Valokuvanäyttelyn tuottaminen
Ennen tapahtumaa: Projekti sai alkunsa ideasta, että tuottaisimme valokuvanäyttelyn yhdessä kaverini Joel Naakan kanssa galleriatilaan Helsinkiin. Saimme nopeasti ajatuksen siitä, millaisen tilan haluaisimme vuokralle näyttelyllemme. Lopulta näyttelytilaksi valikoitui Asbestos Art Space, Helsingin Vallilasta. VIsio oli teettää valokuvistamme yhteensä 10 lopullista teosta, viisi minulta ja viisi Joelilta. Näyttelyn kestoksi sovittiin kolme päivää, eli 15.-17.2. Saimme teokset käsiimme viikko tilauksen lähettämisestä, joten pisteet Canvapicasso -nimiselle palvelulle (ei maksettu kommentti). Taulujen teettämisestä ja tapahtuman tuottamisesta tulee totta kai kuluja, joten tarvitsimme jonkin tulonlähteen. Joel harrastaa screen print -tekniikalla tekstiilipainamista, joten halusimme yhdistää sen tähän galleriaprojektiin. Paidan design on itseni piirtämä ja suunnittelema, Joel tuotti seulan. Teimme käsinpainamalla kolmisen kymmentä paitaa, joita myimme ennen, aikana ja näyttelyn jälkeen hintaan 20€ kappale. (painoseula) (Joel & valmis paita) Rakennuspäivä Menin aamulla klo 12 Asbestos Art Space:en noutamaan avaimia ja viemään tauluja. Sain avaimet ja lyhyen briiffin siitä, millaisena tilan täytyy olla näyttelyn jälkeen. Kun olimme jutelleet mukavia Asbestoksen yhteyshenkilön Katjan kanssa, aloin hahmottelemaan omaa puoltani näyttelystä. Näyttelyn rakentaminen oli suhteellisen jouhevaa. Päätimme, että laitamme taulut samalle korkeudelle, jotta näyttely pysyy yhtenäisenä. Näyttelyn avajaiset 15.2.2021 Emme panostaneet rahallisesti markkinointiin, laitoimme vain omiin sosiaalisen median kanaviimme infot avajaisista. Avajaispäivänä oli ilkeä keli. Harmaa, kylmä ja märkä. Kävijöitä avajaisissa oli yhteensä seitsemän. Oma toiveeni ja tavoitteeni avajaisten kanssa oli , että edes yksi ”ohikulkija” kiinnostuisi tulemaan katsomaan ja se tapahtuikin! Ambient-artistia tuli katsomaan yhteensä kolme henkilöä. Suhteellisen koronavarmaa toimintaa. (tungos) 2. ja 3. Näyttelypäivä 16.2.2021 & 17.2.2021 Avasimme ovet, ja veimme kyltin pihalle. Päivä alkoi hyvin, vaikka kävijöitä ei aivan tungokseksi asti riittäytkään. Gallerian valvominen on suhteellisen hidasta puuhaa. Kävijöitä ei kauheasti siunautunut, mutta eipä ollut onneksi lippuriskitapahtuma. Saimme kokemusta ja tietoa, miten kannattaa seuraava näyttely rakentaa. Näkökulmia Tuottajan näkökulmasta katsottuna onnistuimme tekemään toimivan näyttelyn, mutta parannettavaa oli usealla eri osa-alueella. 1. Parempi markkinointi seuraavalla kerralla 2. Ei voi olettaa mitään (esimerkiksi teosten ostosta/kävijämäärästä) Toisaalta harmittaa tietää, että Covid-19 vei varmasti kävijöitä, mutta samalla olen ylpeä siitä, että saimme maailmanlaajuisen poikkeustilan aikana tehtyä tällaisen projektin kunnialla alusta loppuun.
Etätöihin sopeutuminen
Viime keväänä minulle tarjoutui mahdollisuus osallistua Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaan hankkeeseen. Tehtävänä oli tehdä kyselytutkimus kulttuurituottajaopiskelijoille. Kyseessä oli jo moneen kertaan opiskelujen aikana vilahtanut Höntsä – Silta eteenpäin! -hanke, joka tukee nuorten osallisuutta tarjoamalla yhdenvertaisempia harrastusmahdollisuuksia. Kyselytutkimuksella haluttiin selvittää, onko kulttuurituottajaopiskelijoilla kiinnostusta ja taitoja työskennellä tulevaisuudessa harrastetoiminnan ohjaajina oppilaitosympäristössä. Tarjolla voisi olla uudenlainen julkisen sektorin tarjoama työnkuva. Tein projektia keväästä loppusyksyyn. Alussa olin yhteydessä oppilaitoksiin hakemalla tutkimusluvat. Siinä sivussa rakentelin jo runkoa kysymyksille. Ohjaajani kanssa pidimme välipalavereita, joissa tsekattiin, että pysytään asian ytimessä ja mitkä ovat projektin seuraavat etapit. Koko aihepiiri oli vielä itselleni tuntematon, eli opettelin sitä samaan aikaan kun tein kyselyä. Se antoi sopivasti haastetta. Vaikka kaikki opiskelu oli jo siirtynyt verkkoon ennen kuin ryhdyin tekemään projektia ja olin tottunut etätyöskentelyyn, itsensä johtaminen korostui kuitenkin enemmän tässä projektissa. Määrittelin itselleni välietappeja niin, että loogisesti eteneminen olisi helpompaa ja näkisin konkreettisesti missä mennään. Projektin eteneminen oli vain itsestäni kiinni, joten koitin keksiä tapoja helpottaa etätyöskentelyä ja tehdä siitä mieluisaa. Parhaiten minulle toimi etukäteen aikataulutetut kahvilahetket, jolloin keskityin pelkkään projektin tekoon. Kaikista kiinnostavinta projektissa oli olla osa ESR-rahoitteista hanketta, soveltaa omaa osaamista, hypätä tuntemattomaan projektiin, ottaa sen kokonaisuus haltuun ja sen pohjalta luoda kysely omille opiskelijatovereille – ja huomata onnistuneensa! Vinkkejä itsenäisten projektin tekijöille: Tartu rohkeasti uusiin projekteihin, vaikka se ei olisikaan sinun ykköskiinnostuksen kohteesi. Opit paljon uutta! Pidä oppimispäiväkirjaa. Se auttaa raportointia myöhemmin. Taulukoi työtunnit, niin pysyt kärryillä omasta ajankäytöstäsi. Aikatauluta myös vapaapäiviä! Varaa tarpeeksi aikaa taustatyölle. Luetuta teksti tarpeen tullen ulkopuolisella. Omalle tekstille saattaa sokeutua, joten ylimääräisitä silmäpareista on hyötyä. Terkuin, Emmi / kutu18
Data-analyysia kulttuurituottajalle
Tein opiskeluprojektin samaan aikaan ja samalle taholle, kuin opinnäytetyöni ja siksi puhun tahosta tilaajana. Tilaajani oli Game Makers of Finland, joka toimii pelialan ammattiyhdistyksenä. Tilaajani tekee vuosittain pelialan työntekijöille suunnatun palkkakyselyn, jonka analysointi ja tuloksista viestintä kuului projektiini. Otin palkkakyselyn tuloksista tiedottamisen projektikseni kummemmin ajattelematta. Vasta sitä tehdessä tajusin tehtäväni sisältävän data-analyysiä, jota sivutaan vain hieman koulussa. Melko iso osa projektistani meni siis siihen, että opettelin lukemaan valtavia määriä numeraalista dataa, löytämään sieltä merkittävät kohdat ja vertaamaan eri vuosien tuloksia toisiinsa. Kuulostaa helpolta, mutta tottumattomana oli helppo eksyä numeroiden sekaan. Siksi kasaan tähän muutaman helpon vinkin data-analyysin tekoa ja viestintää varten. Selaa koko materiaali läpi Lue kaikki kysymykset läpi ja kirjaa ylös millaisia teemoja kyselyssä esiintyy. Esimerkiksi palkkakyselyssä yksi teema voi olla työttömyys. Kirjoita ylös ne tilastot joihin kiinnostuksesi tarttuu Aiempi teemoittaminen voi helpottaa tätä vaihetta. Millaisia tilastoja työttömyyteen liittyen kyselystä löytyy? Suoria kysymyksiä voi olla esimerkiksi kauan työttömyys on kestänyt ja mistä syistä. Lisäksi voit selvittää kohdistuuko teema tiettyyn ihmisryhmään, jota rajaa ikä tai työkokemuksen määrä. Kirjoita itsellesi lyhyesti kyseiset tilastot. Vertaile kohtiasi muuhun materiaaliin Jos käytössäsi on dataa useammalta vuodelta, katso nyt teemoittain millaisia muutoksia tilastoissa voi huomata. Lisää tämä tieto omaan muistioosi. Pohdi mikä on tiedotteesi rakenne Kun tiedossasi on valitsemasi teemat ja niihin liittyvät tilastot, mieti mikä on tiedotteesi tai raporttisi rakenne. Missä järjestyksessä teemat on loogista käsitellä. Kirjoita auki tulokset Viimeisenä mieti, millaista tekstiä tiedotteen tulee olla. Jos teet tulkintoja tilastoista, erota se selkeästi raportoiduista tilastoista. Mieti, milloin on tärkeää mainita tarkat luvut ja milloin voidaan numerot ohittaa esimerkiksi termein puolet tai suurin osa, jotta teksti olisi helposti luettavissa.
Arabian katufestivaali artistituotanto cultural management festivaali festivaalituotanto hanke itsensä johtaminen itsenäinen projekti johtaminen kansainvälisyys Kansallismuseo Kulttuurialan projektityö kulttuurintuotanto kulttuurituotanto Kulttuurituottaja Kulttuurituottaja 2016 kulttuurituottaja 2017 kulttuurituottaja 2019 kulttuurituottaja 2020 kulttuurituottajat kulttuurituottaja YAMK Kutu15 kutu16 Kutu17 kutu18 markkinointi Metropolia metropolia ammattikorkeakoulu näyttely vartissa opastusvideo opiskelija projekti projektityö some sosiaalinen media tanssi tanssitaide tapahtumatuotanto Tuottajat18 Tuottajat20 tv-tuotanto vapaaehtoisten johtaminen vapaaehtoistyö viestintä yhteishaku