Hanketuottaja rakentaa ihmiselle merkityksellistä kulttuuritoimintaa
Haastattelin Mai Salmenkangasta, sosiaalialan lehtoria ja CONNEXT for inclusion –hankkeen projektipäällikköä, hanketuottamisesta sekä hänen monipuolisesta ihmisläheisestä urastaan. Salmenkangas ei ole tuottaja, mutta on kuitenkin työskennellyt useiden hankkeiden parissa. Salmenkangas kertoi omin sanoin hänen toimenkuvansa olevan “hajanainen ja hirmu monimutkainen”, joten keskityin tässä haastattelussa saamaan irti juuri projektipäällikön työstä hankkeessa. CONNEXT for inclusion CONNEXT for inclusion –hankkeen tavoitteena on edistää nuoria maahanmuuttajia löytämään opiskelupaikan peruskoulun jälkeen ja kiinnittymään niihin opintoihin. Hankkeessa tuotetaan monipuolista ohjausmateriaalia, joiden avulla pyritään saamaan nuoria maahanmuuttajia tekemään ja oppimaan aktiivisesti esimerkiksi peleillä ja leikeillä. Hanke vaikuttaa todella mielenkiintoiselta ja hyödylliseltä, sillä siitä on varmasti paljon apua maahanmuuttajataustaisille nuorille. Mai Salmenkangas kertoi työskentelevänsä hankkeessa projektipäällikkönä. Hänen monipuoliseen työalueeseensa hankkeessa kuuluu esimerkiksi raportointi, budjetit, viestintä, nettisivut, uutiskirjeet ja markkinointi. Salmenkankaan mukaan työn hyvät puolet ovat luovuus sekä se, että pääsee kehittelemään asioita, joista on oikeasti hyötyä ja joilla pystyy vaikuttamaan. Hyvä puoli on myös se, että projektipäällikkönä pääsee itse vaikuttamaan omaan työhönsä ja voi ehdottaa muillekin mitä ja miten tehdä asioita. Narujen omissa käsissä pitäminen kuulostaa mielenkiintoiselta ja houkuttelevalta. Projektipäälliköllä on kuitenkin paljon vastuuta, minkä takia työn voisi kuvitella olevan melko stressaavaakin. Hankkeessa työskentelyn huonoja puolia ovat Salmenkankaan mukaan lyhyet projektit, sillä hankkeiden parissa tulevaisuus voi olla epävarmaa ja aika on rajallista. Pitää pystyä nopeasti tutustumaan projektissa työskenteleviin ihmisiin ja heidän tapoihinsa toimia. Ajanhallinta on Salmenkankaalle haastavaa. Sen uskon, että kun tekee paljon itse, se vie aikaa ja voi olla vaikea hahmottaa paljonko pitää tehdä mitäkin tunnissa, päivässä tai viikossa. Polku hanketyöhön ja tulevaisuuden suunnitelmat Salmenkangasta alkoi jo opiskeluaikoina kiinnostamaan monikulttuurisuus. Hän matkusteli maailmalla, tutustui ihmisiin ja verkostoitui. Opinnäytetyön tekemisen kautta Salmenkangas päätyi hankkeeseen töihin ja sen jälkeen onkin työskennellyt useissa hankkeissa monikulttuurisuuden parissa sekä tehnyt erilaisia kehittämishankkeita. Hän on työskennellyt hankkeiden lisäksi myös järjestöissä, työministeriössä ja YK:lla Turkissa. Suurimpia ja mieleenpainuvimpia saavutuksia urallaan Salmenkangas kertoo olevan eräs projekti Turkissa, jossa he pystyttivät pakolaisleiriä ja hankkivat sinne erilaisia tarvikkeita lyhyessä ajassa. Tulevaisuudessa Mai Salmenkangas haluaisi saada toimenkuvaansa vielä jotain uutta, sillä hän kaipaa lisää haastetta urallaan. Seuraava haaste hänelle voisi olla syksyllä 2020 alkava CRASH Creativity and Arts in Social and Health Fields ylempi AMK-tutkinto, jonka yhteyteen hän kaavailee jo uusia hankkeita. Työn merkityksellisyys on Salmenkankaalle tärkeää, joten hän aikoo jatkaa samantyyppisissä tehtävissä, mitä nyt tekee. Kulttuuri- ja sosiaalialan hankkeiden erot Kulttuuri- ja sosiaalialan hankkeet poikkeavat Salmenkankaan mukaan siinä, että niiden painopisteet ovat erit. Kulttuurialalla pyritään hallitsemaan tuotantoprosessi ja viestintä hyvin sekä tapahtumat tuotetaan ammattimaisesti alusta loppuun. Sosiaalialalla tavoitteena on päästä lähelle ihmisiä. Heidät kohdataan, heitä tuetaan ja kannustetaan sekä heidän rinnalla kuljetaan. Tässä on mielestäni melko suuri ero, sillä opintopaikkaa hakiessa on varmasti tietoinen kumpi kiinnostaa enemmän. Sosiaalialalle hakeneiden ihmisten suurin mielenkiinto yleensä on juuri ihmisten auttaminen ja heidän kanssaan työskenteleminen. Itseäni kiinnostaa nimenomaan tapahtumien tuotanto ja koko prosessi sen takana, mikä onkin syy siihen, että päädyin opiskelemaan kulttuurituotantoa. Sosiaalialankin hanketyössä on monia itseä kiinnostavia asioita, kuten ihmisläheisyys ja juuri Main erikoisala eli monikulttuurisuuteen liittyvät hankkeet. Olin yläkoulussa tukioppilaana koulumme valmistavan opetuksen luokalle, jossa oli ikäisiämme turvapaikanhakijoita. Se oli mielestäni palkitsevaa, kun näki miten he tykkäsivät pelata meidän kanssamme ja oppia uutta. Olisi myös työelämässä mahtavaa, jos näkisi työn merkityksellisyyden ihan käytännössä. Monilla kulttuuritapahtumillakin on sosiaalista ja terveydellistä merkitystä, yksi esimerkki on ihmisten syrjäytymisen ehkäiseminen. Ehkä itselle sellainen työ olisi unelma, jossa saa työskennellä kulttuuritapahtumissa, joilla on merkitys ihmisille. Haastattelussa Connext-hankkeen projektipäällikkö Mai Salmenkangas, Metropolia Ammattikorkeakoulu. Haastattelijana Veera Palmu, Metropolia Ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon ensimmäisen vuoden opiskelija.
Untuvikosta Suomen suurimman XR-tapahtuman tuottajaksi
Hankkeissa tuottajana toimiminen voi olla hyvinkin erilaista ja vaihtelevaa työtä. Haastattelin aiheesta Mira Simsiötä, joka toimii tällä hetkellä Helsinki XR-Centerissä koordinaattorina viestinnän, markkinoinnin ja palveluiden parissa. Aloittaessaan hankkeessa, Mira toimi aluksi tuottajana. Haastattelussa pääset tutustumaan Mira Simsiön polkuun untuvikosta Suomen suurimman XR-tapahtuman tuottajaksi, ja myöhemmin vielä koordinaattoriksi viestinnän, markkinoinnin ja palveluiden pariiin. Ensimmäisenä Mira kertoi Helsinki XR Centeristä, hankkeesta, jossa hän työskentelee. Helsinki XR Centeriä rahoittavat Metropolia Ammattikorkeakoulun lisäksi Helsingin kaupunki ja Business Finland. Hanketta operoi Metropolia yhdessä Finnish Virtual Reality Associationin kanssa. Helsinki XR Center on Pohjoismaiden suurin virtuaalitodellisuuteen keskittyvä keskus. Mira on ollut tässä hankkeessa töissä vuodesta 2019 asti, jolloin hän aloitti tuottajana, mutta nyt tekee markkinointia, viestintää ja palvelumuotoilua. Kerro lyhyesti työstäsi. Millainen on työnkuvasi? Olen viestintä- ja markkinointivastaava, vedän viestintä- ja tapahtumatiimiä sekä vastaan palveluista ja palveluiden kehittämisestä. Lisäksi toimin myös Arabian kampuksen kampuskoordinaattorina eli vastaan kampuksen kehittämisestä sekä kampukseen liittyvistä palveluista. Mitä hyvää on olla tuottajana hankkeessa? Entä mitkä ovat huonompia puolia? Hyvää hankkeessa olemisessa on se, että on todella monipuolinen toimintakenttä, eikä ole pelkästään tapahtumantuotantoa. Huonoimpia puolia on se hektisyys, joka on aika yleistä tuottajan työssä, pitää saada nopeasti asioita kasaan. Mikä työssäsi on vaikeinta? Vaikeinta oli, kun tuli teknologiapainotteiseen hankkeeseen töihin ihan untuvikkona. Täytyy tunnustaa, etten oikeastaan tiennyt XR-alasta mitään. Mun on pitänyt omaksua todella paljon tietoa ja opiskella koko ala alusta loppuun. Mutta siitäkin selvittiin. Mikä työssäsi on parasta? Ihan parasta on tietysti meidän monipuolinen tiimi ja työkaverit. Mä oon sellainen ihmisihminen. Millainen on tavanomainen työpäiväsi? Siihen kuuluu paljon sähköpostien purkamista, kysymyksiin vastailua, tulee paljon kyselyjä mm. tiloista ja tapahtumista. Sitten on erilaisia tapaamisia ja kehittämispalavereja liittyen XR Centeriin ja kampukseen. Lisäksi vielä nettisivujen ja somen päivitystä sekä viestinnän suunnittelua. Miten päädyit alalle ja juuri kyseiseen hankkeeseen? Päädyin hanketuottajaksi vuonna 2018 opintojen kautta, kun opiskelin myös kulttuurituottajaksi Metropoliassa. Ennen valmistumista kirjoitin opinnäytetyön Höntsä - Silta eteenpäin -hankkeessa, jossa sitten tein ison jäähallitapahtuman. Siihen aikaan olin Metropolia Ammattikorkeakoulun TKI-yksikön (tutkimus,- kehittämis ja innovaatio -yksikkö) kanssa samoissa tiloissa töissä ja he pyysivät tuottajaksi alkavaan uuteen hankkeeseen, eli Helsinki XR Centeriin. Eli siis työt poikivat töitä. Ensin tein hankkeessa tuottajan töitä vuoden verran ja sitten siirryin kampuskoordinaattoriksi. Mitä haluat tehdä tulevaisuudessa? Haluaisin tehdä viestinnän ja markkinoinnin kanssa enemmän töitä. Luultavasti suoritan maisterinopinnot jossakin kohtaa. Haluaisin jatkaa teknologiapainotteisella alalla. Kuvaile itseäsi kolmella sanalla. Oon sellainen kaikkien kaveri, eli ystävällinen, sydämellinen ja kova tekemään töitä. Mikä on yksi urasi huippuhetkistä? Kyllä mun uran yksi huippuhetkistä on ollut tässä hankkeessa, meidän viimevuotinen Match Up 2019 tapahtuma Arabian kampuksella. Olin vastaava tuottaja, mukana oli kymmeniä yhteistyötahoja, sekä monia kansainvälisiä puhujia. Se oli Suomen suurin virtuaalitodellisuuteen keskittyvä tapahtuma. ESR-hankkeiden ohella Metropoliassa on paljon muitakin projekteja ja ulkopuolisella rahalla tehtävää toimintaa. Millaisia asioita tuottajan osaamiskansioon pitäisi kerätä, jotta niihin pääsee kiinni? Silloin kun itse opiskelin niin ei juurikaan käyty hankkeisiin liittyviä asioita läpi. ESR-hankkeissa ei voi muuta kun oppia paljon, niissä on todella paljon paperitöitä. Osaamiskansioon tulisi kerätä ymmärrystä rahoittajista, ketkä myöntää rahoituksia, miten prosessi toimii alusta loppuun. Sekä rahoitusinstrumentit, mistä haetaan rahoitukset ja milloin. Hankekieli ja sanasto on erilaista, niitä kannattaa kerätä tietoon, kuten esimerkiksi ESR (=Euroopan sosiaalirahasto) ja EAKR (Euroopan aluekehitysrahasto) ja muita erilaisia lyhenteitä. Olisiko sulla antaa tähän loppuun vielä jotain vinkkejä juuri aloittaneelle kulttuurituottajalle? Älkää ikinä polttako itseänne loppuun! Hyvä työtekijä pitää itsestään huolta. Pitää osata sanoa ei silloin kun on liikaa. Kaikkeen ei tarvitse sanoa joo. Hyvä tuottaja pistää myös oman hyvinvoinnin edelle. Kun huolehtii itsestään, huolehtii myös töistään. Me riitämme tällaisina, kun me olemme. Kiitos paljon Mira Simsiö haastattelusta! Haastattelussa koordinaattori Simsiö, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Arabian kampuskoordinaattori. Haastattelijana Veera Lindgren, Metropolia Ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon ensimmäisen vuoden opiskelija.
Sukellus hanketuottajuuden maailmaan
Itselleni hanketuottaminen käsitteenä on vieras ja uusi. Onneksi on olemassa alan konkareita, kuten Riikka Wallin, joilta voi selvittää asiaa. Jututin häntä pidemmän tovin ja sainkin selville, mitä hanketuottamisella tarkoitetaan. Riikka on valmistunut vuonna 2010 kulttuurituottajaksi Yrkeshögskolan Novia:sta ja opiskellut myöhemmin kulttuurituotannon ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon Metropoliassa. Uraa kulttuurituottajana on viitoittanut nuorten hyvinvoinnin edistäminen, kulttuurialan kehittäminen sekä kulttuurikentän työmahdollisuuksien parantaminen. Tällä hetkellä Riikka työskentelee Metropolian julkaisukoordinaattorina. Ensiaskeleet EU-hankkeiden pariin Hankkeiden pariin Riikka on päätynyt jo opintojensa alussa vuonna 2008 järjestämällä EU-hankkeeseen liittyvää tapahtumaa. Ensimmäiset kosketukset EU-byrokratiaan ovat jääneet hänelle mieleen hauskoina yksityiskohtina. ”Kukkia ei saanut erikseen ostaa tapahtumaa varten, mutta tarvittavat kukat saatiin lahjoituksen kautta tapahtumaan. Onnistuin myös sponsoreiden kautta hankkimaan tapahtumaan tarjoiltavaksi skumppaa. En tiedä miten siinä onnistuin”, Riikka kuvasi naurahtaen. Osumaa tuottamassa Jatkoa EU-hankkeille Riikka sai työskennellessään hanketuottajana Osuma – Osallistamalla osaamista -hankkeessa helmikuuhun 2020 saakka. Osuma on valtakunnallinen nuorten hyvinvointiin keskittyvä koordinaatiohanke, jossa on kaiken kaikkiaan mukana noin 20 hanketta. Osuman tehtävänä on koordinoida tätä EU:n sosiaalirahaston rahoittamaa hankekokonaisuutta ja tuoda esille hankkeissa saavutettuja tuloksia. ”Hanketuottajalla tulee olla halu vaikuttaa ja kehittää uutta.” Työnkuva Osuman hanketuottajana oli laaja ja työtehtävissä näkyi vahvasti Riikan aiemmin hankkima osaaminen. Työtehtävät painottuivat viestinnän kokonaisuudesta vastaamiseen ja hankkeiden sparraamiseen viestintäasioissa. Lisäksi Wallin toimi sihteerinä ohjausryhmässä, vastasi kaksikielisyytensä ansiosta hankkeen ruotsinkielisestä toiminnasta, käänsi materiaaleja eri kielille (englanti ja ruotsi), oli tuottamassa ohjelmaa nuorille suunnatuissa tapahtumissa sekä aiemmin hankitun osaamisensa ansiosta taittoi hankkeen julkaisuja. Työn yksi parhaimmista puolista olikin Wallinin mukaan sen monipuolisuus ja mahdollisuus päästä vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin. ”Työn sisällön tulee olla merkityksellistä itselle.” Riikka pitää omalla kohdallaan tärkeänä, että aihe, jonka parissa työskentelee on itseä kiinnostava. Kysyessäni hanketuottajan hyödyllisistä ominaisuuksista Riikka puhui viestintäosaamisesta, ihmisläheisyydestä, kärsivällisyydestä ja byrokratian sietokyvystä. Oli antoisaa kuulla kokemuksia hanketyöskentelystä ja siitä, miten oma kiinnostus nuorten hyvinvointiin on ohjannut Riikkaa urallaan. Ei sitä tullutkaan ajatelleeksi, että myös tällaista työtä kulttuurituottaja voi tehdä! Mikäli hanketuottaminen kiinnostaa, kannustaa Riikka kokeilemaan työtä käytännössä. ”Oma juttu” löytyy parhaiten käytännön kokemuksen kautta ja siihen annetaan hyvät mahdollisuudet myös Metropoliassa. Paljon kiitoksia haastattelusta Riikka Wallin! Haastattelussa Riikka Wallin, Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisukoordinaattori. Haastattelijana Katariina Kankkunen, Metropolia Ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon ensimmäisen vuoden opiskelija.
Arabian katufestivaali artistituotanto cultural management festivaali festivaalituotanto hanke itsensä johtaminen itsenäinen projekti johtaminen kansainvälisyys Kansallismuseo kestävä kehitys Kulttuurialan projektityö kulttuurintuotanto kulttuurituotanto Kulttuurituottaja Kulttuurituottaja 2016 kulttuurituottaja 2017 kulttuurituottaja 2019 kulttuurituottaja 2020 kulttuurituottajat kulttuurituottaja YAMK Kutu15 kutu16 Kutu17 markkinointi Metropolia metropolia ammattikorkeakoulu näyttely vartissa opastusvideo opiskelija projekti projektityö sosiaalinen media syventävä projekti tanssi tanssitaide tapahtumatuotanto Tuottajat18 Tuottajat20 tv-tuotanto vapaaehtoisten johtaminen vapaaehtoistyö viestintä yhteishaku