Kansainvälisiä demotouhuja UNESCO’n vuosikokouksessa
Marraskuussa 2019 pääsin osalliseksi erittäin mielenkiintoista kansainvälistä tapahtumaa, kun Pariisissa järjestettiin UNESCO’n 40. vuosikokous. Kokouksessa oli erillinen Game Zone -alue, missä demonstroitiin pelaamisen positiivisia vaikutuksia lapsen kehitykselle ja oppimiskyvylle. Game Zone -alueen yksi käytännön esimerkeistä oli Hatch Kids -sovellus. Sovellus oli Hatch Entertainment Oy:n kehittämä lapsille suunnattu pelien suoratoistopalvelu, jonka tarkoitus oli mahdollistaa pelien turvallinen pelaaminen. Projektin tavoitteena oli vahvistaa Hatchin ja UNESCO’n välistä yhteistyötä, luoda uusia kontakteja sekä tuoda Hatch Kids -sovellus laajemman yleisön tietoisuuteen. Monipuolisiin, tapahtumaa edeltäviin, työtehtäviini lukeutui suunnittelutyön ja palaverien ohella aktiivista vuorovaikutusta eri osapuolten välillä sekä budjetin seurantaa, aikataulujen laatimista ja matkavarauksien tekoa. Olin paikan päällä avustamassa demonurkkauksen rakennuksessa ja varmistamassa, että demoyhteydet toimivat ja nurkkaus on suunnitelmien mukaisesti toteutettu. Paikan päällä asiakaspalvelun lisäksi valokuvasin ja avustin viestinnällisissä tehtävissä. Projektin suurimpia haasteita olivat alueen tiukat visuaaliset ja ekologiset rajoitukset, jotka eivät jättäneet paljoa liikkumisvaraa oman brändätyn lisämateriaalin esille asettamiseen. Toinen huomionarvoinen, tapahtuman aikana esiin noussut, asia oli se, että kansainvälisestä ympäristöstä huolimatta joukossa oli monia sellaisia henkilöitä, jotka eivät odotusten vastaisesti puhuneet lainkaan englantia vaan odottivat voivansa käydä keskustelut ranskaksi. Eli vinkkinä, jos joskus olet järjestämässä mitä tahansa tapahtumaa Ranskassa: varmista, että seurueessa on edes yksi, joka puhuu sujuvasti Ranskaa! Näin vältät oudoksuvat katseet ja varmistat, että sanomasi tavoittaa osallistujia paremmin. Kokonaisuudessaan projekti oli onnistunut ja sitä oli todella miellyttävää olla mukana toteuttamassa. Pitkäksi venyneet päivät ja hotellihuoneen homeen aiheuttama äänen lähtö ei haitannut tai hidastanut menoa, kun sai tehdä töitä kansainvälisessä ympäristössä ja positiivisen hengen omaavassa työryhmässä, jonka kaikki jäsenet olivat ammattitaitoisia ja mukavia.
Markkinointikampanja korumerkille
Tein itsenäisen projektini AIDA-nimiselle korumerkille. AIDA on kotimainen yritys jolla on sosiaalinen missio. Korut tehdään käsin Helsingissä. Brändin missio ei ole ainoastaan luoda kauniita koruja kestävistä materiaaleista, mutta myös työllistää maahanmuuttajataustaisia naisia ja auttaa heitä pääsemään kiinni työelämään Suomessa. Kahden vuoden aikana he ovat kasvaneet yritykseksi joka on työllistänyt yli 18 naista erilaisista taustoista. AIDA tekee myös yhteistyötä Startup Refugees- järjestön kanssa. Minun roolini oli tuottaa markkinointikampanjoita sosiaaliseen mediaan. Kampanjoiden tavoitteena oli vahvistaa brändi-identiteettiä ja luoda positiivisia mielikuvia, ja toki ottaa kantaa tärkeisiin aiheisiin. Olen työskennellyt paljon erilaisissa kuvauksissa eri roolissa, joten oli hauska päästä toteuttamaan kuvaukset näin tuottajan näkökulmasta. Toteutimme yhteensä kolme kampanjaa, joissa kaikissa oli erilainen teema ja sanoma. Brändin sosiaalinen missio on tärkeä, joten otimme sen huomioon sisältöjä tehdessä. Visuaalisen ja kirjoitetun sisällön lisäksi meille oli tärkeää että kuvauksissa on monimuotoisuutta. Työskentelin projektissa valokuvaajan, mallien, meikkaajan sekä AIDA:n perustajan kanssa yhteistyössä. Kampanjoiden suunnittelu on luovaa ja palkitsevaa työtä. On hienoa seurata, miten visiosta tulee konkreettinen ja minkälaisen reaktion se herättää sidosryhmissä. Kolmeen kampanjaan valikoitui seuraavat teemat: Ensimmänen kampanja käsitteli erilaisia ystävyyksiä (Ystävänpäivä) Toinen kampanja käsitteli naisen asemaa yhteiskunnassa (Naistenpäivä) Kolmas kampanja käsitteli naisten unelmia (korun lanseeraus) Työtehtäviini kuului mm. Kontaktointi, aikataulutus, kuvausjärjestelyt, stailaus, haastattelut ja luova kirjoittaminen. Tuottajan työtehtävät pienelle brändille työskennellessä koostuvat hyvinkin erilaisista osista. Tämä projekti oli itselleni todella mieluinen koska pääsin työskentelemään niin monipuolisten tehtävien parissa. Projekti eteni odotetusti ja koen että opin paljon. Ona, Kulttuurituotannon opiskelija18
Sitouttaminen haastaa luovan alan organisaatioita
Sitouttamista työyhteisöihin on tutkittu jo vuosikausia. Eri aikakausina sitouttamista on tehty erilaisista näkökulmista. Aiemmin sitouttamisen ajateltiin esimerkiksi tapahtuvan niin, että työyhteisö on yhtä perhettä, me vastaan muut -ajattelumalli, jonka avulla korostettiin yhteisöllisyyttä. Nyt, tässä maailmantilanteessa, jossa elämme, perhemäinen-työkulttuuri ei ole kuitenkaan enää se mihin trendien valossa pyritään. Epätyypilliset työsuhteet vakiinnuttaneet asemaansa kulttuurialalla Määräaikaiset ja osa-aikaiset, niin sanotusti epätyypilliset työsuhteet ovat määrällisesti kasvaneet rajusti viime vuosien aikana ja tulevaisuudessa niiden määrä tulee kasvamaan edelleen. Työelämässä nyt jalansijan vahvasti ottanut milleniaalien sukupolvi, on omalla asenteellaan ja esimerkillään tehnyt työstä toiseen vaihtamisen varsin hyväksyttäväksi. Vakaata työsuhdetta ei enää hakemalla haeta, vaan rohkeasti kokeillaan uusia työpaikkoja ja rooleja. Varsinkin kulttuurialalla nämä epätyypilliset työsuhteet ovat normalisoituneet ja vakiinnuttaneet asemansa. Tapahtuma-alalla vakituista henkilökuntaa on organisaatioissa usein vähän ja freelancereiden tarve on puolestaan suuri, jotta varsinkin suurempia tapahtumia voidaan toteuttaa. Tämä alan epätasapainoinen työsuhdanne johtaakin siihen, että hyvistä ammattilaisfreelancereista kilpaillaan varsinkin tapahtuma-alan sesonkikausilla kovasti. Jotta organisaatio saa kerta toisensa jälkeen hetkittäin palkkalistoilleen halutut ammattilaisfreelancerit, on freelancereita osattava sitouttaa organisaatioon ja työyhteisöön oikealla tavalla. Ratkaisuja freelancerien sitouttamiseen Miten freelanceria, jolla voi olla lukuisia eri työantajia vuodessa, voidaan sitouttaa organisaatioon, kun sitouttaminen on tässä ajassa haastavaa jo vakituisen henkilökunnankin kohdalla? Freelancereiden sitouttamiseen pätevät hyvin samanlaiset keinot, kuin vakituisenkin henkilökunnan. Työn tulee olla motivoivaa, mielenkiintoista, haastavaa, itsenäistä ja organisaation arvomaailman on oltava samassa linjassa omien henkilökohtaisten arvojen kanssa, jotta sitoutuminen tapahtuu onnistuneesti. Freelancerit ovat joukkona kuitenkin sitouttamisen näkökulmasta haastavia, sillä freelancerin kohdalla sitoutumien voi liittyä yhteen työyhteisöön, useampaan työyhteisöön, omaan freelancereiden verkostoon tai ei mihinkään näistä. Keinoja tähänkin kuitenkin löytyy. Jotta freelancer tuntee itsensä osaksi työyhteisöä, on työyhteisön oltava vastaanottavainen ja avoin. Freelancereille on tärkeää, että he pystyvät suunnittelemaan omaa työkalenteriaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, joten tieto tulevaisuudesta helpottaa sitouttamista tiettyyn organisaatioon. Avoin ja läpinäkyvä viestintä puolin toisin luovat myös freelancereille tunnetta siitä, että he ovat tärkeä osa työyhteisöä. Jos freelancereille viestitään ainoastaan silloin, kun organisaatiolla on asiaa, jää yhteyden luominen työntekijän ja organisaation välillä heikoksi. On myös tärkeää, että organisaatio ja sen työyhteisö tunnistaa ja arvostaa freelancereiden ammattitaitoa ja, että näitä hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla. Sitouttamista voidaan luoda myös erilaisten ammatillisten koulutusten avulla. Freelancereille ammattitaito on käyntikortti seuraaviin töihin ja siksi oman ammattitaidon päivittäminen ja uuden opettelu on varsinkin heille tärkeää. Organisaatio, joka panostaa, ei ainoastaan vakituisen henkilökunnan vaan myös freelancereiden, kouluttamiseen ovat hyvin kilpailukykyisiä ja houkuttelevia työyhteisöjä. Sitouttaminen on tapahtuma-alalla nyt ja lähitulevaisuudessa kriittisessä asemassa Covid-19 pandemia on ajanut suuren osan kulttuurialasta ennennäkemättömään kriisiin. Lukuisat alan freelancerit jäivät tilanteessa yksin, eikä valoa tunnelin päässä ole vieläkään näkynyt. Tämä toivottomuus onkin ajanut monet freelancerit vaihtamaan alaa vakaampien tulojen piiriin. Kun pandemia on kriisinä ohitettu, on kulttuurialalla tämä toinen kriisi edessä, mistä löydetään tarpeeksi ammattilaisfreelancereita tulevaisuuden projekteihin mukaan? Edessä on aika, kun jyvät erotellaan akanoista ja ne organisaatiot, jotka ottavat sitouttamisen tosissaan ja ymmärtävät freelancereiden tärkeyden osana työyhteisöä, selviävät todennäköisesti voittajina. Lue lisää Jennin yamk-opinnäytetyöstä Illusio vapaudesta?: Ammattilaisfreelancerin sitouttaminen luovan alan organisaatioon Kulttuurituottaja YAMK-tutkintoon opinnäytetyönsä tehnyt Jenni Juutilainen on pitkän linjan freelance-tapahtumatuottaja. Hän on erikoistunut artistituotantoihin, mutta viime vuosien aikana kiinnostus erilaisten tuotantojen tekemiseen on ajanut hänet kokeilemaan tuottajan työtä hyvin erilaisissa projekteissa. Varsinkin kumppanituotannot ja niiden uudistaminen ovat juuri nyt Juutilaisen mielenkiinnon kohteena.