Avainsana: kulttuurituotanto
Vaikuttavaa nykyteatteria
Baltic Circle on Q-teatteri ry:n järjestämä kansainvälinen nykyteatterifestivaali. Se järjestetään joka marraskuu Helsingissä vaihtuvissa tapahtumapaikoissa. Se on kantaaottava festivaali, jonka ohjelmisto pyrkii herättämään keskustelua yhteiskunnallisista ja vaikeistakin aiheista. Emilia Kokon “how to host something as a cloud…”, esityspaikkana oli vanha autokauppa Vantaalla. Kuva: Tani Simberg Esitykset ovat pääosin nykyteatteria ja -tanssia, performansseja, ja mukaan mahtuu myös paneelikeskusteluja ja klubeja. Ohjelmisto on korkealaatuista. Yleisö koostuu niin taiteen alojen ammattilaisista kuin tavallisista taiteen ja kulttuurin kuluttajista. Näin ollen Baltic Circle luo oivan verkostoitumisalustan taiteesta ja teatterista kiinnostuneille ja kentällä toimiville. Minulla itselläni on Baltic Circlen kanssa nelivuotinen historia. Olen ollut siellä pari kertaa vapaaehtoisena, suoritin työharjoittelun viestintä- ja tuotantoassistenttina ja nyt viimeisimpänä 2019, olin tuotantoharjoittelija. Tällä kertaa tavoitteinani oli verkostoitua ja oppia enemmän festivaalin tuotannosta. Masi Tiitan ”La Mer” esitettiin Diakonissalaitoksen kirkossa. Kuva: Tani Simberg Kokemukseni vuoksi perehdyttämistä ei tarvittu, vaan pääsin heti asiaan. Toimin festivaaliviikon alkupuoliskon tuotannon apuna monipuolisissa työtehtävissä. Autoin Töölössä sijaitsevan toimiston ylläpidossa, ohjasin vapaaehtoisia, testasin simultaanitulkkauslaitteistoja, hain lentokentältä taiteilijoita, tein tervetulopakkauksia taiteilijoille ja hain kaupasta kaikkea spraymaaleista kahvikuppeihin. Koko viikon ajan vastuullani oli myös ”festival hotline”. Se oli puhelinnumero, johon festarikävijät ja sidosryhmät saivat matalalla kynnyksellä soittaa, mikäli jossain asiassa oli epäselvyyksiä. Lisäksi tämä numero toimi nk. ”maksa mitä haluat” -lippujen päivystyslinjana. Loppuviikon olin festivaaliklubituottajan oikea käsi, kun rakensimme kaksipäiväisen klubin Cirkon Maneesiin tyhjästä. Jo perinteeksi muodostunut Love Me in November -klubi oli menestys. Esityksinä nähtiin mm. drag showta ja runoutta. Loppuyönä DJ:n soittaessa Maneesin lattia ei viilennyt hetkeksikään. Peilipalloja festivaaliklubin somistuksena. Kuva: Tani Simberg Päivät olivat pitkiä, mutta antoisia. Oli mielenkiintoista päästä syventymään festivaalin tuottamiseen hyvässä porukassa. Suosittelen lämpimästi Baltic Circleä harjoittelu- tai projektipaikaksi, mikäli pienet, mutta vaikuttavat taidefestivaalit on se juttu ja kaipaat lempeää ilmapiiriä hektisen työn tueksi! Hanna, kutu16 www.balticcircle.fi FB: Baltic Circle IG: balticcircle
Varrelle virran!
Kulttuurimatkaillen Järvi-Suomeen: autotapahtuman ideointi ja suunnittelu Ajat kolmatta tuntia edellisen jaloittelun ja jäätelötauon jälkeen. Viikon mittainen matka Euroopan halki kohti Suomea on loppusuoralla. Vaientamattomassa takaluukussa ryskyttää hiekkatien kuopat ja radiossa soi takavuosien iskelmät. Matka on hikinen ja metsätie keskellä ei mitään tuntuu loputtoman pitkältä. Viimeisten tuntien aikana olet nähnyt aimo katsauksen Järvi-Suomesta; metsän täydeltä puita ja ajoittain puiden lomassa kimmeltävän järven pintaa. Pääsisipä pian uimaan! Mutkainen tie kaventuu ja saavut hotellin pihapiiriin. Tien ylle ripustettu kyltti toivottaa tervetulleeksi vuosittaiseen kansainväliseen autoharrastajien kokoontumiseen. Matkan päämäärä aukeaa vihdoin silmissä. Sisäpihalle asettautuneet autorivistöt toisensa jälkeen saattelevat sinut vuosikymmen vuosikymmeneltä kohti viikonlopun mittaista lomaa moottorien maailmaan uppoutuen. Hyväntuulinen vastaantulija viittilöi ajamaan eteenpäin ja osoittaa autollenne varatun paikan antamienne esitietojen mukaan oikean aikakauden kujalta. Parkkeerattuanne hän toivottaa ryhmänne tervetulleeksi kehoittaen käymään taloksi. Tässä välissä on hyvää aikaa kirjautua sisään hotelliin ja purkaa matkatavarat. Päivä on vasta nuori ja paikalla ollaan ajoissa. Ympäröivien tiluksien tutustumiseen on hyvin aikaa ennen yhteisen ohjelmanumeron alkamista. Viimeinen opiskeluprojektini oli Club Peugeot ry:n autoharrastajien kansainvälisen viikonlopputapahtuman ideointi ja suunnittelu. Tapahtuma järjestetään kesällä 2022 ja siihen odotetaan osallistuvan sata autokuntaa: menneiden vuosikymmenien Peugeot-autoilla saapuvia harrastajia Suomesta ja eri puolilta Eurooppaa. Tämä tarkoittaa noin kolmeasataa eri-ikäistä ja -taustaista osallistujaa. Heitä yhdistää intohimo autoihin, vanhoihin autoihin ja valmius matkustaa harrastuksen perässä tapaamaan samanhenkisiä ihmisiä. Kokoontuminen järjestetään nyt kolmatta kertaa Suomessa. Aiemmin täällä on järjestetty kaksi kansainvälistä Peugeot-kokoontumista: vuonna 1998 Helsingissä ja vuonna 2008 Naantalissa. Toinen päivä kesäisen harrasteviikonlopun vietossa vehreissä järvimaisemissa Tampereen seudulla on alkanut. Lämmin rantakallio kuivaa Näsijärven aallokoissa virkistäytynyttä juhlijaa. Keskipäivän auringonsäteet hellivät kasvoja ja kevyt tuulenvire väreilee koivikossa. Lokki kirkaisee. Mielessäsi häilähtää epäilys, koristaisiko valkea läikkä pian lierihattuasi vai puunatun autosi konepeltiä. Savusaunan tuoksu sekoittuu grillissä valmistuvien herkkujen tuoksuihin. Kauempaa kuuluu rauhoittava diesel-moottorin jyrinä ja rentoutunut, iloinen puheensorina. Laineet liplattavat, järvivesi kastelee varpaat ohiajavan moottoriveneen nostattaessa rantaan kipuavia aaltoja. Havahdut megafonista kajahtavaan kutsuun lähteä seuraamaan alkavaa ohjelmaa. Tapahtuma toimii oivallisena tilaisuutena nostaa Suomen Club Peugeot ry:n profiilia. Tampereella erottaudutaan muista Euroopan toimijoista omannäköisellä, modernilla perisuomalaisella tapahtumaviikonlopulla. Viikonlopputapahtuma tuo yhteen kiireisten metropolien asukkaat yhdessäolon ja yhteisen harrastuksen pariin luonnonrauhaan. Tapahtuman markkinointi kohdistuu ainaostaan kansainvälisten kerhojen jäsenistöihin ja osallistujat vahvistavat saapumisensa hyvissä ajoin ennakkoon. Yksityinen harrastajatapahtuma on satunnaiskävijöiltä suljettu. Teemaviikonloppua vietetään pääosin ulkoilmassa myös suomalaisen kulttuurin helmistä nauttien. Mukana on luontoaktiviteetteja, lähiruokaa ja kauden herkkuja. Lämmintä keskikesän iltaa vietetään suomalaisen kansanmusiikin parissa, ensin konsertista nauttien ja tanssin rytmittäessä kiireetöntä tunnelmaa. Illan kääntyessä yöhön osa vetäytyy nukkumaan. Tunnelmalliset valoketjut valaisevat ulkoilma-autonäyttelyä hämärtyneessä kesäyössä. Autojen parissa viipyillään, joku on intoutunut tunnelmointiin, virittänyt pienen paviljongin istumaryhmineen autonsa eteen. Toisten vieraiden keskuudessa herää kiinnostus kesäyön valoisuuteen ja yhteisellä musisoinnilla ikivihreiden parissa nautitaan yhdessäolosta nuotiolla makkaraa paistaen. Seuraavana päivänä ohjelmassa on yhteenkokoavia ohjelmanumeroita ennen kuin vieraat vähitellen hajaantuvat omille teilleen kohti Eurooppaa. Projekti toi kaipaamani täysin uudenlaisen näkökulman tuottamiseen. Pääsin tutustumaan autoharrastajien tiiviiseen yhteisöön ja alan tapahtumien toimintakulttuuriin. Tämä oli viimeinen projektini Metropolia Ammattikorkeakoulun kulttuurituottajaopiskelijana ennen valmistumistani. Sain mahdollisuuden reflektoida osaamistani ja nivoa intensiivisesti yhteen kaiken tutkinnon aikana opitun. Projekti toimi minulle henkilökohtaisesti siirtymänä opiskelijaelämästä valmistuneen maailmaan. - Katianna Kauppinen, KUTU16
Projektina tietopaketti Alakulttuurikeskus Loukon vapaaehtoisille
Olen pian valmistuva kulttuurituotannon opiskelija Metropoliasta. Viimeisenä projektinani laadin tietopaketin Alakulttuurikeskus Loukon vapaaehtoistoiminnan ja tapahtumatuotannon tueksi. Alakulttuurikeskus Loukko on Helsingin Kalliossa sijaitseva, turvallisemman tilan periaatteita noudattava kohtaamispaikka, jossa järjestetään monenlaista toimintaa. Esittävän taiteen tilaisuuksien lisäksi tilassa toimii ostopakoton vegaaninen kahvila, matalan kynnyksen taidegalleria sekä erilaisia työpajoja ompeluseurasta elävän mallin piirustukseen. Tiistaista torstaihin Loukossa tarjoillaan kolmen euron hintaista lounasta, joka valmistetaan hävikkiruoasta. Osoitteessa Castréninkatu 7 sijaitseva tila avattiin keväällä 2019. Alakulttuurikeskusta pyörittää vuonna 2017 perustettu helsinkiläinen kulttuuriyhdistys Loukko ry, jonka tarkoituksena on edistää kulttuuritoiminnan monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta. Loukon työryhmä koostuu eri taiteenalojen ja hoivatyön ammattilaisista, DIY-tapahtumatuottajista ja vapaaehtoisista. Loukko tarjoaa puitteet ja apua myös ulkopuolisille tapahtumanjärjestäjille. Projektini tavoitteena oli luoda selkeä tietopaketti, josta sekä Loukon vapaaehtoiset että ulkopuoliset tapahtumanjärjestäjät saisivat kaiken tarvitsemansa tiedon tiloissa toimimiseen. Tietopaketissa tuli olla lyhyt esittely Loukon periaatteista ja säännöistä, turvallisuusohjeet, esteettömyystiedot, lista tekniikasta käyttöohjeineen, gallerian tiedot, sekä kuvalliset ohjeistukset vapaaehtoisten tehtäviin. Osa ohjeista oli jo olemassa ranskalaisina viivoina Loukon Google Drivessä, vapaaehtoisten Facebook-ryhmässä tai Trello-kalenterissa. Kokosin ohjeistukset yhteen paikkaan, selkeytin niitä ja otin kuvia. Lopputuloksena syntyi valmiiksi taitettu PDF-dokumentti, joka on helppo tulostaa Loukon kahvilatiskille tai jakaa verkossa. Tein projektin aikana vuoroja Loukossa saadakseni kuvan vapaaehtoisten tehtävistä ja oppiakseni käyttämään tilan tekniikkaa. Kahvilatyöskentelyn lisäksi päädyin mm. myymään lippuja Punk In Finland -tukikeikalla ja miksaamaan drag-showta. Opin paljon vapaaehtoistoiminnasta ja tutustuin ihmisiin, jotka jakavat intohimoni ruohonjuuritason kulttuuritoimintaan. Jos haluat järjestää folk-illan, räppikeikan, sarjakuvatyöpajan tai minkä tahansa taidepläjäyksen, tai vaan kirjoittaa opinnäytetyötä halvan kahvin äärellä, kannattaa tulla Loukkoon!
Tapahtumatuotannon yrittäjäksi
Opinnollistin itsenäisen projektin muodossa tapahtumien tekniseen tuotantoon keskittyvän yrityksen perustamisen. Yrityksen perustaminen voi kuulostaa pelottavalta, ja sitä se oli minullekin. Olin pitkään sitä mieltä, että en missään nimessä ryhtyisi yrittäjäksi, koska yrittäjyyteen liittyy paljon riskejä. Samaan aikaan siihen liittyy myös paljon työtä ja velvollisuuksia. Olen kuitenkin onnistunut työllistymään opintojeni aikana tapahtumakentällä niin, että koen yritystoiminnan antavan minulle paljon vapauksia ja mahdollisuuden tehdä juuri sitä, mitä haluan. Yrityksen perustamiseen ja yritystoiminnan perustamiseen liittyy toki paljon työtä, mutta tänä päivänä apua ja neuvoja on helppo löytää internetistä. Esimerkiksi NewCo Helsingin kaltaisista yritysneuvonta-palveluista on helppo saada tietoa ja neuvoja. Kun riskit ja mahdollisuudet konkretisoi itselleen ja muille, ja panostaa liiketoiminta-idean ja –suunnitelman hiomiseen, on myös helpompi ja turvallisempi ryhtyä yrittämään. Oma intohimoni ja pääasiallinen työkenttäni on konemusiikki, sekä siihen liittyvät tapahtumat, tekninen tuotanto ja valosuunnittelu- ja operointi. Kenttä ei varsinkaan Suomessa ole kovin suuri ja tapahtumat ovat lähtökohtaisesti pieniä tai keskisuuria. Yritystä ajatellen tiedostan, että alalla ei liiku suuria rahoja ja koska piirit ovat pienet. Siksi onkin ollut erityisen tärkeää verkostoitua muiden tekijöiden kanssa. Lisäksi omien vahvuuksien ja taitojen kehittäminen on tärkeää, koska kilpailu on kovaa. Tällä hetkellä työskentelen freelancer-valoteknikkona, sekä vastaan Helsingissä sijaitsevien Ääniwallin ja Kaikun teknisestä tuotannosta. Yrityksen perustaminen helpottaisi erityisesti freelancer-töitäni, joita tulee myös tulevaisuudessa olemaan yhä enemmän ulkomailla. Kun harkitsee yrityksen perustamista, on syytä miettiä omia vahvuuksia ja kilpailuvalttiaan kentällä, sekä kuinka erottua joukosta, ja mitä oikeastaan haluaa tarjota ja kenelle. Lisäksi luotettava yhtiökumppani, tai -kumppanit, saattavat helpottaa päätöstä lähteä yrittäjäksi, kun asioiden kanssa ei tarvitse painia yksin. Itselleen ei kannata eikä tarvitse olla liian kriittinen, eikä heti tarvitse olla paras kaikessa.. Neuvoja ja vinkkejä kannattaa ehdottomasti kysellä myös muilta yrittäjiltä ja miltä tuntuu työllistää itsensä. Oma vinkkini on, että yrittäjyyttä ei tarvitse pelätä. Valmistelut kannattaa tehdä huolella, ja hyödyntää kaikkia mahdollisia alustoja, kirjallisuutta ja neuvontapalveluita, mitä suinkin keksii. Lopputuloksena on vähintäänkin hyvä yritys.
Höntsä-Fest 2018 – Jäähallille 45 päivässä!
Höntsä-Fest on nuorten hyvinvointitapahtuma, joka järjestettiin ensimmäistä kertaa Helsingin Jäähallilla keskiviikkona 3.10.2018. Tapahtuma oli suunnattu 16-25 -vuotiaille nuorille ja sen tavoitteena oli nostaa höntsälajien tunnettuutta ja matalan kynnyksen harrastustoiminnan suosiota nuorten keskuudessa. Höntsäharrastus voi olla mitä tahansa, kunhan sitä ei oteta liian vakavasti ja se saa kaveriporukan kokoontumaan yhteen. Höntsä-Festissä nuorilla oli mahdollisuus ohjata omaa harrastuspistettä tai tutustua ja kokeilla erilaisia kulttuuri- ja urheilulajeja ”höntsäilyhengessä”, eli rennossa ja leikkimielisessä ilmapiirissä. Hyppäsin mukaan tuotantoon elokuussa 2018, puolitoista kuukautta ennen tapahtumapäivää. Vastuualueekseni sain some-markkinoinnin. Päämääränä oli tavoittaa mahdollisimman laaja joukko pääkaupunkiseudun nuoria ja saada heidät tietoiseksi tapahtumasta. Sain heti alkuvaiheessa ympärilleni huipputiimin, jonka kanssa lähdimme suunnittelemaan ja toteuttamaan onnistunutta some-viestintää tapahtumalle, jota ei oltu koskaan aikaisemmin järjestetty. Matkan varrella oli sekä haasteita että mahdollisuuksia. Kaikki aloitettiin puhtaalta pöydältä, joten tehtävää oli paljon ja aikaa vähän. Instagram-tili @Hontsafest aktivoitiin elokuussa. Alusta saakka tili päivittyi lähes päivittäin tapahtuman yhteistyökumppaneiden ja suojelijoiden terveisistä aina ”behind the scenes” -henkisiin videopätkiin tuotantotiimin palavereista. Halusimme luoda kanavan, joka olisi helposti lähestyttävä, hauska ja tapahtuman hengessä vähän höntsä. ”Ei se ole niin vakavaa” toimi kantavana teemana läpi koko projektin. Kokonaisuudessaan Höntsä-Fest oli erittäin onnistunut kokonaisuus. Some-kanavat keräsivät satoja seuraajia ja tapahtumaa oli tekemässä yli 20 yhteistyötahoa. Itse tapahtuma keräsi yhteen yli 500 nuorta ympäri pääkaupunkiseutua. Kaikki tämä saatiin aikaan vain 45 päivässä! Tapahtumapäivänä oli mahtavaa seurata, kuinka nuoret pääsivät ohjaamaan erilaisia höntsälajeja. Kävijät heittäytyivät kokeilemaan mm. eri tanssilajeja, parkouria, teqbalia, sulkapalloa, karaokea, dj-pajaa sekä vapaaottelua. Tapahtuma huipentui Dilemman ja Töölön Ketterän keikkaan ja leikkimieliseen pipolätkämatsiin, jossa nuoret pääsivät pelaamaan julkkiksia vastaan. Tapahtumassa promotoitiin myös syksyllä alkavia Höntsä coach -koulutuksia, joissa nuorilla on mahdollisuus saada valmiudet kulttuuri- ja liikuntahöntsäklubien ohjaamiseen. Oppimiseni projektissa ylitti kaikki odotukseni ja alkuperäiset suunnitelmani. Alun perin minun oli tarkoitus olla vastuussa pääasiassa sosiaalisen median sisällöntuotannosta, mutta tämän lisäksi pääsin avustamaan myös muissa tuotannon tehtävissä. Sain nähdä, miten suuri tapahtuma rakennetaan alusta loppuun saakka ja vielä hyvin lyhyessä ajassa. Projekti ei olisi voinut osua parempaan saumaan ja olen erityisen kiitollinen koko höntsätiimille, että pääsin kokemaan onnistumisen kokemukset, fiilikset ja odotuksen tunteet osana porukkaa. Samalla kasvatin myös oman osaamiseni täysin uudelle tasolle. Höntsä-Festin taustalla on Höntsä - silta eteenpäin! -hanke, jota rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto ESR. Höntsä-hankkeessa kehitetään monialainen Höntsä-toimintamalli, joka perustuu iloa tuottavaan, osaamisesta riippumattomaan, kaikille avoimeen matalan kynnyksen Höntsä-toimintaan arjen toimintaympäristöissä.
Tutkimusmatkalla XR:n maailmassa!
Miltä suomalainen XR-kenttä* näyttää vuonna 2019? Onko kentällä relevantteja työmahdollisuuksia tuottajalle? Entä miltä näyttää XR:n ja kulttuurin suhde? Lähdimme tutkailemaan asiaa kolmen kulttuurituottajaopiskelijan voimin keväällä 2019, kun siltoja kulttuuri- ja teknologia-alojen välille rakentava Creathon-hanke värväsi minut sekä Julia Keinäsen tuottamaan informatiivista videopakettia tukemaan syksyllä 2019 starttaavaa “XR - uutta todellisuutta” -verkkokurssiaan. Kolmas kutulainen löytyi, kun keksimme värvätä Laura Madetojan toimittajaksemme ja kasvoiksemme. Laurahan päätyikin sitten tekemään opinäytetyönsä täysin keräämiimme haastattelumateriaaleihin perustuen. Työ löytyy netistä ja vastaa kysymyksiin tuottajan työmahdollisuuksista tällä saralla, suosittelen vilkaisemaan mikäli aihe kiehtoo. Työnkuvaani kuuluivat tuotannolliset- ja organisointitehtävät sekä erityisesti kuvauskaluston operointi ja videomateriaalin raakaeditointi. Veikkaanpa, että näistä jälkimmäisistä tehtävistä karttuneet taidot tulevat olemaan yllättävän hyödyllisiä tulevaisuudessa itselleni ja uskoakseni lähes kelle tahansa tuottajalle. Pidin kameroiden ja mikkien kanssa puljaamista hauskana ja nautin sommittelusta, hauskaa vaihtelua normaaleihin läppäri- ja puhelinhommiin siis. Ideana oli tuottaa rentoa, reportaasihenkistä materiaalia tietyllä pedagogisella pohjavireellä. Jotain, joka kohentaa verkkokurssia käyvän mielenkiintoa kaiken tuhdimman infon keskellä ja samalla täydentää opittua. Kyselimme kenttää tuntevilta parhaat vinkit keihin henkilöihin ja mihin firmoihin kannattaa ottaa yhteyttä ja saimmekin säädettyä tapaamiset yllättävän helposti yhteistyötahojen ollessa uskomattoman avuliaita. Päädyimme lopulta vierailemaan kahdeksassa alan yrityksessä ympäri pk-seutua. Erilaista otantaa ja lähestymistapaa alaan löytyi paljonkin, kirurgian opetuksesta VR-teatterin kautta arcade-peleihin. Kiinnostavaa on se, että vaikka kulloinenkin aihe ei itsessään olisi kovinkaan kiinnostava, niin laadukkaasti sovellettu XR tuntuu tekevän siitä helposti vähän mielenkiintoisempaa. Kenties niin kutsuttu (arjen) pelillistäminen on tulevan päivän sana? Jos haastatelluilta haluttaisiin hakea jotain yhtä vahvaa konsensusta, liittyisi se varmasti siihen, miten XR-teknologian potentiaaliset käyttötarkoitukset ovat niin laajat, ettei meillä ole vielä suurtakaan ymmärrystä niistä. Mielikuvitus ei vain riitä. Myös klisee siitä, että elämme suurta murroksen aikaa, oli vahvasti mukana haastatteluiden sanastossa. Tällä kertaa se näyttää kuitenkin pitävän paikkansa! Varsinkin maailmalla alan firmoihin sijoitetaan pääomaa avokätisesti, ja se yhdistettynä huippuosaajiin näyttää poikivan tuloksia nopeutuvaan tahtiin. Erityisesti kolmelta jututtamaltamme erityisasiantuntijalta saimme kuitenkin myös tasapainottavia lausuntoja: kehitettävää kyllä riittää ennen kuin todellinen saumaton immersio* voidaan saavuttaa ja teknologioiden potentiaalia ulosmitata. *XR = extended reality, siis VR- ja AR-teknologiat sekä muut samanhenkiset niin kutsutun todellisuuden jatkeet *Immersio = uppoutuminen, eläytyminen
Tiimityötä TV-tuotannossa – Suurin pudottaja Suomi
Vietin kiireisen kevään ja alkukesän Suurin pudottaja Suomi -TV-tuotannon parissa. Suurin pudottaja on yhdysvaltalaiseen The Biggest Loser -formaattiin perustuva tositelevisiosarja, jonka ensimmäinen tuotantokausi nähtiin Yhdysvalloissa vuonna 2004. Suomessa sarjaa on tehty kolme tuotantokautta. Ohjelman osallistujat kilpailevat keskenään tavoitteenaan pudottaa mahdollisimman paljon painoa asiantuntevan valmennuksen avulla. Kilpailun runko koostuu viikoittain toistuvista haasteista, tehtävistä̈ sekä̈ punnituksesta. Kilpailun lopussa prosentuaalisesti eniten painoaan pudottanut kilpailija voittaa kisan. Tällä̈ kaudella mukana oli seitsemän julkisuudesta tuttua henkilöä̈; Riitta Väisänen, Juhani Tamminen, Pertti Neumann, Michele Kaulanen, Nina Mikkonen, Niina Kuhta ja Akseli Herlevi. Kuvaukset järjestettiin kesällä 2019 Vantaalla Hämeenkylän kartanossa. Toimin tuotannossa pääasiassa tuotantokoordinaattorina. Lisäksi tuurasin hetken ajan tuotantopäällikköämme. Vastuullani oli muun muassa kuvausten aikataulutus, yhteistyökumppaneiden hankinta sekä kuvausjärjestelyt. Tämän ohella saatoin punnita berliininmunkkeja, pestä pyykkiä tai maalata pingispalloja. TV-tuotannossa ei kahta samanlaista päivää näe! Syvennyin projektissa tiimityöhön, sillä halusin oppia lisää tiimien dynamiikasta ja sisäisistä rooleista. Luin teoriaa aiheesta, mikä auttoi minua analysoimaan tiimin toimintaa ja huomioimaan tiimin jäsenten vahvuuksia jakaessani työtehtäviä. Opin teorian kautta myös lisää itsestäni ja omista vahvuuksistani ja heikkouksistani. Pystyin tunnistamaan itsestäni asioita, joita en ollut aikaisemmin tiedostanut. Kun tunnet itsesi, pystyt edistämään tiimin tavoitteita. Myöntämällä heikkoutesi saatat oppia tiimin jäseniltä lisää, mikä tekee tiimistä entistä vahvemman. Mielestäni esimiesten olisi tärkeää puhua tiimien kesken avoimesti jäsenien rooleista sekä heidän vahvuuksistaan ja heikkouksistaan. Kesäni oli kiireinen, mutta antoisa. Käteen jäi lisää itsevarmuutta ja -tuntemusta, ammattitaitoa, verkostoja sekä hauskoja muistoja!
E-urheilu – tuottajana tutkimassa uutta kasvavaa ilmiötä
Elektroninen urheilu eli e-urheilu tai esport on videopelien kilpapelaamista. Nuorten pelaamiseen liittyy paljon ennakkoluuloja ja se on yksi vanhempien huolenaihe. Yleinen käsitys lajista on perustunut mielikuvaan tietokonenörteistä, jotka ovat energiajuomien suurkuluttajia. Nyt E-urheilu on esillä viikoittain mediassa, ja pelaamisesta on tullut merkittävää liiketoimintaa maailmalla. Kaavin kunta halusi lähteä tukemaan tätä nuorten keskuudessa suosittua harrastusta. Tammikuussa 2019 Kaavin nuorisotalolla järjestettiin lanit (= verkkopelitapahtuma) iltakahvilan yhteydessä. Nuorisotalo tarjosi innokkaille pelaajille tilan, jonne nuoret saivat tuoda omat pelikoneensa. Ilta oli suosittu. Lukuisten kyselyiden tuloksena päätettiin kesällä 2019 järjestää uusi ja isompi tapahtuma: KAAVIESPORT. Tapahtuman tarkoituksena oli koota yhteen paikkakuntalaisia nuoria viettämään aikaa mieluisen tekemisen parissa. Tapahtumaan osallistuminen ei edellyttänyt pelaamista, joten se ei sulkenut osallistujia pois tapahtumasta. Nuoret kokivat tärkeänä sen, että he saivat tuoda itse omat laitteensa ja rakentaa itselleen oman pelipaikan. Pelipaikat olivat hyvin näyttäviä ja nuorten näköisiä. Tapahtumaa ei ollut aikataulutettu muuten kuin tapahtumassa pelattujen CS:GO ja Rocket League -turnausten osalta, jotta ne saatiin vietyä läpi suunnitellusti, ja nuoret saisivat riittävästi vapaata peliaikaa. Projektin alkuvaiheessa tutustuin lajiin lukemalla alan kirjallisuutta ja nettiuutisia. E-urheilu näkyy mediassa koko ajan enemmän, esimerkiksi Telia Esports Seriesin televisioinnin myötä alan mediatunnettavuus on kasvanut räjähdysmäisesti. Sarjassa pelataan Counter Strike: Global Offensive -tietokonepeliä, eli CS:GO:ta, ja palkintopottina on yhteensä 40 000 euroa. Yhtenä projektin suurimmista haasteista oli tapahtuman kohderyhmäsegmentin tavoittaminen, sillä tapahtuma oli uusi ja ilmainen. Tapahtumamarkkinointi päätettiin keskittää sosiaaliseen mediaan. Tapahtumalle perustettiin oma Instagram-profiili sekä Kuavin Kuhinoiden Facebook-tilille luotiin tapahtuma. Some-markkinoinnissa hyödynnettiin myös Kaavin nuorisotalon omaa IG- ja Snapchat-tilejä. Vastasin tapahtuman some-markkinoinnin suunnittelusta. Tuotan työkseni sisältöjä erään urheiluseuran some-kanaviin, joten tästä kokemuksesta oli minulle hyötyä. Markkinointi onnistui hyvin. Tapahtumaan osallistui lähes 150 ihmistä, ja 48 konepaikkaa varattiin ennakkoilmoittautumisen yhteydessä. Ilahduttavaa oli nähdä, että nuorten vanhempia oli paikalla tapahtumassa. He olivat selkeästi kiinnostuneita siitä, mitä nuoret tekevät. Tapahtuman tulevien vuosien jatko sai kyselyitä jo tapahtuman jälkeisenä aamuna. E-urheilutapahtuman järjestäminen oli toimiva keino tavoittaa nuoria kunnan nuorisotoimen näkökulmasta. Kunnassa nuorten harrastusmahdollisuudet ovat rajalliset, joten e-urheilun harrastamismahdollisuuksille on varmasti kysyntää. Laura L. / Kutu17
Ensimmäinen projekti tuottajan kengissä
Pääsemme jo ensimmäisen vuoden loppupuolella tekemään itsenäisen projektin osana kulttuurituotannon opintoja. Ryhmämme opiskelijoiden taustat ovat keskenään hyvin erilaisia ja jotkut ovat olleet jo useasti töissä tuotannon puolella, mutta meille projekti oli ensimmäinen sorttiaan. Valitsimme ensimmäiseksi tuotannoksemme Metropolian Kulttuurituotannon koulutusohjelman promootion eli “Hakupromon”. Tavoitteenamme oli saavuttaa potentiaaliset hakijaehdokkaat ja saada 300 hakijaa palauttamaan ennakkotehtävän. Tuotannon kulmakivet pitivät sisällään sosiaalisen median markkinointia, sisällöntuottoa ja uusien hakijoiden infotilaisuuden. Markkinointi ja sisällöntuotto olivat meille uusia haasteita, joten tässä voi alkaa mietityttämään, että miten selviydyimme projektista ilman minkäänlaista kokemusta? Opintovuoden aikaisemmista kursseista oli tietenkin apua projektissa, mutta koska kyse on opintojen ensimmäisestä itsenäisestä projektista kaikki saavat ohjaajan. Meidän ohjaajinamme toimivat kulttuurituotannon tutkintovastaava Leena Björkqvist ja koulutussuunnittelija Anne Ojala-Soini. He ohjeistivat ja auttoivat meitä käytännön järjestelyissä, mutta myös luottivat meihin ja saimme hoitaa toteutuksen lopulta hyvin itsenäisesti, joka oli mukavaa, sillä saimme oppia tekemällä. Saimme todella suunnitella, markkinoida, järjestää ja luoda, emmekä joutuneet vain juoksupojiksi, kun muut hoitivat ”tärkeämmät työt”. Eli mitä käytännössä teimme, jotta saimme projektin tehtyä? Alkuun Leena ja Anne kertoivat juuri tähän projektiin liittyvät yksityiskohdat sekä mitä meiltä odotetaan, jonka jälkeen oli aika käydä töihin. Aloitimme yksinkertaisesti aikataulun tekemisestä. Excel-tiedosto täyttyi nopeasti sisällöstä ja päivämääristä. Aikataulun jälkeen siirryimme sisällön suunnitteluun, joka onnistui hyvin ja oli meille luonnollista. Opimme projektinhallinta kurssilla, miten saamme suunnitelmamme päästämme paperille ja sen jälkeen toteutettua realistisesti. Aikataulun ja suunnittelun jälkeen oli aika alkaa tuottaa sisältöä, joka oli hyvän suunnitelman ja luontevan kommunikoinnin myötä sujuvaa. Jokainen projekti koostuu pienistä kokonaisuuksista ja tehtävistä, joiden tekeminen itsessään ei ole vaikeaa, joten toivomme, että mieleenne jää, että vaikka ei ole kokemusta, niin ei kannata pelätä itsenäisiä projekteja tai muutenkaan uusia kokemuksia. Kunhan luottaa itseensä ja jakaa projektin hallittaviin kokonaisuuksiin sekä kommunikoi avoimesti, selkeästi ja tarpeeksi usein selviytyy projektista kuin projektista. Erika Laakkonen & Lumi-Emilia Kallionpää
Tapiola Sinfonietta – kaupunginorkesteri kiertueella
Viime vuoden elokuussa Espoon kaupunginorkesteri Tapiola Sinfonietta lähti päiväksi tien päälle ja soitti maksuttomat pop up -konsertit neljässä eri kauppakeskuksessa. Kiertueen tarkoituksena oli paitsi juhlistaa Espoo-päivää, myös tuoda Sinfonietta ulos konserttisaleista esiintymään kaupunkilaisten keskelle. Konsertit Isossa Omenassa, Entressen kirjastossa, kauppakeskus Sellossa sekä kauppakeskus Ainoassa keräsivät suuren joukon kiinnostunutta yleisöä kuulemaan Mozartin, Beethovenin sekä Leonard Bernsteinin musiikkia. Konserttikiertue oli Tapiola Sinfoniettan panostus Espoo-päivän ohjelmaan. Espoo-päivä on vuosittain elokuun viimeisenä lauantaina järjestettävä kaupunkitapahtuma. Sen ohjelma koostuu kymmenistä kaupunkilaisten, yhteisöjen, yritysten ja kaupungin tekemistä tapahtumista ympäri Espoota. Kaikkiin Espoo-päivän tapahtumiin on aina vapaa pääsy. Orkesterin pop up -kiertueen idea oli syntynyt halusta kokeilla jotain uutta ja olla näkyvästi esillä kaupunkitapahtuman aikana. Kiertuetta olikin erittäin mielenkiintoista lähteä toteuttamaan. Aloitin työni pop up -konserttikiertueen tuotantokoordinaattorina huhtikuussa 2018. Työ alkoi kiertueen tarkemmalla suunnittelulla ja jatkui tapahtumapäivän aikatauluttamisella sekä yhteydenpidolla kauppakeskuksiin, Espoo-päivän järjestäjiin sekä muihin yhteystyökumppaneihin. Tein käytännön järjestelyjä ennen tapahtumaa ja sen aikana. Lisäksi huolehdin tapahtuman näkyvyydestä esimerkiksi Espoo-päivän materiaaleissa ja pääkaupunkiseudun tapahtumakalentereissa. Lopputulos oli ainutlaatuinen ja mieleenpainuva tapahtumapäivä, joka keräsi satoja kuulijoita klassisen musiikin äärelle. Kauppakeskuksessa orkesteri ja yleisö pääsivät ilahduttavan lähelle toisiaan. Konserteissa oli välitön ja mukava tunnelma. Erityisesti konsertti Sellossa jäi mieleeni hienona kokemuksena. Oli upeaa katsella monisatapäistä yleisöä neljässä eri kerroksessa, kaikki kuuntelemassa Beethovenin seitsemännen sinfonian finaalia. Pop up -konserttikiertue osana Espoo-päivän ohjelmaa oli erittäin hyvä tapa rakentaa ja tukea Tapiola Sinfoniettan imagoa kokeilevana ja ennakkoluulottomana kaupunginorkesterina. Lähtemällä rohkeasti kiertueelle yleisön keskelle Tapiola Sinfonietta viesti olevansa orkesteri kaupunkilaisia varten, ja onnistui tuomaan musiikkinsa myös sellaisille kuulijoille, joille klassinen musiikki ja konsertit voivat tuntua vierailta. Minulle tuottajana pop up -kiertue oli erittäin onnistunut kokemus. Tapahtuma oli ilo toteuttaa yhdessä ammattimaisten muusikoiden ja orkesterin henkilökunnan kanssa. Projektin aikana pääsin tutustumaan orkesterin toimintaan ja syvensin tapahtumatuotannon osaamistani sekä klassisen musiikin kentän ja toimijoiden tuntemustani. Ennen kaikkea vahvistin käsitystäni siitä, että haluan tulevalla tuottajan urallani jatkaa töitä klassisen musiikin kentällä sekä mahdollistaa taidemusiikkielämyksiä myös uusille yleisöille. Hanna Kokkonen, kulttuurituotannon opiskelija, Kutu15
Arabian katufestivaali artistituotanto cultural management festivaali festivaalituotanto hanke itsensä johtaminen itsenäinen projekti johtaminen kansainvälisyys Kansallismuseo Kulttuurialan projektityö kulttuurintuotanto kulttuurituotanto Kulttuurituottaja Kulttuurituottaja 2016 kulttuurituottaja 2017 kulttuurituottaja 2019 kulttuurituottaja 2020 kulttuurituottajat kulttuurituottaja YAMK Kutu15 kutu16 Kutu17 kutu18 markkinointi Metropolia metropolia ammattikorkeakoulu näyttely vartissa opastusvideo opiskelija projekti projektityö some sosiaalinen media tanssi tanssitaide tapahtumatuotanto Tuottajat18 Tuottajat20 tv-tuotanto vapaaehtoisten johtaminen vapaaehtoistyö viestintä yhteishaku