti Alakulttuurikeskus Loukon vapaaehtoisille
Olen pian valmistuva kulttuurituotannon opiskelija Metropoliasta. Viimeisenä projektinani laadin tietopaketin Alakulttuurikeskus Loukon vapaaehtoistoiminnan ja tapahtumatuotannon tueksi. Alakulttuurikeskus Loukko on Helsingin Kalliossa sijaitseva, turvallisemman tilan periaatteita noudattava kohtaamispaikka, jossa järjestetään monenlaista toimintaa. Esittävän taiteen tilaisuuksien lisäksi tilassa toimii ostopakoton vegaaninen kahvila, matalan kynnyksen taidegalleria sekä erilaisia työpajoja ompeluseurasta elävän mallin piirustukseen. Tiistaista torstaihin Loukossa tarjoillaan kolmen euron hintaista lounasta, joka valmistetaan hävikkiruoasta. Osoitteessa Castréninkatu 7 sijaitseva tila avattiin keväällä 2019. Alakulttuurikeskusta pyörittää vuonna 2017 perustettu helsinkiläinen kulttuuriyhdistys Loukko ry, jonka tarkoituksena on edistää kulttuuritoiminnan monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta. Loukon työryhmä koostuu eri taiteenalojen ja hoivatyön ammattilaisista, DIY-tapahtumatuottajista ja vapaaehtoisista. Loukko tarjoaa puitteet ja apua myös ulkopuolisille tapahtumanjärjestäjille. Projektini tavoitteena oli luoda selkeä tietopaketti, josta sekä Loukon vapaaehtoiset että ulkopuoliset tapahtumanjärjestäjät saisivat kaiken tarvitsemansa tiedon tiloissa toimimiseen. Tietopaketissa tuli olla lyhyt esittely Loukon periaatteista ja säännöistä, turvallisuusohjeet, esteettömyystiedot, lista tekniikasta käyttöohjeineen, gallerian tiedot, sekä kuvalliset ohjeistukset vapaaehtoisten tehtäviin. Osa ohjeista oli jo olemassa ranskalaisina viivoina Loukon Google Drivessä, vapaaehtoisten Facebook-ryhmässä tai Trello-kalenterissa. Kokosin ohjeistukset yhteen paikkaan, selkeytin niitä ja otin kuvia. Lopputuloksena syntyi valmiiksi taitettu PDF-dokumentti, joka on helppo tulostaa Loukon kahvilatiskille tai jakaa verkossa. Tein projektin aikana vuoroja Loukossa saadakseni kuvan vapaaehtoisten tehtävistä ja oppiakseni käyttämään tilan tekniikkaa. Kahvilatyöskentelyn lisäksi päädyin mm. myymään lippuja Punk In Finland -tukikeikalla ja miksaamaan drag-showta. Opin paljon vapaaehtoistoiminnasta ja tutustuin ihmisiin, jotka jakavat intohimoni ruohonjuuritason kulttuuritoimintaan. Jos haluat järjestää folk-illan, räppikeikan, sarjakuvatyöpajan tai minkä tahansa taidepläjäyksen, tai vaan kirjoittaa opinnäytetyötä halvan kahvin äärellä, kannattaa tulla Loukkoon!
Tapahtumatuotannon yrittäjäksi
Opinnollistin itsenäisen projektin muodossa tapahtumien tekniseen tuotantoon keskittyvän yrityksen perustamisen. Yrityksen perustaminen voi kuulostaa pelottavalta, ja sitä se oli minullekin. Olin pitkään sitä mieltä, että en missään nimessä ryhtyisi yrittäjäksi, koska yrittäjyyteen liittyy paljon riskejä. Samaan aikaan siihen liittyy myös paljon työtä ja velvollisuuksia. Olen kuitenkin onnistunut työllistymään opintojeni aikana tapahtumakentällä niin, että koen yritystoiminnan antavan minulle paljon vapauksia ja mahdollisuuden tehdä juuri sitä, mitä haluan. Yrityksen perustamiseen ja yritystoiminnan perustamiseen liittyy toki paljon työtä, mutta tänä päivänä apua ja neuvoja on helppo löytää internetistä. Esimerkiksi NewCo Helsingin kaltaisista yritysneuvonta-palveluista on helppo saada tietoa ja neuvoja. Kun riskit ja mahdollisuudet konkretisoi itselleen ja muille, ja panostaa liiketoiminta-idean ja –suunnitelman hiomiseen, on myös helpompi ja turvallisempi ryhtyä yrittämään. Oma intohimoni ja pääasiallinen työkenttäni on konemusiikki, sekä siihen liittyvät tapahtumat, tekninen tuotanto ja valosuunnittelu- ja operointi. Kenttä ei varsinkaan Suomessa ole kovin suuri ja tapahtumat ovat lähtökohtaisesti pieniä tai keskisuuria. Yritystä ajatellen tiedostan, että alalla ei liiku suuria rahoja ja koska piirit ovat pienet. Siksi onkin ollut erityisen tärkeää verkostoitua muiden tekijöiden kanssa. Lisäksi omien vahvuuksien ja taitojen kehittäminen on tärkeää, koska kilpailu on kovaa. Tällä hetkellä työskentelen freelancer-valoteknikkona, sekä vastaan Helsingissä sijaitsevien Ääniwallin ja Kaikun teknisestä tuotannosta. Yrityksen perustaminen helpottaisi erityisesti freelancer-töitäni, joita tulee myös tulevaisuudessa olemaan yhä enemmän ulkomailla. Kun harkitsee yrityksen perustamista, on syytä miettiä omia vahvuuksia ja kilpailuvalttiaan kentällä, sekä kuinka erottua joukosta, ja mitä oikeastaan haluaa tarjota ja kenelle. Lisäksi luotettava yhtiökumppani, tai -kumppanit, saattavat helpottaa päätöstä lähteä yrittäjäksi, kun asioiden kanssa ei tarvitse painia yksin. Itselleen ei kannata eikä tarvitse olla liian kriittinen, eikä heti tarvitse olla paras kaikessa.. Neuvoja ja vinkkejä kannattaa ehdottomasti kysellä myös muilta yrittäjiltä ja miltä tuntuu työllistää itsensä. Oma vinkkini on, että yrittäjyyttä ei tarvitse pelätä. Valmistelut kannattaa tehdä huolella, ja hyödyntää kaikkia mahdollisia alustoja, kirjallisuutta ja neuvontapalveluita, mitä suinkin keksii. Lopputuloksena on vähintäänkin hyvä yritys.
Höntsä-Fest 2018 – Jäähallille 45 päivässä!
Höntsä-Fest on nuorten hyvinvointitapahtuma, joka järjestettiin ensimmäistä kertaa Helsingin Jäähallilla keskiviikkona 3.10.2018. Tapahtuma oli suunnattu 16-25 -vuotiaille nuorille ja sen tavoitteena oli nostaa höntsälajien tunnettuutta ja matalan kynnyksen harrastustoiminnan suosiota nuorten keskuudessa. Höntsäharrastus voi olla mitä tahansa, kunhan sitä ei oteta liian vakavasti ja se saa kaveriporukan kokoontumaan yhteen. Höntsä-Festissä nuorilla oli mahdollisuus ohjata omaa harrastuspistettä tai tutustua ja kokeilla erilaisia kulttuuri- ja urheilulajeja ”höntsäilyhengessä”, eli rennossa ja leikkimielisessä ilmapiirissä. Hyppäsin mukaan tuotantoon elokuussa 2018, puolitoista kuukautta ennen tapahtumapäivää. Vastuualueekseni sain some-markkinoinnin. Päämääränä oli tavoittaa mahdollisimman laaja joukko pääkaupunkiseudun nuoria ja saada heidät tietoiseksi tapahtumasta. Sain heti alkuvaiheessa ympärilleni huipputiimin, jonka kanssa lähdimme suunnittelemaan ja toteuttamaan onnistunutta some-viestintää tapahtumalle, jota ei oltu koskaan aikaisemmin järjestetty. Matkan varrella oli sekä haasteita että mahdollisuuksia. Kaikki aloitettiin puhtaalta pöydältä, joten tehtävää oli paljon ja aikaa vähän. Instagram-tili @Hontsafest aktivoitiin elokuussa. Alusta saakka tili päivittyi lähes päivittäin tapahtuman yhteistyökumppaneiden ja suojelijoiden terveisistä aina ”behind the scenes” -henkisiin videopätkiin tuotantotiimin palavereista. Halusimme luoda kanavan, joka olisi helposti lähestyttävä, hauska ja tapahtuman hengessä vähän höntsä. ”Ei se ole niin vakavaa” toimi kantavana teemana läpi koko projektin. Kokonaisuudessaan Höntsä-Fest oli erittäin onnistunut kokonaisuus. Some-kanavat keräsivät satoja seuraajia ja tapahtumaa oli tekemässä yli 20 yhteistyötahoa. Itse tapahtuma keräsi yhteen yli 500 nuorta ympäri pääkaupunkiseutua. Kaikki tämä saatiin aikaan vain 45 päivässä! Tapahtumapäivänä oli mahtavaa seurata, kuinka nuoret pääsivät ohjaamaan erilaisia höntsälajeja. Kävijät heittäytyivät kokeilemaan mm. eri tanssilajeja, parkouria, teqbalia, sulkapalloa, karaokea, dj-pajaa sekä vapaaottelua. Tapahtuma huipentui Dilemman ja Töölön Ketterän keikkaan ja leikkimieliseen pipolätkämatsiin, jossa nuoret pääsivät pelaamaan julkkiksia vastaan. Tapahtumassa promotoitiin myös syksyllä alkavia Höntsä coach -koulutuksia, joissa nuorilla on mahdollisuus saada valmiudet kulttuuri- ja liikuntahöntsäklubien ohjaamiseen. Oppimiseni projektissa ylitti kaikki odotukseni ja alkuperäiset suunnitelmani. Alun perin minun oli tarkoitus olla vastuussa pääasiassa sosiaalisen median sisällöntuotannosta, mutta tämän lisäksi pääsin avustamaan myös muissa tuotannon tehtävissä. Sain nähdä, miten suuri tapahtuma rakennetaan alusta loppuun saakka ja vielä hyvin lyhyessä ajassa. Projekti ei olisi voinut osua parempaan saumaan ja olen erityisen kiitollinen koko höntsätiimille, että pääsin kokemaan onnistumisen kokemukset, fiilikset ja odotuksen tunteet osana porukkaa. Samalla kasvatin myös oman osaamiseni täysin uudelle tasolle. Höntsä-Festin taustalla on Höntsä - silta eteenpäin! -hanke, jota rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto ESR. Höntsä-hankkeessa kehitetään monialainen Höntsä-toimintamalli, joka perustuu iloa tuottavaan, osaamisesta riippumattomaan, kaikille avoimeen matalan kynnyksen Höntsä-toimintaan arjen toimintaympäristöissä.
Tutkimusmatkalla XR:n maailmassa!
Miltä suomalainen XR-kenttä* näyttää vuonna 2019? Onko kentällä relevantteja työmahdollisuuksia tuottajalle? Entä miltä näyttää XR:n ja kulttuurin suhde? Lähdimme tutkailemaan asiaa kolmen kulttuurituottajaopiskelijan voimin keväällä 2019, kun siltoja kulttuuri- ja teknologia-alojen välille rakentava Creathon-hanke värväsi minut sekä Julia Keinäsen tuottamaan informatiivista videopakettia tukemaan syksyllä 2019 starttaavaa “XR - uutta todellisuutta” -verkkokurssiaan. Kolmas kutulainen löytyi, kun keksimme värvätä Laura Madetojan toimittajaksemme ja kasvoiksemme. Laurahan päätyikin sitten tekemään opinäytetyönsä täysin keräämiimme haastattelumateriaaleihin perustuen. Työ löytyy netistä ja vastaa kysymyksiin tuottajan työmahdollisuuksista tällä saralla, suosittelen vilkaisemaan mikäli aihe kiehtoo. Työnkuvaani kuuluivat tuotannolliset- ja organisointitehtävät sekä erityisesti kuvauskaluston operointi ja videomateriaalin raakaeditointi. Veikkaanpa, että näistä jälkimmäisistä tehtävistä karttuneet taidot tulevat olemaan yllättävän hyödyllisiä tulevaisuudessa itselleni ja uskoakseni lähes kelle tahansa tuottajalle. Pidin kameroiden ja mikkien kanssa puljaamista hauskana ja nautin sommittelusta, hauskaa vaihtelua normaaleihin läppäri- ja puhelinhommiin siis. Ideana oli tuottaa rentoa, reportaasihenkistä materiaalia tietyllä pedagogisella pohjavireellä. Jotain, joka kohentaa verkkokurssia käyvän mielenkiintoa kaiken tuhdimman infon keskellä ja samalla täydentää opittua. Kyselimme kenttää tuntevilta parhaat vinkit keihin henkilöihin ja mihin firmoihin kannattaa ottaa yhteyttä ja saimmekin säädettyä tapaamiset yllättävän helposti yhteistyötahojen ollessa uskomattoman avuliaita. Päädyimme lopulta vierailemaan kahdeksassa alan yrityksessä ympäri pk-seutua. Erilaista otantaa ja lähestymistapaa alaan löytyi paljonkin, kirurgian opetuksesta VR-teatterin kautta arcade-peleihin. Kiinnostavaa on se, että vaikka kulloinenkin aihe ei itsessään olisi kovinkaan kiinnostava, niin laadukkaasti sovellettu XR tuntuu tekevän siitä helposti vähän mielenkiintoisempaa. Kenties niin kutsuttu (arjen) pelillistäminen on tulevan päivän sana? Jos haastatelluilta haluttaisiin hakea jotain yhtä vahvaa konsensusta, liittyisi se varmasti siihen, miten XR-teknologian potentiaaliset käyttötarkoitukset ovat niin laajat, ettei meillä ole vielä suurtakaan ymmärrystä niistä. Mielikuvitus ei vain riitä. Myös klisee siitä, että elämme suurta murroksen aikaa, oli vahvasti mukana haastatteluiden sanastossa. Tällä kertaa se näyttää kuitenkin pitävän paikkansa! Varsinkin maailmalla alan firmoihin sijoitetaan pääomaa avokätisesti, ja se yhdistettynä huippuosaajiin näyttää poikivan tuloksia nopeutuvaan tahtiin. Erityisesti kolmelta jututtamaltamme erityisasiantuntijalta saimme kuitenkin myös tasapainottavia lausuntoja: kehitettävää kyllä riittää ennen kuin todellinen saumaton immersio* voidaan saavuttaa ja teknologioiden potentiaalia ulosmitata. *XR = extended reality, siis VR- ja AR-teknologiat sekä muut samanhenkiset niin kutsutun todellisuuden jatkeet *Immersio = uppoutuminen, eläytyminen
Arabian katufestivaali artistituotanto cultural management festivaali festivaalituotanto hanke itsensä johtaminen itsenäinen projekti johtaminen kansainvälisyys Kansallismuseo Kulttuurialan projektityö kulttuurintuotanto kulttuurituotanto Kulttuurituottaja Kulttuurituottaja 2016 kulttuurituottaja 2017 kulttuurituottaja 2019 kulttuurituottaja 2020 kulttuurituottajat kulttuurituottaja YAMK Kutu15 kutu16 Kutu17 kutu18 markkinointi Metropolia metropolia ammattikorkeakoulu näyttely vartissa opastusvideo opiskelija projekti projektityö some sosiaalinen media tanssi tanssitaide tapahtumatuotanto Tuottajat18 Tuottajat20 tv-tuotanto vapaaehtoisten johtaminen vapaaehtoistyö viestintä yhteishaku