Itsestään oppiminen kantapään kautta

Viime kesänä elokuun aikaan, olin täydessä työn touhussa koulun ja kahden tv-tuotannon parissa. Olin saanut paljon hyvää palautetta ja kehuja työstäni, ja jopa sairaspoissaolon takia täyttänyt hieman tasoani suuremmat saappaat tuotantopäällikön hommissa. Minulla meni hyvin. Tuotanto oli pitkä ja väsymys koputteli ovella, mutta vielä mentiin. Oma henkinen jaksaminen sain odotettua suuremman lastin harteilleen, sillä kyky ja osaaminen sanoa ”ei” ei ollut lähimaillakaan. Uutena untuvikkona tv-alalla halusin haalia kaiken mitä mistäkin lähti. Syyskuun puolessa välin kahden tuotannon myrskeessä tajusin olevani aivan loppu. Olin antanut itsestäni jokaisen solun, ajatuksen ja venyvän pikkurillini ensimmäiselle tuotannolle. Uusi tuotanto ja kaksi kuukautta täyttä tykitystä koputteli jo oven takana. Miten tästä selvitään? Otin työkaluikseni tavalliset itsensä johtamisen periaatteet eli; aikataulutus, syö, juo, liiku ja nuku kunnolla, tehtävä ja päivä kerrallaan. Kaunis idea, mutta eihän siitä mitään tullut. Aika kului stressatessa, nukkuen huonosti ja tsempatessa itsensä aina jokaiseen kuvauspäivään tekaistu hymy huulilla. Syksystä kuitenkin selvittiin. Sain joululahjaksi Jenni Janakan kirjan Röyhkeyskoulu, joka herätteli minut pikkuhiljaa taas jaloilleen. Kirjassa käsitellään termiä kiltin tytön syndrooma, joka sai minut tutkimaan itseäni hieman tarkemmin. Vahvasti yhtenä muotona tähän syndroomaan kuuluu kyvyttömyys sanoa asioille ”ei”. Asia, jonka kanssa taistelen joka päivä. Itselle on hyvin vaikeaa tuottaa pettymystä, tai sanoa ei ihmisille, jotka ovat minulle tärkeitä tai tiedän, että olisin heille hyödyksi, avuksi tai mieliksi. Itsensä johtamisen ja suuren tutkiskelun kautta opin niinkin yksinkertaisen asian kuin, minun on oltava vastuussa itsestäni ja omasta jaksamisestani, vaikka se ei aina olisikaan muiden mieleen. En pysty johtamaan itseäni, jos venyn ja suostun kaikkeen. Aina jokin uusi asia on pois jostain muualta. Olen priorisoinut liian kauan työn ja muille elämisen oman hyvinvointini edelle. Minun on lopetettava muiden miellyttäminen ja opittava sanomaan ei. Opin myös, ettei aina tarvitse suorittaa satalasissa. Keskinkertainen kelpaa. Riman alittaminen sieltä, missä se on matalimmillaan ei ole huonoin vaihtoehto, silloin kun on muita tärkeämpiä asioita mitä priorisoida. Esimerkiksi juuri oma hyvinvointi. Itsensä johtamista ei opeteta koulussa, ja jokainen tulee kohtaamaan tilanteita, kun tarvitaan röyhkeyttä ajatella itseään ja omaa jaksamista, vaikka se ei sopisikaan muiden suunnitelmiin. Toivon, ettei kenenkään tarvitsisi mennä näin syvän kautta, sillä toipuminen pitkästä itsensä sivuuttamisesta kestää tuhottoman kauan. Kulttuurialalla tehdään työtä rakkaudesta lajiin, mutta muistakaa tehdä töitä myös rakkaudesta itseään kohtaan ja oppikaa sanoman ei. -Ira

Viisi vinkkiä parempaan itsensä johtamiseen

Työskentelimme työparina kuluneen talven ja kevään aikana projektissa KulttuurituotannonPROMO. Teimme kulttuurituotannon tutkinto-ohjelmalle somestrategian ja keräsimme samaan lokaatioon kaiken vanhan ja uuden promomateriaalin. Aloitimme myös uuden, entistä selkeämmän, kulttuurituotannosta kiinnostuneille tarkoitetun Instagram-tilin Tuottajaksi. Perehdyimme samalla itsensä johtamiseen, sillä etenkin näin etäilyaikana sitä on vaadittu meiltä jokaiselta aiempaa enemmän.    Tässä parhaat vinkkimme itsensä johtamiseen ja parin kanssa työskentelyyn!   1. Sopikaa aikatauluista yhdessä Aikatauluttaminen on yksi itsensä johtamisen kulmakivistä. Ilman sitä mennään helposti ojasta allikkoon. Luokaa yhteinen suunnitelma siitä, mitä pitää tapahtua ja milloin. Suuren kuvan jälkeen voi siirtyä esimerkiksi viikkotasoiseen suunnitteluun. Me päätimme aina edeltävällä viikolla milloin teemme töitä ja mitä työtehtäviä silloin edistämme. Tässä jaettu kalenteri on ihan ässä! Aina ei tarvitse tehdä yhdessä töitä, mutta on hyvä olla koko ajan tietoinen missä toinen menee. Muistakaa myös aikatauluttaa hyvissä ajoin tärkeät tehtävät niin, ettei suunnitelmien muuttuminen haittaa liiaksi työskentelyä.   2. Asettakaa motivaattoreita Kun työskentelyn päätteeksi asettaa itselleen motivaattoreita, voi työ tuntua mieleisemmältä. Hyviä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi ulkoilulenkki tai sarjan katsominen työpäivän päätteeksi.   3. Pitäkää työasiat työajalla Töiden tuominen vapaa-ajalle voi tapahtua ihan huomaamatta, etenkin jos viettää paljon aikaa työparin kanssa. Pyrkikää siis olemaan tietoisia mistä keskustelette ja lopettakaa, jos huomaatte aiheiden lipuvan liikaa esimerkiksi ensi viikolla olevaan stressaavaan deadlineen.    4. Eliminoikaa häiriötekijät Kun alatte työskentelemään, huolehtikaa siitä, että puhelin on äänettömällä, ette ole nälkäisiä ja työympäristö on siisti! Tehkää tarvittavat asiat, jotta saatte ympärillesi rauhan ja valmiuden töiden tekemiseen.   5. Pitäkää yllä avointa kommunikointia Avoimella kommunikaatiolla voitte varmistaa projektin sujuvuuden. Aina ei voi olla hyvä päivä ja huonotkin on tärkeää jakaa parin kanssa. Kun osaatte ottaa huomioon toisen sen hetkisen jaksamisen, molempien hyvinvointikin pysyy vahvempana. Monesta burn outistakin olisi varmasti selvitty keskustelemalla omasta jaksamisesta ajoissa ja siirtämällä työtaakkaa muille!   Käy kurkkaamassa KulttuurituotannonPROMO:n somekanavat Instagram sekä Youtube!   Tiiuliina / Tuottaja18 Niko / Tuottaja16

Sisältömarkkinointi sosiaalisessa mediassa

Syksyllä 2020 syliini tippui mahdollisuus hoitaa sosiaalista mediaa  ravintola-alalla ja päätin hypätä projektiin, koska minulta löytyi aiempaa kokemusta sosiaalisen median ylläpidosta, sisällöntuotannosta ja mainonnasta. Minulla oli myös työkokemusta ravintola-alalta. Parempaa yhteensattumaa olisi saanut etsiä hetken, joten lähdin projektiin mukaan!    Tarve projektille syntyi kun Henry’s Pub Helsinki päätti laajentaa sosiaalisen median kanavansa Facebookin lisäksi Instagramiin ja tähän tarvittiin apukäsiä. Projektin aikana ravintolapäällikkö avasi uuden ravintolan, Pyynikin Taproomin ja kyseisen ravintolan sosiaalisen median kanavat piti ottaa haltuun ravintolan avauksen yhteydessä, joten osaksi tätä projektia lisättiin Henry’s Pub Helsingin lisäksi Pyynikin Taproom.    Tarkoituksena oli luoda molemmille ravintoloille sisältöä sosiaaliseen mediaan niin, että projektin loppuessa olisi luotuna pohja josta ravintolan työntekijöiden on sitten helppo jatkaa ylläpitoa itse. Lisäksi tavoitteena oli valokuvata molemmissa yksiköissä pariin otteeseen, jotta valmista sisältöä olisi jo luotuna kun tämä projekti tulee päätökseen.    Varsinaista markkinointisuunnitelmaa ei ollut tarkoitus rakentaa ravintoloille. Pyrin luomaan toimintatavat joilla ravintoloiden työntekijöiden olisi mahdollisimman helppoa itse jatkaa sisällöntuotantoa muiden työtehtävien ohessa.   Projektin aikana ei ollut tarkoitus käyttää rahaa markkinointiin, vaan keskittyä  puhtaasti  sisällöntuotantoon. Sosiaalisen median tavoitteena oli ja on palvella asiakkaita viestintäkanavana sekä samalla myös sitouttaa asiakkaita osaksi ravintolaa, että tavoittaa uusia asiakkaita. Näin ollen sisältömarkkinoinnista tuli tärkeä osa projektia.    Sisältömarkkinointi on epäsuora tapa tehdä markkinointia. Sen avulla pyritään vaikuttamaan asiakkaiden mielikuvaan yrityksestä, sekä rakentamaan pitkäkestoisia asiakassuhteita. Sisältömarkkinointi eroa perinteisestä markkinoinnista siten, ettei se ole yhtä voimakkaasti myyntipainotteista. Sillä pyritään tarjoamaan vastaanottajalle jotain hyödyllistä ja mielekästä, jonka hän kokee arvokkaaksi.    Kaikkiin näihin tavoitteisiin päästiin projektin aikana onnistuneesti ja tästä iso kiitos kuuluu ravintolapäällikölle ja työntekijöille, jotka olivat todella avuliaita läpi projektin.    Emilia Joensuu